Tenniskausi 2015

[Captain K]

Et muuten vastannut tiedusteluuni suomalaisten jääkiekkoilijoiden tienesteistä. Ovatko he kovempia kuin Jarkko, kun tienaavat paremmin? Entä onko Jarkko Nieminen kovempi urheilija kuin Lasse Viren, kun tienasi paremmin?

Niin kuin sanoin en jaksa sinun kanssasi enää tästä väitellä. I rest my case.

 

[TomiP]

Niin kuin sanoin en jaksa sinun kanssasi enää tästä väitellä. I rest my case.

Eli sinulla ei ole muuta argumenttia Jarkon kovuudesta kuin mutusi tenniksen kovuudesta. Entä se Niemisen aliarvostaminen, miten se näkyy?

 

[Captain K]

Eli sinulla ei ole muuta argumenttia Jarkon kovuudesta kuin mutusi tenniksen kovuudesta. Entä se Niemisen aliarvostaminen, miten se näkyy?

Argumenttina vaikka niin yksinkertainen, kuin että mies on ollut maailmassa 13 parhaan joukossa lajissa missä pelaajia on se 50 miljoonaa tällä pallolla. Aliarvostaminen näkyy sinun kaltaittesi tuulipukujen joukossa, jotka pitävät miestä tusina pelaajana kun ei ole koskaan maailman kovimmassa yksilöurheilulajissa voittanut Grand Slamia tai jotain olympiakultaa, Onhan se toki kovempaa voittaa hiihdossa MM-pronssia tai saappaaheiton maailmanmestaruus.

 

[TomiP]

Argumenttina vaikka niin yksinkertainen, kuin että mies on ollut maailmassa 13 parhaan joukossa lajissa missä pelaajia on se 50 miljoonaa tällä pallolla. Aliarvostaminen näkyy sinun kaltaittesi tuulipukujen joukossa, jotka pitävät miestä tusina pelaajana kun ei ole koskaan maailman kovimmassa yksilöurheilulajissa voittanut Grand Slamia tai jotain olympiakultaa, Onhan se toki kovempaa voittaa hiihdossa MM-pronssia tai saappaaheiton maailmanmestaruus.

Maailman kovin yksilölaji on pikajuoksu sitten tulee muut juoksumatkat. Sinun kaltainen tuulipuku ei tätä ymmärrä. Tenniksellä voi olla 50 miljoonaa harrastajaa (tähän lukuun en usko), mutta yli 99,99% näistä on juurikin höntsäileviä harrastelijoita.

 

[Keskiviiva]

Tuo tenniksen 50 miljoonaa on rekisteröityjä pelaajia, jotka kuuluvat tennisseuroihin ja näistä tennisseurojen pelaajista suurin osa pelaa lajia kilpatasolla. Erään arvion mukaan vuosittain tenniskentällä palloa lyömässä käy jopa 250-300 miljoonaa ihmistä. Suomessa on 18 000 rekisteröityä tennispelaajaa ja erään lehtiartikkelin arvion mukaan vuosittain tenniskentällä Suomessa käy lähemmäs 100 000 ihmistä, joista se noin 80 000 sellaisia, jotka pelaavat tennistä lähinnä kesällä ilmaiskentillä silloin kun aurinko paistaa. Ne ovat niitä höntsäileviä harrastelijoita, esim Teemu Selänne ja kumppanit. Teukka kuulemma on B-luokan tasoinen tennispelaaja. Kansallisesti kilpapelaajat jaotellaan A, B, C ja D-luokkiin. Teukan hehkutettu tennistaso siis noin sijan 500 paikkeilla Suomen maassa, mutta ei kuulu tennisseuraan. Tuo on itseoppineelta tennispelaajalta melkolailla maksimitaso, ilman valmennusosaamisen hyödyntämistä.

Ranskassa tennis on kansallislaji. Pelattiihan tenniksen aikaisempaa muotoa jo keskiajalla 1500-luvulla Ranskan kuninkaalisissa linnoissa tiimalasin muotoisella kentällä. Nykyisin Ranskassa on lähemmäs 2 miljoonaa rekisteröityä tennisseuroihin kuuluvaa pelaajaa. Toki tenniksellä on myös siksi suunnattoman suuret harrastajamäärät, kun lajia voi pelata vauvasta vaariin ja laji on suosittua myös naisten keskuudessa. Olen henk.kohtaisesti pelannut kansallisessa B-luokan kisassa sellaisen turnauksen, jossa ensi vastaan tuli 50 vuotias tupakkaa polttava satakiloinen mies, 2.kierroksella vastassa oli naisten Suomen top10 huippu ja finaalissa kohtasin Suomen parhaan 13 vuotiaan poikalupauksen. Kirjavaa sakkia sanoisin! Suomen kansalliset naishuiput sijoilta 5-10 ovat Suomessa suunnilleen samalla pelitasolla kuin Teemu Selänne, elikä miesten B-luokan kärkeä ja pelaavatkin monesti miesten sarjoissa. Ehdottomat Suomen maan naiskärkipelaajat sijoilta 1-3 puolestaan miesten A3-tasolla. A-luokka myös eritellään A1, A2 ja A3-tasoihin.

