Maajoukkuetasoinen sentteri takoo 11 ottelussa 3 pistettä. Kentällä fleguilua, ei nappaa millään. Partanenkin tekee enemmän duunii vaikka pelaa pienemmillä minuuteilla. Nybari osui tässäkin tutussa jannussa tyhjään arpaan.
En kyllä lähtisi näin syvällistä analyysiä vielä tekemään. Kesken kauden uuteen joukkueeseen tuleminen ja vielä Summasen alaisuuteen ei ole helppoa. Yksi hyvä esimerkki on tai oli Olli Jokinen mestaruuskaudella 1998. LA:sta "maitojunalla" kotiin tultuaan sai aluksi lähinnä vittuilua osakseen, kun veteli lähes nollatehoilla vaikka kuinka pitkään.
Ramstedt aloitti HIFK:ssa ihan hyvin ensimmäisissä peleissään, vaikka tehopisteet olivat vähissä. Hän kuitenkin toi siihen keskialueen ylitykseen luovuutta, mutta sitten muun joukkueen mukana vaipui alas. HIFK:n pelaamisesta katosi kaikki luovuus ja Ramstedtin tyylinen pelaaja kärsii tästä eniten, koska pelaaminen perustuu lähinnä täysin siihen, että saa toteuttaa itseään kiekollisesti. Partasen ja muiden samatyyppisten pelaajien pelaaminen näyttää paremmalta, koska he antavat kentällä myös fyysisen panoksen, mutta faktahan on se, että samanlaista tehotonta tuhertamista se heilläkin oli. On vähän ihmeellistä, että joukkueen pelatessa kauttaaltaan huonosti sieltä aina kuitenkin tietyn tyyppisiä pelaajia nostetaan silmätikuiksi, vaikka kaikki siellä kiikareilla ovat vetäneet. HIFK:n tapauksessa se monesti on, että tulilinjalle joutuvat nämä tietyn tyyppiset pelaajat. Sitten se pelaaja, joka räkä poskella käy antamassa sen väsyneen taklauksen 5 sekuntia myöhässä tilanteessa saa synninpäästön, kun edes yritti.
Arvioidaan Ramstedtin tilannetta uudelleen nyt valmentajanvaihdoksen jälkeen. Koko HIFK:n joukkue alkoi talviklassikossa heittäytymään pelille ja taistelemaan. Summanen olisi varmasti ottelun lopussa huutanut pää punaisena, kun kaikki HIFK:n pelaajat juoksivat maalin taakse sulkemaan kiekkoa ränniin. Lisäksi silmään pisti se, että puolustajat alkoivat tuomaan kiekkoa ylös jalalla, kun Summasen loppuaikoina antoivat paskat housussa syöttöjä omalta alueelta seisovin jaloin. Uskon Ramstedtinkin pelin aukeavan, kun saa kentällä tehdä niitä asioita, joissa on parhaimmillaan. Yksi hyvä esimerkki on Jokereiden Teräväinen Lämsän aikana ja nyt Valtosen aikana. Puhutaan täysin eri pelaajasta.
Edelleen se hyvä joukkue syntyy siitä, että on sekoitus eri tyyppisiä pelaajia. Rasmtedt toi balanssia HIFK:hon, joka ilman häntä olisi ollut aivan liian yksioikoinen. Nyt vaan pitäisi alkaa saamaan tehoja irti. Summanen ei siihen pystynyt, mutta todistettavasti Ramstedtista on tehoja irti saatu.