Tekijänoikeudet

[JimmyMac]

Eli digitaalisessa maailmassa palattaisiin käytännössä aikaan, jolloin kuluttajalla ei olisi tallenteita, joihin hänellä olisi rajaton katselu/kuuntelu/pelaamis/muu käyttöoikeus kuten on ollut jo vuodesta 1880 tähän päivään asti.

Ei palattaisi ajassa yhtään taakse päin, vaan mentäisiin eteen päin. Se jo tuntuu minusta ajatuksena typerältä, että tekijänoikeuden alaisia aineettomia hyödykkeitä yleensäkin myydään kopioina. Sehän on todella vanhanaikaista, ja johtuu ainoastaan siitä, että muuhun tapaan ei ole vielä koskaan ollut mahdollisuutta. Kohtapuoliin on.

Eli mediayhtiöt keräisivät rahat jokaisesta katselu/kuuntelukerrasta? Oletko varma, että tällä piratismi ja vertaisverkkojen dataliikenne nujerretaan? Älä unta näe!

Ei välttämättä jokaisesta katselu-/kuuntelukerrasta, vaan esim. musiikkikappaleelle voisi ostaa vaikka vuoden kuunteluoikeuden ja sitä voisi sitten kuunnella halunsa mukaan joko stereoissa, kannettavassa "mp3-soittimessa", autossa tai missä vain olisi päätelaite kiinni verkossa.

Enkä minä unta näekään - minä näen tulevaisuuteen.

Niin kauan kun kotirauha ja sananvapaus ovat perustuslaillisia oikeuksia, ei tämä tule onnistumaan muualla kuin mediayhtiöiden omistajien märissä orwellilaisissa unissa.

Miksi täytyisi pitää oletuksena sitä, että jotain tekijänoikeuden alaista tuotetta myytäisiin aina ja ikuisesti kopioina, kuten tänä päivänä. Muutenkin et tainnut oikein ymmärtää, mitä minä tuolla järjestelmällä tarkoitin. Kuluttajan elämää se lähinnä helpottaisi, kun ei tarvitsisi omistaa sitä CD- tai DVD-kiekkoa, vaan data tulisi suoraan verkosta silloin kun sen haluaa ja siihen päätelaitteeseen, johon sen haluaa.

Nyt pipoa löysemmälle ja koeta ajatella vähän pidemmälle kuin ensi viikkoon. Jo nyt on kehittäillä niin nopeita langattomia tietoverkkoja, joiden avulla tällainen reaaliaikainen jakaminen on mahdollista hyvälläkin laadulla.

Ja mitä tekemistä kotirauhalla ja sananvapaudella on tämän asian kanssa?

 

[varjo]

Tästä voidaankin siirtyä sopivasti lähemmäs ketjun varsinaista aihetta, eli keskusteluun tekijänoikeuksista. Mitä mieltä olet tekijänoikeuksista noin ihan yleisellä tasolla, ovatko ne hyvä vai huono asia? Pitäisikö tekijänoikeudet kokonaan poistaa?

Ei tietenkään poistaa, mutta tämä jossain määrin yksipuolinen tilanne, jossa miljoonabisnekset lobbaavat lainsäädäntöään tietämättömien kansanedustajien nyökytellessä, ei ole kestävä. Jos lääkefirmat yrittäisivät samaa, on helppo kommentoida, että halvat lääkkeet ovat kiva asia ja patenttien pidennykset eivät ole oikein onnistuneet, päinvastoin.
On selvää, että pidemmät patentit lääketeollisuudessa vain tarkoittaisivat että firmat pääsisivät rahastamaan pidempään. Samaa tekee nykyään myös mediateollisuus, mutta jostain syystä ihmiset hyväksyvät sen, että artistin kuoltuakin perikunta, eivät ainoastaan lapset, voi elää vapaaherran elämää.

EFF tai sen suomalainen jatke EFFI ovat uusia ilmiöitä, jotka eivät oikein saa sanaansa kuuluviin, koska joillain íhmisillä on kummallisia fiksaatioita näistä asioista. Se, että tahtoisit kuunnella omaa levyäsi autossa, mp3-soittimessa ja vieläpä tietokoneellasikin, on nykyään jotenkin huono asia, miltei jonkinlaista kommunismia, kun ei kerta tykkää antaa rahaa Sonylle-BMG:lle yms.

Eli kuuluuko edes sinun mielestäsi esim. tietokonepelin tekijälle oikeus määritellä hinta pelille, jonka maksamalla peliä saa pelata? Näetkö sinä itse warettamista ongelmana? Jos näet, niin mitä sille pitäisi tehdä? Vai onko nykyinen tilanne sinusta hyvä? Miten sinun mielestäsi esim. tietokonepelit, elokuvat ja musiikki tulisi jakaa kuluttajille, jotta laitonta warettamista ei tapahtuisi?

Pelin tekijähän harvemmin määrittelee hintaa, mutta on poikkeuksiakin mm. Galactic Civilizationsin porukat. Waretus on ja ei ole ongelma, kyse on paljolti siitä, että suurin osa pelitaloista kuitenkin kaatuu huonoihin tuotteisiin, ei siihen, että hyvää peliä ei ostettaisi. Tai sitten budjetointi on vedetty totaalisen överiksi, kun kukaan ei ole vaivautunut pitämään huolta talousasioista. Enemmäkin kyse on siitä, että julkaisijat tahtovat enemmän kuin nyt saavat. Mediateollisuudessa ei olla valmiita myöntämään, että ihmisillä on nykyään niin monta kohdetta jonne tunkea rahojaan, että väistämättä peli/musiikki/elokuva-teollisuuteen suunnatut rahat jakautuvat. Ihmisten viihteeseen käyttämä rahamäärä on suhteellisen vakio ja vaikka ihminen warettaa pelin A, niin hän saattaa silloin käyttää säästyneet rahat peliin B tai sitten käy pari kertaa leffassa jne.

Kuten olen jo moneen otteeseen sanonut, waretus on vain yksi myyntiä laskevista tekijöistä ja se, että waretus nyt mystisesti katoaisi kuvioista nykymuodossaan, ei välttämättä nostaisi myyntilukemia olennaisesti. Enemmän myyntiä tuntuvat nostavan hypetetyt superpelit mm. viime vuonna PC-pelimyynnissä saattoi näkyä Half-Life 2:n, Doom3:n ja GTA San Andreasin vaikutus.

Itse jo muutama sivu taaksepäin tästä puhuinkin, eli kun langattomat tietoverkot tästä kehittyvät hurjaa vauhtia, niin uskon, että tulevaisuudessa pelejä, musiikkia ja elokuvia ei enää osteta kopioina (eli DVD:llä tai CD:llä), vaan niihin ostetaan käyttöoikeuksia, joka oikeuttaa kuuntelemiseen/katselemiseen/pelaamiseen, mutta varsinainen tuote on jossain verkkolevyllä, johon kuluttaja on langattomasti yhteydessä päätelaitteen kautta. Tällöin kuluttaja näkisi ainoastaan tulosteet ja pystyisi antamaan syötteitä, mutta itse data olisi muualla. Tällöin ei olisi kopioimisongelmaa, kun tuotteesta ei edes tarvitsisi alunperinkään tehdä kopioita.

Tämähän on tosiaan mediatalojen märkä uni, pääasiassa siksi, että on varmaa että tälloin taas saataisiin maksaa "uuden teknologian lisää" seuraavat 20 vuotta (vrt. esimerkkini C-kasetin ja CD-levyn välisestä muutoksesta). Ihmiset eivät kuitenkaan ole tyhmiä ja waretuksen ohella myös typerät käyttöehdot ja käyttörajoitukset varmasti hidastavat nettikauppojen kasvua.