 

[TomiP]

Tuo tenniksen 50 miljoonaa on rekisteröityjä pelaajia, jotka kuuluvat tennisseuroihin ja näistä tennisseurojen pelaajista suurin osa pelaa lajia kilpatasolla. Erään arvion mukaan vuosittain tenniskentällä palloa lyömässä käy jopa 250-300 miljoonaa ihmistä. Suomessa on 18 000 rekisteröityä tennispelaajaa ja erään lehtiartikkelin arvion mukaan vuosittain tenniskentällä Suomessa käy lähemmäs 100 000 ihmistä, joista se noin 80 000 sellaisia, jotka pelaavat tennistä lähinnä kesällä ilmaiskentillä silloin kun aurinko paistaa. Ne ovat niitä höntsäileviä harrastelijoita, esim Teemu Selänne ja kumppanit. Teukka kuulemma on B-luokan tasoinen tennispelaaja. Kansallisesti kilpapelaajat jaotellaan A, B, C ja D-luokkiin. Teukan hehkutettu tennistaso siis noin sijan 500 paikkeilla Suomen maassa, mutta ei kuulu tennisseuraan. Tuo on itseoppineelta tennispelaajalta melkolailla maksimitaso, ilman valmennusosaamisen hyödyntämistä.

Ranskassa tennis on kansallislaji. Pelattiihan tenniksen aikaisempaa muotoa jo keskiajalla 1500-luvulla Ranskan kuninkaalisissa linnoissa tiimalasin muotoisella kentällä. Nykyisin Ranskassa on lähemmäs 2 miljoonaa rekisteröityä tennisseuroihin kuuluvaa pelaajaa. Toki tenniksellä on myös siksi suunnattoman suuret harrastajamäärät, kun lajia voi pelata vauvasta vaariin ja laji on suosittua myös naisten keskuudessa. Olen henk.kohtaisesti pelannut kansallisessa B-luokan kisassa sellaisen turnauksen, jossa ensi vastaan tuli 50 vuotias tupakkaa polttava satakiloinen mies, 2.kierroksella vastassa oli naisten Suomen top10 huippu ja finaalissa kohtasin Suomen parhaan 13 vuotiaan poikalupauksen. Kirjavaa sakkia sanoisin! Suomen kansalliset naishuiput sijoilta 5-10 ovat Suomessa suunnilleen samalla pelitasolla kuin Teemu Selänne, elikä miesten B-luokan kärkeä ja pelaavatkin monesti miesten sarjoissa. Ehdottomat Suomen maan naiskärkipelaajat sijoilta 1-3 puolestaan miesten A3-tasolla. A-luokka myös eritellään A1, A2 ja A3-tasoihin.

Mitä tarkoitat rekisteröidyllä pelaajalla? Lisenssipelaajia on KIHU:n tilaston mukaan vain 3900. Iso osa näistäkin on jotain janneeerikäisiä, jotka pelaavat vain höntsätasolla. KIHUN: tilaston mukaan tenniksellä on n. 100 000 harrastajaa. Vertailuna esim. hiihdolla on 800 000 harrastajaa.

Lajien kilpailutasosta Suomessa kertoo kuinka moni osallistuu SM-kisoihin juniori tai aikuisten SM-kisoihin (veteraanien SM-kisoja en laske mukaan).

 

[Keskiviiva]

Lisenssin täytyy uusia vuosittain, joten lisenssipelaajat ovat niitä, jotka ovat maksaneet tämän vuoden osalta ns. kilpailuhin osallistumismahdollisuuden. Rekisteröidyt pelaajat ovat niitä, jotka ovat tennisseurojen kirjoilla ja käytännössä moni näistä ovat pelanneet kisoissa aikaisempina vuosina, mutta eivät ole maksaneet lisenssiä tämän vuoden osalta.
Toki tennis on pieni, vaiko pitäisikö sanoa keskisuuri laji tässä maassa. Monessa muussa maassa tennis on Suomen hiihdon kaltaisessa asemassa.
Lajissa kuin lajissa tosissaan treenavien määrät ovat melko pieniä. Eiköhän näitä janneeerikäisiä löydy kansallisista hiihtokisoistakin melkolailla.

Se on kyllä myönnettävä että tennis on Suomessa pieni laji tosissaan treenaavien osalta. Ikäluokkakohtaisesti yhdestä syntymävuodesta Suomessa tennistä tosissaan treenaa 12 vuotiaana noin 20 poikapelaajaa, 14 vuotiaana kymmenen ja 16 vuotiaana enää vain alle viisi pelaajaa tähtäämässä yhdestä ikäluokasta ammattilaiseksi ja lopulta niitä ATP-rankingpelaajia tulee keskimäärin Suomessa vain 1-2 kpl per ikäluokka. Kun vertaa isoihin tennismaihin, niin luvut voi kymmenkertaistaa.

Maailmanlaajuisesti kansainvälisiä U18 junnuturnauksia kiertää oman maan rajojen ulkopuolella 2000 poikapelaajaa 15-18 vuotiaista. Tuota lukua pidän melko kovana. Tällä hetkellä pelkästään ikäluokasta -1997 syntyneet löytyy maailmasta noin 250 pelaajaa, jotka nyt 18 vuotiaina tähtäävät tosissaan tennisammattilaiseksi. Lopulta tuosta määrästä siinä jossain määrin onnistuu noin 50 pelaajaa. Toivottavasti näiden joukossa Suomen -97 kaksikko Patrik Niklas-Salminen ja Eero Vasa, jotka pelaavat tänään Lontoon Roehamptonin nurmella valmistautuessaan junnujen Wimbledoniin.

 

[TomiP]

Lisenssin täytyy uusia vuosittain, joten lisenssipelaajat ovat niitä, jotka ovat maksaneet tämän vuoden osalta ns. kilpailuhin osallistumismahdollisuuden. Rekisteröidyt pelaajat ovat niitä, jotka ovat tennisseurojen kirjoilla ja käytännössä moni näistä ovat pelanneet kisoissa aikaisempina vuosina, mutta eivät ole maksaneet lisenssiä tämän vuoden osalta.
Toki tennis on pieni, vaiko pitäisikö sanoa keskisuuri laji tässä maassa. Monessa muussa maassa tennis on Suomen hiihdon kaltaisessa asemassa.
Lajissa kuin lajissa tosissaan treenavien määrät ovat melko pieniä. Eiköhän näitä janneeerikäisiä löydy kansallisista hiihtokisoistakin melkolailla.

Se on kyllä myönnettävä että tennis on Suomessa pieni laji tosissaan treenaavien osalta. Ikäluokkakohtaisesti yhdestä syntymävuodesta Suomessa tennistä tosissaan treenaa 12 vuotiaana noin 20 poikapelaajaa, 14 vuotiaana kymmenen ja 16 vuotiaana enää vain alle viisi pelaajaa tähtäämässä yhdestä ikäluokasta ammattilaiseksi ja lopulta niitä ATP-rankingpelaajia tulee keskimäärin Suomessa vain 1-2 kpl per ikäluokka. Kun vertaa isoihin tennismaihin, niin luvut voi kymmenkertaistaa.

Maailmanlaajuisesti kansainvälisiä U18 junnuturnauksia kiertää oman maan rajojen ulkopuolella 2000 poikapelaajaa 15-18 vuotiaista. Tuota lukua pidän melko kovana. Tällä hetkellä pelkästään ikäluokasta -1997 syntyneet löytyy maailmasta noin 250 pelaajaa, jotka nyt 18 vuotiaina tähtäävät tosissaan tennisammattilaiseksi. Lopulta tuosta määrästä siinä jossain määrin onnistuu noin 50 pelaajaa. Toivottavasti näiden joukossa Suomen -97 kaksikko Patrik Niklas-Salminen ja Eero Vasa, jotka pelaavat tänään Lontoon Roehamptonin nurmella valmistautuessaan junnujen Wimbledoniin.

Toki myönnän sen, että tennis on suurlaji. Paljon suurempi kuin mikään talvilaji, mutta @Captain K piti lajia yhtä globaalina kuin jalkapalloa. Tämän kyseenalaistin.

Itse pidän tenniksestä ja arvostan lajin pelaajia paljon. Mutta kyseenalaistan sen, että Niemistä olisi aliarvostettu. Mediassa hänestä kirjoitetaan todella paljon ja lähes poikkeuksetta positiivisessa hengessä. Nieminen oli myös lähes joka vuosi vuoden urheilija -äänestyksessä top-10:ssä.

 

[Keskiviiva]

Joukkuelajia ja yksilölajia on vaikea verrata. Jalkapallossa on maalivahtia, puolustajaa, keskikenttäpelaajaa, hyökkääjää ja penkkimiehillekin tilaa joukkueessa. Sama juttu jääkiekossa. Verrataan vaikkapa Suomen maan noin sijan 10. pelaajaa 14 vuotiaista. Futis/lätkä vs tennis. Futiksessa ja jääkiekossa voi erikoistua eri pelipaikoille ja joukkueita on eri sarjoissa tarjolla kymmenittäin. Voisin väittää, että suurin osa joukkuelajien pikkujunnuista haluaisi olla hyökkääjiä, mutta lopulta yli puolet pelaajamassasta ajautuu parempien tieltä ala/keskikentän juntaksi. Jos olet joukkuelajissa Suomen top10 tasolla, niin tuskin mietit, että edellä on tukku parempia pelaajia. Yksilölajeissa, kuten tennis, hiihto ja yleisurheilulajit vaihtoehdot ovat vähissä, jos olet vasta lajissaan Suomessa sijoilla 5-10. Vain parhaat voivat menestyä yksilölajeissa.

Jalkapallon globaalius toki tennistä suurempaa, johtuen lajin helpommasta saavuttamisesta myös köyhissä maissa ja juuri tästä joukkuelajin tuomasta mahdollisuudesta. Maailmassa taitaa olla noin 5000 futisammattilaista, jotka tienaavat jalkapallolla elantonsa. Nämä on näitä joukkuelajin tuomia etuuksia.

Tenniksen puolestapuhujana voisin muistuttaa, että tosiaan yli 70 eri maasta tullut miesten ATP-listan sadan joukkoon pelaajia. Lieneekö vuosina 1973-2015 ollut jalkapallossa sadan parhaan pelaajan joukossa pelaajia yli 70 eri maasta? Futiksessa ei mitään rankingilistoja, niin vaikea tuota on selvittää. Toki jalkapallossa sadan joukossa oleminen on tennistä kovempi juttu.

Tavallaan tenniksessä voi nousta eksoottisesta maasta helpommin pinnalle kuin jalkapallossa. Viime vuosikymmeninä ATP-pelaajina ollut pelureita mm. näistä maista: Kenia, Nigeria, Senegal, Haiti, Bahama, Dominikaaninen Tasavalta, Costa Rica.
Marokkoa en viitse edes mainita. 2000-luvun alussa tuolla arabimaalla oli jopa kolme pelaajaa 50 joukossa, suurimpana tähtenä ATP-14 Younes El Aynaoui. Nigeria oli kova tennismaa 1980-luvulla. ATP-52 Nduka Odizorin tähdittämänä. Nigeriassa jopa järjestettiin ATP-kisoja 80-luvulla ja siellä kävi pelaajamassa myös suomalaisia Rahnasto, Palin yms. Valitettavasti tuon öljyvaltion tennis rypee nykyisin pohjamudissa.

Tällä hetkellä yksi parhaista 18 vuotiaista poikajunnuista on Vietnamin Nam Hoang Ly, siinä myös eksotiikkaa. Voitti juuri Vietnamin sodan hengessä(?) kovan jenkkipelaajan. Junnulistan 200 joukosta löytyy myös turkmenistanilainen, joka on Pohjois-Korean tapainen suljettu valtio, mutta niin vain on tuottanut kovan tennisjunnun. Euroopan köyhin valtio Moldova melko kovassa tennisbuumissa, saamassa piakkoin ensimmäisen ATP-pelaajansa Radu Albotin. Kuulinpa sellaisestakin tapauksesta, että Floridan Bollieterin kuuluisaan akatemiaan olisi mennyt joku -98 syntynyt mongolialainen.
Mitä tulee Aasian maihin, niin Etelä-Korean miestennis on nousussa. Ei olisi mikään ihme, jos maalla olisi viiden vuoden päästä enemmän ATP-pelaajia kuin Espanjalla, jonka kultavuodet kohta muisto vain.

Lisäyksenä vielä eksotiikkaan, niin tuli mieleeni hauska tapaus vuodelta 2007. Eurosportin lähetyksessä Heikki Hedman oli kertomassa Australian avointen junnusarjan Harri Heliövaaran nelinpelivastustajien nimiä, niin lopetti kesken madagaskarilaisen pelaajan nimen lausumisen, sillä sen verran hankalaa luettavaa oli.
Tennismaailman myötä tullut tutuksi, että maailman koomisimmat nimet löytyvät Madagaskarista ja Thaimaasta.
Herkko Pöllänen puolestaan kohtasi muutama vuosi sitten kovan burundilaisen junnupelaajan.
Henri Kontinen voitti niukasti 2008 Zimbabwen Takanyi Garangangan US Openissa. Tuo tummaihoinen Garanganga on oiva esimerkki afrikkalaisesta tenniskulttuurista. Zimbabwen pieni valkoinen vähemmistö vei lajin aikoinaan maahan ja Zimbabwella oli 1990-luvulla ATP:n top30 pelaajia valkoihoisista Blackin sisarusparvesta, vaikka sukunimi voisikin antaa ymmärtää ihovärin olevan jotain muuta. Tennis ilmeisesti pesiytyi myös alkuperäiskansan, elikä tummaihoisten pariin ja nyt maalla top300 tummaihoinen 24v Garanganga.

Henk.kohtaisesti katselin vuonna 1995 Tampereen CH-turnauksessa kovasyöttöisen Norsunluurannikon pelaajan otteita. Ennätysranking tuolla Norsunluurannikon historian parhaalla tennispelaajalla ATP-200.

 

[Captain K]

Kiitos Keskiviiva tästä täydennyksestä! Juurikin tuo Garangaga piti itsekin mainita yhtenä Afrikkalaisena niinkin eksoottisesta maasta kuin Zimbabwe, ja mies on maailman 400 parhaan joukossa tällä hetkellä. Toki eihän tuota top-400 tasoa pidetä tenniksessä juuri minään, mutta kuitenkin Afrikastakin löytyy sitä kulttuuria kun tämä kaveri oli ilmeisesti aika kova junnulupaus vielä, joka kamppaili siis junnuna vielä ihan maailman kärjen vauhdissa.

 

[TomiP]

Kiitos Keskiviiva tästä täydennyksestä! Juurikin tuo Garangaga piti itsekin mainita yhtenä Afrikkalaisena niinkin eksoottisesta maasta kuin Zimbabwe, ja mies on maailman 400 parhaan joukossa tällä hetkellä. Toki eihän tuota top-400 tasoa pidetä tenniksessä juuri minään, mutta kuitenkin Afrikastakin löytyy sitä kulttuuria kun tämä kaveri oli ilmeisesti aika kova junnulupaus vielä, joka kamppaili siis junnuna vielä ihan maailman kärjen vauhdissa.

Ok. Onko mies musta vai valkoinen? Maassa asui nimittäin ennen Mutaben vainokampanjaa vauras valkoinen vähemmistö, joka oli pääosin englantilaisperäinen.

 

[Captain K]

Ok. Onko mies musta vai valkoinen? Maassa asui nimittäin ennen Mutaben vainokampanjaa vauras valkoinen vähemmistö, joka oli pääosin englantilaisperäinen.

Takanyi Garanganga - Tennis Explorer

 

[TomiP]

Takanyi Garanganga - Tennis Explorer

Ok.

 

[Keskiviiva]

Voisin tehdä paremmalla ajalla vaikkapa listan historian parhaista keskisen Afrikan tummaihoisista miestennispelaajista. Melko monikin keskisen Afrikan maa tuottanut historian saatossa tuollaisia ATP50-400 tason tummaihoisia ammattilaispelaajia. Aivan ehdottomat huiput vielä puuttuneet, mutta jotain tennisosaamista näistäkin maista löytyy.

 

[eagle]

Futiksessa ja jääkiekossa voi erikoistua eri pelipaikoille ja joukkueita on eri sarjoissa tarjolla kymmenittäin. Voisin väittää, että suurin osa joukkuelajien pikkujunnuista haluaisi olla hyökkääjiä, mutta lopulta yli puolet pelaajamassasta ajautuu parempien tieltä ala/keskikentän juntaksi. Jos olet joukkuelajissa Suomen top10 tasolla, niin tuskin mietit, että edellä on tukku parempia pelaajia. Yksilölajeissa, kuten tennis, hiihto ja yleisurheilulajit vaihtoehdot ovat vähissä, jos olet vasta lajissaan Suomessa sijoilla 5-10. Vain parhaat voivat menestyä yksilölajeissa.

Jalkapallon globaalius toki tennistä suurempaa, johtuen lajin helpommasta saavuttamisesta myös köyhissä maissa ja juuri tästä joukkuelajin tuomasta mahdollisuudesta. Maailmassa taitaa olla noin 5000 futisammattilaista, jotka tienaavat jalkapallolla elantonsa. Nämä on näitä joukkuelajin tuomia etuuksia.

Tenniksen puolestapuhujana voisin muistuttaa, että tosiaan yli 70 eri maasta tullut miesten ATP-listan sadan joukkoon pelaajia. Lieneekö vuosina 1973-2015 ollut jalkapallossa sadan parhaan pelaajan joukossa pelaajia yli 70 eri maasta? Futiksessa ei mitään rankingilistoja, niin vaikea tuota on selvittää. Toki jalkapallossa sadan joukossa oleminen on tennistä kovempi juttu.

Tavallaan tenniksessä voi nousta eksoottisesta maasta helpommin pinnalle kuin jalkapallossa.

Tuo ensimmäinen kappale on kyllä ihan sitä itseään. Siis sen suhteen että kaikki haluaisivat pelata kärjessä ja sitten "huonommat" ajautuu muualle. Kyse on siitä, että osan ominaisuudet sopii muualle ja osa myös tykkää pelata muualla. Vetämissäni ikäluokissa niin toki kaikki tykkäävät tehdä maalin, mutta silti tosi moni tykkää ihan muista pelipaikoista kuin kärkipelaajan pelipaikasta. Esim. keskikentän keskimmäisen roolit ovat usein paljon enemmän haluttuja, kun saat osallistua paljon peliin, jne. Toiset tykkää taas olla laidalla, jne. Tähän päälle vielä sitten tosiaan ne ominaisuudet.

Toki tenniksessä määrällisesti pääsee vähemmän pelaajia huipulle, mutta se onko se sitten suhteessa vaikeampaa on täysin eri asia. Vertailun vuoksi otetaan joku Englannin huippuseurojen akatemia missä vuosittain pelaa muutama sata pelaajaa. Tämän lisäksi siellä käy näytillä useita kymmeniä pelaajia vuosittain. Vaikkapa Chelsea. 12 pelaajaa koko akatemiasta pelaa tällä hetkellä joko Chelseassa tai muualla Euroopan huippusarjoissa. Tämä siis niistä sadoista pelaajista jotka ovat viime vuosina siellä käyneet. Chelsea on tasoltaan Englannissa viidenneksi paras vielä tilastoissa ja Euroopassakin sijalal 45. Arsenal on Euroopan 9s ja lukumäärä on 22. Eli kyllä sielläkin on aivan valtavaa se karsinta. Vuosittain akatemioissa voi jopa melkein puolet pelaajista pudota ja sitten lopulta vielä niistä kaikista jotka ovat käyneet läpi tuon akatemian ehkä 1-3 pelaa huipputasolla, 2-5 tienaavat elantonsta pidempään ja muutama sitten voivat sanoa että tekevät tuota ammatikseen, mutta saavat pienempää palkkaa. Suomessa tämä sitten vielä paljon, paljon pienempää. Silti yrittäjiä on tuhansia.

Yksittäinen huippu ei oikeastan kerro mitään itse lajin tasosta. Anze Kopitar on huippujääkiekkoilija, NHL:n parhaita pelaajia. Tarkoittaako se että Slovenia on jääkiekon suurmaa? Tätä kautta ei tenniksenkään tasosta/kilpailusta/suosituimmuudesta kerro mitään yksittäinen pelaaja.

Mutta otetaan vertailun vuoksi vaikka kuinka monesta eri maasta Valioliigassa on pelannut vähintään yksi pelaaja: 99. Näistä 14 taitaa olla maita joista vain yksi edustaja ja ~5 joista 2-3. Eli melkein 80 maasta pelaajia löytynyt 4->. Tämä kertonee aika paljon. Pelkästään Afrikasta tulee valtaisa määrä pelaajia jotka lisäävät kilpailua.

Sultai taisi unohtua tuosta ammattilaismäärästä ainakin nolla pois.

Itse tykkään kauheasti tenniksestä, mutta jopa Suomessa tuon lajin harjoittamista rajoittaa selvästi taloudelliset tekijät. Puhumattakaan sitten maailmalla tai kun mennään kohti huippua. En sano etteikö nyt voisi köyhistä oloistakin tenniksessä päästä huipulle, mutta kyllä se esim. suhteessa jalkapalloon tai vaikka koripalloon on valtavasti vaativampaa.

 

[Captain K]

Noni lässytykset pois ja itse aiheeseen ;) Jarkon matsi tänään kentällä 2 järjestyksessä toisena, heti Kyrgios- Schwartmanin jälkeen eli abouttia rallaa 16-17 välissä päässee alkamaan Jarkon vika Wimpeli turnaus!

Edit. korjataas sen verran, kun näyttää siltä että Kirkkiooss vie tän pikavauhtia suorissa erissä niin Jaken matsi voi päästä alkamaan jo klo 15 jälkeen.

 

[-pasi-]

Luinko oikein silloin kun Nieminen sanoi lopettavansa uran niin pelaisi vielä näytösottelun Lleyton Hewittia vastaan?. Tänään ainakin oli melkoinen näytös.

 

[adolf]

Federeriä vastaan pelaa tuon näytösottelun Suomessa joskus vuoden lopulla.

 

[-pasi-]

Federeriä vastaan pelaa tuon näytösottelun Suomessa joskus vuoden lopulla.

Ahaa joo, mutta olipahan ottelu vaikka lopussa pääsi mukaan, harmi että en tajunnut aikaisemmin :)

 

[Tombe76]

Mitä yhteistä on Andre Agassin jäähyväisissä Roland Garrosissa ja Lleyton Hewittin jäähyväisissä Wimbledonissa?

Molemmilla kerroilla Jarkko Nieminen poistui ottelusta voittajana.

Olihan hieno matsi. Näitä jää kaipaamaan kun Jarkko lopettaa upean uransa.

 

[Jupe]

C'mon ja vamos Jari Hedmanin äänellä. Olihan hieno taistelu, kyllä Niemisellä kävi arpa kun sain Hewittin haastaa vielä Wimbledonissa viimeisen kerran. Näitä urheiluhetkiä jää kaipaamaan kun Jakke lopettaa, draamaa parhaimmillaan tuollainen viisieräinen joka ei pääty tiebreikkiin.
Nyt vain nauttimaan maailmanlistan ykköstä vastaan ja toivottavasti keskuskentällä, voiko enempää vaatia, siellä rohkeaa peliä, rystypalautuksia linjaa pitkin ja yleisön huudattamista. Paljon mieluummin nämä vastustajat Niemiselle kuin jotain semi-nobodyja joilta voi tulla turpaan siinä missä näiltäkin.

Keskiviikkona on taas hieno urheilupäivä.

_

 

[apulais-GM]

Voisin tehdä paremmalla ajalla vaikkapa listan historian parhaista keskisen Afrikan tummaihoisista miestennispelaajista. Melko monikin keskisen Afrikan maa tuottanut historian saatossa tuollaisia ATP50-400 tason tummaihoisia ammattilaispelaajia. Aivan ehdottomat huiput vielä puuttuneet, mutta jotain tennisosaamista näistäkin maista löytyy.

Sitä olenkin joskus ihmetellyt, missä ovat mustaihoiset tennispelaajat? Nehän on kaikki valkoisia, en ole koskaan sattunut näkemään miesten sarjassa afrotaustaista pelaajaa. Onko joku muu nähnyt?
No Kyrgios ja Tsonga ovat vähän eksoottisempia, mutta eivät hekään mustia.

Luulisi että heidän luontainen urheilullisuutensa jyräisi tässäkin lajissa. Vai onko se perinteisesti ollut liian kallis laji muille kuin valkoisille, ja sen takia päätyvät harrastamaan muita lajeja. Eihän golfissakaan ole muita kuin Tiger Woods, milloin tulee tenniksen tigerwoods? Toisi varmasti entisestään lisää näkyvyyttä ja suosiota ja rahaa lajiin.
Naisten puolellakaan ei ole kuin kaksi tummaihoista pelaajaa, ja ihan hyvin ovat pärjänneet.

 

[Jupe]

Sitä olenkin joskus ihmetellyt, missä ovat mustaihoiset tennispelaajat?

Eiköhän tähän yksinkertainen syy löydy historiasta, kun on alunperin ollut valkoisten laji niin se näkyy vieläkin harrastajamäärissä ja kun mustaihoisia huippuja on ollut vähän se tarkoittaa myös että mustaihoisia idoleitakin on ollut vähän ja niiden merkitystä nuorille lajia valitseville ei saa väheksyä. Nykyään uskon että harrastajämäärät kasvaa koko ajan, onhan naisten puolella tietenkin jo Williamsit jyränneet toista vuosikymmentä ja varmasti tuo uusia mustia harrastajia lajille. Miehissä tulee mieleen Tsonga, Monfils ja James Blake jotka varmasti saavat uusia nuoria liikkeelle. Legendoista tietenkin Arthur Ashe ja Yannick Noah.

Yksinkertaisesti tennis tarvitsee oman LeBron Jamesinsa jotta esim amerikasta tulisi enemmän mustaihoisia pelaajia.

_

 

[Keskiviiva]

Tsongan isä tosiaan täysin musta kongolainen, mutta äiti valkoihoinen ranskalainen. James Blake hieman vastaavanlainen tapaus.
Ashe oli 1970-luvulla ATP-2, kaikkien aikojen parhaana mustana miespelaajana. Ranskan rastapää Noah voitti 1980-luvulla Ranskan avoimet edellisenä ranskalaisena miespelaajana. Suuren tennismaan avoimen aikakauden paras tennispelaaja siis mustaihoinen Noah ja nykyisin kaksi parasta ranskalaista mulatti Tsonga ja mustaihoinen Monfils.
Vuonna 1996 miesten Wimbledonin finaalissa pelasi mustaihoinen jenkki Maliwai Washington.

Tällä hetkellä jenkkien kovin lupaus on mustaihoinen 17v Frances Tiafoe ATP200+, joka pelasi WC:llä tänä vuonna miesten Ranskan avoimissa. Tiafoe muistuttaa mielestäni ulkoisesti melkolailla James Bond leffan pahista Kanangaa.
Lisäksi jenkeillä -98 kova lupaus Michael Mmoh, jonka isä oli nigerialainen ATP-pelaaja Tony Mmoh 1980-luvulla.
Kanadalla on kasvamassa kaksi tummaihoista lahjakkuutta 2000 ikäluokasta, Kohta 15 vuotiaat Felix Auger Aliassime ja Nicaise Muamba. Näistä Auger Aliassiame karsi tänä vuonna Kanadan 50 000 dollarin ATP-challengerin pääsarjaan kaikkien aikojen nuorimpana, vasta 14 vuotiaana. Kannattaa katsoa youtubesta 11min kooste, jossa letkeä kanukki tylyttää ATP400 miespelaajaa ja voittipa tuo myös ex ATP-pelaaja Guccionen. Otteissa on juurikin sitä afron urheilullisuutta. Huikeaa liikkumista. Lupa odottaa tästä kanukista paljon!
Ruotsilla on Ymerin veljekset. -96 syntynyt Elias jo ATP-tasolla ja -98 Mikael ehkä jopa kovempi lupaus. Suku Etiopiasta. Ymerin veljekset aloittivat tenniksen köyhissä oloissa Ruotsin lähiössä, sillä vielä 11 vuotiaina tulivat tenniskentälle varusteet lähikaupan muovipussissa. Lahjakkuus huomattiin ja pääsivät Ruotsin tennisliiton rattaisiin joka kustantaa kaiken. Ei toimisi Suomessa, sillä täällä pääsee esim. Jarkko Niemisen akatemiaan käsittääkseni vain jos vanhemmilla on varaa maksaa vuosittain kymppitonnin suuruisia kausimaksuja huippuvalmennuksesta. Kun tietää näiden nykyisten suomalaislupausten vanhempien taustoista, niin ei varmasti ole vaikeuksia maksaa maltaita.
Ruotsin Ymerit ovat kuin Williamsin sisarukset, jotka myös nousseet köyhistä oloista tummaihoisina.
Mitä tulee keskisen Afrikan pelaajiin, niin veikkaanpa että sieltä nousevien tummaihoisten vanhemmat ovat omassa maassaan korkeammassa asemassa kuin keskivertoisesti eurooppalaisen tennisjunnun vanhemmmat. Valmennusosaamista näistä maista ei vain tahdo löytyä, joten pitäisi päästä alle 12 vuotiaana muuttamaan jo isoon tennismaahan ja monesti tälläiset tapaukset vaihtavat sitten kansalaisuutensa.

Se olisikin mielenkiintoista, jos Suomen uusi "Jarkko Nieminen" olisi somalialaistaustainen. Liippaisi melko läheltä näiden Ruotsin uusien tähtien kanssa. Suomen tämän hetken paras 12 vuotias poikajunnu on näitä balkkanin pakolaisten jälkeläisiä. Suomen futismaajoukkueessahan näitä on jo ollut melkoinen määrä, mutta tenniskentältä vielä puuttuneet ennen tätä Suomen omaa Milosia, jonka sukunimi ei ole Raonic. Norjakin saamassa kohta mahdollisesti uuden ATP-pelaajan, balkkanin pakolainen(?) 18v Viktor Durasovic jo ATP400+ sijoilla junnu-ikäisenä.

 

[Keskiviiva]

Wimbledonin juniorisarjassa 18v Patrik Niklas-Salminen voitti 13-sijoitetun Vietnamin Nam Hoang Lyn satapäisen katsomon edessä 6-3, 6-4. Mukava voitto Aasian mestarista. Tuo Ly saanut melko paljon huomiota kotimaassaan, paikallisen Vietnamin pääkanavan uutisetkin olivat tehneet jutun ottelusta. Taisi Niklas-Salminen saada enemmän medianäkyvyyttä siis Vietnamissa kuin Suomessa.

Tosin, nähtävästi myös kansainvälisen tennisliiton ITF:n tunnettu toimittajakin ollut kentän laidalla tekemässä Niklas-Salmisesta juttua, joka tänään ITF-sivujen ykkösuutinen.
www.itftennis.com/news/207618.aspx

Tuolta on mahdollista katsoa hyvin pelattu ottelupallo:
Suomen Tennisliitto ry | Facebook

Toisella kierroksella Patrik saa vastaansa Serbian kovimman lupauksen, -1999 ikäluokan rankingykkösen Miomir Kecmanovicin. Yli kahden vuoden ikäeron turvin voitettavissa. Paikka 3.kierroksella 16 parhaan joukkoon olisi melko harvinaista herkkua suomalaisittain. 3.kierroksella vastaan voisi tulla Etelä-Korean suurlupaus 17v Duck Hee Lee, jonka ATP-ranking jo ATP-278.