Teknologinen singulariteetti – onko meillä tulevaisuutta?

[müller]

1950-luvulla Arthur Samuel kehitti tietokoneohjelman, jonka tarkoitus oli pelata tammea ihmisvastustajaa vastaan. Samuel voitti kehittämänsä ohjelman joka kerta, joten hän päätti kehittää sitä vielä pitemmälle, ja loi algoritmin, jonka avulla tietokone pystyi ymmärtämään peliin liittyvät strategiset elementit. Samuel voitti vieläkin, joten hän jätti tietokoneen pelaamaan itse itseään vastaan. Pelaamalla itseään vastaan, Samuelin kehittämä tietokoneohjelma pystyi keräämään enemmän dataa tammesta ja siihen liittyvistä strategisista elementeistä. Samuelin tietokoneohjelma opetti siis itse itseään. Tämän jälkeen Arthur Samuel ei enää voittanut omaa tietokoneohjelmaansa vastaan, sillä siitä oli kehittynyt parempi pelaaja, kuin Samuel itse oli. Tätä prosessia kutsutaan koneoppimiseksi.

Hieman Arthur Samuelin kehittämän tietokoneohjelman jälkeen alettiin kehittämään automatisoituja autoa. Jo 1960-luvusta asti on kehitetty toimivia automatisoituja autoja, eli siis kuskittomia autoja. Nykyään monet autovalmistajat kehittävät automatisoituja autoja. Toki näitä autoja pystyy ajamaan myös normaaliin tyylin, mutta tarkoituksena on, että tietokone ajaisi autoa. Tietokone ohjaa autoa siihen asennetuista antureista ja sensoreista keräämänsä datan perusteella, käyttäen ennalta määriteltyä logiikkaa ja annettuja sääntöjä päätöksentekemissä. Nyt liikutaan asiantuntijajärjestelmiin liittyvällä alueella. Asiantuntijajärjestelmiä käytetään päätöksentekoon; järjestelmään joko syötetään dataa tai se kerää itse dataa, ja se käyttää ennalta määriteltyä logiikkaa ja annettuja sääntöjä päätöksentekoprosessissa. Mikäli asiantuntijajärjestelmä ei pysty löytämään haluttua vastausta, pystyy se itse luomaan uutta tietoa sille annetuissa puitteissa. Asiantuntijajärjestelmiä on jo vuosikymmenten ajan käytettä monilla eri alueilla, aina terveydenhuollosta rahoitusmarkkinoihin, ja kaikkeen siltä väliltä.

Teknologinen singulariteetti on hypoteesi, jonka mukaan tekoäly tulee kehittymään yli-inhimilliseksi ja teknologinen kehitys tulee kiihtymään niin paljon, että me, ihmiset, emme pysy enää täysin sen kehityksen mukana. Koneoppiminen ja asiantuntijajärjestelmät ovat elementtejä, jotka liittyvät teknologiseen singulariteettiin. Kolmantena, ja nykyaikaisempana, elementtinä voi mainita termin big data, joka liittyy läheisesti sekä koneoppimiseen että asiantuntijajärjestelmiin. Big data tarkoittaa järjestelemättömän tietomassan keräämistä, analysointia, jakamista ja etsimistä, eli datan prosessointia. Big datan ei tarvitse olla rakenteeltaan yhtänäistä, mikä mahdollistaa monipuolisemman tiedonkeruun ja -käytön.

Tulemmeko me, ihmiset, vaikeuttamaan omaa tulevaisuuttamme kehittämällä jatkuvasti älykkäämpiä ja tehokkaampia tietokoneita? Onko kunnianhimomme teknologian suhteen tulevaisuuden kannalta hyvä vai huono asia?

 

[Rixa88]

Aikoinaan oli joko Tieteen kuvalehdessä tai Tiede-lehdessä listattuna n. 20-30 mahdollista maailmanloppuun/ihmiskunnan tuhoon johtavaa tapahtumaa. Yksi kohta oli "robotit hoksaavat paremmuutensa" eli teknologia tulisi tulevaisuudessa olemaan niin älykästä että koneet pystyisivät tekemään ihmisistä orjiaan. Jopa nykymittapuulla kuulostaa aika älyttömältä, mutta ei lainkaan mahdottomalta kun ottaa huomioon, millä vauhdilla teknologia on kehittynyt. Taisi tuon lehden tuossa kohdassakin lukea jonkun yksittäisen asiantuntijan mielipide siitä, ettei tule olemaan mahdollista.