 

[lihaani]

Ei palattaisi ajassa yhtään taakse päin, vaan mentäisiin eteen päin. Se jo tuntuu minusta ajatuksena typerältä, että tekijänoikeuden alaisia aineettomia hyödykkeitä yleensäkin myydään kopioina. Sehän on todella vanhanaikaista, ja johtuu ainoastaan siitä, että muuhun tapaan ei ole vielä koskaan ollut mahdollisuutta. Kohtapuoliin on.

Kuinkas kirjat ja lehdet? Sinun uljaassa uudessa maailmassasi kuluttaja on TÄYSIN aineettoman oikeuden haltijoiden eli mediayhtiöiden pompotettavana. Ei olisi divareita, joista voisi ostaa kirjoja, lehtiä ja levyjä. Olisi vaan servereillä olevia bittimassoja, josta mediayhtiöt myisivät käyttöoikeuksia rajatuksi ajaksi.

Ei välttämättä jokaisesta katselu-/kuuntelukerrasta, vaan esim. musiikkikappaleelle voisi ostaa vaikka vuoden kuunteluoikeuden ja sitä voisi sitten kuunnella halunsa mukaan joko stereoissa, kannettavassa "mp3-soittimessa", autossa tai missä vain olisi päätelaite kiinni verkossa.

Enkä minä unta näekään - minä näen tulevaisuuteen.

Minä näen sinun tulevaisuuskaavailusi äärimmäisen ahneen oikeistolaisen mediamogulin haaveena, jossa jokaiseseta luku/kuuntelu/käyttökerrasta kuluttaja maksaa. Tai rajoitetusta käyttöajasta kuluttaja maksaa. Tähän maailmaan eivät sinun mielestäsi nähtävästi voi tietenkään edes lehdet tai kirjat kuulua.

Miksi täytyisi pitää oletuksena sitä, että jotain tekijänoikeuden alaista tuotetta myytäisiin aina ja ikuisesti kopioina, kuten tänä päivänä. Muutenkin et tainnut oikein ymmärtää, mitä minä tuolla järjestelmällä tarkoitin. Kuluttajan elämää se lähinnä helpottaisi, kun ei tarvitsisi omistaa sitä CD- tai DVD-kiekkoa, vaan data tulisi suoraan verkosta silloin kun sen haluaa ja siihen päätelaitteeseen, johon sen haluaa.

Ihmisen halu omistaa kirja tai ääni- tai elokuvalevy säilyy edelleenkin hyvin vahvana. Eivät nämä mediat minnekkään häviä, vaikka pienen pieni vähemmistö edellekävijöinä itseään pitäviä Jimmy Maceja niin haluaa uskoa ja muille uskotella. Sinä uskot, että ihminen on tahdoton objekti, joka ottaa kaikki "uudistukset" mukisematta vastaan. Voit tuntea media- alaa, mutta et tunne pätkääkään ihmistä. Jos ihmisiltä riistetään oikeus omistaa mediatallenteita, se olisi pahin kuluttajan silmään kuseminen ehkä koskaan.

Nyt pipoa löysemmälle ja koeta ajatella vähän pidemmälle kuin ensi viikkoon. Jo nyt on kehittäillä niin nopeita langattomia tietoverkkoja, joiden avulla tällainen reaaliaikainen jakaminen on mahdollista hyvälläkin laadulla.

Vaikka joka kotiin tulisi gigabitin langaton verkko sekä kaikki median kuuntelu- ja katseluoikeudet laskutettaisiin puhelinlaskun mukana, niin kirjat ja fyysiset tallenteet eivät häviä mihinkään. Siitä tulee aina vahvistuava kuluttajaliike pitämään huolen.

Ja vielä kopioinnista ja warettamisesta. Sitä tulee aina olemaan. Koskaan emme tule elämään täydellisessä maailmassa. Aina joku ajaa vanhoilla vihreillä, joku pitää hieman liian pitkän kahvitauon, joku vie naapurin metsästä joulukuusen, joku lisää matkavakuutuslappuun olemattonan tavaran, joku warettaa.

Se on kiusallista, mutta sen kanssa on vain elettävä. Myös mediamogulien.

Edit: Ostin divarista kauan sitten originaalin Suomen Talvisota-albumin. Vaikka se on ollut myytävänä netissä jo kauan, niin mikään ei voita sitä tunnetta, kun pienessä pierussa perjantai-iltana laskee äänivarren kuluneelle levylle ja hieman säröiseti kajahtaa ilmoille "Kekkonen hiihtää, Kekkonen kalastaa..."

 

[OldTimeHockey]

Tuskinpa mikään lobbaus maailmassa johtaa sellaiseen dystopiaan kuin mitä JimmyMac visioi. Jo nyt on maailman sivu esimerkkejä siitä, miten vanhojen tuotteiden tukipalvelut (esim. ajuripäivitykset) lakkautetaan yksipuolisesti ja asiakas jää tyhjän päälle. Voiko joku oikeasti pitää tavoiteltavana asiana, että tämä sama epävarmuus ulotettaisiin koskemaan myös mediatallenteita? Mikä esim. takaisi, että "ostamani" leffa tai biisi säilyisi myyjän palvelimella ikuisesti ja olisi käytettävissä silloin kuin haluan? Ei tietenkään mikään, vaan mediatallenne katoaisi eetteristä samalla sekunnilla, kun mediayhtiö laskisi, että tallenteen tarjoaminen tulee kalliimmaksi kuin poistamisesta aiheutuvat haitat. Kerää siinä sitten levykokoelmaa!

 

[JimmyMac]

Kuinkas kirjat ja lehdet? Sinun uljaassa uudessa maailmassasi kuluttaja on TÄYSIN aineettoman oikeuden haltijoiden eli mediayhtiöiden pompotettavana. Ei olisi divareita, joista voisi ostaa kirjoja, lehtiä ja levyjä. Olisi vaan servereillä olevia bittimassoja, josta mediayhtiöt myisivät käyttöoikeuksia rajatuksi ajaksi.

Olet sinäkin varmasti lukenut kehitetyistä/kehitteillä olevista taittuvista näytöistä. Eihän siihen tarvita enää kuin langaton yhteys, niin jokainen tuollaisen "elektronisen A4:n" omistaja voisi tilata siihen haluamansa lehden tai kirjan silloin kuin mieli tekisi.

Ihmisen halu omistaa kirja tai ääni- tai elokuvalevy säilyy edelleenkin hyvin vahvana. Eivät nämä mediat minnekkään häviä, vaikka pienen pieni vähemmistö edellekävijöinä itseään pitäviä Jimmy Maceja niin haluaa uskoa ja muille uskotella. Sinä uskot, että ihminen on tahdoton objekti, joka ottaa kaikki "uudistukset" mukisematta vastaan. Voit tuntea media- alaa, mutta et tunne pätkääkään ihmistä. Jos ihmisiltä riistetään oikeus omistaa mediatallenteita, se olisi pahin kuluttajan silmään kuseminen ehkä koskaan.

Uskotko sinä taas siihen, että tekniikan kehittyminen on nyt lopullisesti pysähtynyt, eivätkä ihmisten halut muutu enää koskaan mihinkään suuntaan? Esim. minulla ei olisi mitään tarvetta omistaa CD-levyjä, DVD-levyjä, lehtiä tms., jos niiden lataaminen haluamaani päätelaitteeseen onnistuisi jo nyt. Fyysisten levyjen, kirjojen, yms. varastoiminen tuntuu tuon toisen vaihtoehdon rinnalla erittäin hankalalta.

