Oli ihan jännä peli ja parempi voitti. Ei KalPakaan huono ollut, mutta HPK kuitenkin selvästi parempi. Männiköllä on nyt hanat auki ja varmasti on iso vaikutus myös Laakkosen paluulla.
Pakeista hieman heikommin suoriutuivat Mäenpää ja Holmberg, jotka olivat ajoittain vaikeuksissa omassa päässä. Mäenpää toki paikkasi pelaamalla jälleen jäätävästi hyökkäysalueella. Mäkelän rystychippi ei tällä kertaa uponnut, mutta kyllähän se maali on jo muutaman kierroksen suorastaan leijunut ilmassa.
Honkanen oli varma ja pelasi tarpeeksi yksinkertaisesti. Otti myös miehekkäästi taklauksen päällään vastaan ja sen myötä kaksi KalPan pelaajaa ulos tilanteesta ja kiekko väljemmille vesille.
-Mäkkäri 2+10min. täysin syystä,enempiin ei tuossa tilanteessa kuitenkaan tarvetta. Kunhan kaveri saa tuntumaa pelirytmiin niin eiköhän tulosta tule.
Aika selkeä paikka. Taklaus lähti, kun matkaa laitaan oli puolitoista metriä, mutta olisi Honkanen toisaalta voinut ottaa sen kuitenkin vastaan, eikä mennä velttona päin laitaa. Onneksi pomppasi korkkina takaisin ylös ja lähti vielä jutulle Mäkiahon kanssa. Varmaan olisi pienellä jäässäkieriskelyllä loppunut Mäkiahon peli siihen, sen verran on esimerkkejä näistä tapauksista tullut. Onneksi Honkanen on myös fyysiseen peliin taipuvainen, joten tällaista kieriskelyä ei nähty.
Mäkiaho oli kiekollisessa pelissä turhan itsekäs ja laukoi todella paljon. Mäkiahon laukauksen vahvuus on nimenomaan one-timerissa, nyt niitä paikkoja ei paljoa ollut, joten turhan hätäisiäkin ratkaisuja nähtiin. Varmasti mukana melko paljon myös näyttöhaluja näyteikkunasopparin johdosta.
-Tuomarityöskentely tasapuolisesti paskahkoa,viheltämättä jäi kumminkin päin. Eivät kuitenkaan ottelua ratkasseet.
Mukana myös käsittämättömiä vihellyksiä, esimerkkeinä Hämäläisen "huitominen" hieman sen Anderssonin loukkaantumisen jälkeen ja vielä ihmeellisempi Laakkosen laitataklaus, jonka ilmeisesti suoritti jäässä maaten.
En nyt maininnut näitä mitenkään siinä mielessä, että KalPaa olisi jotenkin suosittu tuomariston taholta, mutta melko erikoisia vihellyksiä molemmat esimerkkitapaukset.
Maalivahtipeli oli molemmilla joukkueilla erinomaista. Ilman Ahosen maagisia torjuntoja olisi taululla voinut olla rumatkin lukemat. Lassila totutun eleetön ja perusvarma Jäämise.
Loppuun vielä hehkutettava Tuulolan poikkeuksellista kykyä antaa maailmanluokan quarterbacksyöttöjä. Viime kaudella niitä ei juuri nähty, mutta tällä kaudella nekin ovat taas repertuaarissa avojääpommien kanssa.