Toimitusjohtajia kotisohvilta – seurantaketju virtuaalimanagereille

[anatsu]

Näin draftin yhteydessä alkoi kuumottaa NHL:n pelaaminenkin. Aloitin Wildin manageroimisen. Tavoitteena on tehdä jonkilainen nuori ja omaan mieleen oleva joukkue.

Ensimäisenä pihalle lähti Antti Miettinen. Coloradon kanssa suoranainen ryöstö. Miettinen + 5th round pick 2011 <-> 1st round pick 2012. Tämä kauppa avaa mahdollisuuksia tuleviin vähän suurempiin kauoppoihin. Siirtolistalla ovat vielä: Barker, Kobasew, Madden, Sheppard ja Theodore.

Hankintalistalla sitten ovat pakkiprospecti ja vasen laituri. Vancouverin Mason Raymond nopeutensa takia olisi sellainen, jonka haluaisin. Mutta treidi pitää odottaa ensi kesää. Saattaa olla, että peluutankin Barkeria AHL:ssä tämän kauden ja ehkä joko siirtorajalla tai kesällä treidaan Raymondiin.

Aina melkein pakkohankinta Kim Johnsson vapaista agenteista on myös sainattu vuodeksi.

Seuraavan kaupan voisi toteuttaa:

MIN: Barker+Jobke+1st 2012 <-> VAN: Raymond+Parent+Sweatt

Saisi kerralla vasemman laiturin ja pakkiprospectin. Olisi kyllä hyvä ja sopiva treidi.

Tässä kokoonpano, jolla kauteen mennään.

Bouchard-Koivu-Clutterbuck
Brunette-Cullen-Havlat
Sheppard-Brodziak-Kobasew
Nystrom-Peters-Staubitz

Schultz-Burns
Zanon-Zidlicky
Johnsson-Stoner

Bäckström
Harding

 

[Cjyyl]

No nyt räjähti kyllä mulla Be A GM:ssä palkkakattopommi käsille. Vielä nyt alkaneelle kaudelle sain runnottua palkat katon alle jättämällä Oliver Ekman-Larssonin ilman sopimusta, mutta ensi kesä pelottaa jo nyt. Tähän asti junnusopimuksilla/pienipalkkaisilla sopimuksilla pelanneiden Skinnerin, Granlundin ja Fowlerin sopimukset loppuvat. Lisäksi tasoansa nostaneiden Ryanin ja Havlatin sopimukset loppuvat ja luulen, että ainakin Ryan haluaa korotusta. Saas nyt nähdä miten tuo taiteilu onnistuu.

Tällä hetkellä kokoonpano tämä:

T.Hall (93) - S.Stamkos (93) - B.Ryan (89)
S.Gagne (85) - T.Seguin (93) - M.Havlat (84)
K.Kabanov (78) - P.Marleau (87) - A.Watson (77)
R.Rozsival (68) - M.Granlund (83) - J.Skinner (75)

R.Suter (86) - C.Fowler (91)
C.Barker (84) - R.Ellis (85)
M.Ashman (77) - B.Gormley (78)

J.Anderson (86)
T.Galansky (64) (rukoilen, ettei Anderson loukkaannu)

 

[McJokke]

Nostetaanpas ketju unholasta kun nyt on aloitettu Be A Gm:n pelaaminen uutukaisessa versiossa.

Peli: NHL12
Taso: Superstar
Laite: XBOX360


San Jose Sharksilla siis tuli moodi aloitettua ja pakko sanoa, että tämä on vaikein ja samalla paras versio hyvillä slaidereilla, esim Niemen torjuntaprosentti on edelleen yli 90 vaikka miltei 70 peliä on menty. Vastustaja ampuu paljon paljon enemmän kuin ennen ja usein tulee ihan hävittyä laukaukset ottelussa.
Pelaan siis Superstar tasolla ja mukautetuilla slaidereilla ja 6minuutin erillä. Olen tehnyt muutamat tärkeimmät prospectit tulevasta draftista (Grigorenko,Määttä,Teräväinen ja pari ruotsalaista) ja muokannut ykköskierroksen varausten potentiaalia realistisempaan suuntaan. En liikaa kuitenkaan.

Joukkueen tilastot tällä hetkellä 40-22-6.
Joukkue on kärsinyt paljon loukkaantumisista kauden ja etenkin pakisto on kokenut kovia mm. Boylen 12 viikon sairasloma, Murray yhteensä 7 viikkoo lasaretissa oleskellut sun muita lyhyempiä settejä. Ainoa joka on kaikki 68 ottelua pelannut on Joe Thornton joka johtaakin liigan pistepörssiä tehoilla 26+57=83. Pistepörssissä kakkosena seuraa heti Evgeni Malkin 80 pisteellään ja Brad Richards on kolmantena 79pisteellä.
Maalipörssiä liigassa johtaa kukas muukuin Ovechkin 39 maalillaan. Oma ykköstykkini on ollut vain 57 peliä pelannut Martin Havlat jolla tehtynä on 35 osumaa ja on tällä lukemalla sijalla 6. Myös Logan Couture on kympin sakissa 33 maalillaan.

Treiditakarajalla tein muutamia kauppoja ja koetin haalia tulevaan kovatasoiseen draftiin varausvuoroja. Koetan muistaa kaikki...

Ben Guite <-> Brett Sonne. Farmisiirto. Jos vaikka Sonnesta kehittyisi jopa alakenttiin edes tuuraaja.

Phill Varone, 3rd pick <-> Devante Smyth-Pelly, 5rd pick. Varone tuskin kehittyy koskaan nhl pelaajaksi ja Smyth-Pelly kolkuttelee ovia jo parin vuoden kuluttua. Pickeillä tasoitettiin kauppaa.

Torrey Mitchell, Andrew Murray <-> Bryan Bickell, 2rd pick. Hyvä kauppa minulta, potentiaalinen Bickell vaihdossa Mitchelliin jolla ok kausi alla, mutta sopparin viimeinen vuosi. 2rounder huikea bonus. Tämän ehdotti chigago itse ja tottakai hyväksyin.

Michal Handzus, Ben Thomson (keh B) <-> Columbus 1rd pick. Columbuksen ehdottama jälleen. Handzusista oli sinänsä vaikea luopua, mutta top15 pick kiinnosti enemmän.

James Sheppard <-> Buffalo 1rd pick. Sheppardin soppari oli loppumassa ja miehelle en nähnyt tulevaisuutta seurassa ja näin ollen Buffalon ehdottama kauppa oli no-brainer.

Sitten viimeinen kauppa joka oli todellinen ryöstö minulta. Vitsinä heitin vastatarjouksen Bostonin suuntaan joka ehdotti ensin Charaa minulle vaihdossa näihin: 1rd pick,Vlasic,Clowe,Vandermeer,White. En hyväksynyt, koska Charan kova palkka ja sopimus oli niin pitkiä että ne olisi tuottanut hankaluuksia jatkossa. Sen sijaan tein vastatarjouksen jonka Boston hyväksyi...

Jim Vandermeer, oma 1rd pick, Justin Braun <-> Dougie Hamilton, 3rd pick.
tse sain tulevaisuuden huippupuolustajan ja vielä pickin päälle ja menetin loppujen lopuksi vain ensimmäisen kierroksen loppupään varauksen.

Siinäpäs ne nyt vain metsästetään menestystä ja joukkue on tässä:

Marleau - Thornton - Havlat
Clowe - Pavelski - Couture
Mashinter - Wingels - Bickell
McGinn - Desjardins - Mclaren

Boyle - Petrecki
Burns - Vlasic
Demers - White

Niemi
Niittymäki

IR: Murray

Wingels on paikkaillut loukkaantumisia vähän joka puolella ja tehnyt 23 peliin 18 pistettä joka oli myös osasyy miksi Handzusista ja Sheppardista pystyi luopumaan. Petrecki on myös paikkaillut loukkaantumisia paljon.

Farmista paikkailukeikkoja ovat myös tehneet Doherty, Viedensky, Acolatse, Sonne ja Ferriero. Maalivahdit Säteri ja Stalock on jakanut vastuun farmin puolella eikä ylhäällä ole loukkaantumisia sattunut, joten muutoksiin ei ole ollut tarvetta.

Sellaista. Jos joku jaksoi tänne asti lukea niin kiitos :) Palaan asiaan todennäköisesti kun kausi on ohi ja drafti lähenee tai on mennyt.

 

[Sabaton]

Sellaista. Jos joku jaksoi tänne asti lukea niin kiitos :) Palaan asiaan todennäköisesti kun kausi on ohi ja drafti lähenee tai on mennyt.

Totta kai jaksoi! Tämähän on yksi Jatkoajan mielenkiintoisimmista ketjuista, joten mielellään tuonkin tarinan luki. Lisää vaan juttua kaikilta muiltakin, jotta saadaan ketju aktiiviseksi.

Itsellä peli on ollut vasta muutaman päivän ja oikein ei hyviä asetuksia ole löytynyt konetta vastaan pelaamiseen, joten kauden aloittamista on tullut siirrettyä. Jos joku (McJokke?) on löytänyt omasta mielestään hyvät ja suht realistiset asetukset, niin olisin kiitollinen jos vaikka YV:tä viitsisi laittaa. Enköhän minäkin kohtapuoliin pääse tätä ketjua täyttämään.

 

[McJokke]

Jos joku (McJokke?) on löytänyt omasta mielestään hyvät ja suht realistiset asetukset, niin olisin kiitollinen jos vaikka YV:tä viitsisi laittaa. Enköhän minäkin kohtapuoliin pääse tätä ketjua täyttämään.

Tässäpä nämä.

Taso: Superstar
Erät: 6min

penalties: 3
penalty time scaling: 5
fighting: 1
Broken stick frequency: 1
game speed: 3
Attribute effects: 5
Fatigue effect: molemmat 2
fatigue recovery: human 4, cpu 3
injury occurrence: human 2, cpu 3
puck control: human 3, cpu 2
player acceleration: human 3, cpu 2

AI learning: 2
Cpu dufficulty adjustment: 1
cpu strategy adjustment: 2
cpu faceoff difficulty: 4
fight difficulty: 4
cpu penalties: 4
cpu teammate penalties: 1

Pass assist: 3
Pass speed: 1
Saucer pass speed: 4
pass accuracy: human 4, cpu 3
pass reception ease: human 4, cpu 3
pass interceptions: human 3, cpu 2

Shooting kohdassa kaikkiin human 3, cpu 2

Hitting assistance: 2
aggression: human 4, cpu 3
hitting power: human 4, cpu 2 (näin sinulla on enemmän pelaajia kentällä kuin ir:ssä)
stick lift effectiveness: human 3, cpu 2
poke effectiveness: human 3, cpu 2

Goalie passing: 4
goalie cover puck frequency: 1
goalie screen effect: human 4, cpu 2
goalie reaction speed: human 4, cpu 3

Noin. Näillä slaidereilla tosiaan tilastot 68 pelin jälkeen 40-22-6. Vastustaja ampuu n.20 laukausta keskimäärin maalia kohti joskus usein enemmän, joskus vähemmän. Vaikka ollaan jo loppukaudessa niin Niemen torjuntaprosentti on kuitenkin realistinen torjuntaprosentti 92 ja päästetyt 2,15.

 

[Sabaton]

Tässäpä nämä.

Kiitos. Katsotaan, josko jo illalla ehtisi testata.

 

[Ölppä]

Noniin joskos sitä nyt osallistuisin.. Be a GM:n kolmas kausi alkoi hieman masentavissa merkeissä. Ensimmäisen kauden lopputulos oli 9. sija, pleijareista jäätiin maalieron perusteella (Hävisin viimeisen ottelun). Toinen kausi päättyi niinikään viimeisen ottelun perusteella ja käteen jäi 10. sija, pisteen päässä pleijareista.

Kolmanteen kauteen lähdetään selkeästi vahvistuneella joukkueella mutta kertaan ensin joukkueeseen vaikuttaneet pelaajasiirrot.

2011/2012 kaudenvaihde

Ensimmäisellä kaudella päätin heti alkuun että tarvitsen kaksi palasta tulevaisuutta varten. a) Lupaavan Rightin hyökkäävän pakin b) Kiekollisen Rightin pakin joka pystyy ottamaan paikan kokoonpanossa heti.

1st pick 2012 <--> Ryan Ellis. Mielestäni oikein kelvollinen kauppa, Ellisistä tietää mitä saa kun varausvuorolla taas voi iskeä kirveensä kiveen.

Junnu (en muista kuka) <--> Matt Niskanen. Niskanen on NHL09:stä asti ollut lähes jokaisessa joukkueessani, jotenkin tykästynyt tähän pelaajaan..

2012/2013

EI MITÄÄN

2013/2014 kaudenvaihde

Edellisistä sijoituksista suivaantuneena päätin tosissaan panostaa siirtomarkkinoilla. Kunnollinen kakkossentteri oli hankittava ja Matt Moulson (83) ykkösen laidassa ei vakuuta. Tällä kertaa koskin jopa vapaisiin pelaajiin.

Sopimuksen saaneet:
S.Gagne LW 85, 2 vuotta
J.Boll RW 80, 1 vuosi
L.Smid D 84, 5 vuotta.

Nopea Gagne sopii hyvin ykkösen toiseen laitaan Tavaresin ja Grabnerin kumppaneiksi, pidempää sopimusta en kuitenkaan uskaltanut tehdä. Bollia kokeillaan nelosen laitaan ja lähinnä AV:lle, jos ei vakuuta niin sopimusta ei jatketa. Smid oli pienoinen "toivotaan toivotaan" haku mutta ~kymmenen pelatun ottelun jälkeen oikein vakuuttava. Voittanut kaksi Mastertonia putkeen joten jonkinlaisia ns. meriittejä jo on...

Treidit:

Josh Bailey, 1st pick 2014 <--> Logan Couture.

Tässä saatiin tarvittu kakkossentteri ja kun joukkueen lupauspankki on aika vakuuttava niin vuoronkaan perään en itke.

Mark Streit, 2nd pick 2014 <--> Dmitri Kulikov.

Streit oli kahden kauden aikana hidastunut huomattavasti ja lämäri ei oikein purrut taattuun tapaan joten ajattelin että pitää pistää kiertoon. Joku.. kohtalaisen nuori, isokokoinen, left, hyvä kiekollisena. Hieman selailtuani törmäsin Kulikoviin ja ihan tyytyväinen olen kymmenen ottelun jälkeen jannuun ollut.

Tällä hetkellä joukkue näyttää tältä (suluissa sopimustilanne):

S.Gagne 85 (2v) - J.Tavares 88 (4v) - M.Grabner 85 (2v)
M.Moulson 83 (1v) - L.Couture 86 (2v) - K.Okposo 84 (2v)
M.Martin 80 (1v) - F.Nielsen 82 (3v) - P.Parenteau 83 (1v)
J.Joensuu 79 (1v) - Z.Konopka 80 (1v) - J.Boll 80 (1v)

T.Hamonic 85 (3v) - D.Kulikov 86 (1v)
R.Ellis 83 (1v) - L.Smid 84 (5v)
M.Niskanen 83 (2v) - A.MacDonald 81 (1v)

R.DiPietro 87 (4v)
K.Poulin 82 (1v)

Joukkue on todella nuori, ja varsinkin avainpelaajilla paras pelisuoritus on vasta edessäpäin.

Kulikov 22v, kehittyvyys B-
Hamonic 23v, kehittyvyys B-
Ellis 22v, kehittyvyys B

Tavares 23v, kehittyvyys B-
Grabner 26v, kehittyvyys B-

Smid 27v
Niskanen 26v
Couture 24v
Okposo 25v

Joukkueen ydin seuraaville kausille on siis hyvin hallussa ja junnuista on tukea tulossa:

Puolustajat:
C.De Haan 22v, 77ovr, OFD B-
A.Klementyev 23v, 74ovr, DFD B-
A.Pedan 20v, 73ovr, DFD B (2011 3rd pick, hyvä haku)
J.Fraser 19v, 72ovr, DFD B-

Vasemmat laidat:
N.Niederreiter 21v, 77ovr, SNP B
K.Kabanov 21v, 74ovr, SNP B
D.Ferguson 19v, 74ovr, TWF B- (2013 4th pick, jos tästä tulevaisuudessa saisi alemman kentän laiturin)

Sentterit:
R.Strome 20v, 75ovr, PLY B-
M.Theoret 20v, 73, TWF B- (2011 7th pick, neloskentän sentteriksi mahikset muutaman kauden päästä)
W.Carrier 18v, 71, TWF B (2013 1st pick, kolmo/neloskentän puolustavaksi sentteriksi olin kaavaillut.)

 

[Sabaton]

No niin! Viime päivinä olen ahertanut ja tehnyt käsin suurinpiirtein ajantasalla olevat rosterit SM-liigaan. SM-liiga kiinnostaa minua henkilökohtaisesti tänä vuonna enemmän kuin viime vuosiin, joten siksi päätin aloittaa kauden Tapparalla, enkä ainakaan vielä millään NHL-joukkueella. Ensimmäisen pelin menin noilla McJoken säädöillä, hieman niitä olen sitten fiksaillut ja kolmannen pelin jälkeen säädöt ovat vakiintuneet, kun nyt pelattuna on 5 ottelua. (NHL:ään McJoken säädöt olivat kyllä huiput kun kokeilin!)

Säädöt ovat sopivan haastavat ja Tappara on näistä viidestä pelistä saavuttanut yhden voiton, yhden jatkoaikavoiton, rankkarikisa häviön sekä kaksi suoraa häviötä. Tällä hetkellä sarjassa ollaan yhdeksänsiä, kun melkein kaikilla on pelattuna 5 ottelua. Sarjaa johtaa hieman yllättäen TPS ja perää pitävät SaiPa sekä Ässät kahdella pisteellä.

Tulokset tähän asti:

Tappara - Ilves 0-1
KalPa - Tappara 3-2 rl.
HIFK - Tappara 1-2 ja.
Tappara - Jokerit 2-3
TPS - Tappara 1-4

Melko vähämaalisia ovat pelit olleet, tiedä sitten mistä johtuu. Laukauksia kuitenkin peleissä tulee yleensä 15-30 per ottelu. Pitäisi kotivoittojakin alkaa napsimaan, ettei yleisö kaikkoa :D

Treidejä tuskin teen koko kauden aikana, sillä mielekkäintä on pelata aidoilla kokoonpanoilla. Oma kokoonpanoni on elänyt melko lailla, mutta eiköhän se pikku hiljaa ala vakiintumaan. Tuukka Mäntylä sai Nichlas Hardtin kovan taklauksen päähänsä Jokerit-pelissä ja kärsii aivotärähdyksestä. Paha menetys Tapparalle, mutta Tappara taistelee ilman parasta pelaajaan.

Kokoonpano viime ottelussa: (suluissa alkukauden tilastot)

Jukka Peltola (5. 2+1=3 +2) - Jussi Makkonen (5. 1+1=2 +0) - Sami Venäläinen (5. 0+3=3 +4)
Antti Erkinjuntti (5. 1+0=1 -2) - Jan-Mikael Järvinen (5. 0+2=2 +2) - Joey Tenute (5. 0+1=1 -3)
Kim Strömberg (5. 1+0=1 +1) - Tuomas Vänttinen (5. 1+1=2 +0) - Miikka Männikkö (5. 0+3=3 +0)
Nestori Lähde (5. 0+0=0 +1) - Antti Kangasniemi (5. 0+1=1 +1) - Tomi Pekkala (5. 0+0=0 +0)

Kalle Kaijomaa (5. 0+0=0 -1) - Juha Leimu (5. 2+0=2 +4)
Pekka Saravo (5. 0+0=0 +4) - Jussi Halme (5. 0+2=2 +0)
Viktor Ekbom (5. 0+0=0 -1) - Aleksi Elorinne (1. 0+0=0 +0)

(Tuukka Mäntylä 4. 1+0=1 -1)

Juha Metsola (2. 1,03 94,87%, torjuntoja 39)
Jani Nieminen (3. 1,95 92,00%, torjuntoja 75)

Päivitystä luvassa varmaankin viikon päästä.

 

[Sabaton]

No eipä tullut tuosta Tappara-kaudesta mitään. Kun puolet joukkueesta on vaihtunut tuon kauden aloittamisen jälkeen, niin se söi fiilistä pelaamisesta ja eipä tuo SM-liiga ehkä ollutkaan niin hyvä idea kuin miltä vaikutti. Siksi aloitin Be a GM-muodon ja joukkueeksi arpa heitti Philadelphia Flyersin. Päätin olla aloittamatta draftista, vaan aloitin siten suoraan kauden alusta. Simuloinnilla etenen, sillä ei tuo konetta vastaan pelaaminen kuitenkaan hirveästi inspiroi vetämään pitkää NHL-kautta, useammasta puhumattakaan. Tässä hieman raporttia ensimmäisestä kaudesta:

Kausi oli katastrofi! Jo harjoituspelit tiesivät mitä tuleman pitää. 4 häviötä ja kaikki yli maalin erolla. Kauden alussa kärkiketjut olivat aivan jäissä, lisäksi loukkaantumisia tuli mukavasti, joten vaihtoja tuli tehtyä oikein kunnolla. Nekään eivät auttaneet, sillä joulun tienoilla Philadelphia majaili sijalla 27 ja Itäisen Konferenssin toiseksi viimeisenä. Loppukaudesta tuli jo muutamia voittoputkiakin, mutta playoffeihin pääsyyn ne eivät riittäneet. Sijoitus konferenssin 12 ja pisteitä vain 85, jolla jäätiin playoffpaikasta kuuden pisteen päähän, joten melko tasaista oli konferenssin keskikastissa.

Sitten niihin treideihin! Jo harjoituspelien jälkeen oli aika muokata joukkueesta enemmän omannäköinen. Los Angelesin kanssa tuli tehtyä seuraava kauppa:

Kimmo Timonen, Danny Briere, Segei Bobrovsky ja Danny Syvret -> Matt Greene, Mike Richards, Jonathan Bernier ja Kyle Clifford.

Lähes puhtaasti palkkasyistä kaupan tein. Treidissä poistuivat suuripalkkaiset Timonen ja Briere, joten näin sain hyvin liikkumavaraa tulevaa varten. Syvretillä en mitään tehnyt, sillä AHL:ssä on tulossa lupaavampia pakkeja. Koska Briere on pelissä laitahyökkäjä, niin kakkossentterin tarvitsin tilalle ja Richardsista se saatiin.

Kun pelattuna oli 8 ottelua, niin seuraava kauppa näki päivänvalon:

Jakub Voracek -> Jordan Eberle.

Tulevaisuuden huippunimi Eberle liittyi joukkueeseen, kun alkukaudesta tehoilla 8. 0+0 -7, kakkoskentässä vetänyt Jakub Voracek piti saada heitettyä pihalle.

Joulukuun alussa oltiin kaupoilla Dallasin kanssa:

Michael Leighton, James Van Riemsdyk, Matt Greene -> Richard Bachman, Loui Eriksson, Mark Fistric.

AHL:n ykkösvahti Leighton ei ollut vakuuttanut koko kauden aikana, joten tilalle haettiin nuorempaa ja kehittyvämpää vahtia ja Bachmanista tällainen saatiin. Riemsdyk tuli kaupattua, koska peliesitykset eivät olleet mielestäni riittävän hyviä. Hieman tietysti harmittaa menettää potentiaalinen huippuhyökkääjä, mutta Loui Eriksson hoitaa varmasti ykköskentän roolin tehokkaammin. Greenen hankinta oli virhe ja tilalle tuli hankittua edellisistä NHL-versioista tuttu luottopakki.

Viimeisenä vaihtopäivänä Los Angeles teki ehdotuksen, josta en pystynyt kieltäytymään:

Nikolai Zherdev, Mike Richards -> Anze Kopitar, Sergei Bobrovsky, 4.varaus.

