Tarja Halonen

[Nahkasohva]

No joo, eiköhän olisi aika medialtakin jättää nämä reliikit rauhaan. Eivät nämä enää opi eivätkä ymmärrä/suostu myöntämään virheitään, joten parempi olisi olla antamatta näkyvyyttä.

Virheiden myöntäminen ei koskaan ole kuulunut suomalaisten poliitikkojen hyveisiin. Ainoa viime vuosilta mieleen tuleva virheiden myöntäjä on Alexander Stubb. Mitä virheitään vaikkapa Sauli Niinistö, Olli Rehn, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho tai Li Andersson ovat tunnustaneet? En ole huomannut, että sellaista olisi tapahtunut.

 

[#7]

Minusta kaikki kritiikki on hyvä esittää nyt, kun kohde (ex-poliitikko tai ex-johtaja) on vielä elossa ja toimintakykyinen. Kohde saa täten myös mahdollisuuden puolustaa itseään. Halosen kohdalla näyttää vain olevan niin, että mitä enemmän hän haastatteluita antaa, sitä enemmän hän antaa arvostelijoille polttoainetta. Onko se sitten syy jättää haastatteluita tekemättä? Tavallaan arvostan Halosen suoria puheita siinä mielessä, ettei selittele tyyliin: "niillä tiedoilla, jotka silloin olivat saatavilla", vaan hän jatkaa nykyäänkin Venäjää syleilevillä kommenteilla, mikä avaa hyvin Halosen ajatusmaailmaa. Tällaisen haastatteluiden jälkeen jälkipolvien ei ole syytä selitellä Halosen tekemisiä parhain päin.

Jos nyt verrataan vaikka Kekkoseen, on maamme lähihistorialle häpeäksi, että käytännössä vain Juhani Suomi on päässyt tutkimaan Kekkosen arkistoja. Muiden on vaikea tietää esimerkiksi sitä, mitä Suomi on jättänyt kertomatta, koska muut eivät ole arkistoihin päässeet.

Kyllä jokainen aikakautensa ansaitsee jälkikäteisarvionsa. Halonen kritiikkinsä sinällään ansainnut, mutta kyllä huomattavasti tärkeämpi aihe on se, miksi hänet valittiin kahdesti presidentiksi. Ei Halosen näkemykset olleet kenellekään epäselviä, mutta sen ajan äänestäjät siitä huolimatta hänet valitsivat. Kollektiivinen syyllisyys kuuluu isolle joukolle ja nimenomaan merkityksellistä tulevaisuutta varten on, kuinka sen ajan yhteiskunta toimi ja ajatteli. Sama koskee Tuomiojaa ja muita samanhenkisiä. He olivat johdonmukaisesti sitä, mitä ovat ja olivat suosittuja poliitikkoja. Kun otetaan opiksemme, katsotaan kuvaa laajemmin.

Minulla on jatkuvasti tapana piikitellä ihmisiä lajina itseni mukaan lukien tyhmäksi ja yksinkertaiseksi. Meillä on ollut Haloset, vahvan kannatuksen Väyrynen ja vaikkapa nykypäivänä Marin ja monia muita. Ihmisiä, joilla on hyvin vähän annettavaa tai kehittävää sanottavaa, mutta vaikka osaamattomuus on koko ajan silmien alla, vasta jälkikäteen alkaa kriittiset äänet nousta kovan suosion jälkeen. Rajallisuuden ymmärtäminen toisi sopivan itsekriittisyyden toimintaan valtionakin, mutta nähdäkseni ollaan menossa väärään suuntaan siinäkin. @Nahkasohva on aivan oikeassa. Tunnen jonkin verran entisiä ja nykyisiä poliitikkoja, enkä voi sanoa olevani mitenkään vaikuttunut.

 

[Analyzer]

Tarja Halonen ihmettelee rooliaan syntipukkina: ”Miksi minä olen kaikesta vastuussa?”

Tarja Halosen mielestä on epäreilua jälkiviisautta syyttää häntä sinisilmäisyydestä Venäjän suhteen. Hänen mielestään yhteistyön yrittäminen Putinin kanssa ei ollut virhe. Mikä oli?

www.is.fi

Tässä hyvä haastattelu Tarja Halosesta.

Halonen on kritiikkinsä ansainnut, mutta se menee kyllä hieman överiksi. Halosen presidenttikaudet ajoittuivat 2000-2012. Sillä aikajanalla oli myös jossain määrin perustellusti nähdä Venäjälle toisenlainenkin kehityskulku kuin nyt tiedämme. Vaaran merkkejäkin toki oli, mutta oleellista on, että Krimin valtaus ei osunut Halosen kaudelle, jota itse pidän sellaisena pisteenä, jossa päättäjien olisi pitänyt viimeistään herätä.

Sikäli Halonen ihan aiheellisesti nostaa esille, että tässä kerkesi Niinistö olemaan presidenttinä kymmenen vuotta ennen sodan alkua. Ja ennen 2/2022 Niinistön ja Halosen ulkopoliittista linjaa ei juuri voinut toisistaan erottaa, joskin Niinistöltä jäivät väliin Halosen tapaiset yksittäiset sammakot. Esimerkiksi käyköön Halosen puheet Viron posttraumaattisesta stressistä Venäjän suhteen.

Halosen kauden alusta on melkein 25 vuotta ja siihen ilmapiiriin ei ole ihan niin yksinkertaista asettua nyt kun Euroopassa käydään veristä sotaa. Halonen nostaa tämän ihan oikein esille, että sodan keskellä arviointi ei ole objektiivista. Toivon myös, että Niinistön kauden gloria asettuu vielä oikeisiin uomiinsa. NATO-prosessi ansaitsee tunnustuksen, mutta pyyhkiikö se tyhjäksi sen vaaran polulla kulkemisen, jota Niinistön kanssa kuljimme?

Niinistö oli huippusuosionsa ansiosta sellaisessa asemassa, että hän olisi voinut kääntää yleistä mielipidettä NATO-suosiolliseksi ja isoon yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se, että hän ei niin tehnyt on yhtä lailla valinta. Edelleen: meillä kävi ihan satumainen onni, että pääsimme Natoon. Se ei ole minkään poliittisen valinnan ja linjan päätepysäkki vaan paniikinomainen tarttuminen oljenkorteen hädän hetkellä. Ukrainan urhea kansa pelasi meidät Natoon kestämällä riittävän pitkään ylivoimaista vihollista vastaan.

 

[C.Orr]

Halonen on kritiikkinsä ansainnut, mutta se menee kyllä hieman överiksi. Halosen presidenttikaudet ajoittuivat 2000-2012. Sillä aikajanalla oli myös jossain määrin perustellusti nähdä Venäjälle toisenlainenkin kehityskulku kuin nyt tiedämme. Vaaran merkkejäkin toki oli, mutta oleellista on, että Krimin valtaus ei osunut Halosen kaudelle, jota itse pidän sellaisena pisteenä, jossa päättäjien olisi pitänyt viimeistään herätä.

Olen kyllä eri mieltä överiksi menemisen osalta. Halonen lausui YLE:n haastattelussa 1.10.2005 seuraavasti:

"Suomi ja Venäjä jakavat samat ideologiset päämäärät, kuten demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon."

Yllä oleva sitaatti voisi mennä vielä jotenkuten läpi Neuvostoliiton suuruuden aikoja haikailleen läpisuomettuneen äärivasemmistoänkyrän sanomana, mutta ei ulkopolitiikkaa johtavan presidentin sanomana. Kyseinen sitaatti asettuu varsin erikoiseen valoon jo siinäkin kontekstissa, jossa Venäjä oli syyllistynyt räikeisiin sotarikoksiin ja ihmisoikeusrikoksiin vain muutamia vuosia Halosen lausuntoa aikaisemmin Tsetsenian toisessa sodassa. Venäjän rikoksista oli kiistattomat todisteet, joten Halosen raivokas Venäjän valkopyykkäys on vaikea kuvitella tapahtuneen ilman vankkaa ideologista selkänojaa. Aika tarkalleen vuoden kuluttua tuosta Halosen häpeällisestä lausunnosta Tsetsenian toista sotaa kritisoinut ja siitä kirjan kirjoittanut toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin Moskovassa ja n. kahden vuoden kuluttua Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Mutta jaoimme sentään ideologiset päämäärät, demokratian, ihmisoikeudet, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon Putinin Venäjän kanssa.

Presidentin tehtävän onnistumista voidaan mitata - kuten politiikkaa yleensäkin - vasta vuosien kuluttua. Nykyisten sukupolvien presidenteistä Halosen onnistumista tehtävässään arvioidaan heikoimmaksi. Ihan syystä.

 

[Alejandro]

Halonen on kritiikkinsä ansainnut, mutta se menee kyllä hieman överiksi. Halosen presidenttikaudet ajoittuivat 2000-2012. Sillä aikajanalla oli myös jossain määrin perustellusti nähdä Venäjälle toisenlainenkin kehityskulku kuin nyt tiedämme. Vaaran merkkejäkin toki oli, mutta oleellista on, että Krimin valtaus ei osunut Halosen kaudelle, jota itse pidän sellaisena pisteenä, jossa päättäjien olisi pitänyt viimeistään herätä.

Vaikka Halonen olikin presidenttinä vuodesta 2000 alkaen, niin kai hän oli tietoinen molemmista Tsetsenian sodista? Eihän hän ole voinut elää umpiossa ennen presidentinvirkaansa. Lisäksi Putinin Münchenissa pidetty puhe vuonna 2006 ja Georgian sota kaksi vuotta myöhemmin osuivat Halosen kaudelle. Baltian maille on vittuiltu urakalla miehityshistoriasta ja Venäjän kehityssuunnan varoittelusta, jonka lisäksi Krimin valtauksen jälkeen oli tärkeää muistuttaa, että Venäjää ei saisi eristää.

