Heti alkuun. Oliko tänään vastakkain kaksi joukkuetta, jotka ovat levänneet useamman päivän? Peli oli suurimmaksi osaksi sen näköistä, kuin olisi ollut molemmilla joku neljän ottelun härkäviikko takana. Tapparahan on perinteisesti diesel, mutta niin oli HIFK:kin suurimman osan ottelusta. Pisteisiin olen tyytyväinen ja siihen, että HIFK rutiinisuorituksella pystyy voittoja näistä peleistä ottamaan. Ei pitäisi valittaa, kun monesti näin ei ole. Otteluhan ratkesi puhtaasti siihen, että IFK:lla on niin paljon parempi pelaajamateriaali ja terävämpi kärki. Ottelun voittomaaliksikin jäänyt Hamiltonin 1-0 tuli juuri siinä vaiheessa, kun Tapparalla oli ensimmäinen ja ainoa momentum ottelussa. Tappara oli sitkeä joukkue, mutta ei sellaista raivoamista sieltä nähty, vaikka Toporowsky ja Doell yrittivätkin tanssiparia löytää itselleen. HIFK ei näihin 3-0 johdossa lähtenyt. Toisaalta ottelun intensiteetin puutteen takia harmitti, mutta toisaalta ymmärrettävää. Olisi ollut ihan mielenkiintoista tuo Topo kyllä HIFK:n paidassa nähdä. Hieno mies.
HIFK:lle plussat:
-Peltoselle, joka pelaa illasta toiseen kovalla tasolla, vaikka Töykkälästä johtuen pelaa puhtaassa jarrukentässä. Ei mitään apuja sentteriltään kyllä saa ja itseäni on alkanut ärsyttämään koko Töykkälä, vaikka eihän se hänen vikansa ole, että pelaa ihan väärässä ketjussa.
-HIFK:n paras ketju kokonaisuudessa oli Kuhta-Wirtanen-Hamilton taas kerran. Nelosketju ei saanut sitkeän Tapparan puristuksessa nyt sitä omaa peliään vauhtiin.
-Lisäksi tietysti nollapelin pelannutta maalivahtia ei voi olla mainitsematta. Viime kaudella kotipelissä Tapparaa vastaan samoihin aikoihin vuodesta upposi joka veto ja ihan joka paikasta.
HIFK:sta miinukset:
-Ramstedtille, joka on jo usemman pelin omaan silmääni ollut ihan yössä. Pitää liian kauan kiekkoa ja lisäksi antaa mielummin huonon syötön, kun menee itse vedolle. On toki välillä edelleen erittäin näyttävä pelaaja ja tuo kiekko hienosti ylös, mutta joku tuosta nyt puuttuu. Ramstedt alkaa olla ihan liigan kärkipelaajien joukossa peliälynsä ja taitonsa puolesta, mutta se suoraviivaisuus ja röyhkeys, joka tekisi hänestä uuden J-M Aaltosen tähän liigaan puuttuu. Noin hyvää pelaajaa saakin kritisoida, jos on selkeästi näkyvissä potentiaalia parempaan.
-Vallin ei yksinkertaisesti erotu jäällä edukseen. Ei tee mitään suuria virheitäkään, mutta jotenkin pelaaminen on todella vaikean näköistä. Jokainen syöttö omille on suuren työn takana. Ei ihan varmasti tuota Vallinista haettu.