Wikipedia on ehdottomasti luotettavin tiedonlähde pohjoisella pallinpuoliskolla. Jos väittämäsi perustuu ainoastaan Irakin sotaan niin otanta on harvinaisen köyhä. Väitätkö vakavalla naamalla että nykyiset armeijat suorittavat suunnitelmallisia kaupunkien massapommituksia kuten tekivät toisessa maailmansodassa? Puhumattakaan suunnitelmallisista massaraiskauksista a´la Neuvostoliitto. Mikä suurvalta-armeija sellaisia harrastaa vastaavassa mittakaavassa (2 miljoonaa saksalaisnaista) nykyään?
Määrittele nykyiset armeijat.
Jos jätetään huomioimatta kehitysmaissa käydyt sodat, joissa huomattavan suuri osa uhreista on sivullisia (siviilejä), kuten Ruandan kansanmurhassa oli tai Sudanin sisällissota, jossa on kuollut kymmeniä, jollei satoja tuhansia siviilejä vuosikymmenten aikana. Niin edelleen löytyy sotarikoksia joiden taustalla on kehittyneenä pidetty maa. Muistuuko mieleesi Balkan 90-luvun alukupuolelta alkan. Srebrenica, jossa YK:n hollantilaissotilaiden estämättä Ratko Mladicin johtamat serbisotilaat tappoivat noin 8000 aseentonta miestä ja poikaa v. 95 (tällöin suurin osa uhreista tosin oli miehiä ja poikia), tai kuinka Balkanilla serbit säännöllisesti tappoivat ja raiskasivat vastustajiaan. Tähän tosin sortuivat myös alueen muut etniset ryhmittymät sisällissodissa mutta eivät niin järjestelmällisesti kuin serbit. Tuolloin serbit perustivsat Eurooppaan ensimmäiset keskitysleirit sitten toisen maailmansodan. Balkanin sotien muotoihin kuului myös siviilien häpäiseminen raiskaamalla tms. keinoin.
Entäpä Tshetshenian sota, ensimmäisessä sodassa arvioidaan menehtyneen vähintäänkin 100 000 tshetsheeniä (jopa paljon yli), joista suurin osa siviilejä. Venäläisjoukot pommittivat armotta Groznya ja muita alueen kyliä ja kaupunkeja. Sotaa voidaan kutsua armottomaksi jossa ei noudatettu (kummallakaan puolella) sodankäynnin sääntöjä. Kuolleiden ohella venäläiset raiskasivat ja kiduttivat vihollisia (tähän tosin sissitkin syyllistyivat Tshetsheniassa ja sen naapuritasavalloissa). Kadonneiden tshetsheenien määrä lasketaan tuhansissa. Toisessa Tshetshenian sodassa on arvioitu Amnestyn mukaan tapetun vähintäänkin 25 000 siviiliä, lisäksi tulevat sissien tappiot sekä venäläissotilaiden tappiot. Ensimmäisen ja toisen sodan seurauksena sissit ovat kohdistaneet iskuja myös muualle Kaukasuksen ja Venäjän alueelle, uhrien määrä on tuhansia kaikkiaan. Tässäkin sodassa siviiliuhrien lukumäärä verrattuna sotilaisiin ja sisseihin/terroristeihin on moninkertainen, siitäkin huolimatta, että etenkin ensimmäisessä sodassa venäläiset sotivat varsin holtittomasti uhraten hyvin paljon omia joukkojaan totaalisessa sodassa. Tshetshenissa sodittiin muutoinkin totaalisesti, siviilejä häpäistiin, kidutettiin ja raiskattiin.
Toki Afganistan ja Irak ovat sotia joissa siviiliuhrein määrä sotilasiin tai sisseihin ja terroristeihin verrattuna on huomattava siitäkin huolimatta etteivät liittoutuneiden joukot ole turvautuneet niin massiivisiin pommituksiin kuin esim. Tshetsheniassa turvauduttiin venäläisten toimesta tai sotimistapoihin joihin serbit (ja muut alueen etniset ryhmittymät) turvautuivat Balkanilla. Ja silti, vaikka Afganistanissa ja Irakissa ei ole turvauduttu niin raakoihin sodankäynnintapoihin, on niissä rikottu kv. sopimuksia ja surmattu eri lähteiden mukaan noin 94 000 siviilistä ja sivullisesta aina Lancetin arvioon noin 600 000 aina yli miljoonaan uhriin, johon on laskettu kaikki sodan seurauksena kuolleet (nälkä, katastrofaalinen terveydenhoito, taudit, terrori-iskut, kasvanut kuolleisuus etc.) vrt. taistelutoimissa kuolleen liittoumansotilaat n. 13600 (2010 alku). Päälle tulevat tietenkin sodassa kuolleen Saddamin aikaisen Irakin asevoimien kuolleet, joita on noin 13 000 - 45 000. Eli tässäkin sodassa sivullisten ja siviilien osuus on suurempi kuin sotilaiden/terroristien osuus, joita on sodassa myös kuollut jokunen tuhat. Sama pätee Afganistaniin eli sielläkin siviiliuhrien määrä suhteessa sotilasuhreihin on suurempi. Siellä liittouma on menettänyt jokusen tuhatta sotilasta, talebanin ja muiden ryhmittymien tappiot ovat epämääräisemmät - tuhansia kuitenkin. Siviiliuhrien määrää on vieläkin vaikeampi arvioida koska maan tilanne on niin kaaottinen ja väkimäärää vaikea arvioida, kuitenkin United Nations Assistance Mission in Afghanistan (UNAMA) mukaan yksin vuonna 2008 kuoli yli 2100 siviiliä aseellisissa konflikteissa. Afganistanissa on kuitenkin huomioitava, että siellä on turvauduttu Irakia harvemmin laajamittaisempiin pommituksiin, mutta silti siviiliuhrien määrä on huomattava, myös liittouman joukkojen aiheuttamana.
Se on sitten eri asia missä määrin siviilien kannalta on ollut etu sille, että liittouman joukot ovat hyökänneet Irakiin ja Afganistaniin, jälkimmäisen kohdalla etu on ehdoton koska talebanien hallinnon alla kärsijöinä olivat vieläkin suuremmassa määrin naiset ja lapset. Saddamin kohdalla kärsijöinä olivat tietyt kansanosat ja ryhmittymät, loppupuolella koko kansa johtuen pakotteista.
Eli siinä mielessä Tarja Halonen on oikeassa, että nykyäänkin sodissa, myös sellaisissa joita sivistysvaltiot käyvät, kuolee huomattavasti enemmän sivullisia kuin sotilaita samaten sivulliset kärsivät enemmän kuin sotilaat. Tosin sanavalinta Halosella oli minun(kin) mielestä väärä, olisi ollut oikein jos hän olisi sanonut "siviilien osuus" eikä painottanut "naisten ja tyttöjen" tjsp. On myös väärin todeta, että sotilas kärsii enemmän koska monissa kohdin hän on valinnut roolinsa, toisin kuin siviili. Hänellä on myös mahdollisuus puolustautumiseen aivan toisella tapaa kuin siviilillä. Siviili on myös edelleen suuremmassa määrin sodan uhri ja pelinappula kuin sotilas.
vlad.
edit: Arvojohtajuudesta totean yks'kantaan sen, että etenkään toisella kaudella sitä ei toivomallani tapaa ole näkynyt. Suoraan sanoen se on ollut vähäistä.