Halonen varmaan yrittää parhaansa mukaan kiillottaa tahriintunutta kilpeänsä, mutta kovin ontuvalta se näyttää. Myöntäisi suoraan, että perseelleen meni monella tapaa. Baltian maita kohdistuvaa ylimielisyyttä hän ei varmaan koskaan myönnä.

 

[Analyzer]

Vaikka Halonen olikin presidenttinä vuodesta 2000 alkaen, niin kai hän oli tietoinen molemmista Tsetsenian sodista? Eihän hän ole voinut elää umpiossa ennen presidentinvirkaansa. Lisäksi Putinin Münchenissa pidetty puhe vuonna 2006 ja Georgian sota kaksi vuotta myöhemmin osuivat Halosen kaudelle. Baltian maille on vittuiltu urakalla miehityshistoriasta ja Venäjän kehityssuunnan varoittelusta, jonka lisäksi Krimin valtauksen jälkeen oli tärkeää muistuttaa, että Venäjää ei saisi eristää.

Halonen varmaan yrittää parhaansa mukaan kiillottaa tahriintunutta kilpeänsä, mutta kovin ontuvalta se näyttää. Myöntäisi suoraan, että perseelleen meni monella tapaa. Baltian maita kohdistuvaa ylimielisyyttä hän ei varmaan koskaan myönnä.

Kuten kirjoitin niin kritiikki on ansaittua, mutta menee mielestäni hieman överiksi samaan aikaan kun Niinistöä vain suitsutetaan.

Venäjän todellinen luonne Putininkin aikana oli nähtävissä jo Halosen aikana. Harva sitä silti näki tai ummisti mieluummin silmänsä.

Ettei jää epäselvyyttä, niin minusta Halonen oli monella tapaa huono presidentti. Suorastaan vahingollinen Suomelle. Kuitenkin häntä ja hänen toimiaan pitää arvioida siinä maailmanajassa. Se ei nyt aivan täysin kaikilta tunnu onnistuvan.

2014 jälkeen ei ollut enää minkään sortin epäselvyyttä Putinin imperialistisista pyrkimyksistä.

 

[Alejandro]

@Analyzer Ok, asia kunnossa. Jotkut tietyt pehmentävät sanavalinnat pistivät pahasti silmään. Siksi kommentoin haukkana.

 

[Espoon Siniset]

Jos ei puututa Venäjän imperialistisiin pyrkimyksiin niin pitää todeta, että Halosen toiselle kaudelle osui 2007, joka oli se vuosi, jolloin ainakin tuli selväksi se, että Putin aikoo pysyä vallassa pitkään. Silloin toinen nelivuotiskausi oli loppumaisillaan, eikä hän voinut asettua ehdolle vuonna 2008. No, tekivät sitten Medvedevin kanssa järjestelyn, että vaihtoivat paikkoja, ja sitten uudestaan 2012, jolloin oli jo muutettu presidenttikausi kuusivuotiseksi.

 

[Roger Moore]

Jos ei puututa Venäjän imperialistisiin pyrkimyksiin niin pitää todeta, että Halosen toiselle kaudelle osui 2007, joka oli se vuosi, jolloin ainakin tuli selväksi se, että Putin aikoo pysyä vallassa pitkään. Silloin toinen nelivuotiskausi oli loppumaisillaan, eikä hän voinut asettua ehdolle vuonna 2008. No, tekivät sitten Medvedevin kanssa järjestelyn, että vaihtoivat paikkoja, ja sitten uudestaan 2012, jolloin oli jo muutettu presidenttikausi kuusivuotiseksi.

Lisäksi tuolloin 2008-12 Venäjällä muutettiin järjestelyjä siten, että pääministerillä oli isommat valtaoikeudet kuin presidentillä.

 

[Mojo]

Meinasi ihan unohtua, mutta liukasta laskiaista vaan kaikille.

 

[IceWalker]

Tarja Halonen on aina ollut henkilökohtainen suosikkini, suorastaan idolini presidenttien joukossa. Nyt sattumalta satuin kuulemaan tästä aivan erinomaisesta haastattelusta, v. 2008. Olisi aivan kuin olisi löytänyt natsikultaa pitkän kuivan kauden jälkeen, siis Indiana Jonesin tyyliin.

Halonen halusi vaikuttaa arvoihin, muttei määrätä niistä

Tarja Halonen puhui vaalien alla Punainen lanka -ohjelmassa.

yle.fi

Ihan alussa, 5 minsan kohdalla keskusteltiin rikastumisesta, jolloin Halonen toteaa, että "rikastuminen ei ole rikos, mutta se on aina joltakin pois, yhteisestä kassasta."

Vau, jos olisin kuullut tuon kommentin, olisi ihailuni Haloskaa kohonnut uusiin sfääreihin. Tarjahan oli myös taloustieteellisen ajattelun edelläkävijä!

Yritän käsitteellistää asiaa. Jos A myy 5 eurolla jotakin B:lle, olkoon se materiaalia tai palvelua, kyseessä on rikastuminen. A on rikastunut 5 eurolla B:hen (ja muihin ihmisiin) nähden. Onhan A:n rikastuminen pois yhteisestä kassasta. Toisaalta, B on rikastunut samassa vaihdossa A:n tuotteen tai palvelun. Kumpikin on tuon vaihdon kautta rikastunut tai jos halutaan olla negatiivisia, köyhtynyt.

Tässä selvästikin kannattaa tehdä mielessään matkan aikojen taakse, jonnekin Afrikkaan, missä ihmiset keräilivät kaikenlaista luonnosta. On siis olemassa yhteinen kassa, luonto ja sen rikkaudet ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Rikastuiko joku tuolloin? Arvelen, että ei, koska ihmiset toimivat ryhmänä. Kaikki söivät yhdessä iltanuotiolla mitä saalista ryhmä tuonut. Täältä löytyy demariuden alkukoti.

Kukaan ei siis tehnyt savimajaa omalla työllään ja väittänyt sitä omaisuudekseen.

Jossakin vaiheessa asiat alkoivat kuitenkin mennä päin haadesta. Syntyi ihmisiä, jotka toimillaan olivat rikkaampia kuin toiset: syntyi toisin sanoen ajattelu, jonka mukaan jollakin oli jotakin, mitä toisella ollut ja tämä oli sitten omistamista. Oli rikkaita ja köyhiä. Toisaalta, tavallisesti hallitsija omisti yhteisen kassan. Harva kuitenkaan rikastui työllään, joten hallitsijat olivat sen ajan loisia.

Kun harppaamme nykyaikaan, suunnilleen 1800-luvulta alkaen, alkoi esiintyä ihmisiä, joita kutsuttiin yrittäjiksi. Jotkut näistä rikastuivat. Nyt aivan ilmeisestikin Halonen vastustaa tällaisia ihmisiä, koska nämä ihmiset ottavat jotakin yhteisestä kassasta.

Pitää toisaalta huomioida sanan "kassa" monitulkintaisuus. Jos miellämme kassan kaupaksi, liikenne käy toiseen suuntaan: rahat kassaan ja tavarat asiakkaille. Mutta haloslaisessa ajattelussa käydään kassan kautta ilman työsuorituksia.

Mitähän tämä yhteinen kassa voisi olla? Jos peliyrittäjä keksii jonkun uuden pelin, palkkaa muita työhön firmaan, myy lopulta firmansa jättivoitoin, tämä henkilö on sitten rikastunut ottamalla jotakin yhteisestä kassasta. Kuitenkaan tämä yhteinen kassa tuskin on mitään materiaalista, koska ihan kuka tahansa tampio voi yrittää kehittää pelejä eikä siitä tule yhtään mitään.

Vaaditaan henkisiä ominaisuuksia, luovuutta, tietoa ja riskinottokykyä jotta yrittäjä voi luoda menestystuotteen. Silloin ihmiset haluavat suorittaa vaihdantaa: jos pelin hinta on kohtuullinen, yrittäjä saavuttaa voittoa tuotteelleen. Miten se, että ihminen haluaa ostaa tuotteen yritykseltä, joka sen myy, on poissa jostakin yhteisestä kassasta?

Unohtuiko Haloselta Marx ja lisäarvo? Toisin sanoen, yrittäjä luo lisäarvoa tuotteelleen antamalla siihen kehityspanoksensa. Nollasummapeli ei tunnu siksikään toimivan, koska rahan määrä maailmassa ei ole vakio. Uusi tuote on innovaatio, jota ei ole ennen ollut ja jota ei löydy mistään yhteisestä pääomasta.

Yhteinen kassa on varmaan maailman kaikki rahavarat. Mutta nekin tuppaavat lisääntyä, omaisuuksien arvo kasvaa. Elintaso yleensä nousee. Linkolalaisella yhteiskunnalla ei ole oikeastaan mitään tarjottavaa, paitsi raaka-aineita. Kukaan ei ole kiinnostunut ostamaan tällaiselta yhteiskunnalta mitään. Sen sijaan teknologisesti edistynyt yhteiskunta pärjää hyvin maailmantaloudessa.

Pitäisikö nyt ajatella, että yhteisestä kassasta pitäisi jakaa niillekin, jotka eivät millään lailla osallistu yhteisen kassan kasvattamiseen? Tähän on tietysti Halosella selvä vastaus. Harvojen menestyjien pitää uhrata rahansa yhteiseen kassaan, koska eihän nyt kukaan saa kohtuuttomasti rikastua. Edes omalla työllään. Kaikkien pitää metsästää samoja K-kaupan kuponkeja kuten halosetkin. Ihminen saa vain rikastuttaa yhteistä kassaa.

Yhteinen pääoma voisi tietysti olla kaikki maailman raaka-aineet. Jalostusprosessi vaatii jo paljon enemmän, jolloin pääoma yksityistyy työn kautta. Mutta henkinen pääoma ei ainakaan kuulu kenellekään paitsi omistajalleen. Kukaan ei ole velvollinen ihmiskunnalle lahjoittamaan ideoitaan ilman tuntuvaa korvausta. Keksijänerot ovat usein olleet varoittava esimerkki hyväksikäytetyistä.

Näin ollen, Halosen pitäisi nyt täsmentää se, onko olemassa yksilöitä ylipäätäänkään. Ovatko kaikki edelleen muinaisten ihmisten tapaan ryhmän jäseniä, joilla on velvollisuus kartuttaa yhteistä kassaa, josta sitten kukin ottaa jotakin tarpeidensa mukaan? Ihanaa tosiaan olisikin, jos valtio jakaisi rahaa kansalaisilleen ja nämä sitten ostaisivat mitä haluaisivat. Tai ottaisivat, mitä haluaisivat.

Sivumennen sanoen, tätä tällaista kutsutaan arvojohtajuudeksi. Mutta jos ihmiset ovat selvästikin erimielisiä arvoistaan, miten näitä arvoja voitaisiin vertailla keskenään, löytää ne parhaat arvot.

 

[Tadu]

Halonen kirjassa Häkämiehen Venäjä-puheesta USA:ssa: ”Onko aivan pakko käydä kumartelemassa”

Presidentti Tarja Halonen kertoo uutuuskirjassa, mitä mieltä hän oli silloisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) ja kansanedustaja Heidi Hautalan (vihr) puheista.

www.iltalehti.fi

Ajattelin silloin, että onko aivan pakko käydä kumartelemassa siellä. Se oli nimenomaan kumartelua. Että auttakaa meitä, me raukat olemme tässä Venäjän kyljessä. Minun mielestäni me emme olleet mitään baltteja, joiden tarvitsee koko ajan kerjätä apua.

Halosen mielestä sekä Häkämies että silloinen vihreiden kansanedustaja, nykyinen europarlamentaarikko Heidi Hautala alleviivasivat voimakkaasti Venäjää koko ajan.

Se oli Halosen mielestä jonkinlaista balttilaiskehitystä tai itäeurooppalaiskehitystä, mitä hän ei pitänyt hyvänä.

Venäjän vastustaminen on ollut 2000-luvuöla Tarjan mukaan ”balttilaiskehitystä”.

Eipä tuo taida edelleenkään myöntää veikanneensa väärää hevosta.

 

[I am not Jesus]

Halonen kirjassa Häkämiehen Venäjä-puheesta USA:ssa: ”Onko aivan pakko käydä kumartelemassa”

Presidentti Tarja Halonen kertoo uutuuskirjassa, mitä mieltä hän oli silloisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) ja kansanedustaja Heidi Hautalan (vihr) puheista.

www.iltalehti.fi

Venäjän vastustaminen on ollut 2000-luvuöla Tarjan mukaan ”balttilaiskehitystä”.

Eipä tuo taida edelleenkään myöntää veikanneensa väärää hevosta.

Mun mielestä lähestytään rasismia tai ainakin jonkinlaista vihaa baltteja kohtaan, kun lueskelee noita juttuja, mitä Halonen on sanonut Baltiasta. Mikä hitto Baltiassa Halosta oikein hiertää? Varmaan se, että halusivat irtautua Neuvostoliitosta.

 

[Mojo]

Vielä nolompaahan noista Halosen selittelyistä tekee se, että jokainen täysijärkinen ymmärtää Hautalan ja Häkämiehen olleen täysin oikeassa Venäjän suhteen, mutta Tarja ei vaan voi myöntää sitä, tosin se ideologia on hänen kohdallaan muutenkin niin itään rähmällään, että parempi olisi olla sanomatta yhtään mitään.

Halonen on ollut kovin huolissaan jättämästään perinnöstä, mutta ei se ainakaan parane näillä ulostuloilla, vaan korostaa entistäkin enemmän hänen todellista ajatusmaailmaansa. Onneksi ei sentään ole ollut presidenttinä Ukrainan sodan aikana, eikä myöskään kampittamassa Suomen Nato-jäsenyyttä. Niinistö sentään ymmärsi tosipaikan tullen kääntää takkiansa, Haloselta ei olisi voinut odottaa vastaavaa.

 

[Tadu]

Mun mielestä lähestytään rasismia tai ainakin jonkinlaista vihaa baltteja kohtaan, kun lueskelee noita juttuja, mitä Halonen on sanonut Baltiasta. Mikä hitto Baltiassa Halosta oikein hiertää? Varmaan se, että halusivat irtautua Neuvostoliitosta.

Samaa mieltä. Ihan uskomatonta vähättelyä sinne suuntaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Vähän jo odottelinkin tällaista laitavasemmistolaisen naiskirjoittajan tekemää puhdistuskirjaa Tarja Halosesta.

Halonen näköjään puolustelee länsivihaansa sillä, että Suomessa NATO-jäsenyydellä oli Halosen presidenttivuosina vain pienehkö kannatus. Sopii kuitenkin kysyä, olisiko silloisen tasavallan presidentin sopinut keskustella enemmän ja avoimemmin ulko- ja turvallisuuspoliittisista linjavaihtoehdoista ja tämän taustalla olevista maailmanpoliittisista muutoksista, ja ennen kaikkea Venäjän kehityksestä. Halonen olisi voinut myös rohkaista ihmisiä tällaiseen keskusteluun, tai edes sallia muunkinlaisen ajattelun kuin vain oman linjansa myötäilyn. Halonen päin vastoin pyrki tukahduttamaan tällaisen julkisen keskustelun osoittamalla ärtymystään ja tarvittaessa loukkaantumalla pitkävihaisesti.

Halosen ”arvojohtajuus” tuli 12 vuoden aikana hyvin selväksi mm. omien suosikkien jatkuvassa avittamisessa poliittisiin virkoihin, epätasapuolisena toimintana mm. yksinomaan punaisen puolen sisällissodan muistotilaisuuksiin osallistumisissa, epäkunnioituksen osoittamisesta poliittisia vastustajia kohtaan mm. nimityksiin vaikuttamisessa, suomalaisen maanpuolustuksen prioriteettien eriasteisena vähättelynä sisältäen mm. nihkeänä ja torjuvana suhtautumisena suomalaisten upseerien osaamiseen ja näkemyksiin, ja ylenkatsovana käytöksenä Baltian kansojen omia perusteltuja valintoja kohtaan. Ja niin edelleen.

Kyllä Halonen on ihan itse tienannut eväät arvosteluunsa ja historiaan jäävän tuomionsa surkimuksena.

 

[BigRedCat]

Identiteettipolitiikkaahan tuo on. Tämä nyt tietysti on täysin whataboutismia, mutta olisi kyllä kiinnostava tietää nyt Halosta puolustavan pitaa pahaa -jengin näkemykset jos joku Jussi Halla-aho kertoilisi että emme ole mitään baltteja/somaleja/palestiinalaisia/arabeja joiden tarvitsee koko ajan kerjätä apua.

Yksittäisenä kommenttina tuota ei toki ole tarpeen liian pahantahtoisesti lähteä tulkitsemaan mutta ottaen Tarjan muut baltti-lausunnot huomioon yhdistettynä hänen kuitenkin varsin terävään päähänsä ja sanan säilään, kertovat nämä sanavalinnat kerjäämisineen ja vähättelevine "mitään baltteja" -muotoiluineen jostain aika surullisesta.

Voisi Tarja rehdisti myöntää että Hautala, Häkämies ja halveksimansa baltit hahmottivat reaalitodellisuuden huomattavasti häntä paremmin. "Tikulla silmään ja se on vaan jälkiviisautta" -puolustelut eivät ole kovin vakuuttavia jos ketjun aihe ei vielä tässäkään vaiheessa kykene myöntämään näin ilmiselviä ja perustavanlaatuisia asioita. Se on jo jälkityperyyttä. Tarkoitushakuista toki, luultavasti.

 

[Wild-Chester]

Vielä pari poimintaa muumimamman aivopieruista:

"Halosen mielestä Suomi kuuluu henkisesti Pohjoismaihin, ei Baltiaan, ja siksi häntä häiritsi Venäjään liittyvän uhan ja vaaran korostaminen, mitä esimerkiksi Viro, Latvia ja Liettua harrastivat runsaasti."

Juu, Halosen halveksunta ja rasismi baltialaisia kohtaan on tullut harvinaisen selväksi, mutta mitä helvettiä tämä edes tarkoittaa? Suomi on geopoliittisesti aivan yhtä vaarallisessa sijainnissa kuin Baltian maat. Se että Halonen kokee olevansa jotenkin ylempää rotua, ei muuta Venäjän tuomaa uhkaa kuinkaan.

Halosen mukaan Yhdysvallat on valtio, joka ”edellyttää aina, että sen omia kansalaisia kohdellaan eri tavalla kuin muita”.

Tämä varmasti pitää paikkansa, suurvallalla on suurvaltojen oikeudet (tai resurssit). Mutta miten tämä vaatimus/edellytys eroaa tuosta meidän itäisestä terroristinaapurista? Muuta kuin että ensin mainittu on oikeasti suurvalta, ja tämä Halosen onnela vain luulee olevansa.

