Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Koska DI:lle ei ole tiedettä, jos teoria ei lähtöarvot syöttämällä anna tulosta. Se on ymmärrettävää jos on opiskellut vain matemaattisluonnontieteitä, koska siellä tällaisen ulkopuolelle menemistä ei pidetä tieteenä.
Tässä kirjoittamassasi on totuuden siemen, ainakin jos oikein kärjistetään. Luin itseni DI:ksi reilu kymmenkunta vuotta sitten, ja jo silloin kiinnitin huomiota tähän asenteeseen. Naistutkimus ja kulttuuriantropologia olivat juuri niitä sylkykuppeja, joille oli pakko nauraa joka käänteessä. Tämä yleinen ajatusmaailma sai aikaan sen, että tunsin aina välillä itseni jotenkin ulkopuoliseksi tuossa porukassa. Onneksi tilanne ei kuitenkaan ollut täysin toivoton, vaan kyllä näitä avarakatseisia ihmisiä löytyi muitakin. Mutta kyllähän tuo "elämäntapainsinöörien" osuus oli valitettavan suuri.

Olen nyt ollut työelämässä noin viidentoista vuoden ajan. Olen kokenut, että ennakkoluuloton suhtautuminen eri tieteenaloihin on vain ja ainoastaan hyödyksi. Olen myös tehnyt sellaisia havaintoja, että etenkin tuon vuosituhannen vaihteen IT-buumin aikaan, tai jo aiemmin, työelämään tulleet ovat useimmin näitä "insinööritiede on ainoa oikea tiede"-tyyppejä. Sen sijaan nuorempi polvi alkaa olla jo ilahduttavan avarakatseista.

Mutta se nyt vaan ei ole sovellettaessa ihmistieteisin tai poliittisin ja kaupallisiin ihmisen käytätysmäiseen pohjaaviin tieteisiin.. puhumattakaan luovuuden, kirjallisuuden tai teatterin tieteellisen tutkimiseen.
Juurikin näin. Osa näistä tieteenaloista olisi siinäkin mielessä hyvin tärkeitä tuntea, että niiden kautta insinöörit saavat hyvinkin tarpeellista tietoa yhteiskunnasta. Tuo tieto taas auttaa tunnistamaan, missä saattaisi olla kysyntää uudelle innovaatiolle. Osa tieteenaloista taas ei tarjoa tällaisia hyötyjä, mutta ne voivat olla merkityksellisiä yhteiskunnalle, ja yhteiskunnan hyvinvointi tarkoittaa puolestaan sitä, että insinööreilläkin on työrauha ja mahdollisuudet tehdä kaikkea mukavaa vapaa-aikana.

Yksikään "turhia tieteitä" kritisoinut ei ole vielä pystynyt esittämään, miten yhteiskunta muuttuisi paremmaksi, jos nuo kyseiset tieteenalat lopetettaisiin. Ja mitä näitä opiskelleiden tai vielä opiskelevien pitäisi tehdä? Kaikki insinööreiksi? En usko siitäkään olevan hyötyä, tämäkään ala ei sovi kaikille.
 
Hö.

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Tätä kovasti hoetaan ja siinä on totuuden siemen. Kuitenkin olen väitteestä aivan eri mieltä.
En lainaa koko tekstiä, koska se oli niin pitkä. Itse tarkoitin - ja luulisin Pertti Rautiaisenkin tarkoittaneen - sitä, että kun tutkii ihmisten tekemisiä mistä näkökulmasta tahansa, on tutkimustulosten epätarkkuus väistämätöntä. Esimerkiksi sosiologisissa tutkimuksissa tunnistettiin jo varhain, että pelkästään se, että koehenkilöt kuulevat olevansa tutkittavana _tai_ kuulevat, että heihin kohdistuu toimenpiteitä, "pilaa tutkimuksen" ihmisen muuttaessa käytöstään. Juuri tästä syystä taloustiedekin on niin pirun epätarkkaa. Eksakteihin tuloksiin ja laskelmiin tottuneelle tilanne voi olla kestämätön ja johtaa esim. siihen, että nostetaan kädet pystyyn ja nähdään humanistinen tutkimus kategorisesti turhana. Kovin yleistä tämä ei onneksi ole.

Historian jäljentämisessä on omat merkittävät vaikeutensa, jotka liittyvät ennen kaikkea siihen, että historia tosiaan on mennyttä aikaa. Viitaten noihin aikaisempiin määritelmiin siitä, että historiatiede ei "edisty" kumulatiivisesti, niin tästä olen osittain eri mieltä. Kyllä kuva uusien lähteiden ja tutkimusten myötä yleensä tarkentuu, vaikka tällä "edistymisellä" ei ole samanlaisia vaikutuksia kuin esim. fysiikan tiedon edistymisellä. Minusta tieteestä pitää puhua ihan sen takia, että ymmärretään erottaa historiatieteellinen tulkinta esim. selkeästi poliittisesti motivoituneesta tai puutteellisin metodein tehdystä historiallisesta kirjallisuudesta.

Olen innokas popularisoidun fysiikan/tähtitieteen yms. kirjallisuuden kuluttaja, enkä missään nimessä väitä, että alan tutkimus olisi yksinkertaisempaa tehdä tms. On lisäksi ilmiselvää, että ns. suuria auki olevia kysymyksiä on sen eksaktiudenkin suhteen. Minusta on muutenkin hedelmätöntä luoda jotain ihmeellistä kilpailuasetelmaa ihan eri asioiden välille. Sen sijaan olen kiitollinen siitä, että yliopistolaitos sentään jossain määrin mahdollistaa tutkimuksen tekemisen niille, jotka ovat sen oman intohimonsa kohteen löytäneet. Tutkijan hommat ovat yhä enemmän kutsumustyötä ja allekirjoittanutkin on joutunut jättämään apurahansa nostamatta alan epävarman luonteen takia, valitettavasti. Tiedettä tarvitaan ja sitä olisi syytä tukea nykyistä enemmän.
 
The world is done,
Aurora gone

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Eikö nuo monetkin tieteenalat ole vähän kuin sekoitus historiantutkimuksen ja ns. kovien luonnontieteiden menetelmiä? Maasta kaivellaan jotain ruukunpalasia ja päätellään, että täällä on ollut tällainen sivilisaatio tuhansia vuosia sitten. Tai kaivellaan fossiloituneita luita, ja päätellään että täällä on ollut miljoonia vuosia sitten tällaisia otuksia. Ja sitten ne kehittyi näiksi toisiksi otuksiksi.

Ei se ole pelkkiä fysikaalisia todisteita muttei kai pseudotiedettäkään.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
En väheksy muita tieteitä, mutta tottahan se on, että fysiikkaa lukuunottamatta kaikki muu on enemmän tai vähemmän epäeksaktia. Kemia muista on lähimpänä eksaktia, sitten askelittain siirrytään monimutkaisempiin systeemeihin, joiden kuvaamiseen tarvimme nyt (ja todennäköisesti vielä pitkään) enenevissä määrin epäeksakteja käsittelytapoja, jotta pystymme aiheita käsittelemään. Järjestys noin suunnilleen: Fysiikka - Kemia - Biologia - Lääketiede - Taloustiede/Kasvatustieteet/Oikeustiede/Humaniikka - Filosofia. Matematiikkaa on vaikea sijoittaa tuohon akselille. Toisaalta sen voi ajatella olevan eksaktein tiede, toisaalta vain työkalu. Kaikki muut tieteet pystyy redusoimaan fysiikaksi, valitettavasti vain vaikkapa makrotalouden ilmiöiden mallintaminen fysikaalisesti on vielä "hitusen" nykyisen laskentakyvyn ulottumattomissa. Tämän takia käytämme epätarkempia, mutta käyttökelpoisempia mallinnustapoja. Tässä mielessä siis esim. taloustiede todellakin on "käsienheiluttelua", mutta hyödyllistä sellaista.

Pakko myöntää se, että kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arviointia en ole ikinä sisäistänyt, mutta olen tyytynyt olettamaan, että tällaista voidaan kaiketii suorittaa, kun kokonaisia tieteenaloja hyvin pitkälle tuohon tutkimustapaan luottaa.
 
Tekijä ei vieläkään kirjaimellisesti mainitse Rylleä hevoseksi. Torjumme kuitenkin liian mielikuvituksellisena vääristelevän olettamuksen, että häntä olisi korpitiellä vetänyt kesy strutsi.

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Pakko myöntää se, että kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arviointia en ole ikinä sisäistänyt, mutta olen tyytynyt olettamaan, että tällaista voidaan kaiketii suorittaa, kun kokonaisia tieteenaloja hyvin pitkälle tuohon tutkimustapaan luottaa.
Luonnontieteiden saralla voidaan tehdä voimakkaita yleistyksiä silloin, kun tutkimusympäristö on muuttumaton tai mallinnettavissa. On aika helppoa tutkia sellaisia kohteita, jotka toimivat fysiikan lainalaisuuksien tai vaistojen varassa. Teorioita voidaan jatkuvasti testata, jolloin satunnaisuuden mahdollisuus häviää.

Ihmisen toiminta sen sijaan on äärimmäisen monimutkaista, koska emme toimi ainoastaan vaistojen varassa vaan kykenemme punnitsemaan tekemiämme päätöksiä. Näin ollen pelkästään se, että ihmisten täyttämien kyselylomakkeiden totuudenmukaisuuteen voisi luottaa, edellyttää vastausmotiivien ja sosiaalisten vaikuttimien analysointia. Etenkin, jos kysymys on jollain tapaa sensitiivinen tai intiimi, siihen vastataan todennäköisyydellä X valheellisesti.

Otetaan esimerkiksi lisääntyminen. Eläinten lisääntyminen on vaistonvaraista: kiima-aikana pannaan ja toisinaan nylkytetään myös kaikkea mikä liikkuu. Siinä ei paljon sukulaissuhteet tai sukupuolikategoriat rasita menoa. Pyrkimys on kuitenkin aina sama: tyydyttää jokin tarve. Kun biologia ohjaa tarpeita, voidaan katsoa, että toiminta on ennakoitavaa. Usein luonto toimii ihmiselle myös kätevänä vertauskohtana, johon omaa moraalista käsitteistöä kanavoidaan. Tämä näkyy mm. siinä, että monissa luontodokkareissa pyritään rakentamaan narratiivia ihmisten perhekäsitysten tai sukupuoliroolien pohjalta.

Toisin kuin muu eläinkunta, ihminen kykenee reflektoimaan omaa toimintaansa ja käyttämään harkintaa, jolloin yhtälöön pitää ottaa kaikenlaisia vaikeasti arvioitavia muuttujia, kuten perhesuunnittelu, tulokehitys, eläkejärjestelmä, sosiaaliset normit, lainsäädäntö, ihanteet, parinmuodostus, hedelmöityshoidot, uskonnot, vapaa-ajan määrä ja perhepolitiikka. Kokonaisuudesta on yksinkertaisesti äärimmäisen vaikea vetää johtopäätöksiä ilman, että tehtäisiin merkittäviä oletuksia.

Tämä problematiikka välittyy aika pitkälti kaikkiin tutkimuksiin, joissa ihmiset ovat osallisena. Evoluutioteoria oli nerokas oivallus, mutta sitäkin on käytetty yhteen jos toiseen epäkuranttiin päättelyyn. Kun luonnonvalinnan moottorina toimii lisääntyminen, miten voidaan arvioida luotettavasti ihmisten toimintaa, jossa lasten saaminen ei välttämättä olekaan enää ensisijainen tavoite? Lukuisat biologiasta johdetut, ihmisiä käsittelevät teoriat ovat tuomittuja epäonnistumaan, koska niissä vähätellään ihmisen sosiaalista luonnetta. Korrelaatioita on helppo löytää, mutta niistä johdetut kausaalisuudet ovat äärimmäisen vaikeasti hahmoteltavissa. Tieteen näkökulmasta tämä on jonkinasteinen tragedia.

Tästä päästäänkin siihen, että ketjun aiheeseen todellisuudessa liityvää kamaa ovat juuri Jordan Petersonin kaltaiset akateemikot, jotka poimivat oman mielensä mukaan luonnontieteellisiä faktoja soveltaen niitä ihmistieteisiin. Toiminta lienee harkittua ja sitä motivoi ihmisten kaipuu "kaiken selittämiseen". Peterson vastaa tähän kysyntään.
 
"Nyt ei taloudellisia raameja laiteta estämään ihmisten ajattelua" - Antti Rinne

"North Korea will become a different kind of Rocket - an Economic one!" - Donald Trump

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
...
Ihmisen toiminta sen sijaan on äärimmäisen monimutkaista, koska emme toimi ainoastaan vaistojen varassa vaan kykenemme punnitsemaan tekemiämme päätöksiä. Näin ollen pelkästään se, että ihmisten täyttämien kyselylomakkeiden totuudenmukaisuuteen voisi luottaa, edellyttää vastausmotiivien ja sosiaalisten vaikuttimien analysointia. Etenkin, jos kysymys on jollain tapaa sensitiivinen tai intiimi, siihen vastataan todennäköisyydellä X valheellisesti.
Tämä on erittäin hyvä huomio, kyselylomakkeet ja vastausten luotettavuus. Haluan vielä korostaa kyselylomakkeita eli mitä ja kuinka kysytään, muotoiluja. Tutkijan vastuuta, kykyä saada mahdollisimman realistinen kuva populan mielipiteistä, tuntemuksista, arvomaailmasta.
Tutkijan kykyä olla kiäntämättä omia mielipiteitään kysymysten muotoiluilla vastaajan vastuuksi. Usein tuntuu, että kyselystä johtopäätökset julkaistaan tiedetotuuksina, totuuksina jotka tukevat neropattitutkijan alkuarvoja, perusarvoja.
Olen menettänyt tiedeuskoani jonkinverran, näin ovelasti ilmaistuna. Pelkään toisinaan skeptisyyteni muuttuvan vainoharhaisuudeksi, huolestuttavaa, mutta jostain syystä tähän tilaan olen ajautunut. Pitäisikö kaikkien katsoa peiliin vaiko ainoastaan minun?

Näitähän nyt näkee kärjistetyimmin mediassa jatkuvasti, haastattelija jalkautuu kysymään kansan mielipidettä ja keskiverto heittää kivan ihmisen mielipiteensä. Ja sitten vielä toimittajalla on mahdollisuus leikata eli valita sopivimmat vastaukset lähetykseen.
 
Omien mielipiteiden muodostaminen on välillä niin työlästä että duuni sitä haittaa.

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tutkijan kykyä olla kiäntämättä omia mielipiteitään kysymysten muotoiluilla vastaajan vastuuksi. Usein tuntuu, että kyselystä johtopäätökset julkaistaan tiedetotuuksina, totuuksina jotka tukevat neropattitutkijan alkuarvoja, perusarvoja.
Ongelma lienee juuri niissä mainitsemissasi johtopäätöksissä. Tutkimus sinällään voi olla menetelmällisesti pätevä, mutta siitä saadut tulokset muuttuvat mediassa toisenlaisiksi.

Hyvänä esimerkkinä lienee se Maaseudun tulevaisuuden referoima tutkimus, jossa oli vertailtu lehtisalaatin hiilijalanjälkeä lihaan. Vaikka tutkimuksessa ei vertailtu kasvisruokavaliota sekaruokavalioon, lehdissä asia oli kehystetty juuri sillä tavalla. Myöhemmin sitten jouduttiin korjailemaan harhaanjohtavaa uutisointia, jonka hämmästyttävän moni nielaisi sellaisenaan ja johon törmää vielä tänäkin päivänä.

Yleensä toiminta on harkittua, sillä raflaavilla otsikoilla saa enemmän lukijoita kuin tylsillä analyyseilla.
 
"Nyt ei taloudellisia raameja laiteta estämään ihmisten ajattelua" - Antti Rinne

"North Korea will become a different kind of Rocket - an Economic one!" - Donald Trump

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Lukuisat biologiasta johdetut, ihmisiä käsittelevät teoriat ovat tuomittuja epäonnistumaan, koska niissä vähätellään ihmisen sosiaalista luonnetta. Korrelaatioita on helppo löytää, mutta niistä johdetut kausaalisuudet ovat äärimmäisen vaikeasti hahmoteltavissa.
Mielenkiintoista keskustelua kaikenkaikkiaan johon olin jo päättänyt olla koskematta pitkällä tikullakaan, mutta en sitten maltttanutkaan.
Olen tästä lainatusta kohtuullisen paljon eri mieltä. Monenlaista hienoa teoriaa on olemassa ja ne joissakin tapauksissa ovat varmasti ihan päteviäkin, mutta loppupelissä be biologiset perustarpeet puskevat läpi. Omien geenien jatkaminen halutaan turvata loppuun asti ja oma henkilökohtainen etu menee muiden teorioiden edelle. Karkeasti yleistäen pillu tätä maapalloa pyörittää.

Joskus oli esim tutkittu jotain kuningasperheen veristä ja ulkoapäin raakaa ja satunnaista tosielämän Game of thronesia. Kuitenkin kun tutkijat sivuuttivat näiden kauniiden ja rohkeiden suhteet ja tarkastelivat vain geenejä niin tulokset yllättäen olivatkin selkeät. Kaikenlaisia äitipuolia, serkkuja ja vaimoja tapettiin kyllä surutta mutta mitä enemmän geeneistä oli yhteisiä niin sitten tapaamisten määrä tippuukin radikaalisti. Poikkeuksiakin toki löytyy.
 
Viimeksi muokattu:
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Monenlaista hienoa teoriaa on olemassa ja ne joissakin tapauksissa ovat varmasti ihan päteviäkin, mutta loppupelissä be biologiset perustarpeet puskevat läpi. Omien geenien jatkaminen halutaan turvata loppuun asti ja oma henkilökohtainen etu menee muiden teorioiden edelle. Karkeasti yleistäen pillu tätä maapalloa pyörittää.
Tarkoituksenani ei ollut väittää, etteivätkö ns. perustarpeet (olkoot sitten Maslow'n tarvehierarkian mukaisia tai evoluutioteoriasta johdettuja) ohjailisi merkittävästi ihmisen toimintaa. Ihminenhän on monella tapaa myös itsekäs otus, joka pyrkii ensisijaisesti turvaamaan oman hyvinvoinnin. Tämä ei kuitenkaan ole kattava selitys, jolla kyettäisiin aukottomasti perustelemaan ihmiskunnan historian vaiheita.

Jos suvunjatkaminen olisi ihmisen ainoa prioriteetti, olisi meillä vauraissa länsimaissa korkeat syntyvyysluvut. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ihminen on kyennyt "selättämään luonnon" luomalla erilaisia perhesuunnittelun ja keinohedelmöityksen välineitä. Geenien levittämisen kuningas voikin siis olla henkilö, joka roudaa eniten sukusoluja hedelmöitysklinikalle.

Itse asiassa tämä sivuaa myös mainitsemani Petersonin teorioita, joissa ihmisen kehitykselle on luontaista järjestyksen luominen kaaokseen. Aikoinaan uskonnot loivat järjestystä, koska niillä oli parhaat maailmanselitykset. Sitten tuli tieteen vallankumous, positivismi ja lopulta evoluutioteoria; arvot ja uskomukset joutuivat koetukselle. Mitä enemmän meille kumuloituu tietoa, sitä harkitumpia päätöksiä kykenemme tekemään.

Joskus oli esim tutkittu jotain kuningasperheen veristä ja ulkoapäin raakaa ja satunnaista tosielämän Game of thronesia. Kuitenkin kun tutkijat sivuuttivat näiden kauniiden ja rohkeiden suhteet ja tarkastelivat vain geenejä niin tulokset yllättäen olivatkin selkeät. Kaikenlaisia äitipuolia, serkkuja ja vaimoja tapettiin kyllä surutta mutta mitä enemmän geeneistä oli yhteisiä niin sitten tapaamisten määrä tippuukin radikaalisti. Poikkeuksiakin toki löytyy.
Näitä on ihan mielenkiintoista pyöritellä juuri "ihmisluonnon" näkökulmasta. Ihmiskunnan vaurastuminen on kuitenkin osoittanut, että väkivalta vähenee sitä mukaa kun resursseista ei jouduta enää kilpailemaan yhtä kiivaasti. Tappaminen, joka vielä pari tuhatta vuotta sitten nähtiin jokseenkin luonnollisena toimintana, on typistynyt harvojen yksilöiden ongelmakäytökseksi.

Miten tämä sitten on mahdollista, jos kognitiiviset kykymme ovat ajalta ennen järjestäytyneitä yhteiskuntia? Mielestäni on oletettavaakin, että ihminen muuttaa toimintaansa olosuhteiden vaihtuessa; kun tappaminen ja raiskaaminen ovat kriminalisoituja ja sosiaalisesti paheksuttuju toimintatapoja, yksilöt alkavat hyljeksimään niitä. Kyse on pitkälti vallasta.

Ihmistoiminnan luonnollistaminen on näppärä argumentti, koska luonto edustaa pysyvyyttä ja objektiiviutta. Luonto ei kuitenkaan anna tyhjentäviä vastauksia siihen, miksi ihmiskunnan toiminta on kokenut mittavia mullistuksia pelkästään satojen vuosien aikana.

En tiedä, vastasiko tämä kysymykseen, mutta toivottavasti selvensi ainakin omia kantojani.
 
"Nyt ei taloudellisia raameja laiteta estämään ihmisten ajattelua" - Antti Rinne

"North Korea will become a different kind of Rocket - an Economic one!" - Donald Trump

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jos suvunjatkaminen olisi ihmisen ainoa prioriteetti, olisi meillä vauraissa länsimaissa korkeat syntyvyysluvut. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ihminen on kyennyt "selättämään luonnon" luomalla erilaisia perhesuunnittelun ja keinohedelmöityksen välineitä. Geenien levittämisen kuningas voikin siis olla henkilö, joka roudaa eniten sukusoluja hedelmöitysklinikalle.
Suvunjatkamisessa on useampi taktiikka ja määrän lisäksi laatu on toinen. Kun lapsella on parhaat mahdolliset edellytykset myös hänen omalla lisääntymisellään on aikoinaan parhaat edellytykset.

Keinohedelmöityksen epäsuosio taas nimeomaan todistaa, että luontoa ei ole selätetty. Pelkkä munasolun hedelmöittyminen ei riitä, vaan se pillu-osuus siihen kaivataan. Evoluution kannalta voisikin ajatella, että geenien levittämisen kuningas on se joka panee useampia nuoria, nättejä naisia. Hmm. ihan kun yrittäjiä olisi?

Kun olen palstalla puhunut "vahinkoraskauksista" niin ilman tieteellistä tietoa esitän väitteen, että jos esim kännissä sählätessä kyseessä oikeasti olisivat samanlaisen vahingot kuin vaikka avaimien tai kännyköiden hukkuessa niin vahinkoraskauksia olisi murto-osa nykyisestä. Kolikkoa heitellessä ei tule klaava 95% kerroista. Kännissä vain nuo alkukantaiset suvunjatkamisvietit ottavat vallan ja lopputuloksena on vauvoja. Toki jätkät voivat selitellä, että paremmalle se tuntuu ilman kumia, mutta väitän että se isoin ero on korvien välissä ja erityisesti sama on naisille. Aika harvoin itseasiassa naiset kertovat, että kondomin kanssa homma ei tuntuisi samalta, mutta siitä olen kuullut että ne siemenet tuntuvat hyvltä sisältä ja tästä on muistaakseni tieteellistä näyttöäkin. Niinpä ne kumit "unohtuvat" tai "pettävät" niin usein.
Mielestäni on oletettavaakin, että ihminen muuttaa toimintaansa olosuhteiden vaihtuessa; kun tappaminen ja raiskaaminen ovat kriminalisoituja ja sosiaalisesti paheksuttuju toimintatapoja, yksilöt alkavat hyljeksimään niitä. Kyse on pitkälti vallasta.
Raiskaamista ja tappamista en niputtaisi yhteen. Raiskaaminen on yksi keino levittää geenejä ja kun levittämisessä kyseessä on kilpailu, niin tuo keino on perusteltua kieltää niiden toimesta, joilla on valtaa, sillä he ovat siinä pelissä häviäjiä. Silloinhan geenejä voi jatkaa vähän kuka tahansa honompia geenejäkin kantava.
 
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill
Tuli tästä mieleen, että Juha Valjakkala eli Nikita Fougantine kertoi Perjantai-ohjelmassa ihmetellen, että kolmoismurhien jälkeen hän sai säkkikaupalla ihailijapostia naisilta vankilaan. Ruotalaiset vartijat olivat olleet kirjesäkkien kanssa hiilenä. Muu yhteiskunta oli kauhuissaan, mutta osa naisista täysin fiiliksissä.

Taas pidetään tietysti sovinistina asian nostamisesta esille, mutta en ole löytänyt mitään tieteellistä selitystä esim. evoluutiopsykologiasta, miksi osa naisista hullaantuu murhamiehiin. Fougantine itse perusteli saamaansa "fanipostia" rock-tähtimäisellä habituksellaan ja sanoi, että hiukseton läski ei olisi herättänyt samaa reaktiota. Voisin olettaa, että kaikilla ihailijoilla ei ole taipumusta rikollisuuteen. Liikutaan mystisellä alueella. Ja painotan, että tekijä on näissä paheksuttavampi kuin ihailija.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Taas pidetään tietysti sovinistina asian nostamisesta esille,
Ei pidetä, mutta 84,72% lukijoista pitää tätä jatkuvaa uhriutumista edelleenkin rasittavana ja säälittävänä vinkumisena.

mutta en ole löytänyt mitään tieteellistä selitystä esim. evoluutiopsykologiasta, miksi osa naisista hullaantuu murhamiehiin.
Kato vaikka sieltä wikipediasta "Hybristophilia", niin ehkä siellä on jotain kurssikirjaankin kelpuutettavaa. Taikka sitten ei.

No, laitetaan nyt linkkikin wikipedian hybristophilia sivuun: Hybristophilia - Wikipedia

Ja kuten aina, siellä on lähdeluettelo perässä, joten voit arvioida tekstin paikkansapitävyyttä mm siltä pohjalta. Iloksesi voin kertoa, että lähteenä on käytetty tällä kertaa mm ihka oikeita, painettuja ja kustantajan taloudellisella vastuulla kustannettuja kirjoja. Siellä on ISBN koodit ja kaikki. Fantsua!
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kato vaikka sieltä wikipediasta "Hybristophilia", niin ehkä siellä on jotain kurssikirjaankin kelpuutettavaa. Taikka sitten ei.

No, laitetaan nyt linkkikin wikipedian hybristophilia sivuun: Hybristophilia - Wikipedia
En ole aiheeseen tutustunut, mutta tulisi mieleen noiden esitettyjenkin lisäksi vielä muukin teoria. Tämä on ymmärtääkseni ilmiö, joka ilmenee vain miehiä kohtaan eli ei tunnettane miehiä jotka tuollaiseen olisi taipuvaisia? Miehien kohdallahan valta on tällainen status-kysymys ja onhan jonkun toinen ihmisen elämästä päättäminen suurinta mahdollista valtaa.
 
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ole aiheeseen tutustunut, mutta tulisi mieleen noiden esitettyjenkin lisäksi vielä muukin teoria. Tämä on ymmärtääkseni ilmiö, joka ilmenee vain miehiä kohtaan eli ei tunnettane miehiä jotka tuollaiseen olisi taipuvaisia? Miehien kohdallahan valta on tällainen status-kysymys ja onhan jonkun toinen ihmisen elämästä päättäminen suurinta mahdollista valtaa.
Ainakin se on enimmäkseen naisten juttu, mutta en osaa sanoa onko ainoastaan. Tuossa nyt oli juttua vain sarjamurhaajista, mutta kyllähän "pahisnaisillakin" miehiä riittää. Joskus ne on suht koht kunnollisiakin. Mutta en lähde arvailemaan, onko noissa kyse parafiliasta vai jostain ihan muusta.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Suvunjatkamisessa on useampi taktiikka ja määrän lisäksi laatu on toinen. Kun lapsella on parhaat mahdolliset edellytykset myös hänen omalla lisääntymisellään on aikoinaan parhaat edellytykset.

Keinohedelmöityksen epäsuosio taas nimeomaan todistaa, että luontoa ei ole selätetty. Pelkkä munasolun hedelmöittyminen ei riitä, vaan se pillu-osuus siihen kaivataan. Evoluution kannalta voisikin ajatella, että geenien levittämisen kuningas on se joka panee useampia nuoria, nättejä naisia. Hmm. ihan kun yrittäjiä olisi?
Kyllä mielestäni luonto on selätetty mm. ehkäisymenetelmillä. Geenien levittämisen tarve saa miehet himoitsemaan nuoria naisia, mutta tuloksena ei olekaan kymmenittäin vauvoja edes uljaimpien urosten naisseikkailuista. Ja useimmat on ihan sujut sen faktan kanssa, että geenit leviää nihkeästi.

On kyllä ideologioita kuten vanhoillislestadiolaisuus joissa tehokas suvunjatkaminen on pyhä velvollisuus. Joku lestadiolainen lökäpöksy on siis nykymaailmassa evoluutiopelin voittaja ohi filmitähtien ja urheilusankarien. Ehkäpä luonto vielä keksii keinon tehdä meistä kaikista lestoja.
 

Blöö

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, Blues, Kiekko-Espoo
Itse olen tutustunut lähinnä kansantaloustieteen ja valtio-opin & poliittisen historian metodeihin. Kansiksessa kaikki lähtee kysymyksenasettelusta ja aiheen rajaamisesta, sillä muuten matriisi ei ole enää hallittavissa. Myös talouspsykologia on yhä vahvemmin tutkimuksissa mukana.
Historia on siitä mielenkiintoinen tiede, että osa siitä on ihan "kovaa tiedettä", osa taas "satuilua". Esimerkiksi 1918 tapahtumia voidaan selittää köyhyydellä ja eriarvoisuudella tilastojen perusteella, joku taas voi väittää, että SDP:n into kapinaan johti sisällissotaan. Kumpikaan ei tietenkään ollut yksinään totta.

Tässä minusta päästään siihen, että tärkein kriteeri tieteelle on järkevä ja rehellinen kysymyksenasettelu, minkä jälkeen käytetään parhaita mahdollisia metodeja.
Jos taas on ensin päätetty lopputulokset ja sen jälkeen valikoidaan niitä tukevat metodit/faktat, niin ollaan tyystin metsässä. Suomessa ja maailmalla tämä on nyt kuuminta hottia. Jotain kertoo menosta se, että on tätynyt perustaa keskustelupalstoja, missä tieteilijät voivat anonyymisti keskustella keskenään. Näin yritetään keskustella siitä huolimatta, että tiedemaailmassa "väärien" tutkimustulosten esittäjät kivitetään.
 
“Everyone has a plan until they get punched in the mouth”
Mike Tyson

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Suvunjatkamisessa on useampi taktiikka ja määrän lisäksi laatu on toinen. Kun lapsella on parhaat mahdolliset edellytykset myös hänen omalla lisääntymisellään on aikoinaan parhaat edellytykset.
Näin toki on, mutta se ei muuta sitä faktaa, että käyttänössä kaikissa länsimaissa keskimääräiset lapsiluvut ovat laskeneet vuosikymmenten ajan. Itäisessä Euroopassa ja Hong Kongissa ollaan muistaakseni käyty jo alle yhdessä, kun taas Suomessa nykyinen luku on 1,45. Vertailun vuoksi 1900-luvun alussa se oli meillä siellä Nigerian luvuissa eli jossain kutosen korvilla. Poikkeuksiakin toki löytyy, kuten Yhdysvallat, jossa lapsiluku on muistaakseni yli kolme. Tämä johtunee uskonnollisuudesta.

Mitä enemmän yhteiskunta tarjoaa erilaisia palveluita ja turvallisuutta, sitä enemmän vaikuttaisi löytyvän ihmisiä, jotka eivät halua lapsia ollenkaan. Kun on kaikenlaista kivaa puuhailtavaa, moni priorisoi lapsiperhearjen alas. Myös yhteiskunnan huipulla olevat yksilöt päätyvät tähän ratkaisuun, vaikka voisivat aivan hyvin valita toisinkin. Tämänhän ei pitäisi olla luonnonvalinnan peruslogiikan mukaista, vai kuinka?

Keinohedelmöityksen epäsuosio taas nimeomaan todistaa, että luontoa ei ole selätetty. Pelkkä munasolun hedelmöittyminen ei riitä, vaan se pillu-osuus siihen kaivataan. Evoluution kannalta voisikin ajatella, että geenien levittämisen kuningas on se joka panee useampia nuoria, nättejä naisia. Hmm. ihan kun yrittäjiä olisi?
Paitsi että eivät nuo nuorten naisten jahtaajat pyri siittämään, vaan ainoastaan nauttimaan tai keräämään statusta. Suomeen syntyvistä lapsista valtaosa syntyy toivotusti avioliittoon.

Keinohedelmöitystä ei käytetä, mikäli se ei ole tarpeen. Se on vaivalloista, kallista ja epävarmaa. Luonnon selättämisellä viittasin ennen kaikkea siihen, että ihmiset voivat hyvin suurella todennäköisyydellä valita itse, kuinka monta lasta saavat. Tämän näkee myös toivotuista lapsimääristä, jotka ovat laskeneet johdonmukaisesti. Ennen näin ei ollut, koska lapsia tarvittiin työvoimaksi, koska lapsia kuoli nuorena ja koska he olivat turvallisin eläketurvan muoto.

Kun olen palstalla puhunut "vahinkoraskauksista" niin ilman tieteellistä tietoa esitän väitteen, että jos esim kännissä sählätessä kyseessä oikeasti olisivat samanlaisen vahingot kuin vaikka avaimien tai kännyköiden hukkuessa niin vahinkoraskauksia olisi murto-osa nykyisestä. Kolikkoa heitellessä ei tule klaava 95% kerroista. Kännissä vain nuo alkukantaiset suvunjatkamisvietit ottavat vallan ja lopputuloksena on vauvoja. Toki jätkät voivat selitellä, että paremmalle se tuntuu ilman kumia, mutta väitän että se isoin ero on korvien välissä ja erityisesti sama on naisille. Aika harvoin itseasiassa naiset kertovat, että kondomin kanssa homma ei tuntuisi samalta, mutta siitä olen kuullut että ne siemenet tuntuvat hyvltä sisältä ja tästä on muistaakseni tieteellistä näyttöäkin. Niinpä ne kumit "unohtuvat" tai "pettävät" niin usein.
En ymmärrä, mitä haluat sanoa tällä. Suurin osa lapsista syntyy tietoisen pyrkimyksen tuloksena. Vahingot sen sijaan ovat sananmukaisesti vahinkoja, joita sattuu pääasiassa nuorille aikuisille, joilla henkinen kasvu on vielä vaiheessa.

Raiskaamista ja tappamista en niputtaisi yhteen. Raiskaaminen on yksi keino levittää geenejä ja kun levittämisessä kyseessä on kilpailu, niin tuo keino on perusteltua kieltää niiden toimesta, joilla on valtaa, sillä he ovat siinä pelissä häviäjiä. Silloinhan geenejä voi jatkaa vähän kuka tahansa honompia geenejäkin kantava.
Tarkoitukseni oli havainnollistaa, miten merkittävästi ihmisten keskenäiset sopimukset ja järjestelyt ovat muuttuneet ajan saatossa. Nykypäivänä "geenien levittäminen" on äärimmäisen helppoa, kun voi toimia vapaaehtoisena luovuttajana tai etsiä joku siittäjää kaipaava vastinpari. Aika moni meistä sen sijaan panostaa muihin elämänalueisiin, ja lapsetkin ovat enemmänkin laadullinen projekti kuin määrällinen itseisarvo.
 
"Nyt ei taloudellisia raameja laiteta estämään ihmisten ajattelua" - Antti Rinne

"North Korea will become a different kind of Rocket - an Economic one!" - Donald Trump

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mitä enemmän yhteiskunta tarjoaa erilaisia palveluita ja turvallisuutta, sitä enemmän vaikuttaisi löytyvän ihmisiä, jotka eivät halua lapsia ollenkaan. Kun on kaikenlaista kivaa puuhailtavaa, moni priorisoi lapsiperhearjen alas. Myös yhteiskunnan huipulla olevat yksilöt päätyvät tähän ratkaisuun, vaikka voisivat aivan hyvin valita toisinkin. Tämänhän ei pitäisi olla luonnonvalinnan peruslogiikan mukaista, vai kuinka?
Aika paljon näyttöjä kaipaisin väitteelle, että tarjolla olevien palveluiden määrä ja turvallisuus olisivat ne merkittävimmät lapsien määrään vaikuttavat tekijät, mutta ei minulla tähän mullistavaa teoriaa ole itsellekään tarjoa.

Paitsi että eivät nuo nuorten naisten jahtaajat pyri siittämään, vaan ainoastaan nauttimaan tai keräämään statusta.
Ei luonto sitä tiedä. Vietti ohjaa vain panemaan koska siihen meidät on ohjelmoitu.
En ymmärrä, mitä haluat sanoa tällä. Suurin osa lapsista syntyy tietoisen pyrkimyksen tuloksena. Vahingot sen sijaan ovat sananmukaisesti vahinkoja, joita sattuu pääasiassa nuorille aikuisille, joilla henkinen kasvu on vielä vaiheessa.
En ole ottanut kantaa tietoisesti hankittujen lapsien määrään.
Jotkut ihmiset haukkuvat kännissä pomonsa ja jotkut tekevät vauvoja. Vaikka nuo ovat asioita jotka selvinpäin jäävät tekemättä niin kännissä jätetään se ylimääräinen harkinta pois ja tehdään vain mitä mieli tekee. Ei pomon haukkuminen vahinko ole.
 
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Aika paljon näyttöjä kaipaisin väitteelle, että tarjolla olevien palveluiden määrä ja turvallisuus olisivat ne merkittävimmät lapsien määrään vaikuttavat tekijät, mutta ei minulla tähän mullistavaa teoriaa ole itsellekään tarjoa.
Palvelut ja turvallisuus ovat esimerkkejä, jotka kielivät korkeasta elintasosta ja hyvinvoinnista. Jos tarkastellaan yleisesti ottaen Länsi-Eurooppaa tai melkeinpä mitä tahansa OECD-maata, niin sama ilmiö toistuu: ihmiset tekevät tietoisia päätöksiä olla hankkimatta suuria lapsimääriä. Sen sijaan Afrikassa ja osassa Aasiaa lapsiluvut ovat edelleen korkealla johtuen mm. puutteellisesta tiedosta, perustarpeista ja uskonnoista.
Ei luonto sitä tiedä. Vietti ohjaa vain panemaan koska siihen meidät on ohjelmoitu.
Vietti voi ohjata tiettyyn suuntaan, mutta viime kädessä ihminen tekee elämäänsä koskevat ratkaisut järkeilemällä - osa paremmalla ja osa vähän heikommalla kapasiteetilla.

En ole ottanut kantaa tietoisesti hankittujen lapsien määrään.
Jotkut ihmiset haukkuvat kännissä pomonsa ja jotkut tekevät vauvoja. Vaikka nuo ovat asioita jotka selvinpäin jäävät tekemättä niin kännissä jätetään se ylimääräinen harkinta pois ja tehdään vain mitä mieli tekee. Ei pomon haukkuminen vahinko ole.
Tämä nimenomaan tukee väitettäni, jonka mukaan ihminen kykenee perustilanteessa rationaalisiin ratkaisuihin. Kännit, mielenterveysongelmat ja kriisitilanteet sitten erikseen.
 
"Nyt ei taloudellisia raameja laiteta estämään ihmisten ajattelua" - Antti Rinne

"North Korea will become a different kind of Rocket - an Economic one!" - Donald Trump

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Palvelut ja turvallisuus ovat esimerkkejä, jotka kielivät korkeasta elintasosta ja hyvinvoinnista. Jos tarkastellaan yleisesti ottaen Länsi-Eurooppaa tai melkeinpä mitä tahansa OECD-maata, niin sama ilmiö toistuu: ihmiset tekevät tietoisia päätöksiä olla hankkimatta suuria lapsimääriä. Sen sijaan Afrikassa ja osassa Aasiaa lapsiluvut ovat edelleen korkealla johtuen mm. puutteellisesta tiedosta, perustarpeista ja uskonnoista.
Suomessa korkeamman tulotason miehet hankkivat enemmän lapsia kuin matalamman. Naisten kohdalla taas homma on toisinpäin. On helppoa nähdä, että naisten kohdalla lasten hankkiminen ja työurat ovat vaikeasti yhteensovitettavissa, mutta miesten tilasto ei tue sitä että teoria olisi kaikenkattava.
Tämä nimenomaan tukee väitettäni, jonka mukaan ihminen kykenee perustilanteessa rationaalisiin ratkaisuihin.
Miten tämänkin haluaa ajatella. 55% aikuisista suomalaisista on ylipainoisia. Luonto voitti?
15% tupakoi. Vaikea nähdä kovin rationaalisena toimintana. Kai alkoholistakin voisi jotakin sanottavaa löytää
 
Viimeksi muokattu:
”En ole koskaan väittänyt, että kaikki konservatiivit olisivat typeryksiä. Sen sijaan kaikki typerykset ovat konservatiiveja.” - John Stuart Mill

Byvajet

Jäsen
Johanna Vehkoo totesi Schatzin Maamme-kirjassa, että journalismin kyky sietää epävarmuutta, on huono. Journalismi mieluummin lukitsee vastauksen kuin jättää sen avoimeksi.

Saman voi todeta ihmisistä yleensä, mikä näkyy koronaviruskeskustelussakin. Ihmiset tahtovat nojata auktoriteetteihin ja suojella heitä. Kun joku kyseenalaistaa auktoriteetin, hän saa herkästi niskaansa lokaa, vaikka itse viestisi asiallisesti. Tästä on saanut osansa koronaviruskeskustelussa esimerkiksi tutkija Tuomas Aivelo.

Uuden Suomen räkäisessä ja riitaisassa blogiyhteisössä on joitakin taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti menestyneitä ihmisiä. Lisäksi siellä on korkeasti koulutettuja ihmisiä. On hellyyttävää huomata, kuinka pieni tieteellisen tiedon arvo näille ihmisille on, kun se poikkeaa heidän omista toiveistaan, arvoistaan ja poliittisista näkemyksistään.

Ihminen ei lajityypillisesti toimi tieteellisesti vaan heuristisesti. Heuristiikka on kehittynyt evoluutiossa tukemaan lajin selviämistä. Se tuottaa riittävän lähellä todellisuutta olevan harhan, jonka varassa laji selviää. Heuristiikka on kuitenkin ennen kaikkea selviämisen eikä totuuden etsinnän väline.

Totuuskin kuitenkin aina johonkin väliin mahtuu, palanen kerrallaan. Koronaviruskeskustelussa on ensin luotettu suomalaisiin asiantuntijoihiin. Heitä ei ole sopinut kyseenalaistaa. Kun media nostaa esiin uutta tietoa ulkomaalaisten asiantuntijoiden suulla, se alkaa horjuttaa uskoa suomalaisiin asiantuntijoihin.

Tällöin joillekin käy niin, että entinen auktoriteetti hylätään ja valitaan uusi. Pääasia, että usko säilyy. Totuus voidaan vaihtaa, kunhan ei tarvitse heittäytyä epävarmuuteen.

Ihmiselle avoin, tutkiva ja etsivä tieteellinen lähestymistapa on vieras. Lajimme on yksinkertaisesti sellainen, että tarvitsemme harhamme, on se sitten uskonnollinen, poliittinen tai tiedollinen.

Yhdestä vinkkelistä tarkastellen tiede kai onkin ennen kaikkea harhan purkamista yhä uusilla ja uusilla kysymyksillä, joihin tarjotaan vajavaisia ja monilta osin avoimeksi jääviä vastauksia.
 
”Espoon kaupunki etsii Espoo Innovation Gardenin innovaatioekosysteemin orkesterointiin tiimin vetäjää. Tehtävänä olisi törmäyttää ja verkottaa sekä ymmärtää startupien kasvupolun eri vaiheet.”

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Linkkasin tämän BIOS:n artikkelin jo tuonne ilmastonmuutos -keskusteluun, mutta oikeastaan se sopii tänne paremmin:


Minusta mielenkiintoista tarkastelua eri aspekteista pandemian varjossa.
 
“My goal is simple. It is a complete understanding of the universe, why it is as it is and why it exists at all.”
― Stephen Hawking

B-Jacket

Jäsen
Tällöin joillekin käy niin, että entinen auktoriteetti hylätään ja valitaan uusi. Pääasia, että usko säilyy. Totuus voidaan vaihtaa, kunhan ei tarvitse heittäytyä epävarmuuteen.

Ihmiselle avoin, tutkiva ja etsivä tieteellinen lähestymistapa on vieras. Lajimme on yksinkertaisesti sellainen, että tarvitsemme harhamme, on se sitten uskonnollinen, poliittinen tai tiedollinen.
Osittain samaa mieltä. Niin kauan kun puhutaan suhteellisista ja muuttuvista totuuksista, fallibilistinen tietokäsitys on aika käytännöllinen lähestymistapa. Uskon epävarmuutta ei välttämättä aina ääneen lausuta, vaikka asia teksteissä tai puheessa olisi jyrkäksi totuusväitteeksi muotoiltu. Toki journalistit voisivat tätä epävarmuuttaan selkeämmin painottaa, mutta niin, luultavasti harvoja lukijoita kiinnostaa kuunnella toimittajaa, joka tietää asiasta suunnilleen yhtä vähän kuin lukija itse.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy