Tieteen harha-askeleet – the best of?

  • 8 977
  • 32

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Tämän ketjun avauksen pontimena on Aamulehden 50 vuotta sitten -palsta, jossa luki maanantaina jotakuinkin seuraavasti:
Neuvostoliittolaiset tiedemiehet ovat havainneet, että radioaktiivinen säteilytys lisää viljan ja puuvillan kasvua jonkin verran. Onkin odotettavissa, että lähivuosina tämä havainto vaikuttaa viljelyyn mullistavasti, ja satojen lisäämiseksi kasveille annetaan radioaktiivista säteilyä yleisesti aivan normaalina viljelykäytäntönä.
Tämä pisti suupieliä nykimään ylöspäin. Kuvittelin jo hetken Biolanin lannoitesäkin, jossa on vaikuttavina aineina uraani ja urea. "Kanankakkaa, kanankakkaa - muuta ei sitten, tarvitakkaan - paitsi Cesiumia."

Näin jälkeenpäin on tietenkin mahdottoman helppoa osoitella ja nauraa moiselle "tieteelle", mutta mistä sitä oikeasti tietää mitä kaikkea meille nykyisenkin syötetään totuutena? Ydinvoima ainakin oli 50 vuotta sitten hopealuoti, jolla ratkottiin kaikki ongelmat. Olisiko General Motors jopa esitellyt prototyypin sähköautosta, jonka voimanlähteenä oli oma pieni ydinreaktori? Viime aikoina ainakin vitamiinien vahingollisuus/hyödyllisyys taitaa olla vastaava kiistakapula. Jälkiviisautta? Toki...itse kun ei tieteen suhteen juuri kummempaan viisauteen pysty...

Eli kriittinen kannattaa olla, ja tähän ketjun toivotaan kuvatun kaltaisia "neronleimauksia" tiedemiesten maailmasta.
 

Juicey

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, G
Varsin hauska käsitys on ollut myös Franz Josef Gallin esittämä näkemys psykologian saralla siitä että kallon muoto ja erilaiset kyhmyt paljastavat tietoa yksilön älykkyydestä ja millä saralla lahjat ovat; hänen hyvin menestyvillä oppilaillaan oli ulkonevat, suuret silmät joten hän oletti aivojen olleen turvoksissa tuosta etuosasta ja pullistavan silmiä ulospäin - tämä siis merkitsi lahjoja oppimiskyvyssä ja lisääntynyttä älykkyyttä. ;)

Nykyään olemme aika varmoja siitä, että vaikka yksilön tieto lisääntyisi tai hän olisi jollain saralla lahjakas, eivät aivot silti ole tältä kohdalta turvoksissa, vaikka erilaisille asioille voidaankin osoittaa eri aivojen osia joissa näitä toimintoja / lahjoja käsitellään.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Ei nyt varsinainen harha-askel, mutta Piltdownin ihminen oli ihan kohtuullinen tapaus, vaikkakin se olikin ihan puhdas huijaus. Moni siihen aikansa uskoi, kunnes hupaisa totuus paljastui.
 

fedorov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
En tiiä kuuluuko tämä tänne, mutta...

Jenkeissä asuessani mietiskelin lähes joka kerta kun söin viinirypäleitä (siemenettömiä), että kuinkahan paljon tällaiseenkin pikkujuttuun on tuhlattu varoja vain siksi että ihmisillä ois aavistuksen mukavempi marjansyöntihetki.
 

fedorov

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
En tiiä kuuluuko tämä tänne, mutta...

Jenkeissä asuessani mietiskelin lähes joka kerta kun söin viinirypäleitä (siemenettömiä), että kuinkahan paljon tällaiseenkin pikkujuttuun on tuhlattu varoja vain siksi että ihmisillä ois aavistuksen mukavempi marjansyöntihetki.
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tämän herran saavutusten rinnalla muiden harha-askeleet tieteen saralla kalpenevat: Lysenko

Kukaan muu yhtä paljon kaukana kunnon tieteenharjoittajasta oleva henkilö tuskin on saanut näin paljon arvovaltaa omille näkemyksilleen. Lysenkon näkemyksen mukaan mm. lisäjyvien liimaaminen viljantähkään aiheutti sen, että kyseisen tähkän jyvistä kylvetyssä uuden sadon viljantähkissä on aikaisempaa enemmän jyviä... Saattoi olla vain onneksi, että Neuvostoliiton biologian tutkimus oli reilut 30 vuotta täyttä humpuukia.

fedorov, arvelen, että siemenettömät viiniköynnöslajikkeet ovat syntyneet mutaationa aivat itsestään, tästä teoksesta sen ja monta muuta mielenkiintoista viljelykasveihin liittyvää seikkaa voisi tarkistaa: Arne Rousi, Auringonkukasta viiniköynnökseen. Pitäisi laittaa ostoslistalle.
 

er_bai_wu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, LOFC, JJK, NYR, S.S. Lazio, v. Sacher-Masoch
Jep, kyllä Lysenko oli hauska heppu. Myös dialektisen materialismin muut kehittäjät, kuten Abram Deborin, ovat mainioita tyyppejä; Deborinhan loi dialektiikasta surullisen kuuluisan itsenäisen 'tieteen', jonka mukaan vastakohdat sulautuvat korkeimmalla tasolla yhteen. Lisää näistä vekkuleista (mm. Lysenko) löytyy juttua täältä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Kun näistä tieteen sankareista on kyse, niin en malta olla mainitsematta Henrik Schöniä, joka ei niinkään tehnyt harha-askeleita, mutta lähinnä nolasi tiedeyhteisöä väärennetyillä julkaisuillaan, jotka aiheen hypetyksen takia menivät läpi vähillä tarkistuksilla.

Mies siis tutki materiaalifysiikkaa ja selitti tehneensä kaikenlaista molekyylikokoisista transistoreista suprajohtaviin fullereeneihin.
Nature ja Science julkaisivat artikkeleita (artikkeleita tuli parhaimmillaan alta 10 päivän välein), vaikka toistuvista pyynnöistä huolimatta datan uudelleenarvioinneissa oli ongelmia...mutta tokihan "molykyylitransistori" kannessa nosti Naturen yms. irtomyyntiä...tässä yksi syy miksi ko. lehdet ovat vähän kyseenalaisia "tiedejulkaisuita".
Nobeliakin povattiin.

Lopulta sitten mies taisi jäädä kiinni kun hän oli käyttänyt samaa kuvaa kahdessa eri julkaisuissa ja tutkimusten edistyessä "joutunut tuhoamaan" tutkimusten data-aineistoja muistin loppumisen yms. takia.

Googlesta löytyy matskua kun iskee sinne sanat
"Hendrik Schön fraud" tms.
 

sem

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei Lysenkon voittanutta luulen ma. 30-/40-luvun Saksassakin oli hyljeksintää mm. ei-arjalaisen Einsteinin teorioita kohtaan mutta eivät ne arjalaiset fyysikot ihan tuollaisiin sfääreihin päässeet.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Skepsis ry:n Skeptikko-lehden numerossa 3/2011 oli erittäin mielenkiintoinen artikkeli kuusi vuotta sitten tässä ketjussa mainitsemastani Lysenkosta. Hän onnistui esimerkiksi saamaan kolme tieteellisesti pätevää kilpailijaansa ammuttavien listalle ja neljännen vankilaan.
Erittäin kiinnostava artikkeli. Siinähän oli kirjoittaja tutkinut, kuinka Lysenkoa ja ns. lysenkolaista tiedettä käsiteltiin suomalaisissa vasemmistolehdissä. Jonkin aikaa oli kovastikin ymmärrystä idästä tuleville opeille.

En ollut aiemmin kuulutkaan Olga Lepeshinskayasta, jonka kerrottiin elokuvanneen solujen syntymistä elottomasta aineesta, ikään kuin tyhjästä. Tämä oli kuulemma tehty pyörittämällä solun hajoamista kuvaavaa filmiä lopusta alkua kohti... Kyllä marxistis-leninistinen tiede keinot keksi edistyksen asialla toimimiseksi!
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Menee kai tähän ketjuun.

Tuttavani teki Wienin teknillisessä yliopistossa rakennustekniikan diplomityötä. Kirjallisuutta tutkiessaan hän törmäsi 60-70 -luvuilta peräisin olevaan kirjallisuuteen, jossa ylistettiin asbestia pitkälti kritiikittä.

Ihan luonnollista toki, kun ajatellaan, että tuolloin tiedettiin vain asbestin hyvät ominaisuudet eristeenä - sen aiheuttamia vakavia terveyshaittoja ei tunnettu. Siitä huolimatta voidaan asbestin käyttöä pitää melkoisen ikäviä seurauksia aiheuttaneena harha-askeleena.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ihan luonnollista toki, kun ajatellaan, että tuolloin tiedettiin vain asbestin hyvät ominaisuudet eristeenä - sen aiheuttamia vakavia terveyshaittoja ei tunnettu. Siitä huolimatta voidaan asbestin käyttöä pitää melkoisen ikäviä seurauksia aiheuttaneena harha-askeleena.
Ehkei tieteen harha-askel kuin ehkä välillisesti, mutta soveltamisen harha-askel sitäkin selkeämmin.

Kemian eri alueilla on historian saatossa innovoitu esimerkiksi lääkeaineita (mm. talidomidi) ja kasvinsuojelumyrkkyjä (mm. DDT), joiden käyttö alkuperäisesti suunniteltuihin tarkoituksiin on jouduttu joko kieltämään kokonaan tai merkittävästi rajoittamaan. Tämä on johtanut tietysti siihen, että juuri lääketeollisuudessa myyntilupien saamista edellyttävä prosessi on nykyään tarkoin reguloitu. En silti puhuisi esimerkiksi talidomidin tapauksessa tieteen harha-askeleesta, vaan lääketuotteiden epäkypsästä markkinoillevientiprosessista ja sen taustalla olevan tutkimustyön vaatimusten sääntelyn puutteista aikoinaan.

Osittain vastaavan tyyppisiä piirteitä oli aikanaan laajamittaisesti käytetyn asbestin kanssa. Tiede, sikäli kun tällä ymmärretään perustutkimuksen ympärillä tapahtuvaa toimintaa, voi sinänsä olla syytön puutteellisen tai väärän tiedon pohjalta tapahtuvaan kaupallistamisprosessiin. Toki kaupallistettavan tuotteen mahdolliset haitta- ja sivuvaikutukset sekä muut riskit tulee selvittää mahdollisimman pitkälle ennen lanseerausvaihetta. Olemassaolevan tutkimustiedon puute ei ole "tieteen harha-askel" senkään vuoksi, koska tarpeellisia askeleita ei ole tällöin vielä otettu...
 

redlate

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ketterä
Mikään ei voi kulkea valoa nopeammin.
Näemmä löydetty neutriinoja, jotka rikkovat tämän nopeusrajoituksen. Asiaa pitänee tosin selvittää ja testata lisää-
Mielenkiintoista kuitenkin. Mitähän sitä huomenna fysiikan tunnilla opettaisi?
 

Stam1na

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP! Vaajakosken Pelikaanit! Barcá!
Mikään ei voi kulkea valoa nopeammin.
Näemmä löydetty neutriinoja, jotka rikkovat tämän nopeusrajoituksen. Asiaa pitänee tosin selvittää ja testata lisää-
Mielenkiintoista kuitenkin. Mitähän sitä huomenna fysiikan tunnilla opettaisi?

Hah! Saattaa olla muuten fysiikan opettajilla mielenkiintoiset tunnit huomenna.

"Tänään olisi käyty läpi Einsteinin suhteellisuusteoriaa, mutta kun nuo CERN:n perkeleet meni leikkimään niillä hiukkasillaan ni voidaan vaikka kattoa Star Trekkiä"
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Eipä ole Johannes Virolainenkaan ihmeemmin mainostanut laajassa muistelmakirjallisuudessaan miten on vuonna 1949 käynyt selittämässä Suomi-Neuvostoliitto-Seuran maatalousjaoston kokouksessa Neuvostoliiton maataloustutkimuksen saavutuksia.

Skepsiksen sivuilla on paljon mielenkiintoista luettavaa. Yhdistyksen julkaisema "Paholaisen asianajaja"-kirjakin on digitoitu. S.Albert Kivisen kirjoittamassa artikkelissa "Mitä ’paranormaaleilla ilmiöillä’ tarkoitetaan?" ilmenee esimerkiksi, miten kaikkea tieteen edistys- ja harha-askelia aktiivisesti vastustanut katolinen kirkko on epäsuorasti edistänyt kriittistä tieteellistä ajattelua (Pena XIV). Erich Dingwallin (1890-1986) elämään pitää ehdottomasti perehtyä tarkemmin.
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lobotomiasta Nobel

Tätä voi kai kutsua tieteen harha-askeleeksi. Ensimmäisen lobotomian suoritti portugalilainen neurologi António Egas Moniz vuonna 1936. Hän sai saavutuksestaan lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 1949 ja loput sitten vaikka wikipediasta.
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa

lihaani

Jäsen
Tieteen puolustukseksi voitaneen todeta, että se on vain työkalu tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Ja työkalu voi lipsahtaa ja sormeen tulla pipi kuten puukolla vuollessa.
Näitä lipsahduksia on yllä hienosti kuvattu. Mutta tieteen hieno puoli on, että virheistä pyritään oppimaan ja tietoa kasautuu entisen päälle.
 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Yksi ehdokas tieteen harha-askeleeksi on älykkyysosamäärä "mittana" ja sen käyttö niin erinäisissä tutkimuksissa kuin myös "tieteellisenä" rekrytointimenetelmänä. Täytyy sanoa että olen tältä osin muuttanut viime aikoina käsitystäni. Aiemmin tiesin aiheesta vähän ja oletin menetelmillä olevan vahvemman perustan, mutta viime aikoina aiheen ympärillä vellonutta keskustelua seurattuani olen suorastaan häkeltynyt miten pseudotieteellinen pohja tällä kyseisellä "mitalla", joka ei ole kunnollinen mitta laisinkaan, on. Kun psykologia alkaa poseerata eksaktina tieteenä, ollaan vaarallisilla vesillä.

Keskustelusta ansiokas kansantajuinen summaus löytyy täältä. Pitkä juttu mutta eipä aihetta voi lyhyeksi typistää hukkaamatta palloa, minkä takia en nyt yritä itsekään epätoivoista ja sitäkin epätyydyttävämpää referaattia ympätä viestiini. Kannustan lukemaan.

 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa

Tämä pelasti aika lailla tämän päivän, juttu on huikea ja ehdottomasti hauskin aikoihin. Voi tietysti olla, että kyseessä ei olekaan harha-askel, vaan ko. henkilö muistetaan suurten tiedemiesten joukossa. Hän saa kuvansa jokaiseen tiedemuseoon, hänestä tappelevat eliittiyliopistot ja Nobelkin onnistutaan jonkin mutkan kautta järjestelemään hänelle.

Ja sitten on se toinen vaihtoehto, jossa henkilö saa erinäisiä luonnehdintoja, joista fakki-idiootti on myönteisin. Todistammeko nyt hyönteistutkijoiden marssia Marsiin, ovatko näytereput jo pakatut? Mitähän sieltä löytyy, pinnan alla majailee varmaan vilkas hyönteispopulaatio, jota tuskin maltetaan päästä tutkimaan. Ja eiköhän siellä ole myös kehittyneempää elämää, kun vain maltetaan odottaa tuloksia.

Marsin kukkuloilla päivystää muurahaiskarhua muistuttava, järeän turkin peitossa oleva otus. Maamyyrät käyttävät myös hyönteisiä ravinnokseen. Jossakin kohoaa komea pyökkimetsä. Ja metsästä kuuluu John Carterin jälkeläisen karjahtelua: marsilaiset ovat nykyisin siirtyneet vihreään elämäntapaan. Hyönteiset ja kasvinjuuret maistuvat.

Kyseinen tutkija on aidosti tosissaan. Mutta onko hän koskaan pohtinut havaintojaan psykologian näkökulmasta? Tunnettua on, että ihmisellä on taipumus nähdä sitä, mitä haluaa nähdä ja mihin uskoo. Hyvin monia asioita on mahdollista soveltaa tuntemattomaan tekijään. Voimme uskoa, että Oumuamua oli alienien lähettämä partioalus, voimme itse asiassa nähdä tuttuja hahmoja kaikkialla avaruudessa, jos vain haluamme. Ja kuuluisa wow-signaalikin viittasi tietysti toiseen sivilisaatioon.

Oli miten oli, tuskin maltan odottaa päivää, jolloin Elon Muskin rahoittama retkikunta tuo Teslaraketillaan aimo kasan hyönteisnäytteitä Maahan.
 

Stolk-2

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tieteen puolustukseksi voitaneen todeta, että se on vain työkalu tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Ja työkalu voi lipsahtaa ja sormeen tulla pipi kuten puukolla vuollessa.
Näitä lipsahduksia on yllä hienosti kuvattu. Mutta tieteen hieno puoli on, että virheistä pyritään oppimaan ja tietoa kasautuu entisen päälle.

Itse uskon tieteellisiin selityksiin, mutta joskus ärsyttää tiedemiehien ylimielinen asenne. "Asia on mahdotonta perustuen X:n lakeihin" lauseeseen törmää silloin tällöin. Aika monella tieteen alalla on melko lyhykäinen historia, jos peilataan maailmankaikkeuden historiaan. Tarkat mittaustulokset on kerätty vasta hyvin lyhyellä aikavälillä ihmisen historiassa. Itse uskon sen, että jos tieteessä pidetään avoin mieli saadaan parhaimmat tulokset. Tarkoitan tietenkin tieteellisesti kerättyjä tuloksia.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Itse olen monesti nauranut eräälle artikkelille, missä on kerätty joidenkin erittäin merkittävien tieteellisten läpimurtojen vertaisarvioinneista kommentteja. Oma suosikkini on Shannonin "a mathematical theory of communication" teoksen vertaisarvio, missä todetaan mm:
"The author mentions computing machines, such as the recent ENIAC. Well, I guess one could connect such machines, but a recent IBM memo stated that a dozen or so such machines will be sufficient for all the computing that we'll ever need in the foreseeable future, so there won't be a whole lot of connecting going on with only a dozen ENIACs!

IBM has decided to stay out of the electronic computing business, and this journal should probably do the same!"

RSA salauksen tarpeellisuus tyrmätään mm. näin:
"Finally, there is the question of the application. Electronic mail on the Arpanet is indeed a nice gizmo, but it is unlikely it will ever be diffused outside academic circles and public laboratories—environments in which the need to maintain confidentiality is scarcely pressing. Laboratories with military contracts will never communicate through the Arpanet! Either normal people or small companies will be able to afford a VAX each, or the market for electronic mail will remain tiny. "

Tuosta voi lukea muita missä on tyrmätty mm. Alan Turing: We Are Sorry to Inform You ... - IEEE Journals & Magazine
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Itse uskon tieteellisiin selityksiin, mutta joskus ärsyttää tiedemiehien ylimielinen asenne. "Asia on mahdotonta perustuen X:n lakeihin" lauseeseen törmää silloin tällöin. Aika monella tieteen alalla on melko lyhykäinen historia, jos peilataan maailmankaikkeuden historiaan. Tarkat mittaustulokset on kerätty vasta hyvin lyhyellä aikavälillä ihmisen historiassa. Itse uskon sen, että jos tieteessä pidetään avoin mieli saadaan parhaimmat tulokset. Tarkoitan tietenkin tieteellisesti kerättyjä tuloksia.
No kaikilla tieteenaloilla on lyhykäinen historia jos peilataan sitä koko maailmankaikkeuden historiaan. Jos oletetaan että tiedettä on voitu tehdä niin kauan kuin on ollut kirjoitustaitoa niin se olisi about 6000 vuotta. Mutta tosiasiassa tuokin oli melko pitkälti näpertelyä ennen 1600-lukua. Eli noin 400 vuotta on tehty "oikeaa" tiedettä. Sitten kun maailmankaikkeuden ikä on jotain 13,4 miljardia vuotta niin onhan se kieltämättä aika lyhyt aika, mutta eipä tuo laveinkaan tulkinta paljon parempaa tulosta anna.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös