Tänään aamulla tuli HS Kuukausiliite ja siinä oli aika pitkä artikkeli Sirpa Selänteestä. Ihan asiallinen juttu, vaikka me eletäänkin vähän eri kuplissa, mutta se nyt on sanomattakin selvää.
Tuo juttu omalla tavallaan avasi niitä sokeita pisteitä, joita Selänteillä on tuossa omassa ajattelussaan. Yksi oli esimerkiksi tämä:
Kun Selänteet menivät Los Angelesin konsulaattiin äänestämään Suomen presidentinvaaleissa Alexander Stubbia, heiltä pyydettiin henkilöllisyystodistukset.
”Vaikka kaikki kyllä hyvin tiesivät, keitä me olemme.”
No tietenkin asia on niin, että jokaiselta pitää ne henkkarit kysyä äänestystilanteessa. Vaikka miten olisi julkisuuden henkilö. Jos ei kysyttäisi, niin juuri sehän loisi maaperää niiden kyseenalaisten äänien antamiselle, josta Teemu itsekin tuossa puhuu.
Se tuntuu tavallaan todella tyhmältä, että noin tunnetun julkkiksen kohdalla katsotaan ne paperit. Mutta siinä on ihan täysin perusteltu logiikka takana, kun asiaa vähän pysähtyy miettimään. Jossain kuitenkin on aina olemassa sellainen vaalivirkailija, joka ei tunnista ollenkaan jotain tunnettua julkisuuden henkilöä. Mitäs sitten tehdään, kun tämä julkisuuden henkilö vetoaa tuohon samaan, että "kyllähän kaikkien nyt minut pitäisi tunnistaa?".
Ja näin ollen ne henkkarit vaan kysytään
aina kaikilta. Vaikka se sitten miten tyhmältä tuntuisikin, koska juuri tuo luo loppupeleissä sitä luotettavuutta tuohon vaalijärjestelmäämme.
Vaaleissa ollaan vielä niin voimakkaasti perustuslainkin ja koko demokratiamme ytimen kanssa tekemisissä, että tämmöistä vähän jäykkää sen kuuluukin olla.
Ja kyllähän tuo vähän poskea laittaa nykimään, kun Sirpa Selänne niin kauheasti korostaa tuota työssä käymisen tärkeyttä. Miten kaikki ystävät on työssä käyviä ja kovaa raatavia ihmisiä. Samalla ihminen itse on about niin etuoikeutetussa asemassa, kuin ihminen vaan koskaan voi olla, eikä ole itsensä elättämisen eteen tarvinnut tehdä sekuntiakaan palkkatöitä sen jälkeen, kun löysi Teemu Selänteen.
Kodin pyörittäminen ja lasten kasvattaminen on varmasti aikaa vievää hommaa sekin, ei siinä mitään. Mutta ihan oikeasti nyt.