Koitetaas jos saisi pidettyä pelailustaan jotain etäisesti kiinnostavaa seurantaa. Joukkueena vähemmän yllättäen Pittsburgh Penguins. Rosterina PetrPuckin deadline-rosterit.
Kauden alussa piti hieman säädellä saadakseen joukkueen mahtumaan capin alle. Ei muuta kuin porukkaa minibussilla WBS:n suuntaan ja lopullisen kokoonpanon muovauduttua katselemaan kokonaisuutta ja massiivisen 1.1M cap spacen turvin vapailta markkinoilta vahvistumaan. Hyökkäys näytti tasapainoiselta, joten nappasin vapaista Garnet Exelbyn 2-vuotisella, halvalla sopimuksella kolmospariin nostamaan äijää seinälle. Kauden avaukseen Flyersia vastaan lähdettiin seuraavalla kokoonpanolla :
Neal - Crosby - Kovalev
Kunitz - Comrie - Malkin
Cooke - Staal - Kennedy
Tangradi - Talbot - Dupuis
Letang - Orpik
Michalek - Martin
Niskanen - Exelby
Fleury
(Johnson)
Poppareita rouskuttavat Rupp ja Engelland. Godard ja Adams lähtivät farmiin odottelemaan mahdollisia tulevia kauppoja. En kuitenkaan odota että kukaan miehistä kiinnostuisi, vaikka trade blockissa lojuvatkin.
Kaksi ottelua on nyt takana. Kauden avaus Flyersia vastaan meni täysin penkin alle. 3-4 kuulostaa paremmalta kuin todellisuudessa oli. Naurettavaa jäähyilyä ja surkeaa alivoimaa. Siinä tappion avaimet. Kuuma 20-sekuntinen kolmannen erän alivoimatilanteessa toi lukemat edes siedettäviksi, mutta siinä ottelun positiivinen anti olikin. Seuraava ottelu Habsia vastaan oli sentään jo parempaa kiekkoa ja haaviin tarttui 4-2 -voitto. Edelleen oli vaikeuksia omassa päässä ja lähinnä Fleuryn hanskakäsi toi pisteet kotiin. Tästä sitten kohti Devils-ottelua hyvillä mielin. Nollille sitä jäädään kuitenkin, Läski kun tuntuu vihaavan meikäläistä samoissa määrin kuin minä Läskiä. Eespäin!
---
Läski olikin letkeällä tuulella. Koomaisen oloinen hyökkäys tuotti vain 17 vetoa, mutta 3-1 jäi taululle voiton merkiksi. Fleuryn 22 torjuntaa siivittivät miehen ykköstähdeksi ja managerin mieltä helpotti nähdä kauden ensimmäinen hyvä peli tolppien välissä. Helpotus oli kuitenkin lyhytaikaista kun Toronto pommitti seuraavassa ottelussa helponlaisesti kiekkoja sisään. Tiukan puristuksen jälkeen tuostakin jäi pisteet kotiin 4-3 jatkoaikavoiton turvin.
Viikon lopulla kalenterissa paistatteli kaksi ottelua peräkkäin, joten oman henkilökohtaisen perinteeni mukaan annoin toisen ottelun Johnsonin torjuttavaksi. Valinta osui kotiotteluun Islandersia vastaan. Suorastaan helvetillinen hörppy päälle ja vastustajan 16 vedosta 3 verkkoon. Onneksi myös vastapäässä oli imu päällä ja ottelun päättyessä taululta löytyi kotijoukkueen 5-3 voittolukemat. Hyökkäyspelin laadukkuus kuitenkin unohtui yön aikana ja vierasottelu Flyersia vastaan meni taas kerran aivan perseelleen. Tuntui kuin mikään ei onnistuisi ja niistä vähistäkään paikoista ei kiekko pomppinut sisään. 0-4 takkiin. Ykkösketju ei ole toiminut ollenkaan, joten ehkäpä tämän ottelun innoittamana voisi kokeilla ensimmäistä kertaa pieniä muutoksia kokoonpanoon.
Kuuden ottelun jälkeen hieman erikoisen oloinen kaksikko joukkueen sisäisen pistepörssin kärjessä. Eiköhän tuolta Sid vielä herää, Genon jatkaessa toivon mukaan samaan tahtiin.
- Mike Comrie, 2+4=6
- Matt Niskanen, 2+4=6
- Chris Kunitz, 3+2=5
- Evgeni Malkin, 4+1=5
- Sidney Crosby, 2+1=3
Kuuden ottelun jälkeen saldona siis 4-2-0 ja kahdeksalla pisteellä majaillaan idän neljännellä sijalla. Maalisuhde ilahduttavan tasainen 19-17. Ylivoima porskuttaa tappavalla 35,7% tehokkuudella. Alivoimakin on ollut suorastaan murhaavaa, mutta valitettavasti väärään suuntaan. 66,7% kertoo omaa karua kieltään tappioiden syistä.
Sarjassamme "muuta jännittävää" : Ottawa teki 2 vuoden sopimuksen Enver Lisinin kanssa. Muuten on pidellyt hiljaista muiden joukkueiden kauppojen osalta. Ainoastaan muutamia loukkaantumisia näkynyt uutisissa.