Richards lähti takaisin Losiin, mutta tilalle tuli nuorempi ja hyökkäyssuuntaan laadukkaampi Kopitar tilalle, joten ei ole jäänyt harmittamaan. Zherdev pelasi todella hyvän kauden, joten hänestä luopuminen otti koville. Hän paikkasi hyvin pitkään loukkaantuneena olluta Jagria ykkösessä, mutta kun Victor Stålberg tuli hankittua suojaamattomista pelaajista ja Jagr palasi, niin Zherdev jäi hieman väliinputojaksi. Bobrovsky, kehittyvänä vahtina tuli takaisin Flyersiin ja hän pelasikin maagisen (torjuntaprosentti: 94,19) runkosarjan lopun AHL:n puolella. Mahdollinen kauppatavara drafti-viikonloppuna.

Philadelphia Flyers 2011-2012:

Loui Eriksson (78. 37+39=76 +21) - Anze Kopitar (85. 36+44=80 +16) - Jaromir Jagr (45. 9+29=38 +5)
Scott Hartnell (82. 33+22=55 +10) - Claude Giroux (81. 22+42=64 -4) - Jordan Eberle (82. 21+23=44 -7)
Viktor Stålberg (77. 10+9=19 +6) - Maxime Talbot (82. 7+11=18 -5) - Wayne Simmonds (72. 15+21=36 +9)
Kyle Clifford (79. 7+8=15 +1) - Blair Betts (75. 14+7=21 +5) - Ian Laperriere (75. 6+9=15 -5)
(Tuuraamassa: Jody Shelley, Viktor Tikhonov, Tim Kennedy)

Chris Pronger (72. 4+43=47 +11) - Braydon Coburn (82. 2+24=26 -1)
Mark Fistric (68. 1+5=6 +21) - Andrej Meszaros (82. 6+39=45 -6)
Matt Carle (71. 1+22=23 -6) - Oskars Bartulis (66. 8+11=19 +12)/Nick Boynton (46. 1+3=4 -5)

Ilya Bryzgalov (66. 2,60 91,03%)
Jonathan Bernier (19. 3,10 88,61%)

NHL:n pistepörssin kärki:

1. Bobby Ryan 82. 40+52=92
2. Ryan Getzlaf 70. 33+58=91
3. Marian Gaborik 82. 46+45=91
4. Corey Perry 82. 39+51=90
5. Martin St.Louis 82. 38+49=87

AHL:ssä sentään joukkue pääsi loppuotteluun, jossa tosin Charlotte Checkers oli parempi. Loppuottelupaikka olisi varmasti jäänyt saavuttamatta ilman NHL:n puolelta tulleita apuja. Stanley Cupin voitti Calgary Flames. Ei kai tässä muuta kuin nokka kohti draftia!

 

[Sabaton]

Kesäkausi on sitten takana. Ennen draftia tuli karu tieto, että Philadelphian ykksökentän laitahyökkääjä Jaromir Jagr lopettaa hienon uransa, kuten myös neloskentän työmyyrä Ian Laperriere. Etenkin Jagrin lopettaminen oli paha isku, sillä olin suunnitellut tekeväni hänen kanssaan vielä vuoden jatkon, mutta suunnitelmat menivät uusiksi. Muista pelaajista mm. Selänne, S.Koivu, Brodeur, Salo, Briere ja Alfredsson päättivät uransa.

Drafti sujui seuraavasti:

8. Kyle Schmidt P 68 (B-)
98. Philippe Maillet KH 70 (C)
100. Nathan Deck P 72 (C)
128. Kyle Decoste OLH 71 (C)
158. Kurt Aarnio VLH 73 (C)
188. Jonas Gunnarsson MV 74 (C)

Karu yllätys oli, että edeltäjä oli päättänyt kaupata toisen ja kolmannen kierroksen vuoronsa, mutta olisi pitänyt katsoa etukäteen, joten oma moka. Muutenkin saldo nyt oli melko heikko. Pari yli-ikäistä varausta tuli tehtyä ja heistä saakin AHL hyvät vahvistukset, mutta vaikea uskoa, että kukaan varatuista, ehkä Schmidtiä lukuunottamatta, tulee NHL:ään pääsemään.

Kauppoja draftiviikonloppuna:

Sergei Bobrovsky, Jody Shelley -> Dustin Brown

Kehittyvä 3.vahtini ja yksisuuntaisen sopimuksen omaava jämähyökkääjä vaihdossa Jagrin paikan ykkösessä ottavaan Dustin Browniin. Luotan, että kenttä Eriksson-Kopitar-Brown tulee tekemään tuhoja tulevalla kaudella. Jo kolmannen kerran Los Angeles oli kauppakumppanina ja Bobrovsky on liikkunut joka treidissä!

B.Holmström, A.Rowe -> Aaron Palushaj

Kaksi heikompaa farmipelaajaa, joilla sopimukset olisivat loppuneet Montrealiin, vaihdossa Palushajiin, josta ensi kaudeksi Adinrockin ykköskentän laituri.

Sitten olikin jatkosopimusten vuoro:

Richard Bachman 77, 0,760$, 3v (2-suuntainen)
Niko Hovinen 77, 0,925$, 3v (2-suuntainen)
Braydon Coburn 87, 3v, 4,335$
Matthew Carle 83, 2v, 3,600$
Mark Fistric 83, 3v, 2,605$
Wayne Simmonds 83, 4v, 2,100$
Blair Betts 81, 1v, 1,030$
Viktor Stålberg 81, 3v, 1,785$
+ farmipelaajia

Vapaista pelaajista tuli hankittua lähinnä apua AHL:n puolelle, mutta myös kolmossentteri NHL:n puolelle, sillä Rich Peverley tuli Philadelphiaan kahden vuoden sopimuksella.

Kauteen lähdetään seuraavalla kokoonpanolla:

Loui Eriksson - Anze Kopitar - Dustin Brown (87-88-87)
Scott Hartnell - Claude Giroux - Jordan Eberle (84-87-84)
Viktor Stålberg - Rich Peverley - Wayne Simmonds (81-82-83)
Kyle Clifford - Blair Betts - Maxime Talbot (79-81-81)

Kahdelta ensimmäiseltä kentältä odotetaan runsaasti pisteitä. Kolmoskentältä tyydyttävää peliä molempiin suunttin ja nelonen onkin sitten puhdas jarruketju.

Braydon Coburn - Chris Pronger (87-90)
Matt Carle - Andrej Meszaros (83-82)
Oskars Bartulis - Mark Fistric (78-83)

Ennakkoon puolustuksessa on tarpeeksi hyökkäys- että puolustusvoimaa. Suotavaa olisi, että loukkaantumisia ei tulisi, sillä puolustuksesta materiaali on ohuin.

Ilya Bryzgalov (87)
Jonathan Bernier (84)

Bryzgalov pelannee, mikäli kulkee tai pysyy terveenä, sen 60 peliä ja Bernier sitten loput.

Pomo pisti heti luun kurkkuun asettamalla odotuksensa 47 voittoon (viime kaudella tuli 37) ja konferenssin finaalipaikkaan. No niitä sitten vain täyttämään!

EDIT. Ei vittu ole todellista! Harjoituspeleissä telakalle Chris Pronger ja Matt Carle. Tyypillistä tuuriani.

 

[Jonte]

Pistetääs tännekkin jotain ettei mene aivan Sabatonin yksinpuheluks ;)

Monta kautta (simuloimalla) Detroitia luotsattua on tullut ja kausi 2015-2016 päättyi iloisiin SC-juhliin joka oli jo kolmas kannu putkeen, vaikka playoff-paikka varmistuikin vasta viimeisellä kierroksella 3-2 voitolla Minnesotasta.

Ennen draftia tuli myös tänne suuntaan ikäviä uutisia kun ikonit Pavel Datsyuk ja Johan Franzen päättivät uransa.

Draftissa oli peräti 4 ykköskierroksen varausta tarjolla:

8. Shane Reed VL 73 (B-)
9. Donald Hiebert P 79 (B-)
16. Ned McCormick P 80 (B-)
30. Brandon Colliva KH 76 (B-)
55. Michel Maisonneuve P 71 (C)
120. Jarrod Drummond P 73 (B-) (Päivitystä: kehittynyt kaudessa peräti 5 pinnaa, eli 78 ennen kautta 2017-18)
129. Alexei Samsonov KH 68 (B-)
139. Greg Bishop OL 66 (B-)
150. Ruslan Semenov MV 71 (C)
180. Tuomo Miettinen MV 71 (C)
192. Timothy Beck KH 70 (C)
210. Jose Backes P 67 (C)

Helvetin kovat pakit tuli ainakin (#9 & 16) ja heidän myötä pakisto on pitkälle rakennettu, tosin jossain vaiheessa tulee palkkakaton kanssa ongelmia mutta se on sen ajan murhe.

Ennen kauden alkua tuli kauppaa, jossa Boston tarjosi nuorempaa Hortonia ja 1.kierrosvarausta vaihdossa Vanekkiin ja tähänhän piti ehdottomasti suostua.

David Backes - Henrik Zetterberg - Dustin Brown (87-92-89)
Kirill Kabanov - Mikael Backlund - Nathan Horton (85-84-85)
Tomas Tatar - Alexander Steen - Nail Yakupov (84-84-84)
Miikka Salomäki - Calle Järnkrok - Brandon McMillan (83-80-81)
+ Bryan Bickell (83)

Alex Pietrangelo - Tyler Myers (89-91)
Colten Teubert - Adam Larsson (86-89)
Douglas Murray - Brooks Orpik (82-83)
+ David Rundblad (80)

Jimmy Howard (92)
Ben Bishop (81)

Palkkakatossa on tilaa rapiat 8 miljoonaa tilaa, että se ei ole ainakaan vielä ongelma. Kauden jälkeen sopimuksia pitää uusia ainakin herroille Zetterberg, Kabanov ja Tatar.

Runkosarja päättyi 53-20-9 recordiin, Zetterbergin voittaessa pistepörssin. Ensimmäisellä kierroksella LA Kings kaatui 4-3 voitoin ja playoff-taival päättyi toisella kierroksella Nashvilleä vastaan 4-2 otteluvoitoin oli Nashville etevämpi. Nashville lopulta porskutti SC-voittoonkin.

Kauden jälkeen Douglas Murray ilmoitti uransa päätöksestä. Draftissa oli jälleen tarjolla taas kaksi 1.kierroksen varausta:

17. Nich Sheiman KH 76 (B-)
20. Jose Carroll VL 75 (B-)
94. Viktor Kasparaitis P 72 (C)
116. Cesar Picard P 72 (C)
176. Kai Kiprusoff KH 72 (C)
206. Brad Vandenbussche OL 68 (C)

Draftissa tuli tehtyä yksi vaihtokauppa:
Dustin Brown + yksi monista lupaavista pakeista <-> Jamie Benn

Jatkosopimuksia:
Henrik Zetterberg 89, 5,010$, 1 vuosi
Tomas Tatar 85, 4,505$, 5 vuotta
Miikka Salomäki 83, 1,990$, 1 vuosi
Kirill Kabanov 85, 3,985$, 4 vuotta
Calle Järnkrok 81, 1,085$, 3 vuotta
+ farmipelaajia

Vapaista pelaajista hankittiin kolmossentteri ja kaksi pakkia:
Frans Nielsen 83, 2,670$, 3 vuotta
Robyn Regehr 85, 0,955, 1 vuosi
Sergei Mayorov 84, 2,485$, 2 vuotta

Kauteen lähdetään seuraavalla kokoonpanolla:

Jamie Benn - Henrik Zetterberg - David Backes (89-89-87)
Tomas Tatar - Mikael Backlund - Kirill Kabanov (85-84-85)
Nail Yakupov - Frans Nielsen - Nathan Horton (85-83-85)
Miikka Salomäki - Calle Järnkrok - Bryan Bickell (83-81-83)
+ Teemu Pulkkinen (78)

Adam Larsson - Tyler Myers (90-91)
Colten Teubert - Alex Pietrangelo (86-89)
Robyn Regehr - Sergei Mayorov (85-84)
+ David Rundblad (82)

Jimmy Howard (92)
Henrik Lundberg (82)

Laitureissa riittää hienosti syvyyttä joka ketjuun, tulevaa ykkössenteriä pitäisi varmaan ruveta metsästämään jonkun/joidenkin laitureiden kustannuksella. Puolustus on ihanteellisessa kunnossa ja AHL:ssäkin kaksi 80 kokonaisuuden omaavaa pakkia.
Tulipa siinä taas turinoitua ja pelailtua.
Ps. Onko Nicklas Lidström jo teikäläisillä lopettanut? Meikäläisellä pelasi vielä 46-vuotiaana kun taas Datsyuk lopetti "jo" 38-vuotiaana.

 

[punasydän]

Aloitin projektin Columbus Blue Jacketsillä ja ensimmäinen kausi on takana. Joukkue oli kesän aikana kokenut suuren mullistuksen, joten tarkoituksena oli ottaa rauhallisesti eikä suinkaan lähteä riehumaan siirtomarkkinoilla, vapaista pelaajista haaviin tarttui kuitenkin Robert Nilsson, joka hankittiin tuomaan leveyttä pelinteko-osastolle kolmen vuoden ja 0,9m$/kausi sopimuksella. Seuraava hankinta tuli ajankohtaiseksi suuren puolustajien loukkaantumissuman aikana, kun Minnesota Wild asetti Kurtis Fosterin waiversiin, josta mies tuli hankittua, kyseessä oli Fosterin viimeinen kausi sopimuksesta ja arvoa lapulla oli 1,8m$/kausi. Viimeinen treidi tehtiin siirtorajan kynnyksellä, kun Martin St.Pierre vaihtui Erik Nyströmiin sekä 4. kierroksen varausvuoroon seuraavalle kesälle.

Itse kausi lähti huikeasti käyntiin, 15 ottelun jälkeen Columbus majaili koko konferenssin kärkipaikalla, mutta suuri tuossa 15 ottelun kieppeillä joukkueen sydän ja sielu - Rick Nash - loukkaantui vakavasti ja menetti 24 ottelua, tuona aikana alkoi joukkueen syöksykierre, jolle ei tahtonut tulla loppua ennen kuin Nash palasi kokoonpanoon, siinä vaiheessa joukkue oli valahtanut 12. sijalle konferenssissa ja pudotuspeliviivaan oli matkaa 9 pistettä. Tuosta alkoi kuitenkin hieno nousu kohti pudotuspeliviivaa n. 15 kierrosta ennen loppua tuli eteen tuplapeli St.Louisia vastaan, joka oli juuri viimeisellä pudotuspelipaikalla ja sillä hetkellä enää pisteen päässä. Noista tuplaotteluista molemmat hävittiin, joskin toinen jatkoajalla, eli ero pudotuspeliviivaan kasvoi neljään pisteeseen. Vieläkään joukkue ei suostunut luovuttamaan ja neljänneksi viimeisellä kierroksella tuli revanssin mahdollisuus, St.Louis ja vain yksi piste eroa 8. sijaan. Tuo ottelu hävittiin kuitenkin viime hetken takaiskumaalilla ja pudotuspelihaaveet romuttuivat. Koko kauden saldoksi tuli 38-36-8. Suurin kompastuskivi kaudella oli todella kova divisioona, Detroitia vastaan 8 ottelusta saldona oli 2 pistettä ja nekin tulivat kauden avauskohtaamisesta. Muutenkin divisioona oli käsittämättömän kova, kaikki muut joukkueet etenivät pudotuspeleihin (Detroit konferenssin 1., Chicago 4., Nashville 6. ja St.Louis 8. Läpi kauden joukkue kärsi lukuisista loukkaantumisista ja se ei tietenkään auttanut pisteiden metsästyksessä.

Joukkueen top5-pistemiehet:

Kristian Huselius 82, 28+34=62
Jeff Carter 74, 26+28=54
R.J Umberger 81, 22+29=51
Antoine Vermette 82, 23+24=47
Rick Nash 58, 20+26=46

Loppuvia sopimuksia ei avainpaikoille juurikaan ole, nimekkäimmät pelaajat, joilla ei vielä ole sopimusta ovat: Kristian Huselius, Samuel Påhlsson, Kurtis Foster, Radek Martinek, Jared Boll, Derek Dorsett, Derek Mackenzie, Aaron Johnson, Maxim Majorov, Vaclav Prospal sekä Curtis Sanford.

Noista nimistä Martinek oli todella suuri pettymys ja saa poistua joukkueesta, Prospal lopettaa uransa, MacKenzie ei tahtonut mahtua kokoonpanoon, eli ei saa jatkosopimusta, Majorov ei ottanut toivottua kehitysaskelta, joten on hieman kiikunkaakun ja riippuu halutusta sopimuksesta. Lopuille tullaan sopimusta tarjoamaan varmuudella, mutta ylihintaa ei lähdetä maksamaan.

Laitetaan vielä loppuun menneen kauden joukkue:


Huselius - Carter - Umberger
Brassard - Vermette - Nash
Calvert - Påhlsson - Nilsson/Prospal
Boll - Nyström - Dorsett

Wisnievski - Foster
Tyutin - Methot/Martinek
Clitsome - Russell

Mason
Sanford

 

[Lombardi18]

Jaahas, pitäsköhän tarinoida jotain omasta kampanjasta.

Pitkän pähkäilyn jälkeen joukkueeksi valikoitui viime vuosina Läntistä Konferenssia dominoinut Minnesota Wild. Aloitin kauden harjoituskauden alusta. Joukkueen omistaja asetti tavoitteeksi 38 voittoa, nopea silmäys joukkueen kokoonpanoon jota seurasi toteamus "ei tule onnistumaan". Niin huono on Wildin kokoonpano, pakisto on suoraan sanoen naurettavan huono. Eikä hyökkäyskään 1. kentän takana kauheasti uskoa luo. Maalivahdit sentään kestävät vertailun puoliin NHL joukkueisiin.

Harjoituspelit sujuivat juuri niin kuin voi odottaakkin 1-3-0. Wild teki yhteensä 5 maalia ja päästi 12. Tämä vahvisti entisestään spekulaatioita joukkueen tasosta. Runkosarjan alku sujui samalla kaavalla ensimmäisen viiden pelin jälkeen saldona oli 1-4-0. Mutta näiden viiden pelin jälkeen kaikki muuttui. Wild napsi voittoja tasaisella tahdilla ja välillä meno alkoi näyttää dominoivalta. Toki välissä tuli matseja joissa vastustaja palautti Wildin miehet maanpinnalle, mutta uskoa omaan tekemiseen oli melko paljon. Ottelut ovat vähämaalisia ja Wild käyttääkin aika hyvin erikoistilanteet hyväkseen ja tiukalla, jopa saksalaismaisella puolustuksella, omaa päätä onnistuttiin suojelemaan melko hyvällä tuloksella.

Tällä hetkellä joukkue on joululomalla ja saldo näyttää 20-14-1, joka on todella positiivinen tulos lähtökohtiin nähden. Minnesota Wild onkin yllättänyt kaikki "asiantuntijat" ja majailee joulutauolla konferenssissa sijalla 2. edellään vain Columbus Blue Jackets, eroa vain 3p. Koko NHL tilastoissa Wild on sijalla 8., joka kertoo omaa kieltänsä siitä, että Itäinen Konferenssi on ainakin tänä vuonna huomattavasti kovempi. Tämä tosin sopii Wildille. Yhtään treidiä en ole tehnyt, sopimuksia on tehty vain Gralundin kanssa joka kirjoitti kolmivuotisen Entry Level- sopparin.

Joukkue paahtaa eteenpäin seuraavanlaisilla kentällisillä:

Heatley- Koivu- Setoguchi
Bouchard- Cullen- Latendresse
Staubitz-Brodziak-Clutterbuck
Gillies-Powe-Ortmeyer

Zidlicky-Schultz
Lundin-Zanon
Spurgeon-Stoner

Bäckström
(Harding)

1. viisikko on ollut tähän asti kaikki kaikessa, kuten pistepörssistä voi huomata. Muut kentälliset ovat olleet enemmän tai vähemmen pettymyksiä. 2. kentällinen etunenässä on ollut aivan luokaton. Siihen olenkin mietinyt jotain muutoksia, mutta niitä pitää vielä miettiä vähän aikaa. 3. kentässä on todella hyvä tatsi, välillä ketjun taklauspeli on aivan maahista jokainen ajelee kauniita pommeja joka puolella kenttää, vähn enemmän tehoja kaivattaisiin (etenkin Clutterbuckilta). Melkein samat sanat koskevat myös 4. kenttää, hyvää duunia. Pakit ovat kaikki olleet hyviä, paitsi Zidlicky. Marekilta odotan enemmän, vaikka onkin pelannut tällä kaudella vasta 23 ottelua.

Joukkueen pistepörssiä:

Koivu 35 ott. 13+28=41
Heatley 35, 17+17=34
Setoguchi 35, 7+18=25
Schultz 35, 4+18=22
Latendresse 33, 8+8=16
Bouchard 35, 4+12= 16

Ei se nyt niin ihanalle näytä, etenkään 2. ketjun osalta.

Joulutauolla ajattelin lähettää muutaman treidi tarjouksen maailmoille. Etenkin 2. kenttään tarvittaisiin joka tekijä mies, katseet ajattelin suunnata David Perroniin (STL). Voisi yrittää Bourchardin avulla kalastella Perronin Wild nuttuun. Lisäksi pakistoon menisi yksi hyökkäävä pakki, siihen olen ajatellut John Carlssonia (WSH) tai Alex Pietrangeloa (STL), Zidlickyn voisi laittaa kiertoon, (miehellä on muuten yllättvänä hyvä vaihtoarvo) toki tähän tarvitsisi laittaa vielä paljon väliin, mutta se ei haittaa.

Näillä neuvoilla eteenpäin, päivitellään tilannetta kun jotain dramaattista tapahtuu.

 

[Sabaton]

Nyt on sitten toinen kausi Philadelphian peräsimessä takana. Kausi oli kaksijakoinen, sillä runkosarjan alkupuolisko meni joukkueelta loistavasti, mutta meno hyytyi pahaenteisesti kevättä kohden ja playoffeista tulikin todellinen pannukakku. Tässä hieman tilastoja kauden eri vaiheista:

10 pelin jälkeen: 7-3-0
25: 17-6-2
50: 33-14-3
82: 48-28-6

50 ottelun jälkeen näytti siis vielä todellä hyvältä, ja vaikka nuo lopputilastotkaan eivät huonoja ole, niin viimeisestä 10 ottelusta Flyers saavutti vain 3 voittoa. No, joka tapauksessa playoffeihin saatiin kotietu melko helposti, sillä Flyers oli Itäisen Konferenssin toinen Washington Capitalsin jälkeen. Vastaan asettui New York Rangers. Pelit sujuivat seuraavasti (Philadelphia ensin mainittuna):

1. 1-3
2. 3-0
3. 3-1
4. 2-5
5. 3-2
6. 0-1
7. 3-4

Laulukuoroon siis lähdettiin heti ensimmäisellä kierroksella. Rangers eteni lopulta aina loppuotteluun asti, mutta St.Louis otti Stanley Cupin puhtaasti voitoin 4-0.

Vaihtojakin nähtiin muutamia:

Kuten viimeisessä viestissäni mainitsin, Carle ja Pronger teloivat itsensä harjoitusotteluissa ja syvyyttä puolustuksessa ei ollut juuri nimeksikään. Niinpä New Jerseyn kanssa nähtiin seuraava kauppa:

Akuuttia puolustajapulaa tuli paikkaamaan Mark Fraser ja vaihdossa lähti vapaista pelaajista hankittu Maxim Mayorov + joku kokeneempi AHL-peluri.

Joulukuun aikoihin, joukkueen oltua ensimmäisessä tappioputkessaan, surkeasti kiekolliseen vastuuseen vastannut Matthew Carle sai lähteä, sillä tehot ja +/- -tilasto eivät tyydyttäneet palkkaan nähden alkuunkaan. Chicagon kanssa saatiin seuraava kauppa aikaiseksi:

Matt Carle -> Chris Campoli ja 3.varaus

Tarkoituksena oli, että Campoli kantaisi Meszarosin ja Coburnin kanssa sitä kiekollista vastuuta, mutta olisihan se pitänyt arvata, ettei miehestä siihen ollut. Näinpä treiditakarajalla Campoli sai lähteä yhdessä Braydon "40 peliin 0+3 ja -8" Coburnin kanssa ja sopiva kauppakumppani löytyi jälleen Chicagosta.

Coburn ja Campoli -> Brent Seabrook ja Michael Sauer

Seabrookista saatiin luottopuolustaja useaksi vuodeksi eteenpäin ja Saueristakin melko nuorena pelurina saattaisi kehittyä hyvä kakkosparin puolustaja.

Loukkaantumisia oli alkukautta lukuunottamatta yllättävän vähän. Mitä nyt Bryzgalov oli joulu-tammi-helmikuun aikana poissa noin 30 pelistä, mutta Bernier tuurasi häntä paremmin kuin hyvin. Joukkueen murheenkryyni oli hyökkäyksen tehottomuus, sillä ykköskentän jälkeen ratkaisuvoimaa ei meinannut löytyä ja kaiken lisäksi ykkönenkin pelasi alle odotusteni! Etenkin nuoret herrat Claude Giroux ja Jordan Eberle olivat pahoja pettymyksiä, mutta lupaavina ja kehittyvinä heitä ei kuitenkaan kaupata viitsinyt.

Joukkueen kokoonpano:

Loui Eriksson (78. 29+33=62 +23) - Anze Kopitar (82. 27+49=76 +28) - Dustin Brown (82. 22+41=63 +25)
Scott Hartnell (82. 25+32=57 +16) - Claude Giroux (71. 21+23=44 +0) - Jordan Eberle (73. 13+21=34 -12)
Victor Stålberg (82. 15+11=26 -6) - Rich Peverley (82. 11+23=34 +7) - Wayne Simmonds (82. 17+26=43 +20)
Kyle Clifford (63. 6+8=14 -3) - Blair Betts (82. 12+13=25 +2) - Maxime Talbot (82. 9+14=23 +1)
(Tuuraamassa Viktor Tikhonov ja Brayden Schenn)

Andrej Meszaros (80. 6+38=44 +24) - Chris Pronger (56. 6+26=32 +18)
Brent Seabrook (88. 4+38=42 +12) - Mark Fistric (82. 8+14=22 +36)
Mark Fraser (72. 1+5=6 +3) - Oskars Bartulis (63. 3+9=12 +2)
Michael Sauer (50. 2+8=10 -6) - Vladimir Mihalik (21. 0+1=1 -1)

Ilya Bryzgalov (51. 2,52 90,99%)
Jonathan Bernier (37. 2,25 92,20%)

NHL:n pistepörssin kärki:

1. Ilya Kovalchuk 48+58=106
2. Zach Parise 32+69=101
3. Alexander Ovechkin 48+51=99
4. Pavel Datsyuk 22+73=95
5. Patrick Kane 39+52=91

Playoffeissa Philadelphian tehokkaimmat olivat:

1. Anze Kopitar 3+3
2. Kyle Clifford 3+1
3. Loui Eriksson 2+2
4. Jordan Eberle 2+1
5. Chris Pronger ja Dustin Brown 1+2

------------------------------------------------------------------------

Sitten shokkiuutisiin! Kesäkuun alussa oli pomon loppuyhteenvedon aika. Hän teki asiansa melko selväksi: Olin epäonnistunut työssäni ja sain POTKUT! Ensimmäinen kerta minkään NHL-pelin historiassa kun näin tapahtuu. Hetken asiaa surin tietysti, sillä kun joukkuetta katsoo, niin parempaan olisi pitänyt pystyä ja mestaruuskin tuolla joukkueella olisi ollut täysin mahdollinen, mutta en kyennyt realisoimaan potentiaalia. Agentti kuitenkin otti nopeasti yhteyttä ja ilmoitti, että muutamista seuroista on tullut yhteydenottoja. Päätin tehdä kahden vuoden sopimuksen Tampa Bay Lightingin kanssa. Tampa ei ollut päässyt kahdella edellisellä kaudella playoffeihin, ja sielläkin tarvittiin muutosta, joten otan haasteen innoissani vastaan.

Seuraavassa viestissä sitten kesäkauden aikaansaannoksia uuden joukkueen peräsimessä!

 

[Sabaton]

Kesäkausi on nyt uuden joukkueen johdossa ohitettu. Ennen draftia, tärkeät pakit Öhlund ja Brewer päättivät lopettaa, kuten myös mm. Lidström, Timonen, Elias ja Hejduk. Tampan puolustus oheni huomattavasti lopettamisten takia, sillä molemmille oli kaavailtu ruutu kahdesta ensimmäisestä parista. Lopettamisten seurauksena yli 83 tehoisia pakkeja oli vain yksi ja kolmelta avauskuusikon puolustajalta loppuivat sopimukset, joten helppo lähtökohta ei ollut lähteä puolustusta kasaamaan.

Draftista tarttui mukaan:

8. David Bajanik P 71 (B-)
38. Chase Clayton KH 72 (C)
68. Sean Monahan KH 71 (B-)
128. Gabriel Verpaelst P 72 (B-)
158. Maxime Provencher VLH 73 (B-)
188. Yury Perezhogin MV 72 (B-)

Melko normaali saldo siis oli. Ei huippuja, mutta tasaisia pelaajia, joista saa alempiin kenttiin vahvistuksia mahdollisesti muutamien vuosien päästä tai ainakin AHL:ään. Kauppoja ei draftiviikonloppuna tapahtunut, vaikka niitä yritettiin, mutta eipä nuo pelaajat, joilla sopimukset loppuu oikein ketään kiinnosta. Muutenkaan vaihtoarvoa ei Hedmania ja Stamkosia lukuunottamatta muilta mitenkään erityisesti löydy, joten vaikeaa tulee olemaan treidien teko kaudellakin.

Jatkosopimukset solmittiin ainoastaan seuraaville:

James Wright 77, 3v, 0,970$
M-A Bergeron 82, 2v, 3,010$
Mike Lundin 80, 2v, 1,585$

Vapaista pelaajista oli "pakko" hankkia täydennystä joukkueeseen, sillä materiaali oli sekä heikko, että ohut. Pääpaino kääntyi maalivahtiin, sillä Curtis McElhinney oli joukkueen ykkösvahti ja se ei minulle käynyt. Niinpä vapaista pelaajista neljän vuoden sopimuksella tuli vanha tuttu Philadelphiasta eli Jonathan Bernier, joka oli muutaman tehonkin kehittynyt. Harmittavasti menetin muutaman varausvuoron, jotta hänet saisin, mutta toivottavasti ensi vuoden drafti on hieman heikkotasoisempi. Puolustajia oli määrällisesti vähän, joten AHL:n puolelle tuli hankittua muutama täsmähankinta, kuten David Rundblad. NHL:n puolelle tulivat vuoden sopimuksilla Jim Vandermeer ja Mark Streit. AHL:n puolelle hankittiin myös muutama kehittyvä hyökkääjä ja näyttää nuo omatkin prospektit ihan kohtuullisia olevan.

Yksi kauppakin nähtiin, kun Tampa Bayn maalivahtilupaus Jakub Kovar ja kakkosvaraus muutaman vuoden päästä tulevaan draftiin, lähtivät Philadelphiaan, josta tilalle tuli huippulupaava Sean Couturier.

Kauteen siten seuraavalla kokoonpanolla:

Ryan MaLone - Steven Stamkos - Martin St.Louis (85-92-87)
Sean Couturier - Vincent LeCavalier - Ted Purcell (79-89-83)
Fabian Brunnström - Dana Tyrell - Steve Downie (79-80-83)
Darcy Hordichuk - Marc-Antoine Pouliot - Jack Skille (82-78-80)

Kuten huomaa, niin vasemmat laidat ovat hyökkäyksen selvästi heikoin osasto, mutta muuten hyökkäyksestä löytyy suhteessa sopivasti nuoruutta ja kokemusta.

Mark Streit - Victor Hedman (87-89)
Jim Vandermeer - Marc-Andre Bergeron (83-82)
Mike Lundin - Matt Gilroy (80-80)

Taso laskee rajusti ykköspakkiparin jälkeen, mutta tuo ykkönen on ennakkoon ajatellen todella hyvä pari, joten toivottavasti homma toimii myös kaukalossa.

Jonathan Bernier (87)
Curtis McElhinney (81)

Maalivahtiosastolla Bernierin on aika ottaa viimeinen harppaus kohti liigan huippua, jotta joukkue playoffeihin pääsisi. Tulee pelaamaan n. 70 peliä terveenä ollessaan, mikä on hänen NHL-uransa selvästi suurin määrä.

Tavoite on onneksi maltillisempi kuin Flyers-vuosina, ja niinhän se pitääkin olla kun joukkue on melko selvästi heikompi. 37 voittoa ja playoffeihin olisi kuulemma kiva päästä (no shit!), mutta ei välttämätöntä.

Harjoituspeleistä tuli yksi voitto ja kolme häviötä, mutta junnuja oli myös mukana, joten eipä niistä suuria johtopäätöksiä pysty tekemään. Innolla kauteen 2013-2014!

 

[punasydän]

Edelliselle Columbus savelleni kävi jotain, joten päätin aloittaa uuden projektin Edmonton Oilersin kanssa (ja edelleen simuloiden). Ennen kauden alkua tein kaksi kauppaa:

2nd pick < - > Sean Couturier + Johan Backlund
3rd pick < - > Ryan Wilson + 5th pick

Noin muuten kokoonpanosta sen verran, että Nugent-Hopkins pelasi harjoituspelit hyvin, mutta runkosarjassa ei saanut itsestään revittyä yhtään tehoja, tehotilasto sen sijaan painui rumasti pakkasen puolelle, joten 20 ottelun jälkeen oli pakko tehdä päätös lähettää hänet junioreihin saamaan peliaikaa. Vastaavasti harjoitusotteluissa täysin kuutamolla ollut ja siirtolistallekin jo joutunut Gilbert Brule otti tuossa vaiheessa paikkansa joukkueen kolmossentterinä ja teki huimat tehot 7+6=13 ensimmäisessä 15 pelaamassaan ottelussa, pelipaikkana on kolmossentteri ja kakkosylivoima, joten täytyy olla tyytyväinen siihen, miten nuori mies vastasi huutoon. Puolustuksesta täytyy antaa erityismaininta tuolle jo mainitulle hankinnalle - Ryan Wilsonille, luuti joukkueen kolmospakkiparissa ja runkosarjan loppuessa tehotilasto näytti joukkueen parasta lukemaa, +15.

Joukkueella kausi alkoi heikosti, kun ensimmäisestä 7 ottelusta saatiin ainoastaan yksi voitto ja sekin rangaistuslaukauksillla, mutta taisteluhenki ei missään vaiheessa kadonnut ja joukkue nousi kuin nousikin taistelemaan tosissaan pudotuspelipaikasta ollen parhaimmillaan jopa 5. konferenssissaan. Loppuun asti ei noin huima lento riittänyt ja suurin osa faneista oli jo heittämässä kirvestä kaivoon, kun Oilers hävisi runkosarjan toiseksi viimeisen ottelun kotona sarjan häntäpään Anaheimille ja putosi 2 pisteen päähän pudotuspeliviivasta, viimeinen ottelu oli vierasottelu konferenssin kärkijoukkue Vancouveria vastaan, eikä edes voitto välttämättä olisi riittänyt jatkopaikkaan. Viimeinen ottelu sai kaamean alun, kun Canucks meni kahdella salamamaalilla johtoon, jonka sai pidettyä aina viimeisen erän alkuun asti, jolloin joukkueen ikoni Ryan Smyth iski kaksi maalia ja vei ottelun jatkoajalle, jossa nuori farmista loukkaantumisia paikkaamaan noussut hyökkääjä Matt Halischuk nousi todelliseksi sankariksi tekemällä voittomaalin. 2 pistettä riitti kuin riittikin loppujen lopuksi pudotuspelipaikkaan ja ensimmäisellä kierroksella vastaan astui Detroit Red Wings, joka oli noussut ohi Vancouverin heidän hävittyään meille toiseksi viimeisellä kierroksella. Ottelut pudotuspeleissä menivät seuraavasti (Edmonton ensinnä mainittu):

0-4
2-3 (2. jatkoerä)
1-3
2-0
0-2

Pudotuspelien teema oli Smyth & Khabibulin vs. Detroit joukkueen nuorien puristaessa mailaa hieman liian tiukasti. Pudotuspelitappio tottakai harmittaa, mutta täytyy muistaa että kyseessä on vasta suuruuden alku.

