Sellainen peli. Vähän kuten odottelinkin, eli kummallakaan joukkueella ei varsinaisesti ollut peli uomissaan, Jokereilla vähän paremmin ja ihan oikeutettu kahden maalin ero taululla. Tunnetta oli enemmän kuin odotin, ihan rusettiluisteluksi ei mennyt vaan kovia pommeja sateli tasaisesti molemmin puolin, ehdottomana kruununa Granlundin perstaklaus Ruutuun. Kumpikin maalivahti pelasi "ihan ok"-pelin, molempiin päihin upposi helppo ja molemmat ottivat pari tärkeää koppia sopiviin kohtiin. Tunnelma hallissa vaikutti olevan katossa ja luonnollisesti ne perus pissakakatkin siellä pariin otteeseen raikuivat, mutta hyvähän se vaan on jos vastustajankin kannattajat tykkäävät lauleskella IFK:n nimeen. Kentällä oli kaksi hahmoa ylitse muiden, Filppula ja Granlund. Myös Eaves oli vakuuttavassa vireessä.
Tiedä onko se sitten tämä mestaruuskrapula, mutta tämä koko peli ei oikeastaan jaksanut herättää minkäänlaisia tunteita hypetyksestä huolimatta ja jos paikallispelin tappiota jaksaa näin pian alkaa analysoimaan, ei ole kaikki kyllä tunnepuolella kuosissa. Noh, kai tämä tästä kun päästään Bluesia vastaan, jos ennakkomerkit pitävät paikkaansa on tiedossa jälleen yksi kauden viihdyttävimmistä otteluista kuten jo vuosikaudet Bluesia vastaan. Loppuun vielä jotain plussia ja miinuksia punapaidoilta:
+++Granlund, on se vaan kehittynyt vielä entisestään kesän aikana. Hyvin harvassa on ne tilanteet, joissa Mikke poistuu tilanteesta ilman kiekkoa. Se massa mitä varresta vielä puuttuu, korvataan ainutlaatuisella pelisilmällä ja oveluudella, sekä kokoon nähden yllättävänkin kovalla vääntövoimalla. Pelisilmä on edelleen maailman eliittiä, minkä lisäksi laukaukseen on tullut uutta terävyyttä ja kaveri käyttääkin sitä jo useammin. Ja Ruudun kolaaminen oli kaunista katsottavaa.
++Fyysisyys, rosteri on ihme kyllä jopa kevyempi kuin narreilla, mutta aika hyvin kotijoukkueen pommeihin kyllä vastattiin. Tilanteet vietiin hyvällä prosentilla loppuun asti eikä likaista työtä kaihdeta sitäkään vähää mitä viime kaudella.
+Kuittivihko on otettu käyttöön, kaikissa vihellyksen jälkeisissä tönimisissä on heti porukka mukana (Mikkeä myöten <3) ja Södekin kävi vähän kurmoottamassa Ruutua tämän laitataklauksen jälkeen.
+/-Maalivahtipeli. Lunkka imaisi sen Eavesin laukauksen hävyttömän helposti, mutta muut maalit kyllä tulivat joko hirveistä sumpuista tai nättien kuvioiden jälkeen. Ekan maalin ripari oli myöskin vähän lahja, mutta vaikeapa sitä kiekkoa on liimata jos sieltä kuuden jätkän jaloista tulee lepakkona patjaan. Kuitenkin, antoi mahdollisuuden tulla vielä takaa parilla hyvällä pelastuksella kriittisillä hetkillä.
-Somervuori-Hirso, joojoo kaikki maalit lasketaan mutta jos tuota räkämaalia ei oteta huomioon, ei näistä ollut mitään iloa meille. Hirson pelisilmä on kadonnut Granlundin taskuun ja Eero surffailee jatkuvasti joko pelin ulkopuolella tai yrittää jotain omaa kuskausta joka päättyy 99% varmuudella kiekonmenetykseen. En pitänyt Somervuoren signauksesta aluksi, en välissä enkä pidä siitä edelleenkään. Enempää jämänarreja ei minun IFK:honi olisi mahtunut. Bonarina vielä ekan erätauon haastattelu, "tasaista peliä oli" t: Eero. Voi vittu.
--Maalien jälkeiset vaihdot. Luulisi että Matikaisen jos jonkun alaisuudessa oltaisiin aina hereillä, mutta ei. 2 kertaa tänään omissa helisi täysin turhaan ja ihan sen takia, että maalin jälkeen tuli hyvä olo puseroon eikä oltu valmiita. Ekan näistä kyllä Lunkka saa ottaa 90% omaan piikkiinsä.
---Avauspeli, missä pelaa? Kun kiekko saatiin kunnolla narripäätyyn, se pysyi siellä ajoittain ihan hyvin. Ongelma on enemmänkin siinä, että kolme neljästä hyökkäykseenlähdöstä päättyi joko keskialueelle tai takaisin omaan päätyyn. Nopeita ja tarkkoja pystysyöttöjä en nähnyt ainuttakaan, koko jengi seisoi ajoittain todella seisovilla jaloilla ja hakattiin päätä ihan turhaan seinään vastustajan träppiin. Ajokoirat toimivat ihan hyvin, pitkä päätyyn ja perään-taktiikka taitaa olla Matikaisen pelikirjan ykkössivu seurassa kuin seurassa. Sääli että tällä materiaalilla sitä kuuluisi soveltaa korkeintaan nelosketjuun.