Sen sijaan että Tarja Halonen keskittyy itkemään että häntä kritisoidaan epäoikeudenmukaisesti, niin hänen tulisi ottaa hattu kouraan ja pyytää anteeksi, että on ollut karmivalla tavalla väärässä käytännössä koko poliittisen uransa, ja sen jälkeen jättäytyä kommentoimasta mitään päivänpolitiikkaan liittyvää.

 

[Tadu]

Sen sijaan että Tarja Halonen keskittyy itkemään että häntä kritisoidaan epäoikeudenmukaisesti, niin hänen tulisi ottaa hattu kouraan ja pyytää anteeksi, että on ollut karmivalla tavalla väärässä käytännössä koko poliittisen uransa, ja sen jälkeen jättäytyä kommentoimasta mitään päivänpolitiikkaan liittyvää.

Ei hän pysty ikinä myöntämään olleensa väärässä.

 

[vetti]

Tarja joutui vknloppuna tohtorin pakeille

Tarja Halosen voinnista luvassa lisätietoa

Tarja Halonen vietiin lauantaina sairaalaan.

www.is.fi

 

[MAKE #89]

Hiukan tuntuu siltä, että tuo "emme ole baltteja vaan Pohjoismaita" on sopiva tekosyy vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka todellinen syy taitaa olla vain USA-kriittisyys sekä halu tietynlaisen kevyen YYA-perinteen ylläpitämiseen Venäjä-suhteessa. Minusta tuo on vain hiukan tosiasioiden kieltämistä; emme me ole sijainniltamme mitenkään verrattavissa muihin Pohjoismaihin mitä tulee juuri suhteeseemme Venäjään. Meidän on joko oltava varovaisen joustavia ja myöntyväisiä Venäjä-suhteessamme (kutsuttakoon tätä vaikka YYA-linjaksi tai Halosen/Tuomiojan politiikaksi) tai haettava ulkopuolista apua turvallisuutemme varmistamiseksi (Nato-linja). Kummatkin strategiat voivat toimia, mutta myöntyväisyyslinjakaan ei tule ilmaiseksi vaan tietyllä tapaa vaarantaa kansakunnan moraalisen kestävyyden. Vaikka olemme Pohjoismaita niin tosiasiassa juuri varovaisuudessa Venäjää kohtaan eroamme aika paljon muista Pohjoismaista. Muissa Pohjoismaissa on aina ollut huomattavasti avoimempaa ja terävämpää Venäjä-kritiikkiä kuin meillä.

Halosen toistuvat Baltia-näkemykset ovat kyllä ihan oikeasti todella hämmentäviä. Viime vuosina olen usein törmännyt Viron ex-presidentti Ilveksen katkeransävyisiin kommentteihin erityisesti SDP-tausteisten Suomen ulkopoliittisten päättäjien käytöksestä ja pitänyt niitä vähän liioiteltuna ja lapsellisina. Mutta kun Halonenkin jatkuvasti sortuu näihin vähätteleviin kommentteihin niin pistää miettimään, että mitähän se meno on oikesti ollut 90-luvulla ja Halosen presidenttikautena kulissien takana. Baltia tuntuu olevan Haloselle täysin sokea piste jota voi vähätellä ja kritisoida ikään kuin nenänvartta pitkin katsoen.

 

[mjr]

Se täytyy toki muistaa, että Halonen opiskeli viroa ja oli mm Tuglas-seurannan toiminnassa mukana. Tämä ei mitenkään puhdista tai peruuta noita omalaatuisia asenteita, mutta silti on syytä muistaa, että on näitä nyansseja - sama pätee Tuomiojaankin. Lähinnä minusta vaikuttaa siltä, että nämä ihmiset ovat luutuneet, kalkkiutuneet menneisyyden maailmaan.

 

[rpeez]

Hiukan tuntuu siltä, että tuo "emme ole baltteja vaan Pohjoismaita" on sopiva tekosyy vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka todellinen syy taitaa olla vain USA-kriittisyys sekä halu tietynlaisen kevyen YYA-perinteen ylläpitämiseen Venäjä-suhteessa. Minusta tuo on vain hiukan tosiasioiden kieltämistä; emme me ole sijainniltamme mitenkään verrattavissa muihin Pohjoismaihin mitä tulee juuri suhteeseemme Venäjään. Meidän on joko oltava varovaisen joustavia ja myöntyväisiä Venäjä-suhteessamme (kutsuttakoon tätä vaikka YYA-linjaksi tai Halosen/Tuomiojan politiikaksi) tai haettava ulkopuolista apua turvallisuutemme varmistamiseksi (Nato-linja). Kummatkin strategiat voivat toimia, mutta myöntyväisyyslinjakaan ei tule ilmaiseksi vaan tietyllä tapaa vaarantaa kansakunnan moraalisen kestävyyden. Vaikka olemme Pohjoismaita niin tosiasiassa juuri varovaisuudessa Venäjää kohtaan eroamme aika paljon muista Pohjoismaista. Muissa Pohjoismaissa on aina ollut huomattavasti avoimempaa ja terävämpää Venäjä-kritiikkiä kuin meillä.

Halosen toistuvat Baltia-näkemykset ovat kyllä ihan oikeasti todella hämmentäviä. Viime vuosina olen usein törmännyt Viron ex-presidentti Ilveksen katkeransävyisiin kommentteihin erityisesti SDP-tausteisten Suomen ulkopoliittisten päättäjien käytöksestä ja pitänyt niitä vähän liioiteltuna ja lapsellisina. Mutta kun Halonenkin jatkuvasti sortuu näihin vähätteleviin kommentteihin niin pistää miettimään, että mitähän se meno on oikesti ollut 90-luvulla ja Halosen presidenttikautena kulissien takana. Baltia tuntuu olevan Haloselle täysin sokea piste jota voi vähätellä ja kritisoida ikään kuin nenänvartta pitkin katsoen.

Voisiko se olla, että Halosta harmitti, että Baltia meni hänen vihaamansa USA:n kainaloon? Ja hänen mielestään meidän ei ainakaan sellaiseen hapatukseen pidä ryhtyä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Se täytyy toki muistaa, että Halonen opiskeli viroa ja oli mm Tuglas-seurannan toiminnassa mukana. Tämä ei mitenkään puhdista tai peruuta noita omalaatuisia asenteita, mutta silti on syytä muistaa, että on näitä nyansseja - sama pätee Tuomiojaankin. Lähinnä minusta vaikuttaa silti, että nämä ihmiset ovat luutuneet, kalkkiutuneet menneisyyden maailmaan.

Maailma on täynnä kaikenlaisia nyansseja. Esimerkiksi Josif Stalin oli alun perin ortodoksinen pappi, vaikka Kristuksen opit jäivät hänellä jossakin määrin nyanssin asteelle siinä vaiheessa, kun Dzugasvilin poika ryhtyi varsinaisesti toteuttamaan itseään.

Kuten @Tadu edellä totesi, Halonen ei pysty eikä halua myöntää olleensa oikeastaan missään asiassa väärässä. Sama tuntuu pätevän Erkki Tuomiojaan. Oma uskottavuus paranisi kummallakin huomattavasti, jos olisi pyrkimystä suhtautua edes joihinkin omiin päätöksiin tai linjanvetoihin kriittisesti. Sitähän tuo on kuten sanoit, luutumista menneisyyden maailmaan, kun omia vääriä valintoja selitetään siten, että "ajat olivat toisenlaiset". Mikään ei olisi pakottanut Halosta ja Tuomiojaa mm. suhtautumaan Yhdysvaltoihin ja ylipäätään länteen niin tavattoman penseästi Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisessä ajassa. Kyllä tuo taisi ainakin osittain kummuta heidän ammoin omaksumastaan poliittisesta maailmankuvasta ja geopoliittisesta käsitteistöstä, josta sitten seurasi muita valintoja.

 

[Cobol]

Oma näkemykseni on, että Halonen (ja myös Tuomioja) sekä moni muu arvioi yksinkertaisesti väärin Venäjän kehityksen. Tuomiojasta ei sen enempää tässä ketjussa, mutta Halonenhan korosti 1990-luvulla Baltian maiden oikeutta NATO-jäsenyyteen, kuten Suomenkin. Ja muutaman kerran Halonen totesi senkin, että Suomi voi liittyä NATO-maihin riippumatta siitä, mitä Venäjä jäsenyydestä ajattelee.

Jeltsinin lyhyt kausi ja Putinin nousu demokratiaa lupaillen vakuuttivat presidentti Halosen toteamaan, että Suomi ja Venäjä jakavat samat ideologiat ja samat arvot. Ja kun on yhteiset arvot, ei pidä Halosen linjalla rajaa Suomen ja Venäjän välille vahvistaa. Uskoessaan Venäjään ja Putiniin, Baltian maat tekivätkin Halosen uudistetusta näkökulmasta virheen. Vielä vuosia tämänkin jälkeen Halonen puolusti Putinin kovia otteita. Putinin Venäjä on Halosen mielestä osoittautunut paljon paremmaksi, kuin mitä silloin 15 vuotta sitten epäiltiin Venäjälle syntyvän.

Halonen myös tykkäsi Putinista ja mikäs siinä kun heillä oli Halosen mukaan samanlainen huumorintaju.

Venäjään ja Putiniin sokaistumisen taustalla on myös Halosen mummon kova kohtalo. Vapaussodan päätyttyä viha punaisia naisia kohtaan oli kova ja kaikki neljä lasta otettiin Halosen mummolta pois. Aivan valtava trauma heille kaikille ja monta kertaa on tullut mieleen, että Halosen poliittisten näkemysten kirja kirjoitettiin tuolloin.