Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu

  • 23 122
  • 206
Suosikkijoukkue
KärppäKerho, Leafs, Slovensko
Mitäs mieltä jengi on siitä, että näyttelijöiden suorituksia jälleen ylenkatsottiin (sinänsä kyllä häkellyttävän lukuisia) Oscareita TSH:lle jaettaessa? Kautta linjan näyttelijäntyö oli LOISTAVAA, esimerkiksi Éowynistä Miranda Otto teki minulle todellisemman kuin koskaan lukiessani kirjaa. Hän OLI Éowyn. En kykene löytämään yhtäkään hahmoa, jonka näyttelijä olisi muuta kuin onnistunut. Mutta The Academy oli toista mieltä. Ainakin supporting role-palkinto olisi ollut paikallaan. Ja 12 Oscaria, hmm....nice.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti Dougie KillMore

Kautta linjan näyttelijäntyö oli LOISTAVAA, esimerkiksi Éowynistä Miranda Otto teki minulle todellisemman kuin koskaan lukiessani kirjaa. Hän OLI Éowyn. En kykene löytämään yhtäkään hahmoa, jonka näyttelijä olisi muuta kuin onnistunut.
Onko tämä nyt sitä kuuluisaa sarkasmia, vai oletko ihan vakavissasi?
 

chamberlin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Special extended trailer

Pitääpä nostaa ketju vielä ylös, kun korviini on kuulunut, että joku kaveri olisi San Diegon sarjakuvamessuilla tms. onnistunut kuvaamaan kuninkaan paluun Special extended trailerin ensi-esityksen kamerallaan. Nyt tämä olisi jaossa yleisesti netissä, mutta enpä vaan onnistunut löytämään millään osoitetta, josta tämän pätkän olis voinut imutella.

Kyseessä on siis traileri ennennäkemättömistä kohtauksista ja asiaan vihkiytyneenä olisi messevää nähdä edes vilaus uudesta, kun varsinainen neljän dvd:n paketti tulee vasta jouluksi myyntiin. Kysyisinkin siis, että onko jollain lähempää tietoa asiasta, tai peräti osoite josta voisi traileripläjäyksen ladata??
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti HN

Mitä helvettiä se koko ajan kuuluva kiljuminen ja kirkuminen oli? Trailerin ennakkoesitystä katselleet ihmisetkö sen saivat aikaan?
Teinitytöille kaiketi pörröpäisen hobitin näkeminen laukaisee varsin tuntuvankaltaisen orgasmin?
 

chamberlin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kiitos juhaht! kuva oli yllättävän hyvänlaatuinen, mutta tietty kamera piilossa pidettynä aika suppea. Pystyi kyllä melkein haistamaan teinityttöjen kiiman, kun hobitit välähtivät kuvassa.. Lopussa kuulunut syvä huokaus (liekö kuvaajan itse) selvästi päätti jonkun ylihysteerisen teinin kiivaisan peukutuksen, mutta väliäkö hällä, tulipahan sniikkaus nähtyä, eikun joulukuuta odottelemaan..
 
Viestin lähetti Korak
Kuninkaan Paluu ilmestyy samassa aikataulussa kuin ensimmäinenkin osa, eli teatteriversio toukokuussa ja Extended sitten elokuussa. Tarkkoja päiviä ei vielä ole, mutta ilmoitan ne heti kun saan tietää.

Nostetaan tämä ylös ja kysytään että joko on tarkempaa tietoa Extended aikataulusta ??
 
Viestin lähetti Ohmi
Jouluksi on tulossa eli 12.12.2004!

F**k !! Silloin vasta !

No, kiitos kuitenkin tiedosta. Ei auta kun odotella.
 
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
No niin. Extended versio ilmestyy sitten 14.12. Tuolta lisätietoa asiasta. Pitäähän tuo toki ostaa. Itse leffa peräti 50 minuuttia pidempi kuin teatteriversio. Ja heti ilmestyspäivää seuraavana päivänä tämä jätkä lähteekin "Keski-maahan" eli matka kohti Uutea-Seelantia alkaa tuolloin :). Sopivasti ehtii katsomaan extended-versio, että pääsee matkatunnelmaan.

Edit: Niin ja toki minä meinaan ostaa tuon Collector´s DVD:n
 
Viimeksi muokattu:

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pahoittelut, jos asiasta on jo ketjussa puhuttu, mutta onkohan noista kaikista kolmesta extended versionista ilmestymässä yhtä yksittäistä DVD-pakettia jossain vaiheessa?
 

NHL

Jäsen
Itse en oikein jaksa innostua Taru sormusten herroista. Ekan leffan kävin katsomassa, ei vaan yksinkertaisesti sytytä. Kieltämättä aika hölmöä tulla avautumaan tänne, mutta haluaisinkin kysyä olenko ainoa ihminen jatkoajassa jota nämä tarut sormusten herrasta ei kiinnosta pätkääkään?

Leffathan ovat varmasti hienosti tehtyjä, mutta elokuvan aihe on mielestäni....hmmm....sanotaan vaikka "epäkiinnostava" ettei kenellekään fanille tule vihanpuuskaa tai pahaa mieltä.

Olenko ainoa joka ajattelee näin?

Edit: En ole koskaan lukenut yhtään taru sormusten herra kirjaa, enkä lue. En ole myöskään lukenut Pottereita. Pidän enemmän leffoista joissa eletään "tässä" maailmassa, ei muumimaailmassa, eikä hobitti maassa. Pidän myös siitä että leffoissa on kauniita naisia ja toimintaa. Jokainen saa päätellä itse minkälaista toimintaa tarkoitan. :D
 
Viimeksi muokattu:

The M

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti NHL
mutta haluaisinkin kysyä olenko ainoa ihminen jatkoajassa jota nämä tarut sormusten herrasta ei kiinnosta pätkääkään?
En tiedä tarkoitatko tuolla nyt pelkästään elokuvia, vai myös kirjaa?

Itse kirjahan on minulle ollut aina jotain suurenmoista ja suuntaa-antavaa. Asia jonka pariin voi palata milloin vain ja missä vain ja oikeastaan missä mielentilassa tahansa. Oikeastaan paha edes kuvailla mitä ne ovat minulle antaneet, mutta suuria asioita joka tapauksessa. Hölmöltä varmaan kuulostaa, mutta varhaisteini-iässä TSH:lla ja muillakin Tolkienin Keski-Maata koskevilla kirjoilla oli merkitystä niin suunnannäyttäjänä kuin myös kasvattajina eräällä tapaa. Ehkä ne osin myös lohduttivat ja antoivat toivoa. Tietäväthän monet varmasti että teini-ikä saattaa olla aika tuskaista aikaa ja ajatukset risteilevät miten sattuu. Missään ei ole oikein tolkkua ja ahdistuskin syntyy ekaa kertaa elämässä oikein kunnolla. No siihen saumaan professori Tolkien teoksilla oli tilausta ja täyttivät sen oikein hyvin, kyllähän ne lisäsivät halukkuutta ajatella maailmaa ja sen rajoja ja eriasioiden merkityksiä laajemmin. Toki tuon olisi voinut yhtä lailla aiheuttaa joku toinen teoskin, hyvin mahdollista. Nyt oli näin. =)

Nämä elokuvat taas, no ne olivat kokonaisuudessa varsin iso pettymys minulle. Tiedän ja on jo vanha virsi että elokuva ei voi koskaan olla kuten kirja, mutta odotin silti enemmän uskollista tulkintaa kirjojen tapahtumiin nähden. Koen että näissä elokuvissa otettiin vain kehykset kirjasta ja täytettiin se hyvin tasapaksuin vedoin ja varman päälle vedetyin kerroksin. Toisin sanoen kirjan ulottuvuudet eivät pääse esiin ja tulos on visuaalisesti häikäisevän upea ja ehkä tiettyjen alkuperäisinä säilyneiden peruselementtien ja ratkaisujen kautta epätavallinenkin seikkailuelokuva. Tosin pirullisen epävakaa ja epätasapainoinen kokonaisuus, jolla on pyritty miellyttämään vähän kaikkia. Suurimpaan osaan katsojakunnasta trilogia puree, joten epäonnistuneena sitä tuskin voi sitten pitää, vaikka tietynlaisia murisijoita, kuten minua lopputulos ei täysin miellytäkään. Suhteeni kirjaan on vain niin intensiivinen, että tuntuu raastavalta nähdä epäjohdonmukaisuuksia ja ristiriitaisuuksia pitkin ja poikin. Määrätyt asiat lähentelevät jo miltei alkuperäisen tarinan ja idean häpäisemistä. Raiskauksista puhumattakaan.