Minä muuten myös otan ainoastaan digi-kuvia - ja niin tekee moni muukin. Siinä on muuten erittäin hyvä esimerkki todella perinteisestä asiasta, joka yht'äkkiä muuttui aivan toisenlaiseksi, kun tekniikka otti ison askeleen eteen päin. Mitä mieltä sinä olet siitä, että iso osa ihmisistä ei enää säilö kuviaan paperisessa muodossa, vaan digitaalisena, ja onko tilanne sinusta mitenkään verrattavissa tähän minun esittämääni arvioon tulevaisuuden maailmasta, jossa äänitteet/leffat eivät enää olisikaan tallessa fyysisellä tallenteella?

Vaikka joka kotiin tulisi gigabitin langaton verkko sekä kaikki median kuuntelu- ja katseluoikeudet laskutettaisiin puhelinlaskun mukana, niin kirjat ja fyysiset tallenteet eivät häviä mihinkään. Siitä tulee aina vahvistuava kuluttajaliike pitämään huolen.

Tottakai tilanne olisi se, että fyysiset tallenteet yms. pysyvät myynnissä niin kauan, kun niillä on halukkaita ostajia. Siitä pitävät nämä "ahneet oikeistolaiset" kyllä huolen - jos ihmiset haluavat käyttää rahansa haluamallaan tavalla, niin siihen kyllä annetaan mahdollisuus.

Mitä siinä olisi mielestäsi niin kamalaa, jos tekniikka kehittyisi ja ihmisille tarjottaisiin uusia, kätevämpiä tapoja elokuvien katseluun ja musiikin kuunteluun?

Ja vielä kopioinnista ja warettamisesta. Sitä tulee aina olemaan. Koskaan emme tule elämään täydellisessä maailmassa. Aina joku ajaa vanhoilla vihreillä, joku pitää hieman liian pitkän kahvitauon, joku vie naapurin metsästä joulukuusen, joku lisää matkavakuutuslappuun olemattonan tavaran, joku warettaa.

Oletko sinä sitä mieltä, että warettamiselle ei tarvitse edes yrittää tehdä mitään? Jos tarvitsee, niin mitä?

 

[JimmyMac]

Tuskinpa mikään lobbaus maailmassa johtaa sellaiseen dystopiaan kuin mitä JimmyMac visioi. Jo nyt on maailman sivu esimerkkejä siitä, miten vanhojen tuotteiden tukipalvelut (esim. ajuripäivitykset) lakkautetaan yksipuolisesti ja asiakas jää tyhjän päälle. Voiko joku oikeasti pitää tavoiteltavana asiana, että tämä sama epävarmuus ulotettaisiin koskemaan myös mediatallenteita? Mikä esim. takaisi, että "ostamani" leffa tai biisi säilyisi myyjän palvelimella ikuisesti ja olisi käytettävissä silloin kuin haluan? Ei tietenkään mikään, vaan mediatallenne katoaisi eetteristä samalla sekunnilla, kun mediayhtiö laskisi, että tallenteen tarjoaminen tulee kalliimmaksi kuin poistamisesta aiheutuvat haitat. Kerää siinä sitten levykokoelmaa!

Jep. Tai miten on ikinä mahdollista, että raha säilytettäisiin ainoastaan bitteinä ja sitä käytettäisiin muovisella läpyskällä. Ei tule koskaan sellaista aikaa, että fyysinen raha, eli setelit ja kolikot, ja niiden käyttö maksuvälineenä poistuisi. Vai mitä?

Ei voin kuin hymyillä ihmisille, jotka eivät osaa katsoa kuin nykyhetkeen ja tehdä kaikki päätelmät nykyisen maailman mukaan. Verrataan taas vaikka valokuviin. 20 vuotta sitten olisi naurettu päin naamaa, jos joku olisi väittänyt, että valokuvia ei enää säilötä paperisessa muodossa, vaan bitteinä.

 

[lihaani]

Mitä siinä olisi mielestäsi niin kamalaa, jos tekniikka kehittyisi ja ihmisille tarjottaisiin uusia, kätevämpiä tapoja elokuvien katseluun ja musiikin kuunteluun?

Oletko sinä sitä mieltä, että warettamiselle ei tarvitse edes yrittää tehdä mitään? Jos tarvitsee, niin mitä?

Taidat olla niin nuori, ettet ehkä muista noin kahdeksan vuotta sitten lanseerattua NC-konseptia (network computer). Sitä suureen ääneen markkinoi Sun. Vaikka yrityksillä oli nopeita T3-yhteyksiä, ei tämä konsepti koskaan yleistynyt. Se kaikesta "edistyksellisyydestä" huolimatta oli vain paluuta tyhmiin päätteisiin.

Itse olen seurannut tietoliikenteen kehitysta 300 bps modeemista nykyiseen 4 Mb:n nettiyhteyteeni ja työpaikkani huippunopeaan valokuituintranettiin. Samoin verkkoja ensimmäisistä IPX-verkoista nykyisiin halpoihin tcp/ip langattomiin. Skandittomasta Procommista ja Pine sähköpostiohjelmasta nykyisiin sovellutuksiin.

Uskon vakaasti IT-kokemukseni pohjalla, että ihminen on erittäin konservatiivinen ja hidas muutoksiin. Joku Platon tai Aristoteles parin tuhannen vuoden takaa oli paljon moderninpi ihminen kuin monet Jatkoaikaan kirjoittajat, minä mukaanluettuna.


Mitä muuta warettamiselle pitäisi tehdä, mitä nyt tehdään? Sakkoja ja korvauksia tuomitaan kiinni jääneille warettajille. niin kuin laissa on määrätty. Samoin kun sakkoja pamahtaa päin punaista ajosta tai vakuutuspetoksesta.

Mutta poliiseja ei tule koskaan riittämään niin yhteiskunnan turvallisuuden kannalta mitättömiin asioihin, että lähdettäisi kyttäämään, ottaako Mikko Metalli vertaisverkosta kopiosuojaamattoman Hard Rock Hallelujan. Ja oikeusvaltiossa viranomaisvaltuuksia EI SAA koskaan antaa asianomaiselle, tässä tapauksessa mediayhtiölle.

Joku suhteellisuudentaju pitäisi teillä mediateollisuuden juoksupojillakin olla. Waretus on lainvastaista, mutta sinun halustasi huolimatta se pysyy pikkurikkeenä.

 

[OldTimeHockey]

Jep. Tai miten on ikinä mahdollista, että raha säilytettäisiin ainoastaan bitteinä ja sitä käytettäisiin muovisella läpyskällä. Ei tule koskaan sellaista aikaa, että fyysinen raha, eli setelit ja kolikot, ja niiden käyttö maksuvälineenä poistuisi. Vai mitä?

Ei voin kuin hymyillä ihmisille, jotka eivät osaa katsoa kuin nykyhetkeen ja tehdä kaikki päätelmät nykyisen maailman mukaan. Verrataan taas vaikka valokuviin. 20 vuotta sitten olisi naurettu päin naamaa, jos joku olisi väittänyt, että valokuvia ei enää säilötä paperisessa muodossa, vaan bitteinä.

Siis häh? Yritätkö tietoisesti kääntää asiat päälaelleen vai etkö itsekään tiedä, mistä keskustelet?

Kysehän ei ollut tekniikan kehittymisestä vaan ostetun hyödykkeen omistusoikeudesta. En minä sitä vastusta, että tallenteet ja jakelukanavat kehittyvät, mutta sitä ei voi hyväksyä, ettei viime kädessä olisikaan minusta itsestäni kiinni, voinko käyttää jotain, josta olen maksanut. Kuten sanoin, esim. leffan katselu saattaisi tyssätä siihen, että mediatalon talousosasto käskee vetää töpselin seinästä, koska rahojen palautus tulee halvemmaksi kuin leffapalvelimen ylläpidon jatkaminen. Myös tällä tavoin markkinatalous toimii raadollisimmillaan, havaitsit sitä tai et.

Mitä ontuvaan digikuvavertaukseesi tulee, niin kuluttajan oikeuksien kannalta on ihan sama, ovatko valokuvat paperilla vai omalla kovalevyllä. Mutta tätä et tainnut ymmärtää, koska näytät vetävän yhtäläisyysmerkin kuluttajan oikeuksien puolustamisen ja tekniikan vastustamisen välille.

 

[JimmyMac]

Uskon vakaasti IT-kokemukseni pohjalla, että ihminen on erittäin konservatiivinen ja hidas muutoksiin. Joku Platon tai Aristoteles parin tuhannen vuoden takaa oli paljon moderninpi ihminen kuin monet Jatkoaikaan kirjoittajat, minä mukaanluettuna.

Hidas ja hidas. Jos katsoo vaikka 20 vuotta taakse päin, niin aika kaukaiselta tuntuivat mp3-soittimet, mobiili-televisiot, netti-televisiot, digi-kuvaus, gps-paikantimet autojen vakiovarusteina, netistä lataamalla ostettava musiikki, jne, jne...

Mitä sinä, vakaan IT-kokemuksesi pohjalta, uskot, että 20 vuoden kuluttua tulevat olemaan kaikkein uusimmat IT-alan lanseeraukset? Väitätkö, että esim. netti- ja mobiili-TV:n kehitys jää Canal+:n Elitserien- ja SM-liiga lähetyksiin, sekä Nokian N92-puhelimeen? Minä ainakin uskon, että juuri langaton viestintä ja viihdepalveluiden (musiikki, televisio, elokuvat, pelit) tarjoaminen sitä kautta tulee kehittymään valtavasti tulevien 10-20 vuoden aikana. Vai mihin sinä uskot, että esim. HSDPA/HSUPA, WiMAX tai 3.9G -tekniikoita tullaan käyttämään? Pelkkään puhelimella puhumiseen ja Jatkoajan lukemiseen vai?

 

[JimmyMac]

Siis häh? Yritätkö tietoisesti kääntää asiat päälaelleen vai etkö itsekään tiedä, mistä keskustelet?

Kysehän ei ollut tekniikan kehittymisestä vaan ostetun hyödykkeen omistusoikeudesta. En minä sitä vastusta, että tallenteet ja jakelukanavat kehittyvät, mutta sitä ei voi hyväksyä, ettei viime kädessä olisikaan minusta itsestäni kiinni, voinko käyttää jotain, josta olen maksanut. Kuten sanoin, esim. leffan katselu saattaisi tyssätä siihen, että mediatalon talousosasto käskee vetää töpselin seinästä, koska rahojen palautus tulee halvemmaksi kuin leffapalvelimen ylläpidon jatkaminen. Myös tällä tavoin markkinatalous toimii raadollisimmillaan, havaitsit sitä tai et.

Mitä ontuvaan digikuvavertaukseesi tulee, niin kuluttajan oikeuksien kannalta on ihan sama, ovatko valokuvat paperilla vai omalla kovalevyllä. Mutta tätä et tainnut ymmärtää, koska näytät vetävän yhtäläisyysmerkin kuluttajan oikeuksien puolustamisen ja tekniikan vastustamisen välille.

Joo'o, mutta se on täysin tekniikasta kiinni, että mitä asioita sinä milläkin vuosikymmenellä vaadit. 50 vuotta sitten ihmiset vaatimalla vaativat eri asioita, kuin nyt, ja 50 vuoden päästä on varmasti sama juttu. Silloin voi olla hyvinkin todennäköistä, että esim. äänitteisiin ei enää myydä omistusoikeutta, vaan ainoastaan käyttöoikeus. En näe sitä ollenkaan mahdottomana vaihtoehtona, mikäli warettaminen tästä vielä kovastikin lisääntyy - silloin on yksinkertaisesti PAKKO tehdä jotain radikaalia. Mitä ratkaisua sinä ehdottaisit?

Esim. monet vanhat mummelit ovat vieläkin sitä mieltä, ettei raha-asioita uskalla hoitaa pelkän pankkikortin ja nykyaikaisten pankkien kautta, kun rahakin on vain bittejä, eikä oikeita seteleitä ja kolikoita. Pankissahan voi milloin tahansa mennä tietokone rikki tai joku voi sinne hakkeroida ja sitten kaikki rahat häviävät. Mummelit pitävätkin rahansa fiksusti sukan varressa.

On kyllä outoa, miten sokeita jotkut ovat maailman muuttumiselle.

 

[ms.qvist]

En ole tähän ketjuun ottanut osaa tarkoituksellisesti mutta JimmyMac'in muutamat viestit saivat minut ajattelemaan asiaa ja "tarttumaan" näppäimistöön.

Millainen olisi tulevaisuus jos ihmisellä ei olisi oikeutta ostaa itselleen omaksi jotain hyödykettä jota mediayhtiö myy? Olisi olemassa vain oikeus käyttää kyseistä hyödykettä jonkin tietyn ajan verran, vaikkapa yhden vuoden.

Itse harrastan kirjojen ja leffojen keräilyä ja keräilyllä on suhteelisen pitkät perinteet ihmiskunnanhistoriassa joten tuntuu siltä, että tulevaisuudessakin olisi ihmisiä jotka haluavat keräillä itselleen hyödykkeitä kokoelmiksi saakka. Millä tavoin tällaisia ihmisiä kyettäisi palvelemaan jotka haluavat harrastaa keräilyä? Veikkaisin, että alalle ilmaantuisi vähintäänkin yhtiöitä jotka haluaisivat rikkoa tämän rajatun käyttöoikeuden "lain" eli möisivät hyödykkeitä aivan kuten nykyäänkin myydään ihmisille omaksi - ei vain pelkkää käyttöoikeutta kasaan bittejä tietyksi ajaksi. Vaihtoehtoisesti kehitettäisi tekniikoita jolla saataisi kaapattua näitä tiedostoja itselle tässä katselu/kuunteluvaiheessa - rikollistahan tämä olisi suurella todennäköisyydellä mutta tässä tapauksessa minunkin moraalini antaisi minulle luvan lipsua laittomille teille ja ryhtyisin "kaappaamaan" näitä tiedostoja omakseni.

Ongelmiakin syntyisi jos kaikki informaatio myytäisi eteenpäin vain käyttöoikeuksina tiettynä ajanjaksona, eräs ongelma on juuri se minkä OldTimeHockey toi esille eli mediayhtiö voisi vaan vetää töpselin pois seinästä ja sen siliän tien katoaisi arvokasta informaatiota tai kulttuurihistoriaa koska sen jakaminen eteenpäin ei vaan ole kannattavaa. Tähän liittyvä ongelma on myös se, että näin toimittaessa yhteiskunnastamme jälkipolville jäävä tieto voisi muuttua olennaisella tapaa, se voisi yksipuolistua supistumisen ohella. Tulevaisuuden tutkijoilla ei olisikaan välttämättä samanalaista tietovarastoa hyppysissään kuin nykyisillä on heidän kyetessä ottamaan kirjan käteen ja lukemaan kappaleen historiaan sen sivuilta.

Mikäli asetan itseni tiedon tai kulttuurin tuottajan asemaan niin ehdottomasti haluaisin tiedon säilyvän varmuudella tuleville polville jolloin perinteinen "mekaaninen" tapa on hyvinkin hyödyllinen, pelkkä kasa bittejä on turvaton tapa säilöä jos ei ole oikeutta levitää tietoa rajattomasti, lisäksi kaikesta huolimatta luotan myös esim. kirjallisuuden parissa perinteiseen paperiseen versioon, se on varmemmin luettavissa sadan vuoden kuluttua kuin bittien muotoon muutettu tieto koska bittitiedostossa on aina otettava huomioon se, että tiedostoa ei kenties voidakaan lukea jos tallennustapa on vanhentunut/poistunut käytöstä tms.

Tuossa yllä sivusin tutkijoiden asemaa yhteiskunnassa jossa ei olisi mahdollisuutta säilöä itselleen ostettavaa tietoa, sama pätee myös opiskelijoihin. Millaisia ongelmia se synnyttäisikään jollei opiskelijoilla olisi mahdollisuutta taltioida lukemaansa tietoa itselleen missään muodossa? Vai asetettaisiko tässä erilaiset lähteet eri asemaan, tieteellistä tietoa saisi säilöä loputtomiin mutta ei-tieteellistä tietoa ei saisikaan? Ongelmia tästäkin syntyisi koska ei-tieteellisella tiedolla voi kuitenkin olla merkitystä tiedettä tehtäessä, se kertoo esim. paljon siitä millainen on ollut ajankuva tai esim. millaista viihdettä tiettynä ajanjaksona on seurattu. Jos kirjallisuus, elokuvat, musiikki olisivat vain kasa bittejä ja joku päättäisi deletoida koko "tiedoston" niin kerralla saattaisi kadota huomattavia määriä kultuurellista aineistoa jolla on suurkin merkitys, niiden avulla saadaan yksi leikkaus tästä (tai mistä tahansa) aikakaudesta.

Lisätään vielä sen verran, että osassahan tiedosta jäisi joku kopio aina johonkin mutta suuri vaara liittyisi kuitenkin siihen, että tietoa myytäessä vain käyttöoikeksina tietoa saattaisi kadota lopullisesti mikäli joku päättäisi jossain vetää töpselin seinästä tai deletoida tietoa.

vlad.

 

[Taito-Ojanen]

Ei voin kuin hymyillä ihmisille, jotka eivät osaa katsoa kuin nykyhetkeen ja tehdä kaikki päätelmät nykyisen maailman mukaan. Verrataan taas vaikka valokuviin. 20 vuotta sitten olisi naurettu päin naamaa, jos joku olisi väittänyt, että valokuvia ei enää säilötä paperisessa muodossa, vaan bitteinä.

No nythän tässä on enää se kiusallinen ongelma, että ihmisten pitää itse tallentaa ne kuvat. Toivottavasti tekniikka kehittyy siihen suuntaan, että digikameralla otettu valokuva menee langattoman nettiyhteyden välityksellä suoraan jonkun firman serverille, josta kuvan ottaja voi sen sitten halutessaan bittivirtana imuroida itselleen. Eihän ole mitään järkeä haluta säilyttää niitä itse, sillä sehän on naurettavan vanhanaikaista ajattelua.

Ymmärrän kyllä, mitä ajat takaa, mutta säilytetäänhän kuvia edelleenkin paperisessa muodossa ja rahaa painetaan myös. Se, että jos jokin uusi asia ilmaantuu vanhan rinnalle, ei tarkoita uuden pyyhkäisevän vanhan tyystin unohduksiin, vaikka käyttömääriin vaikutus voi olla melkoinen. Eiväthän edes viinyylit ole kuolleet sukupuuttoon, vaikka ovat jo vuosikymmeniä vanha keksintö.

On mielestäni mielenkiintoista, miten harhaanjohtava termi tekijänoikeus oikeastaan nykyisin on, sillä varsinkin musiikin kohdalla kyse on enemmänkin jakelijanoikeuksista. Monilla nykypäivän artisteilla ei ole enää oikeuksia omaan musiikkiinsa, vaan oikeudet ovat jonkun monikansallisen jakelijan nimissä. Nämä jakelijat pimittävät ostavalta yleisöltä 80% kaikesta tuotetusta musiikista, sillä vain n. 20% heidän jakelemastaan musiikista on kerrallaan aina myynnissä. Digimaailmassa tämän ongelman pitäisi poistua, sillä uusia painoksia bittitiedostosta ei tarvitse ottaa fyysisen levyn tapaan.

Jos jakeluverkosto kuitenkin siirtyy valtaosin bittivirran hoidettavaksi, mihin tarvitaan enää varsinaista jakelijaverkostoa? Artistit voivat itse luoda omat jakeluverkostonsa ja määrätä tuotteiden käyttöoikeudet. Markkinointitarvehan ei häviä mihinkään, joten mainos- ja promootiotoimelle on varmaan edelleen kysyntää, suosituista portaaleista puhumattakaan, mutta jäävätkö tekijänoikeudet yhä useammin artistin itsensä nimiin?

Mitä enemmän viihdeteollisuuden tuotteisiin asetetaan rajoituksia, sitä pienemmällä todennäköisyydellä minä niitä ostan. Tulevaisuudessa todellakin nähdään, kumpi on ihmisille miellyttävämäpi tapa ostaa digitaalisia tuotteita: kertakäyttöinen bittivirta tai rajoitettu käyttöoikeus vai DRM:stä vapaa tiedosto. Minun ei ole edes tällä hetkellä vaikea tehdä tuota päätöstä, vaan DRM-tuotteet saavat jäädä ostamatta siinä, missä kopiosuojatut CD:tkin. En kuitenkaan epäile lainkaan, etteikö tuollainen JimmyMacin visioima bittivirtakin yleistyisi, sillä sellaisia palvelujahan jo on. Tilaavathan ihmiset sitä paitsi elokuviakian kaapeli-TV:stä kertakäyttökatselua varten, joten ei ole mitään syytä olettaa, miksei yhä enemmän netin välityksellä, kunhan yhteydet nopeutuvat.

En tiedä sitten, miten tärkeää esim. musiikki- ja kirjateollisuudelle ovat nämä toissijaiset markkinat, eli harvinaisten kappaleiden myynti. Monien kirjojen ensipainokset ovat haluttua tavaraa, ja niistä ollaan valmiita maksamaan maltaita. Levyjen kohdalla jotkun Japani-importit voivat olla hinnoissaan. Onko tämä jotain sellaista, josta ihmiset haluavat pitää kiinni, sillä digitaalituotteiden jälleenmyyntiarvo voi olla monesti kyseenalainen tai jopa nolla? Toisaalta voidaanhan digituotteisiinkin tehdä samanlaiset painomerkinnät, mutta riskinä on tietysti niiden peukaloiminen. Luottaisitko siihen, että saamasi "painos" jostain digituotteesta on todellakin se harvinainen, sillä digimaailmassa väärentäminen lienee helpompaa kuin fyysisten tuotteiden kohdalla. Tietysti jos tuotteet ovat tuottajan omalla palvelimella koko ajan, ja käyttäjällä on siellä vain oma tilinsä, silloinhan tämän pitäisi onnistua. Tällöin tuotteen säilyvyys on kuitenkin kiinni toisesta osapuolesta, sillä tuon palvelun voi lakkauttaa.

Ehkä vähän sekava viesti, mutta halusin tässä vähän pohdiskella aihetta useammasta näkökulmasta kerrallaan.

EDIT. Jaa, vlad pohdiskeli vähän samoja asioita.

 

[Kaivanto]

Saapa nähdä, julkaisevatko jotkin artistit ja/tai levy-yhtiöt musiikkia tulevaisuudessa yhä enemmän pelkästään analogisessa muodossa eli käytännössä vinyylilevynä. (Undergroundiksi luokiteltavassa tuotannossa tällaista taitaa toisinaan jo tapahtua.) Ajatuksen esitti kaljapöytäkeskustelussa yksi ammattimuusikko-tuttu, joka oli sitä mieltä, että hän itse voisi tätä vakavasti harkita eikä ole ajatuksineen mitenkään yksin.

Välillä jo kuolevaksi formaatiksi tuomittu vinyylihän on elänyt tällä vuosituhannella melkoista renessanssia. Nähtävästi monet kuluttajat kokevat tässä muodon tuovan jotain lisäarvoa. Vinyylin toki voi muuttaa digitaaliseen muotoon, mutta tämä on paljon vaivalloisempaa kuin CD:n rippaaminen ja mikä tärkeintä, tulos ei ole identtinen kopio alkuperäisestä tuotteesta. Jos digitaalista tallennetta ei päästetä markkinoille lainkaan, ei jakeluun päädy digitaalisia kopioitakaan. Se on sitten eri asia, jos tuotannossa syntyvän digitaalisen materiaalin vuotamista ei kyetä estämään.

 

[JimmyMac]

Vladilta hyvää pohdintaa. Kaiken perustelun pohjana oli kuitenkin se olettamus, että tällä hetkellä ja tästä hetkestä eteen päin tieto pysyisi turvallisimmin tallessa nykyisin menetelmin säilöttynä. Entäs jos jossain vaiheessa tulevaisuudessa bitteinä säilöminen meneekin ohi perinteisestä säilömisestä ja bitteinä säilömisestä tuleekin se turvallisempi vaihtoehto. Silloin koko vladin esittämä asetelma kääntyykin päälaelleen.

Jo nyt tiedon säilöminen CD- ja DVD-levyillä on erittäin riskialtista puuhaa. Tänään ostettuja levyjä ei pysty missään tapauksessa enää muutaman sadan vuoden päästä lukemaan.

 

[lihaani]

Hidas ja hidas. Jos katsoo vaikka 20 vuotta taakse päin, niin aika kaukaiselta tuntuivat mp3-soittimet, mobiili-televisiot, netti-televisiot, digi-kuvaus, gps-paikantimet autojen vakiovarusteina, netistä lataamalla ostettava musiikki, jne, jne...

Mitä sinä, vakaan IT-kokemuksesi pohjalta, uskot, että 20 vuoden kuluttua tulevat olemaan kaikkein uusimmat IT-alan lanseeraukset? Väitätkö, että esim. netti- ja mobiili-TV:n kehitys jää Canal+:n Elitserien- ja SM-liiga lähetyksiin, sekä Nokian N92-puhelimeen? Minä ainakin uskon, että juuri langaton viestintä ja viihdepalveluiden (musiikki, televisio, elokuvat, pelit) tarjoaminen sitä kautta tulee kehittymään valtavasti tulevien 10-20 vuoden aikana. Vai mihin sinä uskot, että esim. HSDPA/HSUPA, WiMAX tai 3.9G -tekniikoita tullaan käyttämään? Pelkkään puhelimella puhumiseen ja Jatkoajan lukemiseen vai?

Kyse on tallenteen omistusoikeudesta. Ihmisillä tulee aina olla oikeus pitää kerran ostamansa tallenne itsellään vaikka loppuikänsä ja vapaasti myydä se toiselle ihmiselle tai divariin. Vaikka se tulisikin bittivirtana serveriltä. Ja oikeus pysyvästi tallentaa se kovalevylle, Blue Ray-levylle tai vaikka tulevaisuuden holografimuistiin. Tätä oikeutta sinä olet suu vaahdossa epäämässä.

Mikä tässä on edistyksellistä? Toki tekniikka kehittyy valtavasti, mutta so what? Ei ihmisen omistusoikeutta tallenteeseen saa rajoitaa tekniikan kehittymisen varjolla!

Edit: Ja lisääntyväkään warettaminen ei saa olla mikään keppihevonen kansalaisten oikeudelle pitää ja käyttää rajattomasti ostamaansa tallennetta. Jos jotkut yhtiöt joutuvat vaikeuksiin niin sellaista sattuu. Markkinataloudessa paska tippuu rattailta. Aina uusia mediayhtiöitä tulee tilalle. Ei kun luovuutta ja tervettä hintakilpailua mediafirmat! Joku voittaa, joku häviää. Mutta millään kuluttajan oikeuksia kaventavalla lainsäädännöllä ei enää mediataloja saa pönkitää!

 

[Kaivanto]

Ymmärrän kyllä, mitä ajat takaa, mutta säilytetäänhän kuvia edelleenkin paperisessa muodossa ja rahaa painetaan myös. Se, että jos jokin uusi asia ilmaantuu vanhan rinnalle, ei tarkoita uuden pyyhkäisevän vanhan tyystin unohduksiin, vaikka käyttömääriin vaikutus voi olla melkoinen. Eiväthän edes viinyylit ole kuolleet sukupuuttoon, vaikka ovat jo vuosikymmeniä vanha keksintö.

Minulle on kerrottu (anteeksi spordeismi) kahdenkin eri tamperelaisen valokuvausliikkeen pyörittäjän suulla tässä lähivuosina, että he ovat ihmeissään siitä, miten kuvia arkistoidaan digitaalisessa muodossa olettaen, että ne säilyvät näin ikuisesti. Kuvaformaatit, käyttöjärjestelmät, valmistajat jne. tulevat ja menevät eikä ole mitään takeita siitä, että arkistoitua materiaalia saadaan esimerkiksi sadan vuoden kuluttua auki ilman suurta vaivaa ja atk-ammattilaisten apua, jos silloinkaan. Tilanne näin pitkän ajan jälkeen saattaa tuntua tavallisesta tallaajasta yhdentekevältä, mutta arkistoinnin tarkoitushan on nimenomaan säilyttää tätä taikka tuota materiaalia ajan yli. Digitaalisena otettujen kuvien tulostaminen paperille onkin kuulemma yleistynyt em. syystä sekä siksi, että paperikuvilla on oma sosiaalinen funktionsa.

Vinyyleistä satuinkin kirjoittamaan jotain juuri samaan aikaan.

 

[JimmyMac]

Ymmärrän kyllä, mitä ajat takaa, mutta säilytetäänhän kuvia edelleenkin paperisessa muodossa ja rahaa painetaan myös. Se, että jos jokin uusi asia ilmaantuu vanhan rinnalle, ei tarkoita uuden pyyhkäisevän vanhan tyystin unohduksiin, vaikka käyttömääriin vaikutus voi olla melkoinen. Eiväthän edes viinyylit ole kuolleet sukupuuttoon, vaikka ovat jo vuosikymmeniä vanha keksintö.

Myös sinulta hyvää pohdintaa. En minä tässä olekaan sokeasti ajamassa TÄYSIN digitaalista ja tiedon suhteen palvelimille keskitettyä tekniikkaa. Kerron vain, mihin suuntaan minä uskon tekniikan pääpiirteittän kulkevan. Paperikuvat, vinyylit, yms. tulevat todennäköisesti säilymään - ainakin jonkin aikaa. Tosin esim. kaitafilmit eivät säilyneet.

 

[JimmyMac]

Kyse on tallenteen omistusoikeudesta. Ihmisillä tulee aina olla oikeus pitää kerran ostamansa tallenne itsellään vaikka loppuikänsä ja vapaasti myydä se toiselle ihmiselle tai divariin. Vaikka se tulisikin bittivirtana serveriltä. Ja oikeus pysyvästi tallentaa se kovalevylle, Blue Ray-levylle tai vaikka tulevaisuuden holografimuistiin. Tätä oikeutta sinä olet suu vaahdossa epäämässä.

Mikä tässä on edistyksellistä? Toki tekniikka kehittyy valtavasti, mutta so what? Ei ihmisen omistusoikeutta tallenteeseen saa rajoitaa tekniikan kehittymisen varjolla!

Ei saa rajoittaa? Entäs, jos bittivirtapalveluina myytävät (halvemmat) katseluoikeudet syrjäyttävätkin kömpelöinä fyysisinä tallenteina myytävät (kalliimmat) omistusoikeudet ihan kysyntä-tarjonta-lain perusteella? Entäs, jos ihmisiä ei kiinnostakaan maksaa siitä, että OMISTAA sen tallenteen, vaan he haluavat vain OIKEUDEN KUUNNELLA sitä silloin, kun haluavat ja maksaa vain siitä, eikä siitä, että se CD tai DVD lojuu hyllyssä?

 

[varjo]

Mitä sinä, vakaan IT-kokemuksesi pohjalta, uskot, että 20 vuoden kuluttua tulevat olemaan kaikkein uusimmat IT-alan lanseeraukset? Väitätkö, että esim. netti- ja mobiili-TV:n kehitys jää Canal+:n Elitserien- ja SM-liiga lähetyksiin, sekä Nokian N92-puhelimeen? Minä ainakin uskon, että juuri langaton viestintä ja viihdepalveluiden (musiikki, televisio, elokuvat, pelit) tarjoaminen sitä kautta tulee kehittymään valtavasti tulevien 10-20 vuoden aikana. Vai mihin sinä uskot, että esim. HSDPA/HSUPA, WiMAX tai 3.9G -tekniikoita tullaan käyttämään? Pelkkään puhelimella puhumiseen ja Jatkoajan lukemiseen vai?

Niin, mitä tapahtui nettiradioitten kehitykselle? Levy-yhtiöt aloittivat vasalliensa avustuksella rahastuksen ja tulos on nähtävissä.
Samaa aiotaan mobiili-tv:seen, eli tuplamaksuja "uudesta välityskanavasta".

Kyse on siis myös siitä, tarjotaanko palveluita sopivaan hintaan. WAP ei koskaan päässyt jaloilleen, koska päällimmäisenä ihmisten mielissä oli rahastus-mahdollisuudet.

Bittivirtapohjainen musiikinkuuntelu sopii joillekin ihmisille ja jos hinta on sopiva, se voi yleistyäkin. Kuitenkin on kyseenalaista jaaritella tulevaisuuden kehityssuunnilla vain oman suppean näkemyksen pohjalta. Kaikki ihmiset eivät tahdo aineetonta bittivirtaa, vaan jotkut tahtovat hypistellä levyä käsissään ja lueskella kansivihkosen tekstejä tai vast.

Oikeita laajakaistojakin on ollut olemassa jo miltei 10 vuotta, mutta silti Suomessa pysytään kehityksen jälkijunassa verrattuna länsinaapuriin. Toisaalta taas Suomessa kännykkäverkko on aivan eri tasolla jenkkilään verrattuna ja kännyköitten käyttö sitä myötä myös suositumpaa.

Leffapalveluissa lanseerataan säälittäviä yritelmiä, joissa voi loppupeleissä aika suolaista maksua vastaan katsoa surkealla laadulla elokuvia. Laatu on huonoa, koska kaistamaksuissa tahdotaan säästää ja kenties koska elokuvafirmat eivät tahdo syödä DVD-myyntiä.
Mieti sitten siinä maksatko pari euroa suttuisesta pikselimössöstä vai lataatko DVD-imagen p2p-verkoista.

 

[JimmyMac]

Bittivirtapohjainen musiikinkuuntelu sopii joillekin ihmisille ja jos hinta on sopiva, se voi yleistyäkin. Kuitenkin on kyseenalaista jaaritella tulevaisuuden kehityssuunnilla vain oman suppean näkemyksen pohjalta. Kaikki ihmiset eivät tahdo aineetonta bittivirtaa, vaan jotkut tahtovat hypistellä levyä käsissään ja lueskella kansivihkosen tekstejä tai vast.

Nii'i, jotkut haluavat, mutta jotkut eivät. Itse ainakin olen erittäin yllättynyt siitä, että digi-kuvaus on saanut näin suuren suosion näin nopeasti. Valokuvien, jos minkä luulisi olevan sellainen asia, jota ihmiset haluaisivat hypistellä käsissään, mutta niin siinä vain kävi, että helppokäyttöisyys voitti hypistelyn ja nythän ovat perinteiset valokuvausliikkeet vaikeuksissa. Koskaan ei tiedä, mistä hyvinkin tärkeältä tuntuvasta asiasta ihmiset ovatkin sitten lopulta valmiita luopumaan, kun tekniikka kehittyy tarpeeksi. En yhtään ihmettelisi vaikka seuraavaksi luovuttaisiin oikeudesta omistaa tallenne ja tyydyttäisiinkin halvempiin ja kätevämpii katseluoikeuksiin. Poikkeuksiakin tulee toki aina löytymään, mutta minä puhunkin kehityksen pääpiirteistä.

Oikeita laajakaistojakin on ollut olemassa jo miltei 10 vuotta, mutta silti Suomessa pysytään kehityksen jälkijunassa verrattuna länsinaapuriin. Toisaalta taas Suomessa kännykkäverkko on aivan eri tasolla jenkkilään verrattuna ja kännyköitten käyttö sitä myötä myös suositumpaa.

Ööh, mitä tarkoitat "oikeilla laajakaistoilla"? Vasta aivan viime vuosina ovat langallisten laajakaistojen nopeudet nousseet sille tasolle, että esim. TV-streamin katsominen on järkevää. Langattomatkin tulevat perässä. 10-20 vuoden sisällä päästään varmasti siihen, että siirtotien nopeus ei ole enää esteenä palveluiden tarjoamiselle.

 

[lihaani]

Ei saa rajoittaa? Entäs, jos bittivirtapalveluina myytävät (halvemmat) katseluoikeudet syrjäyttävätkin kömpelöinä fyysisinä tallenteina myytävät (kalliimmat) omistusoikeudet ihan kysyntä-tarjonta-lain perusteella? Entäs, jos ihmisiä ei kiinnostakaan maksaa siitä, että OMISTAA sen tallenteen, vaan he haluavat vain OIKEUDEN KUUNNELLA sitä silloin, kun haluavat ja maksaa vain siitä, eikä siitä, että se CD tai DVD lojuu hyllyssä?

Jos sinun mielestä DVD-levy on kömpelö, niin ei se ehkä kaikkien mielestä ole kömpelö.

Olet kova poika esittämään omia (tai mediayhtiön) mielipiteitäsi absoluuttisena totuutena.

Luulen, että rinnakkaiselo kertakäytöoikeuden ja ostettavien fyysisten median välillä elää ja voi hyvin, jos tuottajatahot eivät sorru hillitömään rahastamiseen. Voisin katsoa kotona vaikka viidellä eurolla uutuuselokuvan tai parilla eurolla klassikon. Kaista kohtuulliseen kuvanlaatuun riittää jo nyt. Mutta minulla pitäisi olla luovutamaton oikeus ostaa tallenne fyysisesti omakseni vaikka nykyisen tallenteen hinnalla.

 

[eh]

Tuskinpa mikään lobbaus maailmassa johtaa sellaiseen dystopiaan kuin mitä JimmyMac visioi.

Äläs nyt. Yhdysvalloissa kongressilla on käsiteltävänään ennen kesälomansa alkua hyvinkin pitkälti JimmyMacin visioiden kanssa yhteensopiva lakiesitys, joka voi ohimennen mennä läpikin, kun ei sitä kukaan ehdi lukea, eikä siitä sen isompaa meteliä nostaa...

 

[ms.qvist]

Ei saa rajoittaa? Entäs, jos bittivirtapalveluina myytävät (halvemmat) katseluoikeudet syrjäyttävätkin kömpelöinä fyysisinä tallenteina myytävät (kalliimmat) omistusoikeudet ihan kysyntä-tarjonta-lain perusteella? Entäs, jos ihmisiä ei kiinnostakaan maksaa siitä, että OMISTAA sen tallenteen, vaan he haluavat vain OIKEUDEN KUUNNELLA sitä silloin, kun haluavat ja maksaa vain siitä, eikä siitä, että se CD tai DVD lojuu hyllyssä?

En usko, että tällainen katseluoikeudet myyvä järjestelmä täysin syrjäyttää fyysisiä tallenteita myyvät järjestelmät koska ihmisiä kiinnostaa keräillä tavaroita itselleen joten aina löytyy markkinoita sellaisille yrityksille jotka myyvät tallenteita ihmisille fyysisessä muodossa, tosin tämä voi muuttua siten, että tallenteita myyvien tahojen määrä laskee koska suurfirmat mahdollisesti ostavat pienemmät kilpailijat pois markkinoilta tms.

Jos tarkastellaan tätä päivää niin leffojen myynti taitaa lisääntyä kaiken aikaa huolimatta, että netistä imutetaan leffoja merkittäviä määriä joten näkisin, että ainakin lähitulevaisuudessa nykyisenmuotoinen kauppa tulee säilyttämään sijansa markkinoilla, tosin muutoksia voi syntyä siinä, että markkinoilla saattaa toimia vain suurempia firmoja joiden on kannattavaa myydä suuria määriä tuotteita ihmisille tai sitten tulee eriytymistä tietyillä saroilla lisää esim. musiikkibisnes.

Ja, mihin ensimmäisessä kappaleessa viittasinkin eli ihmisiä kiinnostaa keräillä tuotteita ja mitä enemmän ihmisillä on varallisuutta niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä he sijoittavat rahansa harrastuksiinsa ja en näe tulevaisuutta sellaisena, että keräilyharrastus hiipuisi millään muotoa vaan se säilynee entisenlaisenaan ja tuolloin ihmiset keräilevät perinteisten tuotteiden ohella muitakin tuotteita kuten leffoja ja musiikkia. Jos keräilyä tms. pyritään jollain muotoa rajoittamaan esim. katselu/kuunteluoikeuksin niin joku kyllä keksii keinot kiertää tätä teknisesti tai sitten alalle ilmaantuu yrittäjiä jotka jakelevat ihmisille näitä fyysisiä kappaleita. Tai sitten löytyy esim. muusikkoja tai kirjailijoita jotka itse pistävät pystyyn oman jakeluverkon ja myyvät sen kautta ihmisille hengentuotteitaan suuryhtiöiden jäädessä nuolemaan näppejään.

Minusta on kovin suppeaa ajattelua sellainen, että kuviteltaisi ihmisten haluavan kuunnella tai katsella jotain tiettyä tuotetta vain jonkin tietyn ennalta määritellyn ajan verran, omasta puolestani voin sanoa sen, että ostan itselleni hyödykkeitä joita tiedän katsovani tai kuuntelevani monta kertaa ja hyvin pitkän aikaa, musiikkiakin kymmenien vuosien ajan ja sama pätee elokuviin - ne eivät ole vain kertakulutushyödykkeitä vaan hyödykkeitä joiden pariin palataan useammankin kerran. Sitä en kiistä etteikö rinnalle voi ilmaantua uusia jakelutapoja, esim. katseluoikeudet tietyn ajan verran tms. mutta en usko, että tällaiset järjestelmät täysin syrjäyttävät perinteisiä "fyysisiä" tallenteita.

vlad.

 

[JimmyMac]

Jos sinun mielestä DVD-levy on kömpelö, niin ei se ehkä kaikkien mielestä ole kömpelö.

Minäkin keräilen näitä kömpelöitä DVD-levyjä. Sitä ei varmaan kukaan voi kiistää, että DVD-levy on suoraan verkon kautta tulevaan bittivirtaan verrattuna kömpelö. Muita parempia ominaisuuksia sillä toki voi olla.

Olet kova poika esittämään omia (tai mediayhtiön) mielipiteitäsi absoluuttisena totuutena.

En ole töissä mediayhtiössä, enkä edes USA:n kongressissa. Ja jos laitan lauseiden perään kysymysmerkin, niin se ei varmastikaan tarkoita mitään totuuden julistamista.

Luulen, että rinnakkaiselo kertakäytöoikeuden ja ostettavien fyysisten median välillä elää ja voi hyvin, jos tuottajatahot eivät sorru hillitömään rahastamiseen. Voisin katsoa kotona vaikka viidellä eurolla uutuuselokuvan tai parilla eurolla klassikon. Kaista kohtuulliseen kuvanlaatuun riittää jo nyt. Mutta minulla pitäisi olla luovutamaton oikeus ostaa tallenne fyysisesti omakseni vaikka nykyisen tallenteen hinnalla.

Kyllä elinikäistäkin oikeutta varmasti tullaan myymään. Se on sitten eri asia, että myydäänkö sitä ikuisuuteen asti CD- tai DVD-levyyn verrattavissa olevana fyysisenä tallenteena, vai kenties jollain muulla tavoin.

 

[varjo]

Nii'i, jotkut haluavat, mutta jotkut eivät. Itse ainakin olen erittäin yllättynyt siitä, että digi-kuvaus on saanut näin suuren suosion näin nopeasti. Valokuvien, jos minkä luulisi olevan sellainen asia, jota ihmiset haluaisivat hypistellä käsissään, mutta niin siinä vain kävi, että helppokäyttöisyys voitti hypistelyn ja nythän ovat perinteiset valokuvausliikkeet vaikeuksissa. Koskaan ei tiedä, mistä hyvinkin tärkeältä tuntuvasta asiasta ihmiset ovatkin sitten lopulta valmiita luopumaan, kun tekniikka kehittyy tarpeeksi. En yhtään ihmettelisi vaikka seuraavaksi luovuttaisiin oikeudesta omistaa tallenne ja tyydyttäisiinkin halvempiin ja kätevämpii katseluoikeuksiin. Poikkeuksiakin tulee toki aina löytymään, mutta minä puhunkin kehityksen pääpiirteistä.

Itse en kyllä digikuvauksen suosiota ihmettele yhtään, kuvia voi ottaa kohtuullisen määrän korteille, kuvia voi pikaisesti tarkistaa ja tuhota huonot jne. Levitysmahdollisuudet ovat aivan eri tasoa paperikuvien kanssa, siis jos tahtoo jakaa kuvia muitten ihmisten kanssa. On paperikuvissa puolensa, mutta itselleni digikuvaus on ollut automaatio, siitä lähtien kun aikanaan eka digikamera perheeseen hankittiin.
Digikuvaus toi selvää lisäetua jokapäiväiseen kuvaukseen, siinä missä bittivirtainen viihde ei nyt suoranaisesti tarjoa jotain sellaista lisäarvoa, ellei sitten hinta todella mene alas.

Ööh, mitä tarkoitat "oikeilla laajakaistoilla"? Vasta aivan viime vuosina ovat langallisten laajakaistojen nopeudet nousseet sille tasolle, että esim. TV-streamin katsominen on järkevää. Langattomatkin tulevat perässä. 10-20 vuoden sisällä päästään varmasti siihen, että siirtotien nopeus ei ole enää esteenä palveluiden tarjoamiselle.

Symmetrinen yhteys, vähintään 10 megaa kumpaankin suuntaan, se on laajakaista. Niin kauan kuin ulospäin menevä liikenne on kymmenesosa sisäänpäintulevasta, ei kaistaa voi käyttää kovinkaan kummoisesti _enkä nyt tarkoita waretuskäyttöä_.