Joukkue oli seuraavanlainen:

Hall - Gagner - Smyth
Eberle - Horcoff - Hemsky
Pääjärvi - Brule - Omark
Eager - Belanger - Jones

Whitney - Gilbert
Peckham - Barker
Smid - Wilson

Khabibulin
Dubnyk

Kesästä oli tuleva kiireinen, lukuisten sopimusten loppumisten vuoksi. Andy Sutton päätti lopettaa uransa. Jatkosopimuksia seuraavasti:

Omark 3 vuotta / 1,9m$
Jones 2v / 1m$
Barker 4v / 2,8m$
Hemsky 3v / 4,2m$
Dubnyk 2v / 1,8m$
Peckham 3v / 1,1m$
Wilson 4v / 1,5m$
Gagner 4v / 2,7m$
Brule 2v / 1,7m$

NHL-miehistöstä ainoastaan Darcy Hordichuk jäi ilman jatkosopimusta. Farmi-/prospectipuolella muutoksia tuli jonkun verran.

Lisäksi vapaista agenteista haaviin tarttui Brad Stuart yhden vuoden ja neljän miljoonan sopimuksella sekä muutama prospecti. Stuart oli siinäkin mielessä pakkohankinta, että vasta hän vei palkkakulut yli lattian.

 

[pikku-hermanni]

Peukkua näille jutuille. Mukava lukea ja saa vähän itsellekin uutta fiilistä pelata BeaGM:ää

 

[punasydän]

Toinen kausi Edmontonin peräsimessä ja kauteen lähdettiin jatkamaan edelliskauden positiivista nostetta ja tavoitteena oli ei enempää eikä vähempää, kuin pudotuspelipaikka. Tavoitetta lähdettiin tavoittelemaan seuraavalla kokoonpanolla:

Hall - Gagner - Pääjärvi
Eberle - Horcoff - Hemsky
Smyth - Nugent-Hopkins - Brule (/Omark)
Eager - Belanger - Jones

Stuart - Whitney
Smid - Gilbert
Wilson - Barker (+Peckham)

Dubnyk
Khabibulin

Joukkue ottikin hyvän alun kauteen ja ensimmäisestä kymmenestä ottelusta oli tuloksena 17 pistettä ja liigan kärkipaikka. Loputtomiin ei kuitenkaan noin kova vire kestänyt, vaan pikkuhiljaa kauden hyvin aloittaneen Dubnykin valuessa kuolevaisten tasolle (ja ehkä jopa hieman alle) joukkue joutui antamaan hieman periksi. Kuten mainittua, Dubnyk ei kauden ensimmäistä kymmentä ottelua lukuunottamatta vakuuttanut ja näin ollen tulikin pakkorako siirtyä maalivahtiostoksille, loppujen lopuksi suoritettiinkin vaihtokauppa, jossa Dubnyk ja 4. kierroksen varausvuoro vaihtui Columbuksen Steve Masoniin. Mason osoittikin olevansa mies paikallaan ja johdatti joukkueen loppujen lopuksi runkosarjan sijalle kolme. Pudotuspeleissä vastaan asettui Dallas, joka vei ottelusarjan 4-2 tehden jokaisessa ottelussa avausmaalin, jokaisessa voitto-ottelussaan Dallas meni myös 2-0 johtoon. Hieno runkosarja päättyi karuun pettymykseen ja putoamiseen ensimmäisellä kierroksella. Joukkueen puolustukseksi täytyy sanoa, että pudotuspelien kolmesta ensimmäisestä ottelusta puuttuivat Sam Gagner, Shawn Horcoff sekä tähdistöottelussakin esiintynyt Cam Barker, lisäksi Nugent-Hopkins pelasi vielä osittain toipilaana.

Tiivistelmä kauden treideistä:

Dubnyk + 4.rnd pick <-> Steve Mason
Mikkelson <-> 4rnd pick
Teubert <-> 4+5rnd pick

Kauden jälkeen joukkueen kolaukset jatkuivat, Ikonit Ryan Smith sekä Shawn Horcoff päättivät ripustaa hokkarit naulaan. Lisäksi Eric Belanger ilmoitti lopettavansa uransa. Kesästä oli muutenkin tuleva työntäyteinen, sillä joukkueessa oli roppakaupalla pelaajia, jotka pelasivat viimeistä sopimuskauttaan.

Jatkosopimuksia solmittiin seuraavasti:

Taylor Hall: 5 vuotta / 4,5m$
Magnus Pääjärvi: 3v / 3,6m$
Jordan Eberle: 5v / 3,8m$
Matt Halischuk 3v / 1m$
Steve Mason 5v / 3,3m$
Ladislav Smid 2v / 2,5m$
Brad Stuart 1v / 4,2m$
Ryan Whitney 1v / 4,5m$

Lisäksi muutama prospecti kiinnitettiin. Vapailta markkinoilta lähdettiin sitten hakemaan kakkos-/ ja nelossentteriä ja kolmosen laituria. Kolmosen laituriksi tuli sitten Dany Cleary kahden vuoden sopimuksella (1,9m$/v.), nelosen keskelle tulee Maxim Lapierre (1v / 1,3m$). Kakkosketjuun ei löytynyt sopivaa miestä, kun Jordan Staalille ja Brad Marchantille heitetyt offer sheetit eivät riittäneet, vaan oikeudet omistavat seurat päättivät heittää tiskiin qualifying offerit. Onneksi Pittsburgh suostui kuitenkin seuraavaan vaihtoon, jonka myötä joukkue on valmis jatkamaan noususuhdannettaan:

Omark + 2rnd + 3rnd pick < - > Staal (palkka 3,1m$ ja vuoden sopimus)

 

[Sabaton]

Kolmas kausi Be a GM:ää ja ensimmäinen siis Tampa Bayn johdossa on nyt takanapäin. Kausi oli kaikin puolin todella onnistunut. Omistajan tavoite oli 37 voittoa, joka ylitettiin lopulta heittämällä. Joukkueen saldo kauden eri vaiheissa:

10: 5-2-3
25: 13-9-3
50: 33-13-4
82: 49-24-9

Tuosta pystyy näkemään, että sarja lähti käyntiin ihan mukavasti ja kymmenen pelin jälkeen kieputtiin konferenssissa sijoille 5-8. Tämän jälkeen pelattiin tasaisesti, voittoja tuli hieman tappioita enemmän, mutta kahdenkymmenenviiden pelin jälkeen sijoitus ei ollut vielä kohonnut, mutta edelleen oltiin tavoitetta edellä ja playoffeihin menossa. Meno pysyi tasaisena aina kolmanteenkymmenenteen peliin asti, jolloin joukkue sai tarpeeksi apuja sairastuvalta ja pääsi näyttämään mihin pystyy. Tuloksena 12 ottelun voittoputki ja Itäisen konferenssin piikkipaikka, joka lopulta piti loppuun saakka. Huikeasti yläkanttiin mennen runkosarjan jälkeen odotukset playoffeissa pärjäämiseen kasvoivat huomattavasti.

Kauden aikana moni nuorista lupauksistakin pääsi antamaan näyttöjä NHL:än puolella, sillä liki koko ajan sairastuvalla oli vähintään kaksi miestä samanaikaisesti. Onneksi kuitenkin kärkiketjujen pelaajat pysyivät suurin pirtein terveinä ja poissaolot olivat pitkälti alempien kenttien miehiä. Nuorista osa onnistui hyvin ja osa petti. Pahimmat pettymykset runkosarjassa olivat kuitenkin Tampan ikonit: Vinny LeCavalier ja Martin St.Louis. Kumpaakaan ei viitsinyt pois potkia, sillä kokeneet kaverit ovat playoffeissa kullanarvoisia. Molemmat saivat pelata runsaasti ykkös- kakkoskentissä ja ylivoimilla, mutta tulos vaan oli heikkoa. Lopulta koko kauden aikana ei nähty kuin yksi vaihto ja sekin vasta treidien takarajapäivänä. Tällöin rouhija Steve Downie vaihtoi maisemaa. Osoitteeksi tuli Winnipeg, josta tilalle tuli hieman hyökkäysvoittoisempi pelaaja Blake Wheeler.

Pelaajien tilastoja runkosarjasta:

Ryan Malone (82. 35+48=83 +32) - Steven Stamkos (82. 36+61=97 +29) - Ted Purcell (82. 25+38=63 +32)
Blake Wheeler (74. 23+23=46 +4) - Vincent Lecavalier (82. 25+29=54 +4) - Martin St.Louis (78. 19+31=50 +10)
Darcy Hordichuk (75. 4+9=13 +14) - Dana Tyrell (70. 14+11=25 +15) - Jack Skille (71. 13+12=25 +14)
Fabian Brunnström (71. 7+7=14 +2) - Marc-Antoine Pouliot (60. 10+6=16 +6) - Joonas Donskoi (76. 9+11=20 +0)
Sean Couturier (38. 1+6=7 -2) - James Wright (31. 1+5=6 +3) - Francois Bouchard (4. 0+0=0 -2)

Victor Hedman (82. 7+47=54 +29) - Mark Streit (82. 7+36=43 +30)
Marc-Andre Bergeron (82. 9+24=33 +11) - Jim Vandermeer (55. 2+4=6 +13)
Matt Gilroy (80. 9+19=28 +5) - Mike Lundin (50. 2+6=8 +4)
David Rundblad (48. 0+15=15 +18) - Scott Jackson (13. 2+0=2 +9)

Jonathan Bernier (73. 2,19 92,58%)
Curtis McElhinney (11. 2,11 91,84%)

NHL:n pistepörssin kärki:

1. Alexander Ovechkin 55+44=99
2. Steven Stamkos 36+61=97
3. Eric Staal 36+61=97
4. Pavel Datsyuk 35+61=96
5. Ryan Getzlaf 31+61=92

Playoffeihin lähdettiin siis ns. ennakkosuosikkeina vahvan runkosarjan jälkeen konferenssin piikkipaikalta. Ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli New York Islanders, jota vastaan voitot jakautuivat runkosarjassa 3-1 Tampa Bayn hyväksi. Helppoja pelejä saarelaisia vastaan ei kuitenkaan todellakaan tullut:

1. 3-4
2. 4-5 ja.
3. 4-1
4. 1-2
5. 5-2
6. 3-2 ja.
7. 4-2

Jatkoon siis mentiin nipin napin, Tampan oltua jo 3-1 sarjassa tappiolla. Mm. Purcellin ja Pouliotin loukkaantumiset sotkivat hieman pakkaa sarjan aikana, mutta ykköskentän tehoilun turvin mentiin jatkoon. Kakkonen ja kolmonen olivat aivan yössä ja ketjut elivätkin melko paljon sarjan aikana. Toisella kierroksella vastaan asettui legendaarinen Montreal Canadiens, joka oli vienyt kauden neljästä kohtaamisesta peräti kolme nimiinsä. Pelit menivät näin:

1. 1-0
2. 2-3
3. 1-4
4. 6-2
5. 2-1 ja.
6. 1-2
7. 3-2

Jälleen sarja venyi game seveniin, mutta ratkaisupelissä saatiin kaivettua niukka voitto. Montreal onnistui jäädyttämään Tampan huikean ykkösen pelin täysin, mutta tässä sarjassa uudistettu kakkoskenttä (Skille - Lecavalier - Wheeler) heräsi ja ratkaisi useamman pelin. Jotain kertoo se, että seitsemän pelin jälkeen LeCavalierin pistesaalis oli kolme pistettä, mutta Montreal-sarjan jälkeen saldo olikin jo 14 pistettä. Tampa oli siis yllättäen kauden lähtökohtiin nähden selvinnyt konferenssifinaaleihin, jossa vastaan asettui Carolina Hurricanes. Kauden kohtaamisista neljä kuudesta päättyi maalin erolla ja kokonaisuudessaan voittoja Tampa saalisti neljä.

1. 2-3 ja.
2. 5-1
3. 4-2
4. 5-2
5. 2-5
6. 4-2

Carolina kaatui siis kuudessa pelissä, lähinnä kakkoskentän edelleen jatkaessa tehoiluaan ja ykkösen myös hieman herättyä. Sarjan alussa tehtiin shokkiratkaisu ja laitettiin kylmästi playoffeissakin epäonnistunut Martin St.Louis tasakentällisin pelaamaan neloseen. Tämä näytti toimivan ja samalla St.Louiskin sai sarjan aikana kasaan ylivoimalla mukavat 4 pistettä. Finaalissa vastaan tuli Nashville Predators. Ennen kautta ei finaalipaikkaan olisi uskonut, mutta täällä sitä nyt ollaan. Finaalit menivät seuraavasti:

1. 2-1
2. 2-5
3. 4-1
4. 1-2 ja.
5. 0-3
6. 0-1

Nashville voitti siis Stanley Cupin jälleen länteen Tampa Bayn nokan edestä, mutta eipä tässä kovin pettynyt voi olla, kun kerran finaaliin päästiin. Ensi kaudella sitten pyritään parantamaan vielä hitusen, jotta pytty saadaan USA:an kakkoiskulmaan Tampan haltuun.

Playoffien tehokkaimmat Tampa Baysta:

1. Ryan Malone 26. 9+15=24
2. Vincent LeCavalier 26. 6+17=23
3. Steven Stamkos 26. 9+13=22
4. Victor Hedman 26. 3+15=18
5. Blake Wheeler 26. 8+8=16

Palkintoja Tampan äijille tuli kaksi kappaletta:

Hart: Steven Stamkos
William M.Jennings: Jonathan Bernier

Kesäkautta odotan innolla ja katsotaan, josko joku (St.Louis?, Streit?) joukkueen tähdistä lopettaa uransa ja näin tulee lisää mielenkiintoa. Muuten prioriteetteinä on jatkosopimusten teko. Uusia ei hankintoja tuskin montaakaan tulee, mikäli lopettamisia ei tapahdu.

 

[punasydän]

Kolmas kausi takana ja jälleen kerran tie päättyi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle, johon lähdettiin runkosarjan kuudennelta sijalta ja vastaan asettui Vancouver Canucks. Tällä kertaa otettiin kuitenkin jo kaksi kiinnitystä jatkopaikkaan, mutta kovin suurta lohtua se ei tuonut pettymykseen. Kauden aikana ei nähty juurikaan kauppoja, lukuunottamatta joidenkin farmijyrien vaihtumista varausvuoroihin. Pudotuspelien toistuvista tappioista johtuen joukkueessa tullaan näkemään muutoksia, jatkuviin pudotuspelisulamisiin kyllästyneenä ensimmäinen siirtolistalle joutuva pelaaja on Sam Gagner, jonka kolmen vuoden pudotuspelisaldo on surullista katsottavaa: 15 ottelua ja tehot 2+1=3 tehotilaston ollessa reilusti pakkasella. Nugent-Hopkins on osoittanut kykyä ottaa tuon kakkossentterin roolin itselleen, joskin treidien kautta/vapailta markkinoilta tullaan vielä kartoittamaan kilpailua sentteripaikoista. Kauden suurin positiivinen yllätys oli Masonin tasonnosto entisestään, joka palkittiinkin Vezinalla.

Kokoonpano kaudella oli seuraavanlainen:

Hall - J.Staal - Hemsky
Eberle - Gagner - Pääjärvi
Brule - Nugent-Hopkins - Cleary
Eager - Lapierre - Halischuk/Jones

Stuart - Whitney
Peckham - Gilbert
Wilson - Barker (+Smid)

Mason
Budaj

Ja draftiviikonloppuna sitten vaihtoi Sam Gagner maisemaa, kun Dallasilta tuli vaihdossa 1. ja 2. kierroksen varausvuoro seuraavan kesän draftiin. Ja myös kesäkaudella piti jälleen kiirettä, kun Staalin, Nugent-Hopkinsin ja Whitneyn johdolla oli sopimuksia loppumassa. Seuraavanlaiset jatkosopimukset sorvattiin:

Jordan Staal: 4v / 3,1m$
Nugent-Hopkins: 5v / 3,5m$
Ben Eager: 2v / 1m$
Ryan Whitney: 2v / 5m$
Brad Stuart: 1v / 4m$
Tom Gilbert 1v / 3,5m$
Maxin Lapierre: 2v / 1,3m$

NHL-joukkueen puolelta ainoa ilman sopimusta jäänyt pelaaja oli Ryan Jones, jonka palkkapyyntö kohosi liian suureksi nelosketjun rooliin nähden. Kesäkaudella ainoa NHL-miehistöön tullut pelaaja oli Brian Boyle kahden vuoden ja vajaan miljoonan dollarin lapulla. Lisäksi jälleen pari prospectia liittyi joukkueeseen.

Ja loppuun siis kesäkauden treidit:

Gagner <--> 1.+2.rnd pick

 

[Sabaton]

Jälleen on yksi kesä ohitettu. Ehkä normaalia haasteellisempi, sillä monelta avainpelaajalta loppuivat sopimukset, mutta toisaalta ehkä hieman normaalia tylsempi, sillä draftivuoroja ei tosiaankaan ollut montaa, koska edellisenä kesänä tuli riehuttua vapailla markkinoilla. Eikä harmita, sillä Bernier oli ensimmäisellä kaudellaan joukkueen tärkeimpiä palasia, kuten kuuluukin. Hieman yllättäen kumpikaan, Streit eikä St.Louis, lopettanut kuten ei kukaan muukaan Tampa Bayn pelaajista. Tunnetuimmat lopettaneista olivat Chara, O.Jokinen, Thomas, Pronger, Marleau ja Thornton.

Draftissa tuli varattua seuraavat:

59. Vesa Salmela KH 72 (B-)
149. Rob Murphy P 70 (C-)
179. Gord Gilroy MV 71 (B-)
209. Simon Marchand VLH (C)

Jälleen yksi vuosi ilman kunnon varausta. Salmela nyt tulee pelaamaan AHL:ää, mutta muut eivät sopimuksia luultavasti tule ikinä saamaan. Vaihtojakaan ei tullut tehtyä, sillä kukaan ei halunnut pelaajia, joilta sopimus loppuu ja sopimuksen jo omaavat eivät olleet sellaisia, joita olisin halunnut myydä, Bergeronia lukuunottamatta.

Jatkosopimuksia solmittiin NHL:n puolella näille miehille:

Dana Tyrell 80, 3v, 1,365$
Darcy Hordichuk 82, 1v, 1,195$
Teddy Purcell 83, 4v, 3,380$
Jack Skille 81, 1v, 2,300$
Victor Hedman 90, 6v, 4,555$
Jim Vandermeer 84, 1v, 2,005$
Curtis McElhinney 81, 1v, 1,330$

Mark Streit oli heikentynyt 83-tehoiseksi ja kun palkkavaatimus oli suurempi kuin Hedmanilla, niin päätin päästää miehen pois. Fabian Brunnström jäi myös ilman sopimusta kuten M-A Pouliotkin, sillä Wright, Connolly, Donskoi, Couturier ja muut lupaavammat pelaajat pystyvät uskoakseni hoitamaan saman tontin halvemmalla. AHL:n puolelle tuli hankittua muutama kehittyvämpi kaveri vapaista pelaajista ja näiden tieltä potkittiin pari ukkoa pihalle Bostonin 5.kierroksen varausta vasten. NHL:n puolelle tuli vuoden sopimuksella puolustaja Thomas Hickey ja tässäkin jouduin 2.kierroksen varauksen heittämään pois, mutta Hickey oli ainoa vapaissa pelaajissa oleva yli 81 tehoinen hyökkäävä puolustaja, joka toivottavasti pystyy paikkaamaan Streitin jättämän aukkoa. Tämän myötä palkkakattoon jäi matkaa vielä yli 10 miljoonaa, mutta ensi kesänä sopimkset loppuvat vieläkin tärkeämmiltä pelaajilta kuin tänä kesänä.

Kauteen seuraavalla kokoonpanolla:

Ryan MaLone - Steven Stamkos - Teddy Purcell (85-93-83)
Sean Couturier - Vincent LeCavalier - Blake Wheeler (81-89-84)
Darcy Hordichuk - James Wright - Jack Skille (82-80-81)
Joonas Donskoi - Dana Tyrell - Brett Connolly (78-80-79)

Toivottavasti tällä kaudella ei olla yhtä paljoa ykkösen tehojen varassa kuin viime kaudella ja Couturier pystyy vastaamaan haasteeseen, johon ei vielä viime kaudella kyennyt. Ei tuo laituriosasto (ilman St.Louista) vieläkään riemunkiljahduksia herätä, joten saas nähdä jos sitä kävisi kesken kauden kaupoilla.

Viktor Hedman - Thomas Hickey (90-83)
Marc-Andre Bergeron - Jim Vandermeer (82-84)
Matt Gilroy - Mike Lundin (81-80)

Pelipaikkaa kyttäävät Rundblad ja Mark Barberio. Olisi kiva tuonne yksi kovemman tason pelaaja saada, mutta katsotaan nyt ensin onko Hickeystä mihinkään. Periaatteessa ihan sopivasti kokemusta ja nuoruutta, mutta onko kokeneet pelaajat enemmänkin riippakiviä kuin suunnannäyttäjiä?

Jonathan Bernier (89)
Curtis McElhinney (81)

Bernier jatkaa selvänä ykkösenä.

Harjoituspeleistä tuli kaksi voittoa, yksi suora häviö ja yksi häviö jatkoajalla. Loukkaantumisia nähtiin jälleen harjoituspeleissä, tällä kertaa kolme, mutta näistä Skille ja Lundin pystyvät kauden avauksessa pelaamaan. Kokoonpanosta kumminkin puuttuu Martin St.Louis, joka kärsii nivusrevähdyksestä.

37 voittoa tuli tavoitteksi tällekin kaudelle, joten potkuja tuskin on luvassa, ellei homma mene aivan reisilleen.

 

[Teloch]

Liitytäänpäs joukkoon tummaan viimeinkin. Vähemmän yllättäen tämänkin vuoden painoksessa joukkueena Penguins. Pitkään on asetuksia hierottu ja PetrPuckin kokoonpanojen myötä kehtasi alkaa pelaamaankin.

Hyökkäyskalusto joukkueessa on suhteellisen laaja, mutta pientä parannusta kaipaisin oikeaan laitaan. Colby Armstrong sinne hommataan vaikka väkisin, jos ei ihan heti niin jossain vaiheessa. Vasen laita on varsin täynnä ja pingviinien keskusta on sitäkin enemmän tukossa. Kauteen lähdetään levittämällä tulivoimaa kolmeen ketjuun.

Kunitz - Crosby - Kennedy
Neal - Malkin - Dupuis
Sullivan - Staal - Asham
Cooke - Letestu - Adams
(MacIntyre)

Puolustuksessa ei pitänyt olla yllätyksiä, mutta harjoituspeleissä Michalek onnistui telomaan itsensä parin kuukauden loman arvoisesti, joten pakkaa piti siltä osin sekoittaa hieman. Monta kankeaa mutta hidasta vaihtoehtoa oli tarjolla, joten lähdin testaamaan Iso-Borista näin alkuun.

Letang - Orpik
Lovejoy - Martin
Niskanen - Valabik
(Engelland)

Maalissa luonnollisesti Fleury. Johnson sitten keräämään irtopelejä aina kun tarvitaan enforceria kokoonpanossa.
Nyt sitten vaan läpsitään kohti parempaa huomista, pelätään loukkaantumisia ja häiritään Leafsin GM:ää joka toinen päivä trade offereilla Armyn suhteen. Tilanteen päivittelyä julmetun tilastopaketin muodossa (kaikkihan niitä viime vuoden versiossa tykkäsi lueskella) joskus kauden puolivälin pintaan, jahka sinne asti joskus ehtii.

 

[punasydän]

Ura Edmontonissa tuli tiensä päähän ja uusi projekti alkoi (alusta) uudelleenrakennusvaiheessa olevasta New Jersey Devilsissä. Ensimmäinen kausi alkoi vaikeasti, kun alkuun ei tahtonut voittoja tulla kirveelläkään, superketjuksi koitettiin kasata yhteen Parise - Zajac - Kovalchuk, mutta tuo kokoonpano ei saanut aikaan muuta kuin roppakaupalla miinuksia tehotilastoon, joten kokoonpano oli pakko hajoittaa. Loppukaudesta joukkue nousi nipinnapin pudotuspeleihin konferenssin sijalle 8. ja vastaan asettui Montreal Canadiens, jota vastaan hieman yllättävästi Devils oli ollut niskan päällä runkosarjan kohtaamisissa, pudotuspeleissä rutiini ei kuitenkaan riittänyt, vaan lauluun lähdettiin otteluhäviöin 4-2. Kauden aikana joukkueeseen tuli pieniä hallittuja muutoksia, kun Steve Bernierille hankittiin vapailta markkinoilta kahden vuoden ja 0,8m$ sopimuksella ja annettiin pojalle mahdollisuus suoraan ykkösketjussa Zajacin sekä Kovalchukin kanssa. Lisäksi Mark Fistric sekä Henrik Karlsson hankittiin waiversista. Eric Boulton taas poimittiin vastapainoksi pois joukkueesta waiversien kautta. Lisäksi nähtiin kaksi treidiä:

Josefson + 3rnd pick <--> Granlund
Gordon <--> Vatanen

Kauden jälkeen joukkue koki kovan kolauksen, kun legendaarinen Martin Brodeur laittoi hokkarit naulaan jättäen jälkeensä todella suuren aukon maalin suulle. Lisäksi Zubrus ja Salvador laittoivat hokkarit naulaan, suurimmat menetykset kokoonpanoon tulikin onnneksi siinä. Jatkosopimuksia solmittiin seuraavasti:

Zach Parise 2v, 6m$
Nick Palmieri 3v, 0,9m$
Mark Fistric 4v, 1,9m$
Rod Pelley 1v, 0,9m$
Cam Janssen 2v, 1,1m$

Kesäkaudelle jäi siis vielä saappaita täytettäväksi, maalille ei löytynyt Brodeurin saappaisiin yltävää miestä, joten Karlssonille päätettiin antaa mahdollisuus ja kaveriksi hommattiin jo kokenut Antero Niittymäki (1v, 1,3m$), Zubrusilta jääneitä kahden suunnan sentterin aukkoa lähdettiin paikkaamaan Samuel Påhlssonilla (1v, 1,5m$) ja lisäksi Shane Doan liittyi joukkueen vahvuuteen (2v, 3,0m$). Sentteriosastolle leveyttä tuomaan tuli myös Jochen Hecht (1v, 1m$) Näiden herrojen lisäksi muutama prospecti liittyi seuraan, mm. Granlund sekä Vatanen. Ja tällä joukkueella lähdettiin hakemaan pudotuspelipaikkaa myös seuraavalta kaudelta.

 

[Mustakotka]

Be a GM - Ottawa Senators

Kirjoitetaan nyt tänne vaihteeksi jotain. Uusin painos änäristä on vihdoin kaapissa ja ihan hyvä ensivaikutelma on jäänyt muutaman ottelun jälkeen. Asetuksia pitää vielä hienosäätää, mutta se onnistuu tässä Be a GM:n rinnalla. Joukkue, joka lähdetään rakentamaan kohti menestystä on Ottawa Senators. Prospekteja on tulossa mukavasti junnuliigoista, mutta ainakin pari ensimmäistä kautta menee vielä matalalla profiililla ilman suuria tavoitteita. Tarkoitus olisi kolmessa vuodessa nuorentaa joukkueen runko siihen kuntoon, että mestaruutta voi tavoitella joka kausi ilman epärealistista pelaajarumbaa. Tulevaisuuden joukkue rakentuu Jason Spezzan ympärille, sillä nykyinen kapteeni Alfredsson on auttamatta liian vanha kipparoidakseen sitä.

Kokoonpano ensimmäiseen kauteen:

Greening-Spezza-Michalek (76-88-84)
Foligno-Regin-Alfredsson (82-80-84)
Filatov-Smith-Butler (78-80-80)
Winchester-Konopka-Neil (79-80-82)
Condra (74)

Kuba-Karlsson (81-83)
Phillips-Rundblad (84-78)
Cowen-Gonchar (77-85)
Carkner-Lee (81-79)

Anderson (84)
Auld (81)

TOP-10 Prospektit:

1. Robin Lehner (78, B)
2. Mika Zibanejad (74, B)
3. Matt Puempel (70, B)
4. Jakob Silfverberg (74, B-)
5. Patrick Wiercioch (74, B-)
6. Stephane Da Costa (74, B-)
7. Mark Stone (73, B-)
8. Stefan Noesen (67, B)
9. Fredrik Claesson (70, B-)
10. André Petersson (70, B-)

Joukkueen omistajat asettivat tavoitteeksi 34 voittoa, minkä ei pitäisi olla ongelma. Pudotuspeleihin tuskin on mitään asiaa, kunhan mahdollisimman alhaisen varausnumeron saisi.

 

[Mustakotka]

Be a GM - Ottawa Senators

Ensimmäinen kausi Ottawalla on takana, joten on aika kirjoittaa pieni raportti tapahtuneesta. Playoffpaikka oli vastoin odotuksia jopa yllättävän lähellä, mutta viimeiset viisi ottelua meni täysin vihkoon ja käteen jäi lopulta idän yhdeksäs sija recordilla 39-35-8. Joka tapauksessa omistajien tavoite saavutettiin helposti ja jos halutaan vielä vähän jossitella, niin ehkä pudotuspelejä olisi pelattu ilman Karlssonin ja Spezzan loukkaantumisia, jotka sattuivat juuri pahimpaan aikaan kauden loppuun.

TOP-5 Pistemiehet:

1. Jason Spezza 76. 40+37=77, +8
2. Milan Michalek 81. 30+41=71, -4
3. Erik Karlsson 69. 15+39=54, -2
4. Daniel Alfredsson 82. 25+28=53, -15
5. David Rundblad 82. 8+40=48, -14

Nuorien kehittämisessä onnistuttiin kohtalaisesti.

NHL:

Erik Karlsson 83 -> 84
David Rundblad 78 -> 81
Zack Smith 80 -> 81
Jared Cowen 77 -> 80
Bobby Butler 79 -> 80
Nikita Filatov 78 -> 79

AHL:

Robin Lehner 78 -> 81
Brian Lee 79 -> 80
Jakob Silfverberg 74 -> 77
Jim O'Brien 74 -> 75
Stephane Da Costa 74 -> 75
Patrick Wiercioch 74 -> 75

Pelaajaliikennettä ei kauden aikana nähty mihinkään suuntaan. Alunperin tarkoitus oli kaupata viimeistä sopimusvuotta pelaava Kuba trade deadlinella muualle, mutta koska playoffit olivat silloin vielä täysin realismia en nähnyt järkeväksi heikentää joukkuetta.

Runkosarjan jälkeen lähetin kahden suunnan sopimuksilla pelanneet junnut Binghamtoniin pelaamaan AHL:n pudotuspelejä ja keräämään lisää kokemusta. Karlssonilla, Cowenilla, Rundbladilla ja Filatovilla vahvistettu Baby Sens ylsikin Calder Cupiin toista vuotta putkeen. Pudotuspelien pistepörssin voitti Jakob Silfverberg, joka pelasi muutenkin onnistuneen kauden AHL:ssa keräten 63 tehopistettä. Toiseksi paras pistemies oli kokenut Mark Parrish (59p) ja kolmanneksi ylsi ennen kauden alkua sainaamani Patrik Zackrisson (49p).

Nuorten pelaajien astuessa esiin vanhojen on kadottava. Daniel Alfredssonin lisäksi myös Filip Kuba päätti ripustaa hokkarit naulaan. Lisäksi AHL:n puolelta Parrish päätti pitkän pelaajauransa mestaruuteen.

Draftiin riitti mielenkiintoa, sillä varausvuorojani en kauden aikana kaupannut. Sulkeissa on varatun pelaajan nykyinen overall ja potentiaali (unohdin ottaa nämä ylös varaushetkellä, nyt olen jo kolmannen kauden alussa).

1st round (10) Kyle Campbell (71, B)
2nd round (34) Viacheslav Grebeshkov (71, B-)
2nd round (40) Tomas Hyka (74, B)
3rd round (64) Andrew Agozzino (71, C)
3rd round (70) Josh McFadden (72, C)
4th round (100) Tomas Filippi (72, C)
5th round (130) Myles Bell (72, B-)
6th round (160) Griffin Reinhart (72, C)

Onnistuneeksi varaukseksi luokittelisin ainakin toisen kierroksen Tomas Hykan, joka on kehittyy nopeasti ja todennäköisimmin NHL-pelaajaksi. Myös Campbell ja Grebeshkov saattavat urallaan taalajäitä nähdä. Muut todennäköisesti ikuisia AHL-jyriä.

Draftin aikana tein myös kauden ensimmäisen pelaajia sisältäneen kaupan, kun vaihdoin seuraavan vuoden kolmannen kierroksen varauksen ja Mike Hoffmanin Carolinalle itävaltalaisesta Andreas Nödlista. Nödl ei kuitenkaan kauaa organisaatiossa homehtunut, koska vielä saman illan aikana tein toisen, suuremman kokoluokan kaupan Philadelphian kanssa.

Ottawalle: Brayden Schenn (77, B)
Philadelphialle: 2013 2nd round pick, Andreas Nödl (80, C) ja Brian Lee (80, B-)

Schenn vahvistaa heikkoa sentteriosastoa, eikä hankinta kuse kenenkään oman nuoren kintuille, koska prospekteja samalle pelipaikalle ei ole tulossa vielä muutamaan kauteen. Brian Leelle en puolestaan missään vaiheessa löytänyt mitään käyttöä, vaan mies skulasi viime kauden kokonaan AHL:n puolella.

Ilman jatkosopimusta jäivät seuraavat pelaajat: Alex Auld (NHL), Jesse Winchester (NHL), Corey Locke (AHL), Francis Lessard (AHL) ja Tim Conboy (AHL).

RFA-pelaajista Erik Karlssonille tehtiin pitkä, 8-vuoden jatkopahvi 4,5 miljoonan vuosituloilla. Muille pelaajille (Filatov, Foligno, Regin ja Smith) yksi tai kaksivuotinen pahvi pienellä palkankorotuksella. UFA-pelaajista Konopka ja Carkner sainattiin uusiin yksivuotisiin sopimuksiin noin miljoonan tuloilla.

Vapailta markkinoilta hankin ainostaan maalivahdin Binghamtoniin. Alex Stalock (77, B-) 1v sopimuksella.

Tulokassopimukset tehtiin seuraavien pelaajien kanssa: Mika Zibanejad (75, B), André Petersson (75, B-), Matt Puempel (74, B), Shane Prince (74, B-), Fredrik Claesson (74, B-) ja Mark Stone (74, B-). Kaikki junnuihin palaavaa Puempelia lukuunottamatta aloittavat kautensa AHL:ssa.

Harjoitusotteluissa peluutettiin pääasiassa nuoria ja AHL-pelaajia, tuloksena kaksi voittoa ja kaksi tappiota.

Laitetaan vielä kokoonpanot, joilla uusi kausi alkaa.

NHL:

Filatov-Spezza-Michalek (79-88-84)
Foligno-Regin-Butler (82-80-80)
Silfverberg-Smith-Neil (77-81-82)
Greening-Konopka-Condra (76-80-74)

Cowen-Karlsson (80-84)
Phillips-Rundblad (84-81)
Carkner-Gonchar (82-84)

Anderson (84)
Lehner (81)

AHL:

O'Brien-Schenn-Zibanejad (75-77-75)
Prince-Zackrisson-Petersson (74-76-75)
Daugavins-Da Costa-Stone (74-75-74)
Dziurzynski-Hamilton-Cowick (73-70-72)

Wiercioch-Hale (75-78)
Gryba-Claesson (76-74)
Coulombe-Schira (73-73)

Stalock (77)
McKenna (74)