 

[Tshekki77]

Yksi kohta oli "robotit hoksaavat paremmuutensa" eli teknologia tulisi tulevaisuudessa olemaan niin älykästä että koneet pystyisivät tekemään ihmisistä orjiaan.

Luulisi toisaalta, että jos robotit saavuttaisi sellaisen tietoisuuden asteen, että tulisivat tietoisiksi paremmuudestaan, niin päätelisivät koneen, sopivalla ohjelmistolla, olevan parempi "orja" kuin ihminen. Elleivät sitten mestaroi siinä vaiheessa psykologiaa jo siinämäärin, että pystyvät helposti myös uudelleen ohjelmoimaan ihmisiä.

 

[Leon]

Matrix, T2, molemmat vai joku muu uhkakuva? Mitä I Robot tähän sanoo?

 

[MPN]

Tuo "koneoppiminen" on siis vain kaikkien pelitilanteiden tallentaminen koneen muistiin ja sitten valitaan se vaihtoehto joka on useimmiten tuollaisissa tilanteissa johtanut voittoon. Tai valitaan yksi vaihtoehdoista jotka ovat johtaneet useimmiten voittoon. Ja tuo algoritmi-ymmärtäminen on mielestäni paskaa, algoritmin noudattamisessa ei tarvita hirveästi järkeä tai ymmärrystä, seurataan orjallisesti algoritmia Kuten päänsäryn parantaminen:
Särkeekö päätä? k/e
k, laita isovarpaan kynnen alle nuppineula ja potkaise seinään. Paluu alkukysymykseen.
e, algoritmin lopetus.

Big dataa käytetään ihan liian usein mainoslauseissa tai korupuheissa, tietämättä mitä se oikeasti tarkoittaa. Samanlainen muotijuttu kuin dynaamisuus. Mutta se oikea Big Data tulee mullistamaan vielä monta asiaa, sillä se liittyy lähes kaikkeen ja sen tehokas käyttö ei ole vielä hanskassa, vaikka sitä jonkin verran osataan käyttää jo nytkin.

 

[Ted Raikas]

Luulisi toisaalta, että jos robotit saavuttaisi sellaisen tietoisuuden asteen, että tulisivat tietoisiksi paremmuudestaan, niin päätelisivät koneen, sopivalla ohjelmistolla, olevan parempi "orja" kuin ihminen. Elleivät sitten mestaroi siinä vaiheessa psykologiaa jo siinämäärin, että pystyvät helposti myös uudelleen ohjelmoimaan ihmisiä.

Niin, jotenkin voisi ajatella, että ihmistä älykkäämmäksi kehittyneet koneet ennemmin haluaisivat tuhota ihmislajin kuin orjuuttaa sen, koska mitä näin fyysisillä rajoitteilla varustetulla olennolla tekisi orjuuttamismielessä kun tosiaan koneet tekisi about kaiken paremmin ja ne on helpompi korjata ja sitä kautta lisätä niiden (käyttö)ikää. Tosin tässäkin on nyt varmaan kyse siitä, että olisiko niille koneilla kehittynyt myös tunteet ja sitä kautta esim. kyky empatiaan. Jos ne olisi puhtaan laskelmoivia älyllisiä olentoja ilman tunteita, niin varmaan voisivat matemaattisesti arvioida, että meistä ei ole kuin hidasteeksi ja pistäsivät ihmislajin pois kuvioista turhana ja tietenkin näkisivät, että ihminen jos kuka voisi uhata niiden olemassaoloa, koska meillä on ainoa keino tuhota ne.

Sitä voi sitten miettiä, olisiko ne älykkäät koneet yhtään sen parempia isäntiä lopulta? Välittäisivätkö ne esim. luonnontilasta ja eläinlajien pärjäämisestä sen enempää kuin mekään. Mitkä niiden motiivit olisi selviämiselle ja olemassaololle? Mihin ne pyrkisi? Koneet eivät tarvitse edes nautintoja siinä missä me, etenkään jos niillä ei ole tunteita ja tuntoaistia olemassa. Ne ei myöskään tarvitse ravintoa (sähköä varmaan kyllä ja varaosia) ja happea hengittääkseen joten ilmakehän ja ympäristön puhtauden tilalla sikäli ei olisi suurempaa merkitystä niille.

 

[Tarinankertoja]

AI kehitystyö on huimaa. Kuten todettu, jo nyt syöpädiagnooseja tekee koneäly, samoin iso osa pörssikaupassa tapahtuu koneälyjen välillä, ilman että ihminen on mikään subjekti prosessissa.


