Jotenkin tuntuu että ei Pulju ainakaan TOP3:ssa mene. Varmaan johtuu siitä kun olen Kärppä-pelejä niin paljon nähnyt ja scoutitkin on niitä ehkä katselleet. Jessellä on jotenkin niin paljon puutteita pelin lukemisessa ja joissakin perusjutuissa (syötöt esim.). Toisaalta kaverilla tuntuu olevan sitä ratkaisuvalmiutta ja vainua olla niissä maalipaikoissa ja iskeä kiekkoa reppuun, siinä on jotain poikkeuksellista. Ja totta kai luistelu on hienoa. Aho on tehnyt minuun paljon isomman vaikutuksen kokonaisvaltaisella pelaamisellaan. Näin jätkät ekan kerran C-junnujen ratkaisevassa SM-finaalissa muutama vuosi sitten. Kannua kohoteltiin Oulussa,
Pakko olla tässä kohtaa eri mieltä. Juuri scoutit ovat tykänneet näkemästään kun Puljujärvi on ollut viimeisen vuoden pikku notkahduksienkin aikaan eri listoilla 3-5 sakissa. Muutamissa liigapeleissä, missä on ollut enemmän scoutteja paikalla, Jesse on pelannut hyvin. Puljujärvi on osoittanut hyvää paineensietokykyä sillä tapaa, mikä ei sekään huono ominaisuus. Tämä turnaus nostaa huimasti osakkeita ja potentiaalia on vaikka mihin, riippuen varaavan seuran tarpeista. Vielä on hakemista välillä liigapeleissä ja se johtuu pitkälti kovista odotuksista itseä kohtaan ja sitä kautta tarvittava rentous on puuttunut. Kuitenkin paljon on nähty myös huikeita suorituksia maalien myötä, missä hän on käyttänyt parhaita ominaisuuksiaan kuten luisteluvoimaa hyödykseen. Ei Kärpissä muut ole tällaisia maaleja tehneet.
Tarkoitan tuolla rentouden puuttumisella pakottavaa tarvetta onnistua ja ratkoa pelejä, mikä ei usein tiedä hyvää jos homma penee pakottamiseksi. Tässä turnauksessa sitä näkyi Venäjä pelin puolesta välistä eteenpäin. Moni sanoi, että kentällisellä meni neppailuksi. En usko sitä ainakaan Puljut suht hyvin tuntevana ja c-junnuista asti hänen pelejään katsoneena. Siinä kävi niin kun muut ketjut (lähinnä silloinen ykösketju) otti Venäjän mukaan, niin nämä junnut kokivat paineita ratkoa edelleen peliä ja tehdä maaleja lisää ja lisää. He menivät ikään kuin asioiden edelle eikä homma tullut enää itseluottamuksen ja helppouden kautta. Laine ei onnistunut parissa hänelle huipussa maalipaikassa ja hän otti pari tyhmää jäähyä pahoihin paikkoihin, toisesta Puljun ja Ahon hyvä hyökkäys kostautui ja toisesta Venäjä teki oliko voittomaalin? Puljulla taas kiekko pomppi ja karkaili lavasta muutamaan kertaan kuten liigassa on tehnyt. Heidän pelistä katosi ikään kuin iloisuus. Oli siinä varmaan Venäjän pelilläkin osansa. Venäjä oli kotijoukkue ja se peluutti usein hyvin pelaavaa KHL-ketjuaan Ahoja vastaan ja se tylsytti parhaan hyökkäysterän. Muissa peleissä näitä häkkipäiden junnumaisia ailahtelevaisuuksia on nähty tosi vähän.
En usko kuitenkaan Puljun puutteisiin pelinluvussa. Juuri tässäkin turnauksessa ja vuosi sitten hän on osoittanut huikeaa pelinlukutaitoa syöttöjen, sijoittumisten ja muiden juttujen kautta. Syötöt ovat napsuneet pelikavereiden lapaan kovalla prosentilla ja muutama maaliin johtanut syöttö on ollut ihan top-kamaa. Puljun parhaita puolia on kuitenkin huippu liike ja etenkin vahvasuoraluistelu sekä paikaltaan lähtönopeus isoksi kaveriksi , mitä erityisesti pienen kaukalon pohjois-etelä -tyyppinen peli vaatii. Myös atleettisuus ja urheilijan ominaisuudet alkavat olla kunnossa. Kärppien KHL:ää myöten kiertänyt treenari Samppa Jaakola jossakin jutussa kehui Puljun urheilijan ominaisuuksia kuten hapenottokykyä poikkeuksellisen kovaksi ja sanoi hänessä olleen ainesta moniinkin eri lajeihin. Tässä turnauksessa hyvät puolet ovat tulleet hyvin esiin ja Pulju on tehnyt käsittämättömän määrän töitä joka vaihdossa. Onnistumisia paljon mm. takakarvauksessa, blokkaamisissa, syötönkatkoissa, maskipelaamisessa, maalille ajosta yms. Tehnyt juuri niitä asioita, mistä scoutit tykkää. Onhan parit pinnoista tulleet kuin bonuksena ja kiekkokin on pomppinut. Mutta ei turhaan sanota, että onni pitää ansaita ja se on tapahtunut hurjan työmoraalin kautta.
Kunnia kuuluu myös koko ketjulle. Laine on yllättänyt itseni täysin positiivisella tavalla ja tulee taistelemaan aivan samoista sijoista Puljun ja Matthewsin kanssa. Ehkä kymmenkunta Laineen peliä vain nähneenä tiesin toki hänen huippulaukauksen, mutta muu kokonaisvaltainen peli hänenkin kohdallaan on yllättänyt positiivisesti. Laine blokkaa siinä missä muutkin, polkee usein ekana omiin ja tekee muita peliä edistäviä ratkaisuita. Laine on varmaan saanut myös hyvää ohjeistusta, hyvän kesän alle eli jaksaa tehdä juttuja ja itseluottamus on sitä kautta noussut. Kun Laine on nykyisin pikku liikkeessä koko ajan, häntä on vaikea pidellä. Laine ei pääse niin hyvin liikkeelle kuin Pulju, niin tämä pikku liuku ja hyvä pelinluku auttaa aina siinä.
Vuoden vanhempi Aho jää usein liian pienelle huomiolle, toki me kärppäkannattajat tiesimme tasan tarkkaan Ahon arvon mm. tämän liigakauden perusteella. Toki täytyy sanoa, että näin tasapainoinen sentteripeli tuli silti ihan pienenä yllätyksenä ja miten Aho on rytmittänyt peliä saaden häkkipäälaiturit koviin liekkeihin. Aho on todella kokonaisvaltainen pelaaja ja häneen vertailu ei tee siinä mielessä oikeutta näiden häkkipäiden kohdalla. Erityisesti Pulju on minusta saanut tämän perusteella piiskaa Kärppäfaneilta. Ensinnäkin Aho on siis vuoden vanhempi ja kyse on erityyppisistä pelaajista. Aho tekee koko ajan tietokonemaisesti järkeviä ratkaisuita ja sijoittumisia kun taas Pulju yleensä häärää vauhdilla ympäri kenttää vähän eri tavoin. Mutta ei Ahonkaan näitä parhaita ominaisuuksia ollut niin nähtävillä vielä vuosi sitten, vaikka hyvä pelaaja oli tuolloinkin. Tässä vaiheessa kehitystä yksi vuosi/kausi tekee usein ihmeitä ja niin teki Ahonkin kohdalla. Sorry pitkä teksti, näitä on vaikea pukea sanoiksi, ehkä pitäisi pitää joku PuLaAho -seminaari!