CreaseMonkey
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Helsingin IFK
Aamukahvin lomassa pohdin Salmelaisen asemaa. Pohdinta ei kohdistunut siihen onko hän hoitanut työnsä hyvin vai huonosti, vaan siihen mikä hänen asemansa on valmennuksen ja yhtiön johdon välissä sekä onko tällainen miten hyvin hallittavissa.
Ymmärrykseni mukaan Salmelaisen ensisijainen tehtävä on hankkia pelaajat. Hänelle annetaan yhtiön puolesta budjetti ja valmentajalta tullee jonkinlainen toivomuslista pelaajista nimitasolla tai vähintäänkin ominaisuustasolla. Jos palikat eivät ole sopivia, niin valmentaja ei omaa visiotaan kykene kunnolla toteuttamaan. Tässä suhteessa urheilujohtajan pitää tuntea pelaajat ja kyetä myymään joukkue pelaajalle mahdollisimman halvalla.
Ilmeisesti HIFK:ssa urheilujohtaja vastaa urheilullisesta tuloksesta yhtiön johdolle. Päättyneellä kaudella tulos oli huono, mutta kuinka paljolti se oli aidosti Salmelaisen vikaa? Jos valmentaja on saanut haluamansa palikat, mutta pelitapa sakkaa, niin vastuu on minusta valmentajalla. Minusta urheilujohtajalta ei voi vaatia sellaista jääkiekon taktista ymmärrystä, että hän voisi kyseenalaistaa valmentajan "pelikirjan" toimivuuden. Jos tällaista vaaditaan, niin valitettavasti urheilujohtajan valinta lienee mennyt pieleen, koska vaikka Salmelainen on entinen pelaaja, joka on pelannut korkealla tasolla, niin hänellä ei liene mitään valmentajakokemusta, vaan kannukset on hankittu nimenomaan pelaaja-agenttina.
Pitäisikö nykyistä urheilujohtajan pesti vain rajata pelaajiin. Kutsuttakoon tätä laatikkoa pelaajakoordinaattoriksi. Tehtävä olisi hyvinkin autonominen. Tässä pestissä homma on huolehtia siitä, että tietämys pelaajista ja markkinoista on kunnossa, verkostot on kunnossa ja kyky myydä HIFK (myös junnujoukkueet) pelaajille. That's it, valmennus tehköön Stiga-ukoilla mitä haluaa ja kykenee. Jos Stiga-ukot ovat Kiina-laatua, niin pelaajakoordinaattori lankulle.
Urheilujohtajan toimenkuva pelaajakoordinaattorin suhteen olisi pitkälti valvoa työn etenemistä, budjetissa pysymistä ja koko seuran etujen huomioimista. Tietysti hankalissa valintatilanteissa urheilujohtaja sparraisi pelaajakoordinaattorin kanssa. Urheilujohtajan tärkein tehtävä olisi kuitenkin rakentaa HIFK:lle koko seuran lävistävä yleisluontoinen peli-identiteetti, strategia. Tähän strategiaan voi ja pitää tehdä taktisia muutoksia tarpeen tullen vastaamaan sitä mihin jääkiekko kulloinkin kehittyy. Urheilujohtaja tekee päätöksen päävalmentajasta ja osaltaan vastaa siitä, että strategia on kunnossa. Yhtiön hallituksella ei pitäisi olla mitään aitoa sananvaltaa päävalmentajavalintaan, jos ehdokas mahtuu budjettiin ja ei ole imagoltaan haitallinen, niin mitäpä "vuorineuvokset" tietävät kiekon taktisista hienouksista? Tällaisessa roolissa olevan urheilujohtajan pitäisi todennäköisesti olla taustaltaan valmentaja, jolla on laaja näkemys kiekosta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä ja nousevista kyvyistä.
Tällaiseen urheilujohtajan rooliin K. Jalonen voisi olla erittäin hyvä ehdokas.
Ymmärrykseni mukaan Salmelaisen ensisijainen tehtävä on hankkia pelaajat. Hänelle annetaan yhtiön puolesta budjetti ja valmentajalta tullee jonkinlainen toivomuslista pelaajista nimitasolla tai vähintäänkin ominaisuustasolla. Jos palikat eivät ole sopivia, niin valmentaja ei omaa visiotaan kykene kunnolla toteuttamaan. Tässä suhteessa urheilujohtajan pitää tuntea pelaajat ja kyetä myymään joukkue pelaajalle mahdollisimman halvalla.
Ilmeisesti HIFK:ssa urheilujohtaja vastaa urheilullisesta tuloksesta yhtiön johdolle. Päättyneellä kaudella tulos oli huono, mutta kuinka paljolti se oli aidosti Salmelaisen vikaa? Jos valmentaja on saanut haluamansa palikat, mutta pelitapa sakkaa, niin vastuu on minusta valmentajalla. Minusta urheilujohtajalta ei voi vaatia sellaista jääkiekon taktista ymmärrystä, että hän voisi kyseenalaistaa valmentajan "pelikirjan" toimivuuden. Jos tällaista vaaditaan, niin valitettavasti urheilujohtajan valinta lienee mennyt pieleen, koska vaikka Salmelainen on entinen pelaaja, joka on pelannut korkealla tasolla, niin hänellä ei liene mitään valmentajakokemusta, vaan kannukset on hankittu nimenomaan pelaaja-agenttina.
Pitäisikö nykyistä urheilujohtajan pesti vain rajata pelaajiin. Kutsuttakoon tätä laatikkoa pelaajakoordinaattoriksi. Tehtävä olisi hyvinkin autonominen. Tässä pestissä homma on huolehtia siitä, että tietämys pelaajista ja markkinoista on kunnossa, verkostot on kunnossa ja kyky myydä HIFK (myös junnujoukkueet) pelaajille. That's it, valmennus tehköön Stiga-ukoilla mitä haluaa ja kykenee. Jos Stiga-ukot ovat Kiina-laatua, niin pelaajakoordinaattori lankulle.
Urheilujohtajan toimenkuva pelaajakoordinaattorin suhteen olisi pitkälti valvoa työn etenemistä, budjetissa pysymistä ja koko seuran etujen huomioimista. Tietysti hankalissa valintatilanteissa urheilujohtaja sparraisi pelaajakoordinaattorin kanssa. Urheilujohtajan tärkein tehtävä olisi kuitenkin rakentaa HIFK:lle koko seuran lävistävä yleisluontoinen peli-identiteetti, strategia. Tähän strategiaan voi ja pitää tehdä taktisia muutoksia tarpeen tullen vastaamaan sitä mihin jääkiekko kulloinkin kehittyy. Urheilujohtaja tekee päätöksen päävalmentajasta ja osaltaan vastaa siitä, että strategia on kunnossa. Yhtiön hallituksella ei pitäisi olla mitään aitoa sananvaltaa päävalmentajavalintaan, jos ehdokas mahtuu budjettiin ja ei ole imagoltaan haitallinen, niin mitäpä "vuorineuvokset" tietävät kiekon taktisista hienouksista? Tällaisessa roolissa olevan urheilujohtajan pitäisi todennäköisesti olla taustaltaan valmentaja, jolla on laaja näkemys kiekosta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä ja nousevista kyvyistä.
Tällaiseen urheilujohtajan rooliin K. Jalonen voisi olla erittäin hyvä ehdokas.
/img-s3.ilcdn.fi/d9bd42b0a5fac2f9cd7ceb0a985a4fbd295e5dbc7ee812e90f3291fe76cba8a8.jpeg)