Teknologisesta singulariteettista on hyvää scifiä olemassa, mutta myös ihan tieteelistä tulevaisuudentutkimusta, mutta se on singulariteetti hyvästä syystä. Sen taakse ei voi nähdä. Kaikki on vain arvausta.


Totta kai se houkuttelee ajattelemaan dystopia vaihtoehtoja, mutta toisaalta esim SciFin puolelta joku Banks (kulttuuri) ja Reynolds (ilmestysten avaruus) on käsitellyt ihan mahdollista tulevaisuutta koneälyjen eläessä vähän erilaista elämää, kuin me maanmatoset, jotka mekin oltas koneiden vahvistamia.


Reynoldsin uudet kaksi kirjaa käsittelee tekoälyjen syntyä scifin kautta (muistoissa sininen maa ja Terästuulen yllä). Suositeltavia lukukokemuksia ihan tarinoina, mutta myös tulevaisuudenkuvina.

 

[müller]

Tuo "koneoppiminen" on siis vain kaikkien pelitilanteiden tallentaminen koneen muistiin ja sitten valitaan se vaihtoehto joka on useimmiten tuollaisissa tilanteissa johtanut voittoon. Tai valitaan yksi vaihtoehdoista jotka ovat johtaneet useimmiten voittoon. Ja tuo algoritmi-ymmärtäminen on mielestäni paskaa, algoritmin noudattamisessa ei tarvita hirveästi järkeä tai ymmärrystä, seurataan orjallisesti algoritmia Kuten päänsäryn parantaminen:
Särkeekö päätä? k/e
k, laita isovarpaan kynnen alle nuppineula ja potkaise seinään. Paluu alkukysymykseen.
e, algoritmin lopetus.

Big dataa käytetään ihan liian usein mainoslauseissa tai korupuheissa, tietämättä mitä se oikeasti tarkoittaa. Samanlainen muotijuttu kuin dynaamisuus. Mutta se oikea Big Data tulee mullistamaan vielä monta asiaa, sillä se liittyy lähes kaikkeen ja sen tehokas käyttö ei ole vielä hanskassa, vaikka sitä jonkin verran osataan käyttää jo nytkin.

Niin, koneoppiminen on konsepti, jolla viitataan tietokoneen itsenäiseen oppimiskykyyn erinäisiä algoritmejä käyttäen. Kyse ei siis ole niinkään algoritmin orjallisesta noudattamisesta, vaan siitä, kuinka tietokone voi oppia kerätystä datasta algoritmeja käyttäen. Tätä voi periaattessa verrata ihmisen oppimisprosessiin; kun opit jotain uutta, käytät tiettyä päättelykykyä tämän uuden tiedon prosessointiin. Koneoppiminen ei ole periaatteeltaan yhtään erilaisempi, paitsi että tässä tapauksessa päättelyprosessista vastaa ihmisen määrittelemä algoritmi. Tätä käytetään monessa muussakin tilanteessa, kuin vain tietokonepeleissä, ja koneoppiminen muutenkin on vain konsepti, joka on jaettu useampaan eri osa-alueeseen. Käyttämäni esimerkin tarkoituksena oli osoittaa, että tietokone voi oppia suorittamaan sille annetun tehtävän paremmin, kuin mihin ihminen pystyisi.

Mitä big dataan tulee, niin se on terminä kokenut inflaation, kuten sanoit. Se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että big data on nykyään tiedonkeruussa keskeinen käsite, jonka käyttötarkoitusta ei vielä täysin osata ymmärtää. Se voi tulevaisuudessa osoittautua todella hyödylliseksi ja tehokkaaksi, tai vastaavasti se voi koitua ongelmalliseksi väärässä käytössä.

 

[olkikuukkeli]

Totta kai se houkuttelee ajattelemaan dystopia vaihtoehtoja, mutta toisaalta esim SciFin puolelta joku Banks (kulttuuri) ja Reynolds (ilmestysten avaruus) on käsitellyt ihan mahdollista tulevaisuutta koneälyjen eläessä vähän erilaista elämää, kuin me maanmatoset, jotka mekin oltas koneiden vahvistamia.

Matka "postmoderniin" huomattiin myös ennalta kun muuttuva nykyisyys näytti johtavan arvoiltaan ja tekniikaltaan ihan toisenlaiseen yhteiskuntaan kuin mitä oli totuttu. Aatehistoriasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti lukea Huxleyn Uuden uljaan maailman, Zomjatinin Me:n, Orwellin Vuonna 84:n tai Burgessin Kellopeliappelsiinin kaltaisia tulevaisuudenkuvia. Yhtenäistä niille on, että dystopiakuvauksissaan ne kaikki onnistuvat ennustamaan jotain oikeinkin, mutta onnistuvat kuitenkin kertomaan enemmän omasta ajastaan kuin tulevaisuudesta.

Meille tulevaisuus on kenties vielä suurempi arvoitus ja visioissa on entistä suurempi diversiteetti niin hyvää kuin huonoa. Se on varmaa, että nykyisellä kehitysvauhdillaan teknologia tulee mullistamaan elämän vielä suuremmassa mittakaavassa kuin nykyään. Se on paljon sanottu, koska sata vuotta sitten elänyt ihminen ei ymmärtäisi nykyihmisen käyttämistä vempaimista yhtään mitään, eli mekin elämme teknologisesti mullistuneessa maailmassa. Toisaalta sadan vuoden päästä jäykästi seilaava yhteiskuntalaivamme on voinut ajaa myös karille, merkittävästi pienemmän ihmiskunnan sopeutuessa elämään ihmisen tuhoaman luonnon armoilla...

 

[sekolust]

Niin, jotenkin voisi ajatella, että ihmistä älykkäämmäksi kehittyneet koneet ennemmin haluaisivat tuhota ihmislajin kuin orjuuttaa sen, koska mitä näin fyysisillä rajoitteilla varustetulla olennolla tekisi orjuuttamismielessä kun tosiaan koneet tekisi about kaiken paremmin ja ne on helpompi korjata ja sitä kautta lisätä niiden (käyttö)ikää.

Tämä on mielenkiintoinen asia ajatella. Oman ymmärrykseni mukaan nykytilanne on hyvin pitkälti se, että kone toteaa Basicin tyyliin "if 1, then go to Y, else go to X", eli toiminta perustuu nykyisiin ja niistä matemaattisesti johdettavissa oleviin seurauksiin. Jos vastauksella 1 lopputulema on huono ja numerolla 2 parempi, valitsee kone jälkimmäisen. Noiden välisen paremmuuden mittari on sitten aiempi data ja ennakkotiedot. Tammi tai shakki esimerkiksi toimivat siten, että tietty siirto avaa lopulta mahdollisuuden vastustajalle voittaa. Jos tämä kuvio toistuu tarpeeksi usein, on kyseinen siirto invalid. Kone tuskin pystyy analysoimaan miksi se on huono vaihtoehto, sille riittää kun lopputulema ei ole tyydyttävä. Varsinaisesti en ole vuosikymmeneen koodannut yhtään mitään, mutta mun ajatusmallin mukaisesti kone analysoi lopputulemia ja tekee niiden perusteella ratkaisun. "Hävisin tällä siirrolla 7/10 peliä. Tämä on huono siirto eli yritän toista. Tällä siirrolla hävisin 6/10 eli tämä on vähemmän huono."

Tästä sitten päästään siihen, että miten kone päätyisi ratkaisuun tuhota ihmislaji tai edes kehittyä siihen pisteeseen, että tämä on lopullinen ratkaisu? Heräisikö esimerkiksi jonkun ihmisen huoli siinä vaiheessa, kun kone tuhoaa omien laskelmiensa mukaan hyödyttömän hyönteisen/kalan/linnun/whatever kokonaan? Pystyisikö edes kone laskemaan sen, mihin ihminen lopulta olisi kykenevä? Vaikka nykyisellään planeetta ehkä kärsii ihmisestä, on ihmisellä kuitenkin merkittävä etumatka muihin lajeihin verrattuna mitä ajatteluun ja ajatusten toteuttamiseen tulee. Tai miten kone edes päätyisi siihen tulokseen, että ihminen on tuhottava? Minkälaisia kaavoja se vaatisi, että ihmiskunta todettaisiin tuhoamista vaativaksi ja että ihminen ei pystyisi siihen vastaamaan?

Toki mitä pidemmälle asiaa ajattelee, sitä enemmän vaihtoehtoja tulee esille. Yhteen koodinpätkään kun virhe tulee, niin siinähän sitä ollaan. Jos tietyt ratkaisut tarjoavat liian usein tuloksen valid, niin siinähän sitten ollaan. "Human + earth invalid, human - earth valid, earth = vital." Samoin jos mennään foliopipo päässä, niin periaatteessa tarpeeksi kehittynyt kone olisi ihmisen koodattavissa ja sen tarkoitusperä voisi olla jotain aivan muuta kuin planeetan edun ajaminen. Jos tekniikka pääsee tiettyyn pisteeseen, niin mikä estää vuoden 2114 breivikkejä tai binladeneja ohjeistamasta/ohjelmoimasta tuhoa sen sijaan, että käytäisiin pyssyhipoilla tai palkattaisiin aivopestyjä "pilotteja". Niin kauan kuin ihminen on ihminen, pahoja asioita tapahtuu.

 

[godspeed]

Minulle tämä tekoälyn mahdollinen ylivertaisuus on ollut aina mahdoton kysymys siitä syystä, että miten tekoäly, jonka ihminen kehittää, voi kehittyä ihmistä älykkäämmäksi? Jos ihminen kykenee ohjelmoimaan matemaattisen päättelykykynsä mukaisesti ylivertaisia shakkikoneita, niin ei se tarkoita, että rautakasa kykenee tiedostamaan itseään inhimillisesti ajatellen, saati inhimillisen käsityskykynsä ylittäen - sillähän pitäisi silloin olla "muunlaiset aivot" kuin maapallon elollisilla. Käsittelen asiaa tylsän yksinkertaisesti, mutta eri asia olisi jos tämä älykkyys olisi peräisin jostain muualta. Vain silloin kyse olisi yli-inhimillisyydestä. Mutta koska me olemme ihmisiä, niin keinomme havainnoida älykkyyttä ovat mitä ovat ja ne toimivat kaikuluotauksen keinoin - palautuen aina ajatusten esittäjiin.

 

[müller]

En usko siihen, että meillä olisi edessä jokin Terminaattorin tyylinen tulevaisuus. Tekoäly voi tulla, ja tuleekin, kehittymään niin pitkälle, että moni muuten ihmisen tekemä aktiviteetti (kuten esim. auton ajaminen, tarjoilijan ja siivoojan ammatit, jne.), tullaan korvaamaan tietokoneilla ja roboteilla. Tätä kautta mielestäni on siis varsin realistinen uhkakuva se, että tulevaisuudessa ihmiset ovat ns. arvottomampia, sillä sen minkä me voimme tehdä, voivat myös tietokoneet tehdä nopeammin, tehokkaammin ja periaatteessa halvemmin. Periaatteessa siksi, että uuden teknologian kehittäminen maksaa, mutta ajan kanssa uusi teknologia muuttuu vanhaksi ja halvaksi teknologiaksi.

Toki scifi-henkiset uhkakuvat synkästä, tietokoneiden ja robottien hallitsemasta tulevaisuudesta ovat näin spekulaatimielessä varsin mielenkiintoisia, mutta tekoäly ei tule koskaan saavuttamaan ihmismielellä ominaista itsetietoisuutta. Toki itsetietoisuus voidaan ohjelmoida jossain määrin, mutta silloin se ei ole enää sama asia. Itsetietoisuuden puutteesta johtuen tietokoneet eivät voi nousta kapinaan ihmisrotua vastaan, sillä miten tietokoneet voisivat tiedostaa meidät vihollisiksi, jos ne eivät pysty edes tiedostamaan itseään.

 

[olkikuukkeli]

Toki scifi-henkiset uhkakuvat synkästä, tietokoneiden ja robottien hallitsemasta tulevaisuudesta ovat näin spekulaatimielessä varsin mielenkiintoisia, mutta tekoäly ei tule koskaan saavuttamaan ihmismielellä ominaista itsetietoisuutta.

Miksi ei? Onko tälle muka jokin tiedossa oleva teoreettinen este?

 

[godspeed]

Miksi ei? Onko tälle muka jokin tiedossa oleva teoreettinen este?

On sille se, että koneella ei ole edelleenkään ihmisen aivoja. Tekoäly itsessään on aina vain ihmisen luomaa tekoälyä.

 

[Kampeaja]

On sille se, että koneella ei ole edelleenkään ihmisen aivoja. Tekoäly itsessään on aina vain ihmisen luomaa tekoälyä.

Mistä lähtien tietoisuuden on voinut saavuttaa vain ihmisen aivoilla?

 

[godspeed]

Mistä lähtien tietoisuuden on voinut saavuttaa vain ihmisen aivoilla?

En tiedä, mutta ihminen yleensä kovaäänisesti ilmoittaa olevansa ainoa olemassaolonsa tiedostava olio tässä universumissa - ajattelukyky kuulemma erottaa muista kuolevaisista olennoista.

 

[SamSpade]

Nykyisin vielä ongelmana on tosiaan että vaihtoehto on joko kyllä tai ei, molemmat jne, sumea logiikka antaisi lopulta ehkä mahdollisuuden koneiden kehittyä riittävästi.
Tätähän on jo pitkää yrititetty vaihtelevalla menestyksellä käyttää. Sumeassa logiikassa (jota ihminen käyttää ajattelussaan menestyksekkäästi) näiden kyllä - ei arvonen väliin mahtuu lukuisa joukko muita arvoja. Helppo esimerkki olisi vaikka hiusten määrä ihmisellä. Kalju vai ei, montako hiusta pitää olla että on kalju, tai montako pitää olla ei ole?

 

[ms.qvist]

En tiedä, mutta ihminen yleensä kovaäänisesti ilmoittaa olevansa ainoa olemassaolonsa tiedostava olio tässä universumissa - ajattelukyky kuulemma erottaa muista kuolevaisista olennoista.

Mietinpä vaan, että missä "tietoisuudessa" nämä ihmiset elävät, jotka edelleen luulevat (uskovat), että ihminen on ainoa olemassa olonsa tiedostava eläin tässä universumissa. Jokainen tietoisuutta ja sen ilmenemistä laajemmin lukenut ymmärtää ja tiedostaa sen, että jo maapallolla on ihmisen lisäksi lukuisia eläinlajeja joille on kehittynyt tietoisuus ja ihmisten lisäksi on muita eläinlajeja joilla on omanlaisensa kulttuuri. Enää kaikkien luonnon- ja tietoisuudentutkijoiden mielestä kuolemaakaan ei pidetä enää ihmiskunnan "mysteerinä" vaan ilmeisesti on muitakin eläinlajeja jotka tiedostavat kuoleman lopullisuuden. Joten en todellakaan näe estettä eikö tietokoneille voi kehittyä omanlaisensa tietoisuus (ja miksei myös konekulttuuri).

vlad.

 

[tomageeni]

Minä olen aika skeptinen teknologisen singulariteetin ja "koneiden vallankumouksen" suhteen. Shakkitekoälyt ja muut vastaavat, mitä tähän mennessä on kehitetty, eivät todellisuudessa ole tuoneet koneita yhtään lähemmäksi todellista älykkyyttä. Ja kuten joskus aiemmin olen tänne palstalle kirjoittanut, teknologisen singulariteetin ongelma on pikemminkin tietojenkäsittelyteoreettinen, kuin suorituskykyperusteinen. Tarkoittaa sitä, että emme ole yhtään lähempänä oikeasti älykästä konetta, vaikka nykyisten supertietokoneiden teho kymmenkertaistettaisiin.

Nämä arkijärjen yli menevät teknologiat ja asiat, kuten sumea logiikka ja kvanttifysiikka / kvanttitietokoneet, voisivat olla ratkaisu tähän ongelmaan. Oma asiantuntemukseni niiden suhteen on sen verran vähäinen, etten edes viitsi ryhtyä arvailemaan, että kuinka realistista niiden hyödyntäminen käytännössä on tulevaisuudessa, tai kuinka hyvin ne pystyisivät vastaamaan tämänkaltaisiin ongelmiin. Mutta sen uskaltaisin melkein väittää, että nykyisen kaltainen binäärioperaatioita sarjassa suorittava prosessori ei algoritmeista, suorituskyvystä ja muistin määrästä riippumatta tule saavuttamaan korkeampaa tietoisuutta ja teknologista singulariteettia. Saa nauraa kun olin väärässä.

Parin vuoden takaista pohdintaa tästä samasta aiheesta, tällä samalla palstalla: http://keskustelu.jatkoaika.com/threads/fysiikan-lait-uusiksi.50629/page-3

 

[charger]

En näe mitään estettä etteikö voisi olla ihmistä "älykkäämpää" konetta, koska onhan ihminen itsekkin kone, todella monimutkainen sellainen. Olen kuitenkin sitä mieltä että jos tällainen kone haluttaisiin rakentaa niin sillä pitäisi olla vähintään kaikki samat ja yhtä herkät aistit kuin ihmisellä sekä yhtä hyvä mahdollisuus vuorovaikuttaa ympäristön kanssa kuin ihmisellä. Koneen tulisi siis syntymänsä jälkeen oppia samoin kuin ihminen. Vaikea nähdä että joku musta laatikko jossain laboratorion nurkassa muuttuisi yhtäkkiä älykkääksi tai tietoiseksi itsestään.

Koneen aivotkin pitäisi toimia varmaan melko samoin kuin ihmisellä. Joku todella monimutkainen neuroverkko-systeemi tai vastaava pitäisi olla. Näiden vaatimusten toteuttaminen nykyisellä tietämyksellä ja materiaaleilla on kyllä todella pitkässä kuusessa. Luultavasti helpommin päästään älykkyyttä kasvattamaan jollain dna-kikkailuilla ja kasvattamalla laboratoriossa jotain irrallisia keino aivoja, joihin liitetään robotti ympärille. Tosin melko epäeettiseksi touhuksi jo menee sellainen.

 

[Siivu]

Niin, koneoppiminen on konsepti, jolla viitataan tietokoneen itsenäiseen oppimiskykyyn erinäisiä algoritmejä käyttäen. Kyse ei siis ole niinkään algoritmin orjallisesta noudattamisesta, vaan siitä, kuinka tietokone voi oppia kerätystä datasta algoritmeja käyttäen. Tätä voi periaattessa verrata ihmisen oppimisprosessiin; kun opit jotain uutta, käytät tiettyä päättelykykyä tämän uuden tiedon prosessointiin. Koneoppiminen ei ole periaatteeltaan yhtään erilaisempi, paitsi että tässä tapauksessa päättelyprosessista vastaa ihmisen määrittelemä algoritmi.

Tunnustan heti alkuun, etten ole asiaan tarkemmin perehtynyt, mutta ajatusleikitellyt joskus kyllä.

Kuten myös itse mainitsit lainaamaani viestiä myöhemmin, en myöskään usko koneiden milloinkaan kykenemään syrjäyttämään ihmistä. Kone tottelee ihmisen alustamaa algoritmiä ja saattaa jopa kyetä kehittämään algoritmiä kerätyn datan perusteella. Mutta jotta kone voisi edes teoriassa "alistaa" ihmisen, sen pitäisi kyetä kyseenalaistamaan algoritmin toiminta ja pystyä luomaan se uudelleen, ei pelkästään tehostamaan algoritmin toimintaa sovelletun datan perusteella. Mainitsemastasi itsetietoisuudesta kyse toisin sanoin siis, sikäli kun itse asian hahmotan.

chargerin yllä fantasioima "synteettinen olio" voisikin olla ihan toinen tarina, mutten ihan usko että tästä tarvitsee omana tai lasteni elinaikana vielä murehtia.

 

[Axroz]

Tuskin tällainen tekoälyn itsetietoisuus nyt ihan heti on ihmisen toteutettavissa ja lopulta toteutuessaankaan tuskin voidaan nähdä mitään selkeää keksintöä ja sen aiheuttamaa suoraa seurausta. Sille en näe estettä etteikö "tietokoneen" (josta tuskin enää siinä vaiheessa puhuttaisiin tietokoneena) itsensä tiedostaminen olisi mahdollista. Henkilökohtaisella tasolla pidän teoriasta, että erittäin vahvasti yleistettynä ja yksinkertaistettuna tietoisuus syntyy, kun laskentateho ylittää tietyn pisteen. Vaatimuksia voi toki olla muitakin (esim. riittävästi ns. "virheellistä" dataa, kuten biosysteemillä taitaa olla).

Ehkä jos jotain pitäisi veikata, niin uskon että ihminen pyrkii kehittämään jotenkin kokeellisesti itseään ennen teknologista singulariteettia. Mutta tällaisten ennustaminen on niin kovin vaikeaa. Ajatuksena sen kanssa leikittely tosin on ihan hauskaa. Kehittyähän toki on pakko, sillä muutoin evoluutio kehittää jotain ja se joka ei kehity ei pärjää kilpailussa/kuolee pois. Ehkä tällaisen koneiden vallankumouksenkin voisi nähdä jotenkin evoluution kautta tapahtuvana. Minkä lajin tarina se on niin, se onkin sitten enemmän määrittelykysymys.

 

[MPN]

Kuten myös itse mainitsit lainaamaani viestiä myöhemmin, en myöskään usko koneiden milloinkaan kykenemään syrjäyttämään ihmistä. Kone tottelee ihmisen alustamaa algoritmiä ja saattaa jopa kyetä kehittämään algoritmiä kerätyn datan perusteella. Mutta jotta kone voisi edes teoriassa "alistaa" ihmisen, sen pitäisi kyetä kyseenalaistamaan algoritmin toiminta ja pystyä luomaan se uudelleen, ei pelkästään tehostamaan algoritmin toimintaa sovelletun datan perusteella. Mainitsemastasi itsetietoisuudesta kyse toisin sanoin siis, sikäli kun itse asian hahmotan.

Tästä samaa mieltä, tuo Müllerin tietoisuus ja koneoppiminen ei mielestäni ole ihan sitä mitä annetaan ymmärtää. Se että tietokone käy läpi jokaisen shakin tilanteen ja etsii sopivimman vaihtoehdon tilanteeseen ei ole oppimista, vaan datan yksinkertaista käsittelyä. Myöskään eri pelaajien pelityylin-tallentaminen ei ole oppimista. Oppiminen (ihmisen näkökulmasta) ei ole puhtaasti tietojenkäsittelyä vaan enemmän tietojen soveltamista käytäntöön. Poikkeustilanteet aiheuttavat tietokoneelle tietyn tasoisen errorin, olkoon sitten vaikka ohjelman lopetus tai ennakkoon koodattu ratkaisu, mutta nämä eivät siis ole sitä oikeaa älyä. Tietokoneet ovat fiksumpia kuin ihmiset, ne eivät tee virheitä, ihmiset tekevät virheitä niihin tai niiden ohjelmiin.

Aiheena tämä on mielenkiintoinen, mutta mielestäni koneoppiminen ei riitä vielä tekoälyyn. Matrixissa nähtävä oppiminen (ladataan tiedosto päähän) on hyvä esimerkki tästä, jos saataisiin ihmisestä tehtyä robotti niin miten kävisi kahden tasavertaisen (toinen olisi siis ihminen ja toinen robotti) kamppailussa? Jos robotilta viedään näkökyky (vaikka pussi päähän), osaako se suoraan ottaa sen pois vai tuleeko virhetilanne? Robottia voisi verrata japanilaiseen työntekijään, kummatkin tekevät kaiken täydellisesti, kunnes tulee uusi tilanne. Sitten pakka hajoaa.

 

[müller]

Miksi ei? Onko tälle muka jokin tiedossa oleva teoreettinen este?

Olisin toki voinut mainita tuossa, että kyseessä on oma mielipiteeni. Konetietoisuutta, eli keinotekoista itsetietoisuutta, tutkitaan jatkuvasti, mutta vielä ei ainakaan olla päästy sen lähemmäksi varsinaista konetietoisuutta. Neuroverkot ja sumea logiikka tulevat olemaan keskeisiä elementtejä konetietoisuuden kehittämisessä, kuten jo mainittu. Konetietoisuutta ei voi kuitenkaan mielestäni verrata meille ihmisille ominaiseen itsetietoisuuteen. Illinoisin yliopistossa työskentelevä tohtori Pentti Haikonen on hyvin todennut konetietoisuuteen liittyen, että ihmisen aivot eivät ole tietokone, ajatteleminen ei ole ohjelmoitujen käskyjen toteuttamista, eivätkä aivot ole myöskään matemaattinen laskin, ja ihmiset eivät ajattele numeroin.

En siis usko, että tietokoneet tulevat koskaan saavuttamaan itsetietoisuutta samalla tasolla kuin me, mutta jonkin asteisen tietoisuuden ne voivat kyllä saavuttaa. Tässä vaiheessa tosin puhutaan hyvin todennäköisesti konetietoisuudesta, mikä ei sinällään ole itsetietoisuutta, sillä se on keinotekoista.

Aiheena tämä on mielenkiintoinen, mutta mielestäni koneoppiminen ei riitä vielä tekoälyyn.

Mitä tarkoitat, että koneoppiminen ei riitä vielä tekoälyyn? Koneoppiminen on osa tekoälyä. Mikäli meinasit, että koneoppiminen ei riitä konetietoisuuteen, niin missään vaiheessa en ole niin väittänytkään. Ja ei kannata jäädä jumiin tuohon antamaani esimerkkiin koneoppimisesta ja tammesta, sillä koneoppimista on sovellettu moniin muihinkin asioihin. Se oli vain yksinkertainen esimerkki koneoppimisesta.

 

[MPN]

Meillä on eri käsitys tekoälystä, en tiedä onko tuolle olemassa jo virallinen määre, mutta itse koen tekoälyn lähempänä tietoisuutta kuin sinä (ilmeisesti).