Henk. koht. uskon siihen että Jacksonin tulkinta ei olisi Tolkienia lainkaan miellyttänyt, että siinä ei tulisi esiin ne seikat mitkä J.R.R:n mielestä tarinassa oli olennaisimpia.

Tämä oli edelleen vain yhden ihmisen näkemys, ihmisen joka odotti jotain todella suurta. Toki sitäkin noissa on ja ihan joka asia ei ole mennyt pieleenkään, mutta minään suurena klassikkona ja elämää suurempana tapauksena en trilogiaa voi pitää, en nyt enkä milloinkaan.
 

wade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp ,Maple Leafs ,Blackburn Rovers
Ted Raikkaalta hyvä kirjoitus ja itsellä vähän samanlaiset fiilikset. Eli elokuvat sinällään ovat loistavaa viihdettä ,mutta samana päivänä niistä ei kirjan kanssa voi eikä saa puhua.
Extended editionia tuosta Kuninkaan paluusta oottelen ,kun nää normaalit versiot on vähän sama kuin menis haaleeseen saunaan.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti wade

Extended editionia tuosta Kuninkaan paluusta oottelen ,kun nää normaalit versiot on vähän sama kuin menis haaleeseen saunaan.
Olen samaa mieltä siitä että Extended Editionit todellakin parantavat elokuvia hieman vaikka nyt marginaalisesti, varsinaiset ongelmat eivät katoa mihinkään niiden myötä. Tosin en ole nähnyt kuin The Two Towersin EE:n, mutta uskon että toisten elokuvien vastaavat versiot tekevät saman. Saa tosiaan nähdä miten Kuninkaan Paluun EE täyttää elokuvaan jääneitä ikäviä aukkokohtia.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Viestin lähetti Ted Raikas
Tämä oli edelleen vain yhden ihmisen näkemys, ihmisen joka odotti jotain todella suurta. Toki sitäkin noissa on ja ihan joka asia ei ole mennyt pieleenkään, mutta minään suurena klassikkona ja elämää suurempana tapauksena en trilogiaa voi pitää, en nyt enkä milloinkaan.


Tolkienistit varmaan kiehauttavat minut öljyssä, mutta itse pidän leffoista enemmän kuin kirjoista. Tähän toki voi liittyä suuri rakkauteni elokuvaa kohtaan ylipäänsä, nähdyt leffat kun lasketaan kolminumeroisissa luvuissa... No enivei, leffa (se on oikeasti yksi leffa, toisin kuin muut suositut trilogiat ja leffasaagat) oikaisee siinä missä kirja on sanalla sanoen tylsä, lisää roppakaupalla inhimillisyyttä ja lämpöä Tolkienin pahvinohuihin henkilöhahmoihin ja ennenkaikkea tekee se sen kaiken siedettävässä ajassa.

Taru Sormusten Herrasta on kirjana tiiliskiven kokoinen ja vaikka suhteellisen nopea lukemaan olenkin, en vain jaksa enää nostaa sitä hyllystä ja aloittaa sitä parin sadan sivun mittaista jaarittelua Konnusta ja sen eriskummallisen hassuista pikkuasukkaista. TSH:sta voisi hyvin hypätä kolmisen sataa sivua alusta eikä menettäisi yhtään mitään. Tuntuu, että kirja todella alkaa vasta Kahdesta tornista, Sormuksen ritareiden ollessa vielä hyvin lastenkirjamaista maisemamaalailua. Ei sillä, että JRR sitä maisemien ylitsevuotavan tarkkaa kuvailua myöhemminkään lopettaisi.


Eniten koko tarinassa meikäläistä häiritsee sen mustavalkoisuus. Siitä puuttuvat kaikki harmaan sävyt. Klonkku on ainoa hahmo, joka oikeasti toimii, muut ovat niin karikatyyrejä, että hirvittää. Tarinan kannalta niinkin olennaisen hahmon/olennon kuin Sauronin motiiveja ei selitetä sanallakaan. Tolkienille tuntui riittävän, että kerrotaan, notta tässä on nyt tämä TosiPahis. Jaa miksikö se on paha? No se nyt vain on. Entäpä Sauronia palvelevat ihmiset, miksi he tekevät niinkuin tekevät? Ei olisi paljoa vaadittu laittaa tuon paksuiseen tarinaan kunnon viitteitä tapahtumien syistä. Voihan niitä toki iskeä sinne liitteisiin vaikka missä määrin, mutta itse en ainakaan niitä ole paria poikkeusta lukuunottamatta koskaan jaksanut lukea.

Tolkienin suurin ansio olikin Keski-Maan, sen lajien ja eritoten niiden käyttämien kielien luominen - ei niinkään tarinankerronta. Tarina nimittäin toimii Sormusten herran leffaversiossa (EE-versuissa) kiljoona kertaa paremmin kuin kirjassa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tämä on tosiaan makuasioista keskustelemista. Itselleni elokuva oli yksiulotteinen, joskin iskevä toimintaseikkailu. Mutta Tolkienilla ei ollut ensi- eikä edes toissijaisena tarkoituksena kirjoittaa iskevää toimintakertomusta, vaan esittää syvällinen filosofia ja maailmankatsomus mielikuvitusmaailman (tai "secondary creationin") kautta. Outo saavutus tosiaan etenkin kun ajattelee hänen taantumuksellisesta katolilaisuuttaan. Mitä tulee henkilöiden "yksiulotteisuuteen" niin se on selkeästi totta modernistisesta tai realistisesta näkökulmasta arvioituna. Tolkienin teksti on kuitenkin lähinnä anti-modernistista (ja osittain anti-realististakin) ja sen majesteettinen moniulotteisuus ei niinkään näy henkilöiden vaan tapahtumien kontekstin kautta. Itselleni elokuva ei tehnyt kovin pahaa (paitsi surullisenkuuluisa Sam voileipä-varkaana episodi) vaan vauhdikasta menoa huikaisevan kauniissa maisemissa oli välillä erittäinkin nautittava katsoa - mutta en pystynyt ottamaan sitä hetkeäkään mitenkään vakavasti. Jos Hollywoodin reunaehdoilla toimiva mega-elokuva yrittää pysyä Tolkienin monimutkaisessa toiminnassa edes jotenkin mukana, ei tarinaan voikaan saada mitään syvyyttä eli lopputuloksena on sujuva, mutta emotionaalisesti suht. yhdentekevä seikkailukertomus. Olisi hauska nähdä joskus siitä toisesta näkökulmasta lähtevä elokuva eli Tolkienin ajatteluun ja tiettyyn eeppiseen kiireettömyyteen ankkuroituva pohjimmiltaan karu ja ankara kehityskertomus, jossa toiminta lopultakin jää toissijaiseksi. Ehkä toisaalta hyväkin ettei tälläistä herkkua taida koskaan nähdä, koska se voisi tehdä taantumuksellisen katolilaisuuden liian houkuttelevaksi...
 
Viimeksi muokattu:

pancor

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, New Orleans Saints, Україна
Viestin lähetti Juhaht

Eniten koko tarinassa meikäläistä häiritsee sen mustavalkoisuus. Siitä puuttuvat kaikki harmaan sävyt. Klonkku on ainoa hahmo, joka oikeasti toimii, muut ovat niin karikatyyrejä, että hirvittää. Tarinan kannalta niinkin olennaisen hahmon/olennon kuin Sauronin motiiveja ei selitetä sanallakaan. Tolkienille tuntui riittävän, että kerrotaan, notta tässä on nyt tämä TosiPahis. Jaa miksikö se on paha? No se nyt vain on. Entäpä Sauronia palvelevat ihmiset, miksi he tekevät niinkuin tekevät? Ei olisi paljoa vaadittu laittaa tuon paksuiseen tarinaan kunnon viitteitä tapahtumien syistä. Voihan niitä toki iskeä sinne liitteisiin vaikka missä määrin, mutta itse en ainakaan niitä ole paria poikkeusta lukuunottamatta koskaan jaksanut lukea.

Tolkienin suurin ansio olikin Keski-Maan, sen lajien ja eritoten niiden käyttämien kielien luominen - ei niinkään tarinankerronta. Tarina nimittäin toimii Sormusten herran leffaversiossa (EE-versuissa) kiljoona kertaa paremmin kuin kirjassa.

Tästä saa käsityksen, että et ole lukenut, kuin yhden Tolkien kirjan ja teet johtopäätökset siitä. Keskimaan historia on kokonaisuudessaan selitettynä Silmarillionissa ja Keskeneräisten tarujen kirjassa. TSH keskittyy tässä aikajanassa ainoastaan sormusten sodan loppuun. Se miksi ihmiset palvelevat Sauronia on selitetty Silmarillionissa. Myös Sauronin synty on selitetty Silmarillionissa. Suosittelen lämpimäseti lukemaan Silmarillionin niin saat myös TSH:sta paljon enemmän irti, koska tiedät tapahtumien taustat.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
En ole tosiaan Silmarillionia tai Keskeneräisten tarujen kirjaa lukenut. Enkä itseasiassa Hobittiakaan. Hoppeli ja Silma nyt ainakin tullee joskus luettua, mikäli aikaa muilta kirjoilta liikenee, mutta kovin suurta intohimoa niihin tarttumiseen ei löydy.

Ihan mielenkiinnosta, miten Sormusten herran tapahtumista saa monitulkintaisia? Tolkien itse vihasi kaikkia allegorioita enkä usko hänen tarkoittaneen tarinallaan mitään sen syvällisempää. Se, että siihen on myöhempinä aikoina liitetty mitä erinäisimpiä merkityksiä, mitä erinäisimpien ihmisiryhmien toimesta, ei tee siitä yhtään sen monisyisempää.

Hieno, joskin simppeli, stoori, ei muuta. Mutta kuten sanottua, Sormusten herran ansiot ovat aivan muualla.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Ihan mielenkiinnosta, miten Sormusten herran tapahtumista saa monitulkintaisia? Tolkien itse vihasi kaikkia allegorioita enkä usko hänen tarkoittaneen tarinallaan mitään sen syvällisempää. Se, että siihen on myöhempinä aikoina liitetty mitä erinäisimpiä merkityksiä, mitä erinäisimpien ihmisiryhmien toimesta, ei tee siitä yhtään sen monisyisempää

Juuri silloin tarina saa uusia ulottuvuuksia kun hahmottaa millaisesta tapahtumasta on kyse ko. universumissa.
Toisaalta myös menneitten tapahtumien tunteminen tuo huomattavasti lisää sisältöä paikkojen merkityksiin ja tapahtumiin.

Tolkienin tarkoituksista voi olla montaa mieltä, tuskin hän olisi kirjoittanut kokonaista suhtkoht eheää luomiskertomusta jos hän ei tahtonut tehdä mitään syvällisempää.
TSH on toki ensimmäinen, tai no toinen, mutta se että sen taustalle on jälkikäteen rakennettu historiallinen jatkumo muuttaa sen merkityksen, eikä kuten sanot, ei tee siitä mitenkään erilaista. TSH itsessään on varsin yksiselitteinen jännitysnäytelmä, mutta kun sen hahmottaa osasena suurempaa kuviota kirja muuttaa luonnettaan. Yhtälailla Hobitti on täysi lastenkirja, mutta siltikin toimii vain tietynlaisena erikoisosiona koko historiankertomuksessa, kuten toimii tavallaan Kesken..TK:kin.
Asiaa voisi verrata siihen, että tutustuessasi maailman historiaan lukisit pohjateoksena joten yleistä pikkujättiläistä ja Antiikin kohdalla sitten lukisit lisäksi Odysseian, Rooman historian kohdalla vaikkapa Gallian sodan jne.
Tässä kontekstissa Keski-Maan historiankuvaus on ymmärrettävissä, toki sen voi jättää huomioimatta, ei siinä mitään, eivät kaikki jaksa perehtyä asioihin syvällisemmin ja havaita viitteitä vaikkapa sitten Kalevalaan.

Loppupeleissä et ole tutustunut asiaan juuri ollenkaan, mutta silti esität väitteitä jotka vaatisivat perinpohjaisempaa tuntemusta asiasta. Monitulkintaisuus on pääsääntöisesti kiinni tulkitsijasta ja Tolkien tiedostamattaankin on sisällyttänyt teoksiinsa piirteitä joilla voi spekuloida.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Viestin lähetti Juhaht
Ihan mielenkiinnosta, miten Sormusten herran tapahtumista saa monitulkintaisia? Tolkien itse vihasi kaikkia allegorioita enkä usko hänen tarkoittaneen tarinallaan mitään sen syvällisempää. Se, että siihen on myöhempinä aikoina liitetty mitä erinäisimpiä merkityksiä, mitä erinäisimpien ihmisiryhmien toimesta, ei tee siitä yhtään sen monisyisempää.

Hieno, joskin simppeli, stoori, ei muuta. Mutta kuten sanottua, Sormusten herran ansiot ovat aivan muualla.

Niin, varjo oikeastaan aika tyhjentävästi vastasikin, mutta sanoisin sen lisäksi, ettei syvällisyys tietenkään erityisesti liity allegoriaan. Tolkien hienossa esipuheessaan tosiaan kiistää kirjoittaneensa vertauskuvallisesti esim. kylmästä sodasta tai toisesta maailmansodasta. Näinhän se olikin: tarinan juuret olivat aivan toisaalla ja paljon varhaisimmissa tapahtumissa. (Merkityksellisimmät historialliset tapahtumat hänelle lienivät Englannin uskonpuhdistus, teollistuminen ja ensimmäinen maailmansota - "vuoteen 1918 mennessä kaikki läheiset ystäväni yhtä lukuunottamatta olivat kuolleet". Olisikin melko latteata jos Sauron olisi Stalin ja Saruman Hitler jne. jne. Sen sijaan Tolkienilla oli hyvin kiinnostavia ja monitahoisia mielipiteitä kielihistoriasta, kansojen mytologiasta, uskonnosta ja taiteesta (esim. käsitys "toiseen asteen luomisesta"), jotka hänen henkilöhistoriansa ohella heijastuvat hänen luomistyössään. Se että hänen kielensä ei ole erityisen taidokasta ja että hänen romaanitaiteensa on korostetun anti-modernistista on aiheuttanut loputtoman virran holhoavia akateemisia kommentteja, joiden mukaan Tolkienin tuotanto ei ole nuorten seikkailukertomusta kummempaa, mutta se kertoo enemmän näiden kriitikkojen rajoituksista kuin Tolkienin. Minusta hän on yksi viime vuosisadan huomattavimpia ja mielenkiintoisimpia kirjailijoita - ja harvinainen opposition edustaja suurten modernististen mestareiden keskellä.
 

hihhu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Viestin lähetti Juhaht
Ihan mielenkiinnosta, miten Sormusten herran tapahtumista saa monitulkintaisia?

Varjon hyvään vastaukseen tahtoisin lisätä loppuun vielä selventävän kysymyksen. Mistä sinä ajattelet TSH:n kertovan?
 

mirasane

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Penguins, sympatiat Ässille
Viestin lähetti Juhaht
Ihan mielenkiinnosta, miten Sormusten herran tapahtumista saa monitulkintaisia? Tolkien itse vihasi kaikkia allegorioita enkä usko hänen tarkoittaneen tarinallaan mitään sen syvällisempää. Se, että siihen on myöhempinä aikoina liitetty mitä erinäisimpiä merkityksiä, mitä erinäisimpien ihmisiryhmien toimesta, ei tee siitä yhtään sen monisyisempää.

Hieno, joskin simppeli, stoori, ei muuta. Mutta kuten sanottua, Sormusten herran ansiot ovat aivan muualla.

Monitulkintaisuudesta en tiedä, mutta Silmarillionin lukeminen tuo Sormusten Herraan syvyyttä hemmetin paljon lisää. En tiedä, kuulunko mielipiteeni kanssa yksinäiseen oppositioon, mutta Hobitin, TSH:n ja Silmarillionin muutamaan kertaan lukeneena alan kallistua sille kannalla, että Silmarillion on Tolkienin teoksista se paras. Kaikki kirjat tosin ovat niin erilaisia keskenään, että niiden tasapäinen vertaileminen on mahdotonta.
 

wade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp ,Maple Leafs ,Blackburn Rovers
Kyllähän nuo kaikki kirjat kannattaa lukea ,mutta Silmarillion oli mielestäni liian raamattumainen ja siksi ihan vitun tylsä.
Keskeneräisten tarujen kirja taas on enemmänkin vain sellainen selittelevä teos tosin huomattavasti kiinnostavampi kuin Silmarillion.
Hobitti taasen niinkuin joku sanoikin ei ole muuta kuin esiosa TSH:lle ,mutta jo yksinään loistava seikkailukertomus.
Mielestäni yksi parhaita alallaan ja ehdoton klassikko.
TSH:n ystäville suosittelen lämpimästi Maameren tarinoita 1-3 ja Tehanua by Ursula Le Guin.
Taas jos piti enemmän Hobitista niin Weis & Hickman ja Dragonlance kirjallisuus lienee sopivampia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös