Mainos

Tee oma apurahaelokuva!

  • 8 941
  • 52

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Oma ohjenuorani elämässä on koko aikuisikäni ollut APURAHATAITEILIJAT PAINUKAA VITTUUN, niin ei pysty. Taidetta joko tehdään tai ei tehdä, jos sitä ei synny ilman apurahoja, niin olkoot ilman.

Tästähän saisi muuten aivan maagisen apurahataide-elokuvan. Elokuvan nimi voisi olla juurikin tuo "Apurahataiteilijat, painukaa vittuun!". Ja elokuva kertoisi luonnollisesti apurahoja myöntävän lautakunnan puheenjohtajan elämästä. Hänelle tultaisiin esittämään tässä ketjussa esitettyjä elokuvaideoita, mutta hän torppaa tylysti näistä jokaisen ja käskee omalla tylyllä tavallaan anojan poistua ...

Kuka sitten esittäisi pääosaa? Ismo Laitela pesäpallomaila kourassaan voisi olla kovakin veto. Ai sitä hullun kiiltoa silmissä... pesäpallomailaa hivellään käsissä pöydän takana... ja suusta kuuluu vain: "Apurahataiteilijat... painukaa VITTUUN!". Sitten siihen perään soimaan vaikkapa Riki Sorsan kappale "Haaveet, kaikki turhat haaveet..."
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Seitsemän veljestä - tarina veljeydestä, rakkaudesta ja kärsimyksestä

Elokuva alkaa 1970-luvun sairaalasta, jossa nuori Anja (Johanna Puhakka) synnyttää peräti seitsemää poikalasta. Kaikki lapset kyllä syntyvät, mutta Anja kuolee synnytykseen eivätkä syvästi uskonnolliset vanhemmat (Aake Kalliala ja Kati Outinen) suostu ottamaan huostaansa haureudessa syntyneitä lapsia, joten edessä on adoptio. Kukin veljeksistä ajautuu eri perheeseen eivätkä he tiedä toisistaan mitään, mutta kohtalo on puuttuva vielä peliin.

Sitten siirrytäänkin nykyaikaan ja kurkistetaan veljesten kuulumisia:

Juhani (Matti Ristinen) on nurmijärveläinen rehtori, jolla on kaunis vaimo (Laura Birn), iso omakotitalo ja farmari-Volvo. Kaikki vaikuttaa siis olevan täydellistä, mutta todellisuudessa Juhanin asiat menevät päin vittua. Eukko paneskelee miltei päivittäin postimiehen (Samuli Edelmann) kanssa, koulu on alituisen sulkemisuhan alla ja talokin kaipaisi remontointia, johon Jussilla ei tietenkään ole varaa.

Tuomas (Timo Lavikainen) viettää kiertelevää elämää. Hän nimittäin on juoppo eikä hänellä ole omaa asuntoa, minkä takia Tuomas nukkuu yönsä yömajoissa ympäri Suomea. Ainoa tulonlähde on virolaisen viinan trokaaminen ja hän on siinä(kin) niin huono että "trokarikuningas" Markko (Aleksander Tammert) pieksee Tumppia jatkuvasti.

Albert eli Aapo (Peter Franzen) adoptoitiin Englantiin, jossa hän onkin asutellut yli 40 vuotta. Tämän takia hän ei puhu lainkaan suomea ja hädin tuskin tietää koko maata. Albert on paitsi ahkera maanviljelijä myös erittäin kova naistenmies, jolla arvellaan olevan useita lehtolapsia, tosin Albert itse kiistää nuo väitteet viimeiseen asti.

Simeoni (Aku Hirviniemi) on avoimesti homoseksuaali miekkonen, joka asuu kumppaninsa Björn Einarin kanssa Jyväskylässä. Siellä heillä pitävät perheyritystä "Uhkeat kukat", joka nimestäkin päätellen on kukkakauppa. Simeonissa huomattavaa on hänen negatiivinen suhtautumisensa likipitäen kaikkeen; hän vihaa mm. naisia, miehiä, viinaa, raittiutta, autoilua, julkisia kulkuneuvoja, perussuomalaisia ja vihreitä, Björn Einaria ja itseään. Ainoa asia, mitä Simeoni ei suoranaisesti vihaa ovat turkinpelargonit.

Timo (Samuli Edelmann) on paitsi aktiivinen karaokelaulaja, myös Juhanin vaimoon silmänsä iskenyt postimies ja Juhanin pitkäaikainen kalakaveri. Sairaalloisen ärsyttävässä ja ylimielisessä miehessä on myös heikkoutensa, vakava non-Hodginin lymfooma.

Lauri (Iikka Forss) on veljeksistä niitä harvoja, joilla asiat menevät oikeasti hyvin. Perheessä on suomenruotsalainen vaimo Anna-Carin (Izabella Scorupo), pieni tytär ja appiukko (Jörn Donner). Myös bisnekset kukoistavat, Late nimittäin omistaa menestyvän autokorjaamon Keravalla. Hän on kaiken lisäksi intohimoinen pyöräilijä.

Joensuulaisella Eerolla (Martti Suosalo) kaikki meneekin päin helvettiä. Eki kärsii pahoista peliveloista, joita onkin kertynyt 40 000 euron edestä milloin kenellekin. Häntä on myös epäilty tyttöystävänsä ja pomonsa ampumisesta, mutta hovioikeus hylkäsi syytteet. Eero ei ole käynyt töissä saatuaan potkut lähikaupasta, jonka kassasta hän kavalsi rahaa pelivelkoja varten. Velkojien otteet kovenevat, vastikään Eeron Nissan Sunny poltettiin poroksi ja lisää on luvassa ellei velkoja makseta.

Yli 40 vuoden tiedottomuuden jälkeen veljesten yhdysvaltalainen setä Damon Howard (Ronn Moss) ottaa yhteyttää miehiin. Hän kertoo miesten isän (Sylvester Stallone) olleen pitkään tiedoton isyydestään ja vähän aikaa tiedon paljastumisen jälkeen, isä oli jo kuollut mies. Damon haluaa kuitenkin kutsua veljekset sukutilalle näyttääkseen heille mitä heidän isänsä oli.

Luvassa on suurta draamaa, rakkautta, ristiriitoja ja väkivaltaa, kun miehet tutustuvat toisiinsa ja lähtevät Oklahomaan.

Ohjaus: Aku Louhimies
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Sataprosenttisesti tukiaisilla tehdyn elokuvan on kyettävä täyttämään tärkein tehtävänsä, nimittäin näyttämään tuhkaluukussa käytettyä keskisormea veronmaksajille. Muu on kaikki vapaasti sovitettavissa.

Sellainen elokuva olisi hienoa apurahatoimintaa, jossa esitetään toisen maailmansodan aikaista panssarisotaa Pohjois-Afrikassa. Monumentaalisen leffakolossin kuvaukset järjestetään muutamilla sorakuopilla ympäri eteläistä Suomea. Taustalla vilahtaa silloin tällöin suomalaista kangasmetsää sekä soramontulle jäänyttä tarpeistoa, kuten vanha kauhakuormaaja ja ruostunut soraseula, joita ei viitsitty kuskata pois. Panssarit on lainattu sieltä mistä on saatu, viis mallista ja valmistusmaasta. Punatähdellä koristeltu Sotka käy siinä missä vähän uudempi Leopard, pääasia että on kunnon pörinää. Lisäksi osa taistelukalustosta on värkätty joukkokohtauksia ajatellen vanhoista kuplavolkkareista, corolloista ynnä muista sopivista menopeleistä. Pahvia ja aaltopeltiä vähän kylkeen, ja jotain muoviputkenpätkää tykinpiipuksi.

Taistelujen välissä juopotellaan, homostellaan ja paistetaan makkaraa. Sattumalta sorakuopalle kesken kuvausten joutunut hirvi kaadetaan yliajamalla otus taisteluvaunua esittävällä Fiat 127:lla, jolloin urhean panssarimiehen ohjaama vaunu vaurioituu pahoin. Hirvi, eli elokuvassa Saharan tavanomaiseen faunaan ajateltu kirahvi, laitetaan lihoiksi ja syödään, vaikka tosiasiassa syödään silloinkin makkaraa. Taustalla soramontun vedellä täyttyneessä päässä on uimasilla olevia lapsia, joiden pulikoimista pari leggingseihin pukeutunutta lihavaa naista vahtii, tai oikeammin ämmät hipelöivät kännyköitään. Toisen rouvashenkilön koira tekee samalla paskaa vesirajaan.

Suurin osa sivuosanäyttelijöistä löytyy vastaanottokeskuksista ja paikallisista baareista. Vaativimpiin rooleihin otetaan ammattilaisia, kuten Jani Toivola (Rommel) ja Vesa-Matti Loiri (Montgomery). TV-sarjamuodossaan 27-osaisen kokonaisuuden aikana arvaamattomat juonenkäänteet tuovat estradille myös Matti Nykäsen (Hitler) ja Johanna Tukiaisen (Churchill).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös