Hienosti taistellut pisteet. Itse en osannut uskoa voittoon, sillä Kalevan Palikat ovat vieneet parin viime kauden aikana näissä peleissä Kerhoa kuin mätää kalakukkoa litran mitan virkaa toimittavassa kuoriämpärissä.
Illan viivat:
- Oliko Honkanen poliittisen ajojahdin kohde? Mäkkärin 2+10 siinä rajalla mutta nähdäkseni oikein vaaralliset 1½ metriä laidasta annetusta niitistä. Toki tässä kuten parissa muussakin niitissä puolin ja toisin olisi voinut toivoa myös vastaanottajan olevan hereillä. Mutta sitten oli tämä Urpon "hailaiteissakin" vilauteltu pätkä, jossa Honkasta ajetaan kulmassa suoraan kuuppaan - ei jäähyä. Onneksi ei käynyt kuinkaan, ilkeän näköinen tilanne oli.
- Tuukka on edelleen huikea. Mäkelän soisi saavan niitä kiekollisia suonenvetoja useamminkin, ja omassa päässä herra on tätä nykyä itse varmuus. Jos jokainen pelaaja olisi jokin ruumiinosa, niin Tuukka olisi Kerhon selkäranka tai pumppujalat. Hieno pelaaja, ja kaiken saamansa hypen arvoinen. Nyt sitä pitkää jatkopahvia käteen ja saman tien.
- Lassila oli illan hahmo. Maaleille miäs ei voinut mitään, ja torjui kokonaisuudessaan erittäin varmasti. Miehen kakkoskiekkojen kontrollointi sekä mailapeli ovat todella vakuuttavalla tasolla tähän liigaan, pari satunnaista ominaisuutta mainitakseni. Menikö yksikään rännikiekko Jäämisen ohi?
- Vihko oli vaihteeksi Vihko. Jumalauta, jos on olevinaan maalintekijä niin noista tehdään maalit.
- Aiheesta jatkaakseni snaipperiksi hahmottuvalle Karevaaralle soisi kaikkea hyvää, mutta illan esityksen perusteella tarvittava sähäkkyys ja mikakortelaismainen käsien nopeus puuttuvat. Toisin kuin Urpo-tv:n ukkelit, itse en jää kaipailemaan niinkään sähäkkyyttä Karevaaran luisteluun, vaan sitä oikeaa suuntaa, joka on tietenkin kohti maalia tällaisella pelaajalla. Kehitys toki kehittyy vielä, mutta töitä Joonan on tehtävä yltääkseen jatkossakin siihen parhaaseen mahdolliseen. Ja niitä maaleja.
- Tosiaankin, Kemppainen vielä mukaan niin ihan siedettävältä näyttää.