Vaikka positiivari olenkin niin olen tästä samaa mieltä.
Muu organisaatio kehittyy, mutta urheilupuoli kelluu jossain kuplassa. On aika huolestuttavaa kun isä Baxter on tullut mieleen useamman kerran kauden aikana.
Ottaisin siellä hallituksessa lusikan kauniiseen käteen ja Jukka Jalosen valmentajaksi ja Kari Jalosen urheilujohtajaksl. Maksaa, mutta kehitys on varmaa. Nämä vaan pitäisi sitouttaa vähintään 3 vuoden projektiin jossa tämä siemen kasvatetaan. Näillä herroilla myös on samanlainen näkemys ja myös näytöt miten se menestys saavutetaan.
En itse ole koskaan menestyksen takia IFK:ta seurannut, mutta ei tämä nykyinen ole sitä mitä olen aikaoinaan nähnyt jä määritelty. Mulle myytiin IFK skidiniä joukkueena joka jättää aina kaikki jäälle eikä luovuta koskaan. Kyllä tää nykyinen meno on kaukana siitä.
Näen asiat isoina linjoina samoin. HIFK ei tällä hetkellä organisaationa saa luotua menestystä. Syystä tai toisesta. Riittävät resurssit se pystyy tarjoamaan, mutta se ei jalostus menestykseksi urheilupuolella.
Tämä vaatisi riittävän uskottavat auktoriteetit horjuttamaan nykyisiä rakenteita. Kekäläinen, Westerlund ja Summanen pystyivät tähän kolmestaan 90-luvun lopussa. Samoin KJ yksin tällä vuosituhannella. He eivät kuitenkaan pystyneet jättämään pysyvää jälkeen organisaatioon, joten osaaminen haihtui heidän mukanaan. Salmelainen oli keltanokka tullessaan. Samoin Pikkarainen ja Peltonen valmennuksessa. Ei heillä ollut, tai ole, selkänojaa laittaa rakenteita uusiksi. Tai se tapahtuu ainakin hyvin hitaasti, eikä ole kantanut urheilulliseen menestykseen asti.
Liigassa on menestyviä suurseuroja ja häviämisen kulttuurin omaavia. Siis sellaisia, joilla resurssit riittävät menestykseen.
Tappara ja Kärpät edustavat sitä menestystä. Nekin kyykkäävät välillä, mutta pomppaavat kuin korkki takaisin pinnalle. Siellä koneiston uusi palanen ei aloita pitkää projektia, vaan he liittyvät osaksi menestyvää organisaatiota.
HIFK, Ilves ja Lukko ovat niitä resurssejaan haaskaavia häviäjiä. Ilves juhli mestaruutta viimeksi 1985. Lukko ja HIFK ovat voittaneet tällä vuosituhannella kerran. Toinen Pekka Virran pakottamana ja toinen KJ:n.
TPS on vähän sekä että. Organisaatio on hetkittäin ihan ulapalla, mutta kuin vanhasta muistista käydään kuitenkin aika ajoin pyörähtämässä vähintään finaaleissa. Ei haittaa vaikka Raipe vetää ensimmäistä sesonkiaan.
Eli siinä mielessä olen samaa mieltä siitä, että sisään pitää tuoda vankkaa osaamista. Se vaatii vaan sen, että pitää malttaa antaa urheilullisissa asioissa täysi valta niille jotka homman osaavat. Nyt HIFK:n sisällä joku muu taho haluaa roikkua siinä vallassa kiinni. Ilman riittävää osaamista.