Tässä jotain mietelmiäni illan pelistä.
Aika hämmästyttävää peliä Hippoksella, ottaen huomioon tämän olevan JYP-KalPa-matsi. Melko suvereenia kuopiolaisten hallintaa ensimmäistä erää lukuunottamatta. Olihan JYP jonkin verran aneeminen, mutta ei mielestäni sysipaska. Eikä tämä taatusti ollut surkein koskaan pelattu epäkiekon esimerkkipeli, vaikka tietysti karvaat tunteet ymmärränkin Jyväskylän suunnalta tuollaisen esityksen jälkeen.
Jyri Junnila pitää nostaa yksittäisistä pelaajista esille. Loistavia kiekonriistoja ja karvausta hyökkäyspäässä (mm. Vataselta namu pois aika vaarattomassa avauskuljetuksessa), loikkimista kiekon eteen alivoimalla, sekä tietenkin toinen illan kahdesta maalista. Jyri oli tänään kädellinen Tapio Laakso parikymmentä senttiä pienemmässä rungossa.
Kapasen paluu oli hyvä, jopa täydellinen PR-mielessä, mutta ei kuitenkaan täydellisen tasavarma pelillisesti. Vauhtia dieselkoneessa on vielä rutkasti. Ehkäpä diesel-moottori on huono vertaus, kyllä Samin tikkaus on lähempänä modernin ahdetun turbobensiinipannun räjähtävää säksätystä. Ensimmäinen maali näytti Samille maistuvan kuin aamun ensimmäinen jallupullo tahtookirjoittaalle.
Hentuselta mielestäni aika hyvä suoritus, vaikka Ritarin Anssi ei hirveästi Urhon puolella pitänytkään. Pari kertaa kyllä jäi luistelukilpailussa kakkoseksi, mutta toisaalta teki lukuisia ovelia, jopa epäkalpamaisia ratkaisuja jäällä. Ehkä tämä edellämainittu kontrasti tuntuu vieläkin suuremmalta, kun katson peliä rutinoituneilla KalPa-laseilla, joiden keltamustien okulaarien läpi sitä yhtä syöttöä kulmassa yhä jää odottamaan. Hyvä näin. Ainiin, ja se kiekonsuojaus puolittaisessa läpiajossa, harmi ettei avautuneen tilanteen lähtöasetelmat näy Nelosen maalikoosteessa.
Olihan siellä joukkueellinen nappisuorituksia uudet pelaajat mukaan lukien, mutta näitä jään sulattelemaan vielä uusien pelien alle.