Tarinaa ja muistoja Sisu Teamista

[Thusberg]

Laitan tähän vielä B-maajoukkueen, Sisu Teamin ja Team Karjalan vuosien 1950-1997 aikaisia pelaajien sijoittumisia oli siten, että montako noiden vuosien pelaajaa pelasi nimenomaan A-maajoukkueessa tai Leijonissa ja tähän täydennän tietenkin jo aiemmin mainittujen vuosien 1953-1997 pelaajistojen lisäksi myös vuosien 1950-1952 pelaajiston mahdolliset Leijoniin päässeet pelaajat B-maajoukkueesta/Sisu Teamista nimenomaan perusmiehistöjensä osalta kun ne nyt viimein löytyivät laitettaviksi.

Vuosi 1950 on vuoden 1953 ja 1956 tapaan poikkeus joukossa koska Leijonat eivät koskaan menneet Englannissa pelattuihin MM-Kisoihin sinä vuonna ja Leijonat ymmärtääkseni joutuivat tai pikemmin sanottuna tässä tapauksessa ja vuosista 1953 ja 1956 poiketen mahdollisesti joutuneet pelaamaan tuon ajan sääntöjen mukaisia Eurooppa-kriteerin otteluja säästääkseen paikkansa A-sarjassa tai sitten se muiden joukkueiden poissaolojen takia säilytti sarjapaikkansa A-sarjassa poisjäännistään huolimatta vuodeksi 1951.

Tuolloin vasta koko Eurooppa-kriteerin ottelut tulivat ylipäänsä olemaan koska ne olivat karsintaluonteisia otteluja joiden idea syntyi samaan aikaan kuin koko Jääkiekon MM-Kisojen B-sarjakin joka sekin syntyi varsin viime hetkellä hieman ennen Pariisissa pidettyjä MM-Kisoja joihin liittyi vielä viime hetkellä muutenkin itse A-sarjan kisaisäntä Ranska jolloin Suomi sai osin siitäkin syystä sitten vapaalipun mennä A-sarjaan.

Se ei kuitenkaan ollut itsestään selvä.

Erinäisten tilanteiden johdosta mikäli Suomen ja Ranskan välillä ei olisi päästy selvyyteen pelaamisesta niin ne olisivat ehkä pelanneet Eurooppa-kriteerin ottelun ennen kisoja keskenään tai sitten vielä Italiakin olisi liittynyt mukaan samaan ottelukiistaan jolloin olisi pelattu muu keskinäinen karsinta ennen Eurooppa-kriteerin ottelua.

Tosin 1950-luvulla B-sarjaa Jääkiekon MM-Kisojen osalta ei aina pelattu ja sinne joutuneiden tai sieltä nousseiden joukkueiden tasoon tuli aina tiedotusta myös tuolloisista Eurooppa-kriteerin pisteistä jotka määrittelivät myös silloista sarjaoikeutta.

Vuoden 1953 mahdollinen Eurooppa-kriteerin ottelu näin esimerkiksi olisi ollut Suomella erikoisesti haastamisoikeuttaan käyttäneen Belgian kanssa. Vuonna 1955 Eurooppa-kriteerin haasteita esittivät joillekin A-sarjan maille ainakin Ranska, Jugoslavia ja Unkari joista joku ainakin oli valmistautunut kohtaamaan myös Suomen tarpeen mukaan.

Joka tapauksessa laitan vuoden 1950 kohdalle vuoden 1953 ja 1956 tapaan poikkeuksellisesti kysymysmerkin joskin selvennän sitä asiaa sulkeissa koska tiettävästi Leijonat ehdittiin kyllä alustavasti nimetä vuoden 1950 MM-Kisoihin ennen kun peruutuskäsky sitten tuli ilmeisesti taloudellisista syistä johtuen ja Leijonat jäivät Suomeen:

1950: ? (Suomi ei pelannut Englannissa järjestetyissä MM-Kisoissa vuonna 1950, mutta alustavasti Maalivahti Unto Unski Wiitala/Viitala, Puolustajat Pentti Isotalo, Jukka Wuolio/Vuolio, Matti Rintakoski, Paul Väinjärvi-Kutti, Pentti Karumaa ja Aarno Hietanen ja Hyökkääjät Kalle Havulinna, Aarno Hiekkaranta, Tero Jaakkola, Matti Karumaa, Keijo Kuusela, Esko Tie, Yrjö Hakala, Lofti 'Nasib' Nasibullen ja Eero Saari ainakin olivat Leijonien kisakoneessa mukana siihen mitä B-maajoukkueen Perusmiehistön osalta tuli eli 16 pelaajaa.

Mahdollisesti vielä 1 pelaaja olisi tullut mukaan ja hän olisi ollut tietenkin B-maajoukkueen kanssa korkeintaan jotain harjoitusotteluja tai keskinäisiä harjoituksia jos niitäkään pelannut Aarne 'Dynamo' Honkavaara jolloin mikäli hän todella olisi vain pelannut Jääkarhujen A:ta ja B:tä eli Norjan A ja B-maajoukkuetta vastaan olisi mahdollisten B-maajoukkueen nk. Perusmiehistön pelaajamäärä noussut Leijonissa jo 17 pelaajaan.

Toisaalta taas muutoin pelaajaluku tietenkin olisi tietenkin ollut 16. Aiemmin ja vain silloin kun ennen Norjan A ja B-maajoukkuetta eli Jääkarhujen A:ta ja B:tä vastaan oli otteitaan ja näyttöjään Suomen A-maajoukkueelle esitellyt muut aiemmin nimeämäni seurat kuin mistä haettiin pelaajia niin silloin alasarjojen pelaajien kanssa pelatessaan edes harjoitusottein ainoa Leijoniin asti kohoava pelaaja olisi ollut Leijonien päättäjien mukaan Maalivahti Unto Unski Wiitala/Viitala.

1 pelaaja siis ainakin kuitenkin oli Leijonien lopulta lähtemättömään kisakoneeseen Lontooseen matkalla. Toisaalta paljon tietenkin oli kiinni Hämeenlinnan Tarmon ja Ilveksen yllättävästä pelaajavirrasta nk. Perusmiehistöön kun ei esimerkiksi Wiitala/Viitalasta poiketen Puolustaja Matti Rintakosken tai Hyökkääjä Aarno Hiekkarannan paikka Leijonissa ollut kovinkaan varma ja oli enemmänkin erittäin epävarma.

Lisäksi tuohon aikaan puhuttiin myös yhdesta sen ajan maalivahdista eli Matti Naapurista joka ei vain päässyt pelaamaan B-maajoukkueessa tai varmistamaan pääsyään Leijoniin. Naapuri oli kuitenkin joihinkin alustaviin kokoonpanoihin merkitty vuoden 1950 aikana Kotiin Jääväksi Varamieheksi niin B-maajoukkueen kuin A-maajoukkueen osalta. Mikäli tilanne jostakin muusta yhteydestä selviää tarkemmin tai lisätietoa muuta kautta tulee asian suhteen riittävän paljon niin muutan toki tämän vuoden asian ilman muuta toiseksi.)

1951: 2 pelaajaa (Maalivahti Unto Unski Wiitala/Viitala ja Puolustaja Matti Rintakoski.)

1952: 2 pelaajaa (Maalivahti Unto Unski Wiitala/Viitala ja Puolustaja Matti Rintakoski.)

1953: ? (Suomi ei pelannut Sveitsissä järjestetyissä MM-Kisoissa vuonna 1953, mutta alustavasti Maalivahdit Unto Unski Wiitala/Viitala, Isto Virtanen ja Esko Niemi, Puolustajat Matti Rintakoski, Matti Lampainen ja Ossi Kauppi ja Hyökkääjät Yrjö Hakala, Teuvo Takala, Lauri Silvan ja Erik Sjöberg ainakin olivat Leijonien kisakoneessa mukana siihen mitä B-maajoukkueen Perusmiehistön osalta tuli eli 10 pelaajaa.

Mahdollisesti vielä 1-2 pelaajaa B-maajoukkueen enemmistöseuran eli TBK:n pelaajista oli lisäksi myös mukana lopullisen alustavassa nimilistassa ennen kun peruutus tuli. Välillä vuoden 1956 tilanteesta poiketen Leijoniin haluttiin ehdottoman varmasti esimerkiksi vain Maalivahdit Wiitala/Viitala ja Virtanen ja Puolustaja Rintakoski ja Hyökkääjät Hakala ja Sjöberg jolloin Leijoniin olisi tullut vain 5 pelaajaa.

Lisäksi tuohon aikaan puhuttiin myös yhdesta sen ajan hyökkääjälupauksesta eli Seppo Liitsolasta joka ei vain vielä nähty riittävänä pääsemään pelaamaan B-maajoukkueessa tai puhumattakaan sitten vielä Leijonista. Liitsola oli kuitenkin joihinkin alustaviin kokoonpanoihin merkitty vuoden 1953 aikana Kotiin Jääväksi Varamieheksi niin B-maajoukkueen kuin A-maajoukkueen osalta. Mikäli tilanne jostakin muusta yhteydestä selviää tarkemmin tai lisätietoa muuta kautta tulee asian suhteen riittävän paljon niin muutan toki tämän vuoden asian ilman muuta toiseksi.)

1954: 6 pelaajaa (Maalivahti Esko Niemi, Puolustajat Ossi Kauppi ja Matti Lampainen ja Hyökkääjät Yrjö Hakala, Teuvo Takala ja Lauri Silvan.)

1955: 3 pelaajaa (Maalivahti Esko Niemi ja Hyökkääjät Yrjö Hakala ja Seppo Liitsola.)

1956: ? (Suomi ei pelannut Italiassa järjestetyissä Talviolympialaisissa ja MM-Kisoissa vuonna 1956, mutta alustavasti Maalivahti Esko Niemi ja Hyökkääjät Yrjö Hakala ja Pertti Nieminen ainakin olivat Leijonien kisakoneessa mukana siihen mitä B-maajoukkueen Perusmiehistön osalta tuli eli 3 pelaajaa. Mahdollisesti 1-3 pelaajaa B-maajoukkueen enemmistöseuran eli TPS:n pelaajista oli lisäksi myös mukana lopullisen alustavassa nimilistassa ennen kun peruutus tuli. Mikäli tilanne jostakin selviää tarkemmin tai lisätietoa muuta kautta selviää asian suhteen niin muutan toki tämän vuoden asian ilman muuta toiseksi.)

1957: 3 pelaajaa (Maalivahti Esko Niemi ja Hyökkääjät Yrjö Hakala ja Pertti Nieminen.)

1958: 3 pelaajaa (Maalivahti Esko Niemi ja Hyökkääjät Yrjö Hakala ja Pertti Nieminen.)

1959: 3 pelaajaa (Maalivahti Esko Niemi ja Hyökkääjät Yrjö Hakala ja Pertti Nieminen.)

1960: 3 pelaajaa (Hyökkääjät Voitto Soini, Juhani Wahlsten ja Kalevi Rassa.)

1961: 3 pelaajaa (Hyökkääjät Anssi Salonen, Seppo Vainio ja Jorma Rikala.)

1962: 2 pelaajaa (Puolustajat Jorma Suokko ja Matti Lampainen.)

1963: 6 pelaajaa (Puolustajat Rauno Lehtiö, Jorma Suokko ja Matti Lampainen ja Hyökkääjät Matti Reunamäki, Pentti Hyytiäinen ja Seppo Nikkilä.)

1964: 3 pelaajaa (Puolustaja Jorma Suokko ja Hyökkääjät Jouni Seistamo ja Esko Luostarinen.)

1965: 2 pelaajaa ( Puolustaja Ilkka Mesikämmen ja Hyökkääjä Jaakko Honkanen.)

1966: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Suomen B-maajoukkueen, Suomi B:n tai B-Leijonien säännöllisestä perusmiehistöstä

1967: 5 pelaajaa (Maalivahti Urpo Ylönen, Puolustaja Raimo 'Rätsy' Määttänen ja Hyökkääjät Juhani Wahlsten, Reijo Hakanen ja Esa Peltonen.)

1968: 1 pelaaja (Hyökkääjä Kari Johansson.)

1969: 1 pelaaja (Hyökkääjä Esa Peltonen.)

1970: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1971: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1972: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1973: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1974: 4 pelaajaa (Maalivahti Jorma Valtonen, Puolustaja Jouko Öystilä ja Hyökkääjät Esa Peltonen ja Juhani Tamminen.)

1975: 2 pelaajaa (Maalivahti Jorma Valtonen ja Hyökkääjä Oiva Oijennus.)

1976: 1 pelaaja (Puolustaja Tapio Flinck joka mahtui mukaan myös Kanada Cupiin.)

1977: 2 pelaajaa (Hyökkääjät Antero Lehtonen ja Veli-Matti Ruisma.)

1978: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1979: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1980: 1 pelaaja (Hyökkääjä Jukka Koskilahti.)

1981: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä MM-kisoissa mukana, mutta Kanada Cupiin mahtui Sisu Teamista mukaan Hyökkääjä Arto Javanainen

1982: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1983: 1 pelaaja (Hyökkääjä Tony Arima.)

1984: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1985: 1 pelaaja (Hyökkääjä Mikko Mäkelä.)

1986: 3 pelaajaa (Puolustaja Pekka Laksola ja Hyökkääjät Tommi Pohja ja Kai Suikkanen.)

1987: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä MM-kisoissa mukana, mutta Kanada Cupiin mahtui Sisu Teamista mukaan Hyökkääjä Markku Kyllönen

1988: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1989: 2 pelaajaa (Maalivahti Markus Ketterer ja Puolustaja Reijo Ruotsalainen.)

1990: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1991: 1 pelaaja (Maalivahti Sakari Lindfors.)

1992: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Sisu Teamin säännöllisestä perusmiehistöstä

1993: 3 pelaajaa (Maalivahti Ari Sulander ja Hyökkääjät Keijo Säilynoja ja Juha Ylönen.)

1994: 2 pelaajaa joista 1 eli Maalivahti Pasi Kuivalainen oli niin Talviolympialaisissa 1994 eli Lillehammerissa ja MM-Kisoissa Italiassa ja Hyökkääjä Petri Varis vain Lillehammerissa, mutta ei MM-kisoissa

1995: Ei yhtään varsinaista pelaajaa nimensä Team Karjalaksi muuttaneen entisen Sisu Teamin perusmiehistöstä

1996: 1 pelaaja Team Karjalasta (Puolustaja Kimmo Timonen joka mahtui mukaan myös vuoden 1996 Jääkiekon Maailmancupiin eli World Cupiin.)

1997: Ei yhtään varsinaista pelaajaa Team Karjalan säännöllisestä perusmiehistöstä

Kaiken tämän jälkeen on vielä todettava, että vuoden 1998 mahdollisen Team Karjalan osalta odottelen mitä tahansa mahdollista lisätietoa sen pelaamista peleistä ennen kuin joko aion lisätä sen tähän isoon viestiin tai olla lisäämättä mikäli vain todella löytyy riittävän vankkaa tietoa siihen, että Team Karjalan toiminta olisi päättynyt jo vuoden 1997 puolella.

Tosin ei tuon alustavan vuoden 1998 Team Karjalan säännöllisestä perusmiehistöstä käytännössä yksikään ollut pääsemässä Naganon Talviolympialaisiin tai MM-Kisoihin Sveitsiin sinä vuonna.

 

[Thusberg]

Laitan tähän seuraavaksi Sisu Teamin ja Team Karjalan vuosilta eli tarkemmin sanottuna vuosilta 1974-1997 pelaajia joita eri Sisu Teamin tai Team Karjalan eri vuosien Päävalmentajat aina halusivat joukkueeseensa varattavan 1. Divisioonasta/1-divisioonasta ensisijaisesti eri vuosilta silloin kun SM-Liigan miehiltä vain tulisi jäämään paikkoja auki. Jotkut varatuista pelaajista pelasivat myös Sisu Teamin tai Team Karjalan nk. Perusmiehistöissäkin ja jotkut olivat vain Sisu Teamin tai Team Karjalan Oheispelaajia/Yksittäispelaajia/Reservipelaajia eri vuosilta.

Koska valinnat aikanaan olivat vain ensisijaisia niin muutokset ovat ja olivat toteutuneestikin joskus toisenlaisia kuin mitä ennakoissa ja joskus huomattavastikin. Mahdollisesti jonakin päivänä yritän koota jonkinlaista listaa kaikista mahdollisista aikanaan Sisu Teamissa tai Team Karjalassa edes jollakin tavalla pelanneista tai siihen ehdollakin olleista pelaajista sarjatasosta riippumattakin.

Mahdollista eri pelivuosien täsmennystä tulee ajoittain eri vuosilta lisää tarpeen mukaan sulkuihin toki Sisu Teamin tai Team Karjalan Päävalmentajan maininnan mukaan. Joinakin vuosina Sisu Teamin Päävalmentaja ei alustavasti halunnut ottaa joukkueeseensa pelaajia 1. Divisioonasta/1-divisioonasta. Uutta aiempaan tosiaan on nyt se, että jokainen Päävalmentaja ainoastaan pientä vuoden 1976 epäilystä huomioimatta on nyt näiltä kohta alle tulevilta aikavälien vuosilta löytynyt.

Muiden päivitysten suhteen taas...

Niiden aika ja paikka on jokin toinen kerta kuitenkin.

Tässä alustavat eri vuosien Päävalmentajien valinnat lähtökohtaisesti Divarista vuosilta 1974-1997:

1974: Jorma Valtonen FoPS ja Tom Pietilä Sport (Sisu Teamin Päävalmentaja Matti Reunamäki halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa.)

1975: Kari Eloranta, Erkki Laine ja Pekka Laine KiekkoReipas, Tomi Tainio, Raimo Hirvonen, Pertti Lehtonen, Pertti Savolainen ja Arto Hile Pitäjämäen Tarmo, Vesa Kolehmainen, Ari Lappalainen, Jukka Peitsoma ja Ari Mikkola SaiPa ja Pekka Saikkonen JyP HT (Sisu Teamin Päävalmentaja Matti Ruohonen halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa.)

1976: Ari Hellgren JyP HT ja Håkan Hjerpe Sport (Sisu Teamin melkein täysin varma Päävalmentaja Heikki Järn halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa.)

1977: Håkan Hjerpe Sport (Sisu Teamin Päävalmentaja Seppo Liitsola halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1978: Ari Tamminen SaPKo (Sisu Teamin Päävalmentaja Kaj Rosvall halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1979: Heikki Mälkiä SaiPa, Timo Härkönen ja Ari Tamminen SaPKo (Sisu Teamin Päävalmentaja Kalevi Numminen halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa.)

1980: Jari Munck Sport (Sisu Teamin Päävalmentaja Kaj Rosvall halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1981: Mauno Koivisto HPK (Sisu Teamin Päävalmentaja Kaj Matalamäki halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1982: Erkki Huttunen JoKP (Sisu Teamin Päävalmentaja Jorma Thusberg halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1983: Ei alustavia pelaajavalintoja 1. Divisioonasta/1-divisioonasta (Sisu Teamin Päävalmentaja Jorma Thusberg ei alustavasti halunnut ottaa pelaajia Divarista joukkueeseensa, mutta oli valmis muuttamaan mielipidettään vuoden aikana tarpeen mukaan.)

1984: Risto Kurkinen JyP HT (Sisu Teamin Päävalmentaja Kaj Matalamäki halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1985: Jari Järvinen ja Jari Paavola KalPa ja Ville Kentala Karhu-Kissat (Sisu Teamin Päävalmentaja Kaj Matalamäki halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa.)

1986: Teppo Kivelä HPK, Juha Virtanen TuTo ja Timo Turunen KooKoo (Sisu Teamin Päävalmentaja Juhani Tamminen halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukueeseensa.)

1987: Teppo Kivelä HPK (Sisu Teamin Päävalmentaja Kaj Matalamäki halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1988: Petro Koivunen Kiekko-Espoo, Tero Arkiomaa ja Kimmo Nurro JoKP ja Teemu Selänne ja Mika Strömberg Jokerit (Sisu Teamin Päävalmentaja Kaj Matalamäki halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa.)

1989: Arto Heiskanen Ässät (Sisu Teamin Päävalmentaja Kaj Matalamäki halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1990: Juha Riihijärvi, Marko Lapinkoski ja Marko Pieniniemi Kärpät, Petri Matikainen JoKP ja Harri Aho KooKoo (Sisu Teamin Päävalmentaja Urpo Ylönen halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa.)

1991: Ei alustavia pelaajavalintoja 1. Divisioonasta/1-divisioonasta (Sisu Teamin Päävalmentaja Pekka Rocky Rautakallio ei alustavasti halunnut ottaa pelaajia Divarista joukkueeseensa, mutta oli valmis muuttamaan mielipidettään vuoden aikana tarpeen mukaan.)

1992: Jouko Myrrä TuTo (Sisu Teamin Päävalmentaja Harri Rindell halusi ehdottomasti tämän pelaajan mukaan joukkueeseensa.)

1993: Pekka Virta TuTo ja Veli-Pekka Nutikka SaiPa (Sisu Teamin Päävalmentaja Harri Rindell halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa.)

1994: Petri Varis Haukat ja Toni Sihvonen K-67 (Sisu Teamin Päävalmentaja Sakari Pietilä halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa ja erikoista oli se, että Varis ja Sihvonen olivat vain vierailevia tähtiä Divarissa sinä vuonna kun Varis pelasi enin osin vuottaan Jokerien kanssa SM-Liigassa ja Sihvonen pelasi enin osin vuottaan TPS:n kanssa SM-Liigassa.)

1995: Ei alustavia pelaajavalintoja 1. Divisioonasta/1-divisioonasta (Sisu Teamista nimensä Team Karjalaksi muuttaneen Suomen B-maajoukkueen Päävalmentaja Sakari Pietilä ei alustavasti halunnut ottaa pelaajia Divarista joukkueeseensa, mutta oli valmis muuttamaan mielipidettään vuoden aikana tarpeen mukaan.)

1996: Esa Pirnes, Jaako Niskavaara ja Petri Isotalus Kärpät, Juha-Pekka Rinkinen SaiPa ja Jussi Salminen Reipas, Miika Elomo, Kimmo Rintanen, Teemu Numminen, Marko Mäkinen, Sami Salonen, Tomi Kallio, Mikko Tamminen ja Mikko Markkanen TPS/K-67 ja Tomi Hirvonen Ilves/KooVee, Tuomas Reijonen Tappara/KooVee, Vesa Toskala Ilves/KooVee, Mika Manninen Ilves/KooVee, Antti Rahkonen Tappara/KooVee, Sami-Ville Salomaa Tappara/KooVee ja Pekka Kangasalusta Ilves/KooVee (Team Karjalassa tiettävästi oli ehkäpä jopa koko B-maajoukkueen/Sisu Teamin/Team Karjala-aikakauden suurin pelaajamäärä. Tietääkseni tämän vuoden aikana Team Karjalassa pelasi jopa yli satakin pelaajaa vuoden aikana jossakin kohtaa sitä.

Team Karjalan Perusmiehistön lisäksi Team Karjalan Oheispelaajistoon/Yksittäispelaajistoon/Reservipelaajistoon kuului ainakin 77 eri pelaajaa ja ehkä kenties enemmänkin. Divarimiehistä puhuttaessa varsinaisia Divarimiehiä oli ainakin mukana viisi kappaletta ja osin SM-Liigasta lainalla Divariin olleita pelaajia 15 kappaletta eli yhteensä 20 pelaajaa toistaiseksi.

Merkitsen SM-Liigan ja Divarin välillä säännöllisesti pelanneet pelaajat poikkeavalla tavalla kuin normaalisti mainiten ensin Divarin pelaajat ja lopuksi SM-Liigan ja Divarin lainapelaajat. Kaikki heidät Team Karjalan Päävalmentaja Sakari Pietilä halusi ehdottomasti mukaan joukkueeseensa. Pelaajamäärät voivat muuttua vielä tulevaisuudessa.)

1997: Miikka Kiprusoff AIK ja Marko Kiprusoff MIF Redhawks (Team Karjalan Päävalmentaja Sakari Pietilä halusi ehdottomasti nämä pelaajat mukaan joukkueeseensa, mutta ruotsalaisista seuroista vain AIK päästi lopulta Miikkan vapaaksi pelaamaan aina silloin tällöin Team Karjalaan silloin kun pelit eivät osuneet sen seuran kanssa yhteen ja MIF Redhawks kieltäytyi pitkistä neuvotteluista huolimatta päästämästä Markoa mukaan Team Karjalaan pelaamaan mitenkään.

Mikäli Kiprusoffin veljekset olisivat pelanneet Suomessa niin TPS/K-67 olisivat olleet seurat mistä heidät lähtökohtaisesti olisi löytänyt sinä vuonna koska molemmat osin pohtivat muutenkin pelaaja-asemaansa sinä vuonna tarkkaan ja varsinkin Miikka pohtikin niin kun oli vielä niin nuori kaveri tuolloin.)

Vuoden 1997 lopulla mahdollisesti ehkä vielä vuonna 1998 pelanneeseen viimeiseen Team Karjalaan ehdolla oli TPS/K-67:n ja AIK:n kanssa sopimustaistoon joutuneen Miikka Kiprusoffin lisäksi myös Divarista Hermeksen Antti Virtanen ja Timo Pärssinen ja Diskoksen Miikka Männikkö.

Näitä kaikkia pelaajia niin Team Karjalan lähtökohtaisesti väistyvä Päävalmentaja Sakari Pietilä kuin myös mahdollinen viimeinen Team Karjalan Päävalmentaja koskaan vuoden 1997 lopulla tai 1998 aikana eli Kari Eloranta halusi ehdottomasti mukaan joukkueeseensa.

Mahdollisesti Sakari Pietilä saattoi kyllä olla Team Karjalan viimeinen Päävalmentaja sen tuulisilla loppumetreilläkin vuoden 1997 lopulla tai 1998 aikana, mutta en ole päässyt ehdottomaan varmuuteen tästä asiasta vieläkään pitkän ajan jälkeen.

 

[Thusberg]

Laitan seuraavaksi tähän Suomen B-maajoukkueiden, Sisu Teamin ja Team Karjalan tunnetut Päävalmentajat ja Varapäävalmentajat muiden tunnettujen mahdollisten oheishenkilöiden kera vuosien 1950-1997 väliseltä ajalta päivitettynä pitkästä aikaa.

Joiltakin vuosilta tietenkin on lisäkysymyksiä ja hyvin paljon on tyhjää toistaiseksi vuosien 1950-1966 väliseltä ajalta joskin vuoden 1963 B-maajoukkuetta valmensi ainakin tiettävästi Teuvo Myyryläinen ja vuoden 1960 B-maajoukkuetta valmensi Matti Vento, mutta joissakin tuon ajan ja nimenomaan vuoden 1963 lukemissani lehdissä on väitetty muidenkin valmentaneen B-maajoukkuetta sen vuoden väliseltä ajalta joten jatkoa seuraa senkin tiedon varmistuksen osalta melko varmasti.

Varmempana tietona laitan tähän vuosien 1967-1997 aikavälin Päävalmentajat ja Varapäävalmentajat lisättynä mahdollisilla muilla oheishenkilöillään Sisu Teamista ja Team Karjalasta puhuttaessa ja näitä saa seuraavaksi tuon aikavälin kyseenalaisten vuosien kohdalta vapaasti täydentämään ja toivottavasti joku jäsen näitä vain sattuisi muistamaan tai tietämään paremminkin. Merkkaan kyseenalaiset tietenkin kysymysmerkillä ja laitan mahdolliset selitykset sulkeisiin niiltä vuosilta puhuttaessa.

Nyt siis vuosien 1967-1997 aikavälin Päävalmentajat, Varapäävalmentajat ja Oheishenkilöt noilta vuosilta toistaiseksi kerättynä ja pikaisesti vuosien 1950-1966 tilanteen mainiten:

1950-1966: Vuoden 1960 Päävalmentaja B-maajoukkueessa oli Matti Vento ja Joukkueenjohtaja oli Emil Vuorimaa tai joskus myös eri lähteissä tämän herran nimi oli kirjoitettu muotoon Eemil Vuorimaa ja 1963 Päävalmentaja B-maajoukkueella oli tiettävästi Teuvo Myyryläinen ja muilta vuosilta ei toistaiseksi ole tullut mitään valmentajatietoja vastaan mitenkään ja vielä vähemmän oheishenkilöstötietoa. Myyryläisen asema vuoden 1963 osalta on myös hieman epävarma.

1967: Päävalmentaja oli Lasse Heikkilä ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1968: Päävalmentaja oli Lasse Heikkilä ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1969: Päävalmentaja oli Lasse Heikkilä ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1970: Päävalmentaja oli Lasse Heikkilä ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto ja mahdollinen Joukkuelääkäri oli Tapani Linna. (Ensi kertaa muutamissa lehdissä jo esiintyi Linnan nimi Joukkuelääkärinä ja hän ainakin tästä vuodesta eteenpäin alkoi esiintyä enemmän oheishenkilöstön maininnoissa ja pysyi siinä koko 1970-luvun enemmän tai vähemmän.)

1971: Päävalmentaja oli Lasse Heikkilä ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1972: Päävalmentaja oli Raimo Määttänen ja Varapäävalmentaja oli Matti Reunamäki ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1973: Päävalmentaja oli Raimo Määttänen ja Varapäävalmentaja oli Matti Reunamäki ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1974: Päävalmentaja oli Matti Reunamäki ja Varapäävalmentaja oli aiemman Heikki Ermin sijaan korjatusti Heikki Järn ja Apulaispäävalmentaja ja Pelaaja-Valmentaja oli Jorma Suokko ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1975: Päävalmentaja oli Matti Ruohonen ja Varapäävalmentaja Virkaa Toimittava Päävalmentaja Tarpeen Mukaan oli aiemman Heikki Ermin sijaan korjatusti Heikki Järn ja Apulaispäävalmentaja ja Pelaaja-Valmentaja oli Jorma Suokko ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto. (Joskus aiemmin luulin Arto Sirviön olleen Sisu Teamin Päävalmentaja vuonna 1975, mutta minun mielestäni näin kaiken jälkeen Matti Ruohosen ja Heikki Järnin aseman selvittyä kuten myös jo osin alustavien tietojenkin perusteella herra Sirviö oli kyllä pikemminkin 1970-luvulla aika monena vuotena Sisu Teamin Vastaava Joukkueen Huoltaja eli Pertti Kontton varamies silloin kun aivan joka turnaukseen ei herra Kontto ehtinyt ja silloin kun niin olisi käynyt niin sitten Joukkueen Huoltaja Sisu Teamilla tietenkin olisi ollut Sirviö.

Tosin Sirviön tarkat vuodet juurikin Sisu Teamin Vastaavana Joukkueen Huoltajana ovat epäselvät Tapani Linnan Joukkuelääkärin paikan tapaan joten siksi en vielä ole isommin päivittänyt niin Sirviön tai Linnan osuutta tämän vuoden tai osin monen muunkaan 1970-luvun vuoden kohdalla.)

1976: Päävalmentaja oli aiemman Heikki Ermin sijaan korjatusti Heikki Järn ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto (Tältä vuodelta ei edelleen Päävalmentajasta tai Varapäävalmentajasta ole tietoa. Huhuja olen kuullut Kaj Rosvallista ja Kaj Matalamäestä, mutta kovin vahvoja ne eivät ole olleet vielä pitkän ajan jälkeenkään joten paha mennä siitä sitten sanomaan. Heikki Järnin Päävalmentajan pestin Sisu Teamin osalta voin sanoa sen melkein varmaksi ilman sitten jotain todella kouriintuntuvaa todistetta siitä, että hän ei nimenomaan olisi valmentanut.)

1977: Päävalmentaja oli Seppo Liitsola ja Varapäävalmentaja oli Kaj Rosvall ja Apulaispäävalmentajana oli Kaj Matalamäki ja Pertti Kontto oli Joukkueen Huoltaja.

1978: Päävalmentaja oli Kaj Rosvall ja Varapäävalmentaja oli aiemman Heikki Ermin sijaan korjatusti Heikki Järn ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto. (Myös vuonna 1978 Joukkuelääkärinä Sisu Teamissa ainakin melko vahvasti toimi Tapani Linna, mutta toistaiseksi odottelen parempia lisätietoja niiltä jotka sitä mahdollisesti osaavat kertoa tämän asian suhteen.)

1979: Päävalmentaja oli Kaj Rosvall ja Varapäävalmentaja oli Kalevi Numminen ja Apulaispäävalmentajana oli aiemman Heikki Ermin sijaan korjatusti Heikki Järn ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto. (Myös vuonna 1979 Joukkuelääkärinä Sisu Teamissa ainakin melko vahvasti toimi Tapani Linna, mutta toistaiseksi odottelen parempia lisätietoja niiltä jotka sitä mahdollisesti osaavat kertoa tämän asian suhteen.)

1980: Päävalmentaja oli Kaj Rosvall ja Varapäävalmentaja oli aiemman Heikki Ermin sijaan korjatusti Heikki Järn ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1981: Päävalmentaja oli Kaj 'Kaitsu' Matalamäki ja Varapäävalmentaja oli Pekka Uitus ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto ja Joukkuelääkäri oli Tapani 'Tapsa' Linna..

1982: Päävalmentaja oli Jorma 'Hiljainen Ukkonen' Thusberg ja Varapäävalmentaja oli Pentti Matikainen ja Apulaispäävalmentaja oli Reino 'Reksa' 'Pappa' 'Pappa-Reksa' 'Ukko-Reksa' Ruotsalainen, Joukkueenjohtaja oli Unto 'Unski' Wiitala/Viitala ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto.

1983: Päävalmentaja oli Jorma 'Hiljainen Ukkonen' Thusberg ja Varapäävalmentaja oli Pentti Matikainen ja Apulaispäävalmentaja oli Reino 'Reksa' 'Pappa' 'Pappa-Reksa' 'Ukko-Reksa' Ruotsalainen, Joukkueenjohtaja oli Unto 'Unski' Wiitala/Viitala ja Joukkueen Huoltaja oli Pertti Kontto. (Tänä kyseisenä vuonna Tapani 'Tapsa' Linnan ainakin mainittiin vahvasti olleen SIsu Teamin Joukkuelääkäri, mutta aivan tarkkoja tietoja en ole saanut selville asian osalta vielä tässä vaiheessa.)

1984: Päävalmentaja oli Kaj 'Kaitsu' Matalamäki ja Varapäävalmentaja oli Lasse Vanhanen ja Apulaispäävalmentaja oli Lasse Väliaho ja Joukkueenjohtaja oli Heikki Riihiranta ja Varajoukkueenjohtaja oli Lalli Partinen ja Pertti Kontto oli Joukkueen Huoltaja ja Ilkka Repo oli Varajoukkueenhuoltaja ja Jukka Laaksonen oli Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja, Hieroja ja Fysioterapeutti. (Mahdollisesti joko Tapani 'Tapsa' Linna oli viimeistä kertaa Sisu Teamin Joukkuelääkäri ja muutoin Sisu Teamin Joukkuelääkäri saattoi jo olla Seppo Savolainen ja muussa tapauksessa joku aivan toinen henkilö oli Sisu Teamin Joukkuelääkärinä tuona kyseisenä vuotena.)

1985: Päävalmentaja oli Kaj 'Kaitsu' Matalamäki ja Varapäävalmentaja oli Lasse Väliaho ja Apulaispäävalmentaja oli Lasse Vanhanen ja Joukkueenjohtaja oli Heikki Riihiranta ja Varajoukkueenjohtaja oli Lalli Partinen ja Pertti Kontto oli viimeistä kertaa Joukkueen Huoltaja Sisu Teamille ja Ilkka Repo oli Varajoukkueenhuoltaja ja Jukka Laaksonen oli Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja, Hieroja ja Fysioterapeutti ja Joukkuelääkäri oli Seppo Savolainen.

1986: Päävalmentaja oli Juhani Tamminen ja Varapäävalmentaja oli Erkka Westerlund ja Apulaispäävalmentaja oli Mölli Keinonen ja Joukkueenjohtaja oli Heikki Riihiranta ja Joukkueen Huoltaja oli Ilkka Repo ja Varajoukkueenhuoltaja oli Jukka Laaksonen ja Joukkuelääkäri oli Seppo Savolainen.

1987: Päävalmentaja oli Kaj 'Kaitsu' Matalamäki ja Varapäävalmentaja oli Erkka Westerlund ja Apulaispäävalmentaja oli Olli T. Hietanen ja Joukkueenjohtaja oli Heikki Riihiranta ja Joukkueen Huoltaja oli Ilkka Repo ja Varajoukkueenhuoltaja oli Jukka Laaksonen.

1988: Päävalmentaja oli Kaj 'Kaitsu' Matalamäki ja Varapäävalmentaja oli Erkka Westerlund ja Apulaispäävalmentaja oli Sakari 'Sakke' Pietilä. (Joukkueen Huoltajasta Sisu Teamiin 30 vuoden takaa ei ole aivan täyttä varmuutta, mutta ehdokkaita on näillä näkymin ollut kaksi eli vielä kerran Ilkka Repo tai sitten ensi kertaa Lasse Laukkanen olisi ollut Joukkueen Huoltaja.)

1989: Päävalmentaja oli Kaj 'Kaitsu' Matalamäki ja Varapäävalmentaja oli Jarkko Nurminen ja Apulaispäävalmentaja oli Sakari 'Sakke' Pietilä ja Joukkueen Huoltaja oli Lasse Laukkanen.

1990: Päävalmentaja oli Urpo Ylönen ja Varapäävalmentaja oli Jarkko Nurminen ja Apulaispäävalmentaja oli Sakari 'Sakke' Pietilä ja Joukkueen Huoltaja oli Lasse Laukkanen.

1991: Päävalmentaja oli Pekka 'Rocky' Rautakallio ja Varapäävalmentaja oli Sakari 'Sakke' Pietilä. (Lasse Laukkasesta olen kuullut hänen mahdollisesti tuolloin olleen Sisu Teamin Joukkueen Huoltaja tuonakin vuotena, mutta aivan varma en ole tästä asiasta kun aiemmin löytyneiden tietojen pohjalta ei kuitenkaan hänen täysin kiistattomasti sanottu olleen Sisu Teamissa sinä vuonna.

Tämän vuoden osalta oli erittäin pitkään äärimmäisen vaikeaa löytää oikein mitään paikkansa pitävää tietoa ja välillä luulin Sisu Teamin käyttävän samaa ratkaisua kuin mitä Ruotsin Vikingarna käytti samana vuonna eli Kiertävää Päävalmentajaa kauden peleissä joka tietenkin olisi vaihtunut vähän väliä ja jolloin vain hyvin vähän olisi ollut sama Päävalmentaja kauden peleissä peräkkäin.

Ja tunnetustihan siihen ratkaisuun päädyttiin kun Vikingarnan Päävalmentaja vuosimallia 1991 eli Timo 'Timppa' Lahtinen oli aika lailla kiinni omissa seurapeleissään hieman liiankin paljon.)

1992: Päävalmentaja oli Harri Rindell ja Varapäävalmentaja oli Sakari 'Sakke' Pietilä ja Joukkueenjohtaja oli Hannu Soro ja Varajoukkueenjohtaja oli Jorma Niemelä ja Joukkueen Huoltaja oli Lasse Laukkanen.

1993: Päävalmentaja oli Harri Rindell ja Varapäävalmentaja oli Sakari 'Sakke' Pietilä ja Joukkueenjohtaja oli Hannu Soro ja Varajoukkueenjohtaja oli Jorma Niemelä. (Näillä näkymin Joukkueen Huoltaja Sisu Teamissa 25 vuotta sitten oli ainakin joku muu kuin Lasse Laukkanen. Tosin mitään uutta ja konkreettista tietoa ei ole mahdollisesta Sisu Teamin Joukkueen Huoltajasta löytynyt.)

1994: Viimeinen Sisu Team-ajan Päävalmentaja oli Sakari 'Sakke' Pietilä ja viimeinen Sisu Team-ajan Varapäävalmentaja oli Esko Nokelainen ja viimeinen Sisu Team-ajan Apulaispäävalmentaja oli Samu Kuitunen ja viimeinen Sisu Team-ajan Joukkueenjohtaja oli Hannu Soro ja viimeine Sisu Team-ajan Joukkueenlääkäri oli Tapio 'Tapsa' Mäkinen ja viimeinen Sisu Team-ajan Fysioterapeutti oli Ari Rajaranta. .

1995: Ensimmäinen Team Karjalan Päävalmentaja oli Sakari 'Sakke' Pietilä ja ensimmäinen Varapäävalmentaja oli Samu Kuitunen ja ensimmäinen Apulaispäävalmentaja ja Joukkueen Huoltaja oli Esa Maunula ja ensimmäinen Varajoukkueenhuoltaja oli Lasse Laukkanen ja Joukkueenjohtaja oli ensimmäisenä myös Team Karjalassa Hannu Soro.

1996: Päävalmentaja oli viimeistä kertaa täysin kiistattoman varmasti Sakari 'Sakke' Pietilä ja Varapäävalmentaja oli Kari Savolainen ja Esa Maunula oli Joukkueen Huoltaja ja Varajoukkueenhuoltaja oli Lasse Laukkanen ja Joukkueenjohtaja oli Hannu Soro.

1997: Team Karjalan Päävalmentajana oli ainakin tiettävästi viimeistä kertaa melko suurella varmuudella sen viimeisenä toimintavuotena Sakari 'Sakke' Pietilä ja Varapäävalmentaja ja Päävalmentaja Tarpeen Mukaan Team Karjalalle oli Kari Eloranta joka saattoi periä myös Team Karjalan mahdollisen viimeisen vuoden eli vuoden 1998 Team Karjalan Päävalmentajan paikan ja viimeistä kertaa Joukkueenjohtajana toimi Team Karjalassa Hannu Soro ja Joukkueen Huoltajana viimeistä kertaa Team Karjalassa toimi Esa Maunula ja Varajoukkueenhuoltajana viimeistä kertaa Team Karjalassa toimi Lasse Laukkanen.

Saatan myöhemmin vielä päivittää yksittäisesti noita muita Sisu Teameja oheishenkilöstönsä osalta ja toistaiseksi olen jättänyt Sisu Teamin Joukkuelääkäri Tapani Linnan aika monelle vuodelle merkitsemättä koska aivan kaikkia hänen toimivuosiaan Sisu Teamissa en vielä ole saanut kiistattoman tarkasti selville.

Samanlainen ongelmatapaus on myös Sisu Teamin historian varrelta Arto Sirviön tarkka rooli Varajoukkueenhuoltajana 1970-luvulla ja vuoden 1998 Team Karjalan ja Kari Elorannan tilanne koska välillä Elorannasta puhuttiin myös Team Karjalan mahdollisesti päätettyä toimintansa vuonna 1997 juurikin Team Karjalan Päävalmentajana viimeiseen mahdolliseen otteluun eli jonkinlaiseen juhlaotteluun Jääkarhuja eli Norjaa vastaan.

Tämä kaikki toki vain ja ainoastaan mikäli Team Karjalan vaiheet päättyivät jo vuonna 1997 kun muutoin ne päättyivät vuonna 1998 vaikkakin vuonna 1998 Team Karjalan osalta ainakin puhuttaessa Sakari 'Sakke' Pietilä oli jo kauan sitten lähtenyt ja silloin ainakin Kari Eloranta valmensi Team Karjalaa jos valmensi.

 

[Thusberg]

Viime aikoina tietooni on tullut mahdollisia, mutta myös ristiriitaisia uusia ottelutapahtumia ja turnauksia Suomen C-maajoukkueelta eli vanhan ajan Kehitysjoukkueelta ja myöhemmältä Team Finlandilta.

Uudet päivitykset koskevat 1990-lukua, mutta näistä kohta lueteltavissa ainakin viimeinen voi olla hyvinkin vain suomalaisen seurajoukkueenkin ottelu.

Joka tapauksessa vuonna 1992 Kehitysjoukkue eli Suomen C-maajoukkue on saattanut pelata Unkaria vastaan maaliskuussa 1992 tai viimeistään huhtikuussa 1992 riippuen siitä, että halusiko Unkarin maajoukkue pelata tuon mahdollisesti pelatun turnauksen osana harjoituskauttaan ennen Jääkiekon MM-Kisojen C-sarjaa vai vasta huhtikuussa 1992 sitten niiden jälkeen. Toki tuo mahdollisesti pelattu turnaus on voinut olla myös hyvin lopussakin maaliskuuta 1992 sen jälkeen kun Unkari olisi palannut Isosta-Britanniasta pidetyistä MM-kisojen alemman sarjan koettelevasta turnauksestaan.

Tuo ottelutapahtuma pitää vielä yrittää löytää mahdollisista unkarilaisista sanomalehdistä mikäli vain mahdollista niin tuloksiltaan koska muutoin sitä ei mahdollisesti ole pelattu.

Tuo tapahtuma olisi ollut Jegkorong Magyar-kupa 1992 tai Jegkorong Budapest-kupa 1992 eli toisin sanoen Jääkiekon Unkarin Cup 1992 tai Jääkiekon Budapest Cup 1992.

Tuossa olisi siis pelannut tietenkin itse Unkarin lisäksi Kehitysjoukkue, Kanadan C-maajoukkue ja Riihimäen Kiekko-Nikkarit eli tuolloiset Nikkarit.

Kehitysjoukkueessa eli Suomen C-maajoukkueessa tuona vuonna pelasi yllättävänkin monta pelaajaa tuon vuoden Kolmannen Divisioonan joukkueista eli Pitäjänmäen Tarmosta ja jokunen pelaaja Riihimäen Kiekko-Nikkareista eli tuolloin Nikkareista pelasi Kehitysjoukkueessa niiltä osin jos ne olivat sellaisia pelaajia jotka eivät varsinaisesti mahtuneet omaan joukkueeseensa yleisellä kotimaisella sarjakaudella tai tuota turnausta ajatellen eivät mahtuneet juurikaan Kehitysjoukkueeseen kun tuon vuoden Kehitysjoukkueessa oli myös korkeampienkin divarien joukkueista pelaajia.

Toisaalta harvoissa kotimaisissa lähteissä tuon erittäin vaikeasti tiedoiltaan saatavissa olevasta mahdollisesta turnauksesta puhuttaessa Unkarin kärsimät tappiot olivat kuitenkin yllättävänkin pienilukuisia ja myös Nikkarit Unkarin sanottiin voittaneen mikä viittaa siihen, että Unkarin maalilla hyvin todennäköisesti pelasi tuon ajan Szuperman eli György Poznik joten sikäli se viittaisi turnaukseen sen ikinä ollessa pelattukaan maaliskuussa 1992 ennen C-sarjan sen vuoden MM-Kisoja ennemmin kuin huhtikuussa 1992 koska Poznik näin esimerkiksi vietti tuolloin lasaretissa aikaansa merkittävien polviin ja sääriin kohdistuneiden vammojen kuntoutumisessa jotka osaltaan olivat myöhemmin lopettamassa myös hänen maajoukkueuraansa.

Ja Unkarin tuon ajan muut maalivahdit Karoly Ban ja Zsolt Juhasz olisivat varsinkin ensin mainitun osalta olleet ehkä jopa liiankin haastavissa oloissa.

Joka tapauksessa Unkari tuolloin ainakin hävisi Kehitysjoukkueelle maalilla, Kehitysjoukkue taas hävisi niukasti maalilla Kanadan C-maajoukkueelle, Kanadan C-maajoukkue voitti Unkarin tuolloin varsin säästeliäästi pelaten ja myös mitä ilmeisimmin erittäin hurjassa vedossa olleen Poznikin ansiosta vain 2-3 maalilla ja lopuksi tietenkin Unkari voitti ilmeisen niukasti Istvan Kalteneckerin vetämällä tarkalla rannelaukauksella Nikkarit ja Nikkarit hävisivät turnauksen aikana selvin rökälenumeroin Kanadan C-maajoukkueelle ja pelasi tasan Kehitysjoukkueen kanssa.

Muuta suurempaa ja edes jotenkin kotimaisissa lehdissä ratkaisevaa vihjettä ei tuosta turnauksesta ole tulut paitsi se, että joku Kehitysjoukkueessa pelannut Pitäjänmäen Tarmoa edustaneen tuon ajan kauden joukkuepelaaja loukkaantui tuon turnauksen jälkeen olleessa isäntäjoukkueen ratsastusonnettomuudessa kun tosiaan Unkarin Jääkiekkoliitto kustansi tuon turnauksen joukkueille sen jälkeen ratsastusmatkan. Tuolle kyseiselle pelaajalle tuli tiettävästi selkävamma ja munuaisvika kun pudottiin kovassa vauhdissa hevosen selästä.

 

[Thusberg]

Seuraava muu viime aikojen mahdollinen Kehitysjoukkueen eli Suomen C-maajoukkueen ja myöhemmän Team Finlandin pelaama tapahtuma tai turnaus on saattanut olla marraskuussa 1993, milloin tahansa 15.11.1993 eteenpäin pelattu Jääkiekon Eesti Cup 1993 Virossa.

Jääkiekon Eesti Cupia ei tässä tapauksessa tule sotkea 1990-luvun aikana pelattuun, vuonna 1998 lähtökohtaisesti lopetettuun pois lukien yksittäistä vuoden 2007 piipahdusta tehneeseen Jääkiekon Viron Cupiin joka tietenkin aikanaan oli myös Jääkiekon Neuvosto-Viron Cup jota pelattiin tietenkin Viron miehitysvuosina.

Lähinnä siis tuo vuoden 1993 Jääkiekon Eesti Cup 1993 Virossa oli vapaamielisempi turnaus koska tuon ajan varsinainen Jääkiekon Viron Cup vakavampana turnauksena sisälsi vain seurajoukkueita esikuvanaan tietenkin vahvasti vanhemman ajan Jääkiekon Suomen Cup.

Joka tapauksessa Eesti Cup 1993 on saattanut olla ehkä myös vain kotimaisia seurajoukkueita sisältänyt turnaus joskin ei ihan niin todennäköisesti kun mitä kohta tuleva seuraava ja viimeinen uusi päivitys viime ajoilta.

Eesti Cupissa 1993 oli tietääkseni pelaamassa Kehitysjoukkue eli Suomen C-maajoukkue, Viro, Helsingin Kosken Pojat eli KoPo joka tuolloin pelasi joko Toista Divisioonaa tai Kolmatta Divisioonaa ja Kohtlajärvi virolaisena seurajoukkueena.

Tuon vuoden Kehitysjoukkue ainakin tiettävästi koottiin jälleen yllättävänkin monesta Pitäjänmäen Tarmon ja KoPo:n sellaisesta pelaajasta jotka eivät mahtuneet omaan varsinaiseen edustusjoukkueeseensa tulevaa kotimaista sarjakautta ajatellen vaikkakin myös korkeampienkin divarien pelaajia oli tuohon aikaan Kehitysjoukkueessa.

Pitäjänmäen Tarmo pelasi tuolloin Toista Divisioonaa.

Kehitysjoukkueen osalta se voitti tuossa turnauksessa KoPo:n maalein 3-1 ja Kohtlajärven maalein 6-0. Viro taas voitti ainakin näillä näkymin KoPo:n maalein 7-3 ja Kohtlajärven peräti maalein 14-1. KoPo:lla ja Kohtlajärvellä ottelu päättyi KoPo:n voittoon 6-3.

Tuon turnauksen viimeisen ottelun osalta on kuitenkin ristiriitaista tietoa kun välillä Kehitysjoukkueen sanottiin voittaneen Viron peräti maalein 7-2, välillä sen olleen jopa toisin päin kun Kehitysjoukkueelta turnauksen aikana olivat muun muassa loukkaantuneet molemmat tuon ajan järkevät maalivahdit jolloin sitten Kehitysjoukkue olisi käyttänyt joko omaa nimettyä kolmosmaalivahtiaan tai sitten lainannut pikavauhtia erikoisen tilanteen johdosta KoPo:n maalivahtia kärsien toki myös osittain muustakin kenttäpelaajiston loukkaantumisista ja sitten Viron on sanottu voittaneen myös niukasti maalein 4-3 Kehitysjoukkueen.

Jos tuon tarkan lopputuloksen vain löytäisi niin se olisi hyvä joskin vaatii myös vielä virolaislehtien tarkastusta isommin.

Tuo mahdollinen KoPo:n maalivahdin lainaus olisi johtunut myös siitä, että tuon vuoden Kehitysjoukkueen kolmosmaalivahti ei olisi ollut pelannut vielä minuuttiakaan kauden peleissä ja kun vastapuolella oli paljon tuon ajan Viron tähtipelaajia ja vielä peräti Andrus Ahi veräjänvahtina etelänaapurilla niin varmistellakin haluttiin, että ei vain kävisi liian huonosti.

Saa sitten nähdä, että miten tilanne on lopulta mennyt ja kaikki turnauksen ottelut pelattiin Tallinnan Jäähallissa tuolloin.

 

[Thusberg]

Team Finlandin eli tuolloin tietenkin jo muutamaa vuotta aiemmin jo vuonna 1995 uudelleen nimetyn Suomen C-maajoukkueen tai Kehitysjoukkueen osalta vuonna 1998 tämä viimeinen mahdollinen uusi ottelutieto on ollut sellaista jääkiekkomaata kuin Etelä-Afrikkaa vastaan.

Team Finland toki pelasi vuonna 2005 tai 2006 hyvinkin tunnetun tai ainakin aiemmin itse tietämäni ottelumatkan kyllä Etelä-Afrikkaa vastaan jota tuolloin noina vuosina mainostettiin kuulemma ensimmäiseksi Suomen Jääkiekkomaajoukkueen otteluksi sitä vastaan kun tietenkään Leijonat tai Mestis All-Stars eivät halunneet tuolloin pelata Etelä-Afrikkaa vastaan, mutta vuoden 1998 tämä mahdollinen uusi ottelutieto varsinkin maajoukkuetason pelinä olisi jotain todella uutta mikäli näin on todella tapahtunut!

Tämä ottelutieto on kylläkin kaikkein epävarmin näistä kahdesta aiemmin mainitusta muusta uudesta ottelutiedosta poiketen ainakin juurikin alemman tason maajoukkuepelinä.

Mikäli tämä ottelu ikinä pelattiin niin se ilman muuta pelattiin joulukuussa 1998 silloin kun Suomen eri jääkiekkosarjat viettivät yleistä joulutaukoaan.

Mahdollisesti Team Finlandkin saattoi perua tämän ottelun, mutta mikäli se olisi sen perunut niin sen tilalla Etelä-Afrikkaa vastaan olisi pelannut suomalainen seurajoukkue.

Ja siinä tapauksessa Etelä-Afrikan Hokkie-Luipeerdin, Hokkie-Tierin ja Hokkie-Bergtierin eli tuttavallisemmin näin suomalaisittan jääkiekolliselta lempinimeltään Kiekkopantterit kohtasi tai olisi kohdannut Krugersdorpin Jäähallissa tai Pretorian Jäähallissa Pitäjänmäen Tarmo.

Tuohon aikaan Pitäjänmäen Tarmo pelasi Toista Divisioonaa josta se jäämällä seiskapaikalle sinä sarjavuonna seuraavan vuoden puolella nousi kun nousikin niukasti tuolloin perustettuun kokonaan uuteen Suomi-Sarjaan.

Harmittavasti tuosta joulukuun 1998 ottelusta Etelä-Afrikkaa vastaan joko Team Finlandin tai Pitäjänmäen Tarmon osalta ei löytynyt ottelutulosta.

Oikein viime kädessä jos ei vain mistään löydy niin tiedä sitten, että löytyisikö näin huvin vuoksi vaikka itse Kiekkopanttereiden omasta Kiekkoliitosta Pretoriasta tietoa?

Tosin heillä ei ihmeitä tosin paljoakaan ole tallessa aineistoa tai materiaalia kun pelipaidatkin ovat olleet aina aikamoisia harvinaisuuksia jos löytyy heiltä.

 

[Thusberg]

Tässä vuoden 1991 Sisu Team kokonaisuudessaan täydennettynä nyt myös muutamalla oheishenkilöllä kun vihdoin ja viimein löytyi myös muutama oheishenkilö jotka tuon vuoden Sisu Teamissa hoitivat myös yhdistettyjä virkojakin ja Hannu Soro oli Sisu Teamin Joukkueenjohtaja myös vuonna 1991 mikä oli hieman erikoista kun jostain syystä herra Soroa ei vain tuon vuoden osalta mainita olleen Sisu Teamin Joukkueenjohtaja vaikkakin vuosien 1992-1997 ajalta niin Sisu Teamin kuin Team Karjalankin Joukkueenjohtajan viran osalta mainitaan:

Maalivahdit: Kari Rosenberg, Ari-Pekka Siekkinen ja Sakari Lindfors

Puolustajat: Jari Haapamäki, Veli-Pekka Kautonen, Petri Günther, Erik Kakko, Pasi Sormunen, Marko Kiprusoff, Mika Strömberg ja Karri Kivi

Hyökkääjät: Markku Piikkilä, Marko Lapinkoski, Marko Tuomainen, Tero Lehterä, Jarkko Varvio, Sakari Palsola, Mikko Luovi, Marko Virtanen, Mika Välilä, Keijo Säilynoja, Marko Palo ja Tommi Pullola

Päävalmentaja: Pekka Rocky Rautakallio

Varapäävalmentaja: Sakari Sakke Pietilä

Joukkueenjohtaja: Hannu Soro

Yhdistetty Joukkuelääkäri ja Varajoukkueenjohtaja: Juhani Ikonen

Yhdistetty Kuntovalmentaja ja Fysioterapeutti: Pekka Pitkonen

 

[Thusberg]

Vuoden 1998 Team Finlandin eli Suomen C-maajoukkueen tai mahdollisesti sen sijaan Team Finlandin mahdollisesti peruessa pelinsä Pitäjänmäen Tarmon ja Etelä-Afrikan maajoukkueen, Hokkie-Luipeerdin eli Kiekkopanttereiden kohtaamisesta keskenään joulukuulta 1998 ei paljoakaan ole löytynyt uutta tietoa.

Päivämäärät ovat mahdollisesti löytyneet kun Suomen jääkiekossa oli tuolloin tavallaan kaksi joulutaukoa.

Ensimmäinen, pidempi ja selvempi joulutauko Suomen jääkiekossa merkittävimpien sarjojen osalta oli aikavälillä 16.12.1998-26.12.1998 ja toinen lyhyempi joulutauko oli 28.12.1998 ollutta taukopäivää huomioimatta muutoin aikavälillä 30.12.1998-1.1.1999.

Näistä toisella tosiaan Etelä-Afrikan jääkiekkomaajoukkuetta vastaan ainakin mitä ilmeisimmin käytiin pelaamassa.

Kiekkopanttereiden Kiekkoliitoltakin toistaiseksi tulleen lyhyen ilmoituksen mukaan ottelu on kyllä pelattu vastoin aiemmin luulemaani ja mahdollisesti juurikin tuolla pidemmällä joulutauolla, mutta vahvistavaa tietoa ei ole tullut aivan tarkasta pelipäivämäärästä tai myöskään ottelujen määrästä.

Lähtökohtaisesti Kiekkopantterit on kuitenkin kohdattu ainakin pari kertaa tuolloin.

 

[Thusberg]

Vuoden 1979 Sisu Teamin pelaamiin otteluihin ei harmittavasti ole tullut täydennystä, mutta yksi mielenkiintoinen ja peruttu turnaus ainakin löytyi.

Vuoden 1979 Grenoblen Turnaus Ranskassa olisi ollut ainakin yksi mielenkiintoisimmasta päästä olleita turnauksia kun vain olisi toteutunut.

Grenoblen Turnauksessa olisivat pelanneet tietenkin Jääkukot eli Ranska, Sisu Team, Neuvostoliitosta tuleva riittävän alhaisen sarjatason seurajoukkue koska Punakone oli Izvestijassa, B-Punakone oli juurikin Lake Placidin Esiolympialaisissa ja Neuvostoliiton C-maajoukkue nähtiin Grenoblen Turnaukseen yksinkertaisesti liian kovana joukkueena itse Jääkukoille vaikkakin muutoin Sisu Teamia vastaan esimerkiksi se olisi ilman muuta tullut ja Kanadalta olisi tullut turnaukseen joko B-maajoukkue tai C-maajoukkue kun Kanadan A-maajoukkue oli myös Izvestijassa.

Vuoden 1979 Grenoblen Turnaus Ranskassa olisi pelattu 16.12.1979-21.12.1979 eli samaan aikaan kun näillä näkymin pelattiin Izvestijaa ja melkein suurilta osin samaan aikaan Lake Placidin Esiolympialaisia mihin poikkeuksena tosiaan Kanadan A-maajoukkue osallistui heti Izvestijasta palattuaan vaikkakin verraten uupuneena.

Lopulta tietenkään ei Grenoblen Turnausta pelattu ja ilmeisesti juuri tämän turnauksen peruuntumisen takia Sisu Team pelasi vuoden 1979 lopun aiemmin mainitut Jään Lohikäärmeitä eli Kiinaa vastaan pelatut ottelut.

Näillä näkymin mikäli Sisu Team on vuonna 1979 pelannut yleensäkään mitään otteluja enää tuonna vuonna niin se on pelannut ne aiemmin vuodesta 1979 puhuttaessa mitä ilmeisimmin Yhdysvaltoja vastaan tuolloisella Yhdysvaltain Kiertueella.

Mielenkiintoisesti joihinkin vuoden 1979 Sisu Teamin alustaviin ottelumietintöihin oli juurikin mietitty Grenoblen Turnaus, mutta ei Yhdysvaltain Kiertuetta ja joskus toisin päin miten sitten jälkimmäisesti kävikin.

Tai ehkä on käynyt kun Yhdysvaltain Kiertueen 1979 ottelutiedot ovat kateissa tai hyvin epäselviä.

Kiina-ottelut olivat myös vuoden 1979 alussa hyvin epävarmoja huolimatta muun muassa vuoden 1978 Pekingin Turnauksen pelaamisesta.

 

[Thusberg]

Vajaa kuukausi sitten Vikingarnan topikissa ilmoitin laittavani tuolloin noita vuosien 1953-1973 välisiä B-maajoukkueen ja Sisu Teamin mahdollisia Jääkiekon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa ja Jääkiekon Maakuntasarjassa pelanneiden nk. Perusmiehistön jäseniä ja myös B-maajoukkueen ja Sisu Teamin nk. Reservipelaajiston/Oheispelaajiston/Yksittäispelaajiston osalta.

Mukaan liittyy myös vuosien 1962-1964 aikana perustetun Jääkiekon Perussarjan pelaajia vuoteen 1973 asti mikäli heitä koskaan otettiinkaan edes nk. Reservipelaajiston/Oheispelaajiston/Yksittäispelaajiston osalta.

Samaan viestiin tai sitten heti seuraavaan viestiin tulen ensi kertaa yrittämään myös kaikkien mahdollisten B-maajoukkueessa ja Sisu Teamissa pelanneiden eri pelaajien yhteenkoontia joka olisi nyt hallussa toistaiseksi olevan aineiston osalta mahdollista tehdä aina vuoteen 1976 asti vaikkakin myös mahdollisen alustavasti myös vuosi 1977 saattaa olla mahdollista tehdä.

Tosin noihin vuosiin mennessä vuosina 1974 ja 1975 oli vielä Jääkiekon SM-Sarja ja Jääkiekon Perussarja ylempänä ja alempana sellaisena käytännössä kun kaksi muuta sarjatasoa olivat vuodesta 1974 lähtien divisioonia ja lopulta vuosien 1974-1976 aikana Jääkiekon Perussarjakin kahtia jakautuneena oli jo muuttunut entistä alemmiksi divisiooniksi ja vuoden 1975 loppupuolella Jääkiekon SM-Sarja oli muuttunut Jääkiekon SM-Liigaksi.

Niiden kaikkien pelaajat ja reservipelaajat yritän koota yhteen seuraavaan tai sitä seuraavaan viestiin.

Niiden jälkeen tai jopa jo samoissa viesteissä saatan yrittää koota myös lopullista, täydellistä enemmistöseurojen lukumäärää pelaajistojen osalta aina niin pitkälle kuin se on mahdollista eli vuoteen 1976 asti varmasti ja vuoteen 1977 epävarmasti kunhan käyn kaiken aineiston läpi ja kunhan kaikki selviää muutoin siihen asti.

Aloitusvuodeksi on valittu vuosi 1953 johtuen siitä, että tuolloin Suomen Jääkiekkoliitto määritti lähtökohtaisesti B-maajoukkueen ensisijaisesti koottavan aina parhaimmista oletetuista tai saatavilla olleista korkeimman sarjatason pelaajista kun tätä ennen valinta oli ollut vapaata SM-Sarjan, Suomen Sarjan/Suomensarjan ja Maakuntasarjan kesken.

Nyt vuorossa ovat kuitenkin vuosien 1953-1973 väliset B-maajoukkueen ja vuodesta 1967 alkaen vuoteen 1973 asti Sisu Teamin Suomen Sarjan/Suomensarjan, Maakuntasarjan ja Perussarjan pelaajien vuoro nk. Perusmiehistön ja seuraavassa tai seuraavissa viesteissä nk. Reservipelaajiston/Oheispelaajiston/Yksittäispelaajiston osalta:

Suomen Sarjan/Suomensarjan, Maakuntasarjan ja Perussarjan pelaajat B-maajoukkueen ja Sisu Teamin riveissä vuosina 1953-1973

1953: 1 pelaaja Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja 2 pelaajaa Maakuntasarjasta (Maalivahti Esko Niemi ainakin näillä näkymin joissakin lähteissä on laskettu olleen yksi pelaaja Suomen Sarjasta/Suomensarjasta riippuen TP-V:n eli myöhemmän TPV:n asemasta siellä tai SM-Sarjassa sen vuoden aikana ja Maalivahti Isto Virtanen ja Hyökkääjä Erik Sjöberg TPT:stä ja Vaasan Tornadosta.)

1954: Ei pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja 2 pelaajaa Maakuntasarjasta (Maalivahti Isto Virtanen ja Hyökkääjä Erik Sjöberg TPT:stä ja Vaasan Tornadosta.)

1955: Ei pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta

1956: Ei pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta

1957: Ei pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta

1958: 1-5 pelaajaa Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta (Maalivahti Isto Virtanen, Puolustajat Kaarlo 'Kalle' Tikkanen, Helkko 'Valli' Stenvall ja Jaakko Manssila ja Hyökkääjä Veikko Haapakoski erittäin vaihtelevasti eri lähteestä riippuen ja välillä myös joidenkin lähteiden mukaan ei pelaajia ollut Suomen Sarjasta/Suomensarjasta puhuttaessa.

Tilannekuva vaihtelee Töölön Vesan ja Rauman Lukon Suomen Sarjan/Suomensarjan nousun ja SM-Sarjan tippumisen osalta. Muussa tapauksessa ainoa varma pelaaja mikäli Isto Virtasta, Helkko 'Valli' Stenvallia, Jaakko Manssilaa ja Veikko Haapakoskea ei jostakin syystä haluaisi hyväksyä Suomen Sarjan/Suomensarjan pelaajaksi niin hän olisi tuona vuotena muutoin ollut Kaarlo 'Kalle' Tikkanen Oulun Kärpissä kun tuohon aikaan se oli juurikin Suomen Sarjassa/Suomensarjassa.)

1959: 10 pelaajaa Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta (Puolustajat Leo Haakana, Vilho Pekkonen, Leevi Ryhänen, Lalli Partinen ja Paavo Karttunen ja Hyökkääjät Pentti Hyväri, Pauli Hyväri, Jorma Borgström, Jorma Hietanen ja Ossi Vainikka riippuen hieman siitä, että laskeeko SaiPan vielä juuri ja juuri Suomen Sarjan/Suomensarjan seuraksi vai SM-Sarjan seuraksi. Muussa tapauksessa ei tietenkään pelaajia ollut Suomen Sarjasta/Suomensarjasta sinä vuonna nk. Perusmiehistössä. Tavallaan tämän mietinnän voisi mahdollisesti päivittää enemmistöseurojen historiaan myöhemmin.)

1960: 2 pelaajaa Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta (Puolustajat Jaakko Manssila ja Kaarlo 'Kalle' Tikkanen lähteestä riippuen olivat Suomen Sarjan/Suomensarjan pelaajia tuona kyseisenä vuotena ja joissakin lähteissä eivät ole kun kaikki riippuu tietenkin Töölön Vesan ja Oulun Kärppien pelitilanteista sinä vuonna kun puhuttiin jälleen niin nousun kuin putoamisen asioista Jääkiekon SM-Sarjan ja Suomen Sarjan/Suomensarjan väliltä.)

1961: Ei pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta

1962: 1 pelaaja Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Maalivahti Esko Niemi hieman lähteestä riippuen TPS:n ollessa joko SM-Sarjassa tai Suomen Sarjassa/Suomensarjassa ja muussa tapauksessa ei ollut pelaajia sieltäkään. Jääkiekon Perussarja käynnistyi vuosien 1962-1964 välisenä aikana, mutta sen tarkkaa perustamisvuotta on ollut hankalaa selvittää kun eri vuosikirjoihin on pistetty eri sarjan virallistamisvuosi.)

1963: Ei pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Jääkiekon Perussarja käynnistyi vuosien 1962-1964 välisenä aikana, mutta sen tarkkaa perustamisvuotta on ollut hankalaa selvittää kun eri vuosikirjoihin on pistetty eri sarjan virallistamisvuosi.)

1964: 1 pelaaja Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Hyökkääjä Esko Luostarinen lähteestä riippuen aloitti tuon vuoden puolella uransa ehtootyön Suomen Sarjan/Suomensarjan Lahden Reippaan pelaajavalmentajana. Muussa tapauksessa ei ollut pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta. Jääkiekon Perussarja käynnistyi vuosien 1962-1964 välisenä aikana, mutta sen tarkkaa perustamisvuotta on ollut hankala selvittää kun eri vuosikirjoihin on pistetty eri sarjan virallistamisvuosi.)

1965: 1-2 pelaajaa Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja 1 pelaaja Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Maalivahdit Harri Tervala ja Pentti Koskela pelasivat alemmissa sarjoista puhuttaessa joko molempien osalta Suomen Sarjassa/Suomensarjassa tai sitten Koskela pelasi yksinään TP-V:n osalta ja Tervala pelasi korkeintaan HP-47:n tilanteesta riippuen myös Maakuntasarjassa. Muussa tapauksessa Maakuntasarjastakaan ei päässyt pelaajia nk. Perusmiehistöön sinä vuonna ja Suomen Sarjasta/Suomensarjasta vain yksi pelaaja. Vuodesta 1965 alkaen lopullisen varmasti oli jo Suomessa virallinenkin Jääkiekon Perussarja.)

1966: 3-4 pelaajaa Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja 1 pelaaja Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Maalivahti Harri Tervala, Puolustajat Seppo Laakkio ja Jaakko Marttinen ja Hyökkääjät Esa Peltonen ja Pertti Nurmi pelasivat HP-47:ssa Maakuntasarjasta puhuttaessa Harri Tervalasta ja Seppo Laakkio KaPa:ssa Suomen Sarjasta/Suomensarjasta puhuttaessa ja Jaakko Marttinen HIFK:ssä Suomen Sarjasta/Suomensarjasta puhuttaessa hieman lähteestä riippuen kuten myös Esa Peltonen ja Pertti Nurmi riippuen Oulun Kärppien tai Upon Pallon tilanteesta Peltosen ja Nurmin suhteen SM-Sarjan tai Suomen Sarjan/Suomensarjan osalta.)

1967: Ei pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta

1968: 1 pelaaja Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Puolustaja Tapani Koskimäki pelasi lähteestä riippuen Suomen Sarjassa/Suomensarjassa riippuen tietenkin Lukon tilanteesta.)

1969: 1 pelaaja Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Hyökkääjä Jouni Samuli TPS:n osalta Suomen Sarjasta/Suomensarjasta puhuttaessa.)

1970: Ei pelaajia Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta

1971: 1 pelaaja Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Hyökkääjä Juha Silvennoinen JoKP:n osalta Suomen Sarjasta/Suomensarjasta puhuttaessa hieman seuran tilanteesta ja lähteestä riippuen.)

1972: 2 pelaajaa Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Puolustaja Mikko Erholm ja Hyökkääjä Ismo Villa Lukon osalta Suomen Sarjasta/Suomensarjasta puhuttaessa hieman seuran tilanteesta ja lähteestä riippuen.)

1973: 2 pelaajaa Suomen Sarjasta/Suomensarjasta ja ei pelaajia Maakuntasarjasta ja ei pelaajia Perussarjasta (Puolustaja Mikko Erholm ja Hyökkääjä Ismo Villa Lukon osalta Suomen Sarjasta/Suomensarjasta puhuttaessa hieman seuran tilanteesta ja lähteestä riippuen.)

 

[Thusberg]

Eilisessä viestissä mainitsin yrittäväni tosiaan noita massiivisia oheispelaajistojen ja seurojen selvitystä vuosilta 1953-1976 kun vuosi 1977 jää nyt luvuista toistaiseksi pois niin unohdin mainita, että toistaiseksi mahdollinen koonti onnistuu vain erillisesti mainitun kenttäpelaajiston osalta ilman pelanneiden pelaajien seuraa paitsi nyt tulevien vuosien 1961-1965 tapauksessa.

Tuolloin kun Suomen B-maajoukkue aloitti vuonna 1961 yleensäkin vasta todellisten ja säännöllisten nk. Reservipelaajien ylläpidon kun tätä ennen vuosina 1953-1960 varsinaista nk. Reservipelaajistoa ei sen merkityksessä vielä ollut olemassa ja tuolloin niissä mentiin kaikessa epäsäännöllisyydessään kutsupohjalta ja lopullisen villiä selvittää lienee tai lienisi vuosien 1950-1952 eri sarjojen täydellisen vapaan pelaajakokeilun aikana käyneitä eri pelaajia B-maajoukkueiden osalta selvittää mikäli sitäkin vielä joskus yrittäisi.

Sama jatkui myös vuosina 1962-1965 ennen kuin järjestelmä havaittiin vuoden 1966 alkaessa riittämättömäksi.

Varsinaisesti laajenevat nk. Reservimiehistöt ja Oheispelaajistot alkoivatkin näytellä osaa vasta B-maajoukkueen muututtua Sisu Teamiksi.

Joka tapauksessa huomattavasti tätä jo mainitsemaani syytä pakottavammat syyt pienimuotoisempaan viestiin ja selvittelyyn ovat kerta kaikkiaan liian kovat kiireet muun muassa työelämän ja opiskelun suhteen jolloin jostakin pitää ilman todella mahtavaa onnea karsia pois siihen mitä tulee näiden nk. Reservipelaajien selvittelyyn.

Puhumattakaan, että muun muassa MM-kisavuoden 1993 muistojenkin selvittely on vartonut hieman turhan pitkään ja sekin pitäisi yrittää jossakin vaiheessa kirjoittaa näkyville ja alta pois.

Lohdutukseksi laitan pian vuosien 1974-1976 osalta nuo Sisu Teamin nk. Perusmiehistön mahdolliset 1. Divisioonan/1-divisioonan, 2. Divisioonan/2-divisioonan ja noina vuosina muuttuneen ja kahtia aiemmin jakautuneen Jääkiekon Perussarjan eli tässä tapauksessa noina vuosina entisen Ylemmän Perussarjan eli 3. Divisioonan/3-divisioonan ja jäljelle jääneen Alemman Perussarjan, Tynkä-Perussarjan tai Perussarjan eli noina vuosina myös mitä ilmeisimmin aikakauden lopussa tai viimeistään vuonna 1977 muuttuneen 4. Divisioonan/4-divisioonan pääsemiset mukaan Sisu Teamin nk. Perusmiehistöön vuosina 1974-1976.

Todella massiivinen siirto noista oheispelaajista puhuttaessa jää näillä näkymin nyt ainakin lähitulevaisuuteen valitettavasti odottamaan ilman ihmeitä.

Toisaalta voin taata, että riittävällä aikavälillä sitten tulisi kyllä aivan kaikki pelaajat myös vuodelta 1977 ja siitä eteenpäin vuoteen 1997 tai 1998 asti noiden pelaajien osalta nuo tiedot.

Ja myös nyt pienempimuotoiseksi jäävät pelaajamäärät vuodesta 1966 eteenpäin.

Suuret pahoittelut nyt mahdollisesti aiheutuvasta mielipahasta.

Vuosina 1961-1965 B-maajoukkueen ensimmäiset nk. Reservipelaajat tai nk. Oheispelaajat olivat puolustajina toimineet Ilveksen Veikko Ukkonen ja Tapparan Harri Harvala. Nämä kaksi kaveria tosiaan aina olivat ne pelaajat jotka sitten menivät peleihin jos tuli poissa olemisia tai loukkaantumisia ja harjoittelivat säännöllisesti kauden muihinkin peleihin.

Jatkoa seuraa sitten ilman ihmeitä vuosien 1966-1976 osalta sitten kun aika sen sallii ja vuosien 1977-1997 tai vuosien 1977-1998 osalta vasta näillä näkymin kaukaisessa tulevaisuudessa tilanteen ollessa valitettavasti tällä hetkellä vain niin kiireistä kuin se on ellei sitten mahdollista lisätietoa tai apua muutoin järjestyisi noiden vuosien osalta.

 

[Thusberg]

Vuosien 1974-1976 aikaiset Sisu Teamin nk. Perusmiehistön mahdolliset jäsenet noina vuosina tulevista eri divareista eli toisin sanoen 1. Divisioonasta/1-divisioonasta, 2. Divisioonasta/2-divisioonasta ja 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ja lisäksi noina vuosina tai viimeistään vuonna 1977 Jääkiekon Perussarjasta nimensä 4. Divisioonasta/4-divisioonasta tulevat tässä viestissä sikäli kun heitä vain joukkoon pääsi mukaan.

Ne kaikki tulevat nyt tähän alle:

Divarien ja Perussarjan/4. Divisioonan tai 4-divisioonan pelaajat Sisu Teamin riveissä vuosina 1974-1976

1974: Ei pelaajia 1. Divisioonasta/1-divisioonasta ja ei pelaajia 2. Divisioonasta/2-divisioonasta ja ei pelaajia 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ja ei pelaajia Perussarjasta tai 4. Divisioonasta/4-divisioonasta

1975: Ei pelaajia 1. Divisioonasta/1-divisioonasta ja ei pelaajia 2. Divisioonasta/2-divisioonasta ja ei pelaajia 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ja ei pelaajia Perussarjasta tai 4. Divisioonasta/4-divisioonasta

1976: 1 pelaaja 1. Divisioonasta/1-divisioonasta ja ei pelaajia 2. Divisioonasta/2-divisioonasta ja ei pelaajia 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ja ei pelaajia Perussarjasta tai 4. Divisioonasta/4-divisioonasta (Hyökkääjä Yrjö Hakulinen Kiekkoreippaasta pääsi Sisu Teamin nk. Perusmiehistöön Divarista puhuttaessa.)

 

[Thusberg]

Kun noita vanhempien aikojen Suomen B-maajoukkueen ja myöhemmän Sisu Teamin ottelutietoja on yrittänyt etsiä niin muutaman kerran on tullut myös törmättyä myös jääkiekon myöhempään 5. Divisioonaan/5-divisioonaan joka tietenkin myöhemmin on perustettu Suomeen, mutta ei vielä tuolloin yrityksistä huolimatta ainakaan virallisena.

Suomen Jääkiekon viidenneksi sarjatasoksi sitä yritettiin kaikkiaan luoda ja virallistaa neljä kertaa vuosina 1963, 1965, 1968 ja 1970.

Millään niistä kerroista se ei onnistunut.

Ensimmäisellä kerralla ainakin haluttiin vuonna 1963 jälleen uusi sarjataso mahtavan jääkiekkoinnostuksen levittyä varmasti jo Perussarjaan.

Toisella kerralla sitten innokkuuden takana ehdottomasti olivat onnistuneet Suomessa pelatut Jääkiekon MM-Kisat.

Ja muilla kerroilla osittain oltiin innostuttu kai sen takia, että Suomessa oli vuosina 1968-1970 erittäin kova jäähallien rakennushalukkuus voimissaan ja useita katettuja tekojääareenoita joita haluttiin myös jatkorakentaa stadiontyyppisiksi ja jotka voitiin jalostaa siitä sitten tarpeen mukaan jäähalleiksi, pienoisjäähalleiksi tai kääpiöjäähalleiksi käytön mukaan.

Suomessa jäähallien tilanne oli vuosina 1968-1970 samaa kaavaa noudatteleva kuin myös Jugoslaviassa.

Jugoslaviassa oli vuonna 1970 2-3 ja enintään 4 jäähallia hieman lähteestä riippuen kuten Suomessakin, useita muita jäähalleja oli nousemassa pystyyn ja juurikin katettuja tekojääareenoja oli yhtä paljon tai jopa enemmän kuin Suomella, noin 13-16 kappaletta.

Jugoslaviassa valitettavasti Suomesta poiketen nuo jäähallien rakennushankkeet tyssäsivät jo tuolloin erikoisesti.

Ei niinkään rahoituksen puutteeseen myöhemmästä 1980-luvun talouskriisistä tai myöskään 1970-luvun ihan lopun talouskriisistä poiketen vaan yksinkertaisesti sen vuoksi, että Jugoslavian Kiekkoliitossa nähtiin jostakin käsittämättömästä syystä jo ilmoitetuista seikoista suosia enemmän vain tekojääareenojen tyyppistä rakentamista juurikin kai muiden ylläpitokustannusten sijaan.

Vaikka toki myöhemmin sentään vielä jäähalleja Jugoslaviassakin rakennettiin uuden buumin myötä aina pariinkymmeneen jäähalliin asti ennen 1991 alkanutta Jugoslavian Hajoamissotaa tai Hajoamissotia ja myös sosialististen osaliittovaltioiden suhteen puhuttaessa joissakin tapauksissa Itsenäisyyssotana silloin kuin rauhanomainen tai melkein rauhanomainen irtautuminen ei ollut mahdollinen.

Ja ei tainnut olla missään vaikkakin Makedonian erittäin lyhytaikainen ja enimmäkseen Jugoslavian ja myöhemmäksi Tynkä-Jugoslaviaksi muuttuneen maan rajasota oli käytännössä niin olematon huomattavista levottomuuksista huolimatta, että käytännössä Makedonian itsenäistyminen tapahtui rauhassa joskin ei ilman myöhempää nk. Makedonian Rajasotaa.

Siitä olisi voinut tulla huonoimmillaan vuosien 1992-1995 selvästi vuoden 1991 rajasotaa tuhoisampi, todellinen Makedonian Rajasota ja myöhemmin ei tietenkään olisi nähty vain pelkästään Slobodan Milosevicin tai ajoittain myös muun Milosevicin hallinnon pampun esittämiä aluevaatimuksia muun muassa nk. Tynkä-Jugoslavian havittelemista Makedonian alueen sotilastukikohdista vaan jopa ihan selkeä hyökkäys Makedoniaankin sen valtaamiseksi.

Ja sama synti toistettiin tänä vuonna 20 vuotta täyttävästä vuoden 1999 Kosovon Sodasta puhuttaessa.

Siinä jälleen tuolloinen Tynkä-Jugoslavia tai Jugoslavian Tasavalta esitti Makedonialle jälleen Milosevicin tai Milosevicin hallinnon pampun esittämänä jyrkkiä aluevaatimuksia tai sitten pienenä poikkeuksena edelliseen sotaan näiden Makedonian albaanien luovutusta.

Tuolloinhan tosin uho Milosevicilta loppui vuosien 1992-1995 Makedonian uhkailuun verraten hyvin lyhyeen kun NATO-joukot tarjosivat apuaan Makedonialle ja se myös siihen myöntyi ja hyvin todennäköisesti kai olisi myöntynyt myös vuosina 1992-1995 olleen nk. Makedonian Rajasodan aikana.

Mikäli vain NATO olisi tuolloin vain enemmän sitoutunut avunpyyntöön ja ymmärtänyt paremmin aivan ylimmässä NATO-johdossa selvästi toteutunutta paremmin alemman kenraalikunnan ja päällystön vaatimukset tukikohtien strategisesta tärkeydestä ja Milosevicin sillanpääasemien estämisestä.

Suomen jääkiekon vanhempien aikojen sarjajärjestelmään palatakseni ja ennen kaikkea näillä näkymin päädyttiin hylkäämään 5. Divisioonan/5-divisioonan virallistaminen ainakin noina äsken mainitseminani 1960-luvun ja 1970-luvun vuosina.

Monia syitä siihen oli olemassa, mutta tärkeimmät syyt olivat muun muassa valtavat kustannukset, ilmoittautuneiden joukkueiden vähäisyys tai hyvin harvoin myös liiallisuus silloin kun ehdot eivät täyttäneet Kiekkoliiton asettamia kotimaisia vaatimuksia joukkueiden mahdollisesti rikkoessa sääntöjä niistä ja lopulta myös Kiekkoliiton koko ajan sälyttäessä kaikkia vaateita juurikin tuota silloista lopullisen virallistettua ja uutta sarjatasoa juurikin piirien tasolle.

Välillä myös sarjatason nimikin vaihteli vaikkakin sittemmin kun sarja lopulta taidettiin joskus virallistaa niin sen nimenä alustavasti oli vanhemman ajan epävirallinen nimi eli Jääkiekon Lääninsarja.

Sitä alemmat jääkiekon sarjatasot Suomessa olivat Jääkiekon Aluesarja ja Jääkiekon Piirisarja.

Nämä kaksi sarjaa eli Jääkiekon Aluesarja ja Jääkiekon Piirisarja olivat ainakin näillä näkymin edeltäjät 6. Divisioonalle/6-divisioonalle ja 7. Divisioonalle/7-divisioonalle.

Ajoittain toki nuo kaikki nimet eli Lääninsarja, Aluesarja ja Piirisarja olivat nimenä tai epävirallisena kutsunimenä niin Kiekkoliiton papereissa kuin sitä ilmankin kansan keskuudessa.

Lisäksi Suomen Jääkiekossa tapahtunut Perussarjan kahtia jakautuminen käytännössä herätti 1970-luvun alussa keskustelua siitä, että Jääkiekon Lääninsarjan mahdollisesti virallistuessa se voitaisiin korottaa tulevan 5. Divisioonan/5-divisioonan sijaan suoraan 4. Divisioonaksi/4-divisioonaksi.

Tietenkin riittävällä määrällä uusia joukkueita ja joitakin juuri tippuneita Perussarjan joukkueita jolloin suuri enemmistö muista Perussarjan joukkueista olisi jäänyt jatkamaan uuteen 3. Divisioonaan/3-divisioonaan ja virallistettavalle Lääninsarjalle tai uudelle 4. Divisioonalle/4-divisioonalle olisi annettu takuut Jääkiekkoliiton osalta kuluista vastaavana järjestönä.

Sen vastineeksi Suomeen ei olisi luotu muita virallisia sarjatasoja hyvin pitkään aikaan rasittamaan Kiekkoliiton taloutta.

Näillä näkymin Kiekkoliitto ei tainnut suostua tuohon menettelyratkaisuun toki houkuttelevuudesta huolimatta.

Eikä Lääninsarja siten saanut ainakaan omien sen sarjan mahtiseurojen pomojen haluamaa tunnustusta Suomen neljänneksi korkeimmasta jääkiekon sarjatasosta nimenomaan virallisena.

Siinä mielessä onkin hyvin paha sanoa, että milloin Suomessa alettiin pelata jääkiekossa kunnolla 5. Divisioonaa/5-divisioonaa nimenomaan virallisena?

4. Divisioonaa/4-divisioonaa alettiin pelata ristiriitaisesti milloin tahansa vuosina 1974-1976 aikaisintaan, muutoin vuodesta 1977 eteenpäin näillä näkymin melkein viimeistään ja aivan lopullisen varmasti vasta jopa ehkä hyvinkin paljon vuotta 1977 myöhemmin ja varmaankin 1980-luvulla tai jopa ehkä ihan 1990-luvun alussa kaikkein viimeisimmillään koska toiminta kai oli ajoittain katkonaista senkin osalta.

 

[Thusberg]

Vuosien 1974-1976 väliseltä ajalta puhuttaessa Sisu Teamin nk. Perusmiehistön osalta tulee tähän viestiin hieman päivitystä ja vuoden 1974 osalta.

Katsoin tosiaan tuon vuoden 1974 tilannetta väärin.

Laitan ne nyt tosiaan päivitettynä tähän erilaisista kotimaisista alemmista sarjoista puhuttaessa:

Divarien ja Perussarjan/4. Divisioonan tai 4-divisioonan pelaajat Sisu Teamin riveissä vuosina 1974-1976

1974: 1 pelaaja 1. Divisioonasta/1-divisioonasta ja ei pelaajia 2. Divisioonasta/2-divisioonasta ja ei pelaajia 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ja ei pelaajia Perussarjasta tai 4. Divisioonasta/4-divisioonasta (Maalivahti Jorma Valtonen Forssan Palloseurasta unohtui aiemmin mainita kun hänhän tosiaan oli ihan Sisu Teamin nk. Perusmiehistössä selvästi mukana ja olin jo huomattavankin kauan aikaa sitten hänet jo merkinnyt siihen muutenkin.)

1975: Ei pelaajia 1. Divisioonasta/1-divisioonasta ja ei pelaajia 2. Divisioonasta/2-divisioonasta ja ei pelaajia 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ja ei pelaajia Perussarjasta tai 4. Divisioonasta/4-divisioonasta

1976: 1 pelaaja 1. Divisioonasta/1-divisioonasta ja ei pelaajia 2. Divisioonasta/2-divisioonasta ja ei pelaajia 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ja ei pelaajia Perussarjasta tai 4. Divisioonasta/4-divisioonasta (Hyökkääjä Yrjö Hakulinen Kiekkoreippaasta pääsi Sisu Teamin nk. Perusmiehistöön Divarista puhuttaessa.)

 

[Thusberg]

Sisu Teamin osalta pitkästä aikaa puhuttaessa 40 vuoden takainen Sisu Teamin Joukkueenjohtaja on löytynyt ja hän oli varsin tuttu kaveri kaiken kaikkiaan.

Hän oli Pentti Katainen ja lisään hänet seuraavaan viestiin tulevaan Sisu Teamin vuoden 1979 nk. Perusmiehistön oheishenkilöiden joukkoon.

 

[Thusberg]

Sisu Team vuosimallia 1979 tulee tässä täydennettynä Joukkueenjohtajalla eli Pentti Kataisella:

Maalivahdit: Jukka Airaksinen ja Tapio Virhimo

Puolustajat: Hannu Helander, Jari Järvinen, Juha Tuohimaa, Jukka Hirsimäki, Olli Saarinen, Arto Malste ja Jari Hytti

Hyökkääjät: Esa Peltonen, Ilkka Sinisalo, Juha Jyrkkiö, Kari Jalonen, Harri Tuohimaa, Ismo Villa, Jorma Sevon, Jarmo Mäkitalo, Reima Pullinen, Ari Tamminen, Henry Saleva ja Jari Kurri

Päävalmentaja: Kaj Rosvall

Varapäävalmentaja: Kalevi Numminen

Apulaispäävalmentaja: Heikki Järn

Joukkueen Huoltaja: Pertti Kontto

Joukkueenjohtaja: Pentti Katainen

PS. Vuonna 1979 Tapani Linna ainakin näillä näkymin oli melko vahvasti Joukkueenlääkärinä mukana Sisu Teamissa vaikka aivan varmaa se ei tietenkään vieläkään ole kovista etsinnöistä huolimatta.

 

[Thusberg]

Sisu Teamin erilaisia oheishenkilöitä noin vuosilta 1986-1988 on selvinnyt pitkien etsintöjen jälkeen ja osa näistä oheishenkilöistä ellei peräti ehkä kaikkikin ovat tehneet tavalla tai toisella erittäin pitkän jääkiekkouran alallaan ja nämä kaikki taitavat olla turkulaisia ja mikäli eivät ole niin ainakin erittäin sidoksissa ovat olleet TPS:n tilanteisiin jääkiekkouriensa aikana.

Timo 'Timppa' Kolu on ollut vuosina 1986-1987 ensin Sisu Teamin Varajoukkueenlääkäri ja sitten Joukkueenlääkäri.

Timo Kolu on epävarmasti ollut Joukkueenlääkäri Sisu Teamissa myös vuonna 1988 ja muutoin mitä ilmeisimmin ihan Leijonissa ja Calgaryn Talviolympialaisten Joukkuelääkärinä.

Noina vuosina, mahdollisesti tätäkin aiemmin ja noin vuosina 1988-1989 ja siitä eteenpäin oli ollut monivuotinen TPS:n SM-Liigan Joukkueenlääkäri samaan tapaan kuin mitä Tapani 'Tapsa' Linna näillä näkymin oli Kärpille.

Timo Kolun poika Max Kolu tosiaan myös pelasikin ennen kuin lopetti verraten varhain uransa aloitettuaan vakavemman aikuisuransa jääkiekossa TPS:n sijaan aikanaan NCAA-tason jääkiekossa. NCAA-vuosina, sitä ennen tai vähän sen jälkeen ennen Suomeen paluutaan myös opiskeli College-tutkinnonkin.

Max Kolun eräät ensimmäiset muistot jääkiekosta oli ainakin joissakin turkulaisissa lehtijutuissa juurikin isänsä liigapelaajien hoitojutut jäällä ja sen ulkopuolella varsinaisella lääkärintoimistolla muistaakseni Turun alueella tai Kaarinan lääkärintoimistolla.

Jussi 'Jusu' Luoma on ollut ainakin vuonna 1986 Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja, Hieroja ja Fysioterapeutti ja on mahdollisesti ollut tämän jälkeenkin monta vuotta, mutta vuosina 1987-1988 tilanne on tällä hetkellä epävarma ja vielä huomattavasti tätäkin epävarma tilanne on vuoden 1989 tilanne tai sen jälkeen tuossa asemassa Sisu Teamissa.

Muutoin kyllä 'Jusu' oli tietääkseni TPS:ssä SM-Liigan joukkueessa hyvinkin pitkään vastaava Kuntovalmentaja, Hieroja tai Fysioterapeutti. Ehti olla tietääkseni niin Saku Koivun kuin Mikko Koivunkin aikaan aktiivisesti mukana.

Ammattinimike siviilipuolella 'Jusulla' kun tietääkseni on Osteopaatti ja FT nimenomaan tuon lajityypin puolella. Välillä 2000-luvun puolella hän oli jo lopettaa uransa, mutta houkuteltiin vielä jatkamaan vuonna 2006 yhden välivuoden jälkeen.

Lisäksi oli myös Leijonien kultajuhlissa 2011 paikan päällä ja on ollut vielä ihan viime vuosinakin töissä vaikka välillä on ollut jo montakin lopettamispäätöstä ja lopettamispäätöksen pyörtämistä ympärikin.

Loppupuolella uraansa on päässyt myös Leijoniinkin vastaaviin hommiin, mutta nuorempi ja aktiivisempi ura meni enimmäkseen Nuorten Maajoukkueessa tai Poikien Maajoukkueessa ainakin näillä näkymin Sisu Team vuoden tai mahdollisesti vuosien jälkeen silloin kun miestä ei TPS:ssä tarvittu.

Viimeinen oheishenkilö tuntuu olevan melkoinen uraohjus niin turkulaisessa jääkiekossa kuin myös jääkiekon ulkopuolisessa lajitoiminnassa kuin aivan kokonaan sen ulkopuolellakin turkulaisissa urheilu ja promoottoripiireissä kuten myös musiikkibisneksessäkin.

Johan 'Kulta on värimme' Hollsten sai kosketuksen jääkiekkoon kaiketi vuosina 1951-1953 eli ollessaan 3-5 vuotta vanha kun ukko-Hollsten eli isänsä pelasi vähän aikaa jossakin turkulaisessa pienemmässä tuon ajan jääkiekkojoukkueessa.

Parhaimmillaan hänen isänsäkin sanottiin olleen jopa ihan TPS-pelaajan ainesta, mutta kerta kaikkiaan ikää oli miehellä jo tuolloin verraten liikaa eikä ehkä ihan ne taidotkaan tainneet riittää.

Ja mikäli taidot ja ikä sopivuudessaan riittivät niin isä-Hollsten kai aikalaisten mukaan oli ehkä liiankin runnova otteiltaan jäällä ja turhan kuumaverinen olemaan TPS:lle sopiva pelaaja.

Tosin kertoi kyllä paljon myös kotimaisen kiekon asemastakin, että yllättävänkin vähäisellä kokemuspohjalla kelpasi pelaamaan tai olemaan ehdolla hyvinkin kuuluisiin joukkueisiin.

Välillä ukko-Hollstenin taitojen ja pelaamistapojen sanottiin olleen aikaansa edellä ja mikäli sama asema olisi ollut hänellä 10-15 vuotta tai enintään 20 vuotta myöhemmin niin ura olisi voinut urjeta kun tavat olisi ymmärretty paremmin ja kyvyt hyödynnetty suomalaisen jääkiekon fyysisemmässäkin läpimurrossa.

Joka tapauksessa Johanin tai 'Jusun' ja 'Jönni-Jusun' tai 'Höllin' tapauksessa hän oli TPS:ssä monessa eri asemassa.

Aluksi tietenkin aika vaatimattomissakin tehtävissä, mutta myöhemmin niin Managerina, Joukkueenjohtajana, Toimitusjohtajana ja mahdollisesti jopa ihan koko TPS:n Pääjohtaja tai Seuran Presidentti erääseen aikaan urallaan.

Vuosina 1981-1984 oli TPS:n Toimitusjohtaja SM-Liigassa vaikka joissakin yhteyksissä on myös sekoitettu tuo aika esimerkiksi Joukkueenjohtajan tai Managerin virkaan.

Mahdollisesti ne ajat olivat aiemmin tai muussa tapauksessa hän oli Joukkueenjohtaja vuosina 1981-1984 TPS:ssä ja sen jälkeen sitten Toimitusjohtaja TPS:ssä.

Myöhemmin oli kyllä Toimitusjohtaja tai TPS:n Johdon Erikoisavustaja silloin kun TPS juhli SM-Liigan mestaruutta 1989. Ellei ehkä peräti ollut jo ihan koko TPS:n Seuran Presidentti?

Sisu Teamin osalta 'Jusu', 'Jönni-Jusu tai 'Hölli' oli vuosina 1986-1988 ensin vuosina 1986-1987 Varajoukkueenjohtaja Lalli Partisen jälkeen ja vuonna 1988 Sisu Teamin Joukkueenjohtaja.

Mahdollisesti on ollut Sisu Teamin Joukkueenjohtaja myös vuosina 1989-1990, mutta varmaa tämä ei ole ainakaan tässä vaiheessa. Ehkä myös koko Sisu Teamin Toimitusjohtaja tai Pääjohtaja sikäli kun Sisu Teamissa on ollut näinkin korkea-arvoinen nimike käytössä.

Sisu Teamin aikoina hän tuntui olevan myös herra mikä piti vuonna 1986 Juhani 'Tami' Tammisen kurissa mikäli 'Tamilla' oli hieman liikaa uhoamista taas pelin ulkopuolella ja säästi sillä sitten ainakin Hexin eli Heikki Riihirannan hermoja.

SM-Liigan pomojenkaan pöydissä herra Hollsten ei ainakaan vuonna 1986 todellakaan tietääkseni myöskään ollut mikään poliittisen orkesterin pikkupilli.

Sittemmin herra Hollsten oli ehdolla eräässä vaiheessa, muistaakseni vuonna 1990 ensi kerran ehdolla myös Crvena Zvezda na Hokej Leduun eli Jugoslavian Maajoukkueen vastaaviin tehtäviin kuten useina vuosina näiden jälkeenkin aina vuoteen 2006 tai 2007 asti minkä takia häntä huumorillisesti nimitettiin nk. Serbian Hepuksi.

Tietääkseni Jugoslaviaan ja myöhemmin Balkanin tilanteen rauhoituttua Serbia-Montenegroon ja Serbiaan matkustamisia huomioimatta hän ei ikinä kylläkään tarttunut noihin tarjouksiin. Toki hän silti sopi Balkanilla ja äsken mainituissa maissa paljon muita liikesuhteita mistä onkin jäänyt tuo nk. Serbian Hepun nimitys voimaan.

Jääkiekon pelillisen toiminnan ulkopuolella herra Hollsten oli Turku-hallin ja Taifuuni/Typhoon-hallin toiminnassa mukana ja sitten kokonaan jääkiekon ulkopuolella oli ja on ehkä vieläkin eläkeiässäkin Well Donen ja Live Nationin promoottori Turussa.

Näinä päivinä herra Hollsten on jo 71 vuotta vanha kun mies on syntynyt vuonna 1948 ja syntymäpäivä oli 19.6 tänä vuonna.

Pitää päivittää noita vuoden 1986-1988 Sisu Teamin nk. Perusmiehistöjä näillä äsken mainituilla oheishenkilöillä tuleviin viesteihin.

 

[Thusberg]

Vuoden 1986 Juhani Tammisen ajan Sisu Teamiin tulee nyt päivitystä oheishenkilöiden muodossa joita tuolla kaudella riitti ja lisäksi löytyi pitkästä aikaa myös Sisu Teamin Varajoukkueenlääkäri, Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja, Hieroja ja Fysioterapeutti ja Sisu Teamin Varajoukkueenjohtaja kun Lalli Partinen ei enää jatkanut tehtävissään.

Tässä täydennetty Sisu Team vuodelta 1986:

Maalivahdit: Sakari Lindfors ja Jari Paavola

Puolustajat: Markku Heikkinen, Erik (Eetu) Hämäläinen, Pekka Laksola, Heikki Leime, Petteri Lehto, Jyrki Lumme, Kai Rautio ja Vesa Salo

Hyökkääjät: Arto Heiskanen, Jari Härkälä, Harry Jaakkola, Kari Kanervo, Esa Keskinen, Reijo Mikkolainen, Lasse Nieminen, Tommi Pohja, Kai Suikkanen, Esa Tommila, Pekka Tuomisto ja Jali Wahlsten

Päävalmentaja: Juhani Tamminen

Varapäävalmentaja: Erkka Westerlund

Apulaispäävalmentaja: Mölli Keinonen

Joukkueenjohtaja: Heikki Riihiranta

Varajoukkueenjohtaja: Johan 'Jusu' 'Jönni-Jusu' 'Hölli' Hollsten

Joukkueen Huoltaja: Ilkka Repo

Varajoukkueenhuoltaja: Jukka Laaksonen

Joukkueenlääkäri: Seppo Savolainen

Varajoukkueenlääkäri: Timo 'Timppa' Kolu

Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja, Hieroja ja Fysioterapeutti: Jussi 'Jusu' Luoma

 

[Thusberg]

Vuoden 1987 Sisu Team tulee seuraavaksi täydennettynä tässä pitkästä aikaa ja jonkin verran epävarmuutta tämän vuoden osalta on siinä, että tuliko Sisu Teamin Joukkueen Huoltajaksi jo tuolloin Lasse Laukkanen vai ei.

Mikäli ei niin mahdollisesti Joukkueen Huoltaja vuosina 1986-1987 eli Ilkka Repo saattoi olla Sisu Teamin Joukkueen Huoltaja myös vuonna 1988. Niiltä osin en ehkä välttämättä täydennä Joukkueen Huoltajaa lainkaan vuodelle 1988 tai laitan sille kohdalle sitten lisähuomioita.

Seppo Savolaisen osalta on selvinnyt, että hän ei enää jatkanut Joukkueenlääkärinä tästä vuodesta eteenpäin vaan hänen asemansa Joukkueenlääkärinä otti vuoden 1986 Sisu Teamin Varajoukkueenlääkäri eli Timo 'Timppa' Kolu.

Muita epävarmoja Sisu Teamin merkkihenkilöitä tässä vaiheessa on ainakin Sisu Teamin vuoden 1986 Yhdistetyn Kuntovalmentajan, Hierojan ja Fysioterapeutin eli Jussi 'Jusu' Luoman jatko Sisu Teamissa myös vuonna 1987 joten niiltä osin en täydennä häntä tähän viestiin.

Johan 'Jusu', 'Jönni-Jusu' tai 'Hölli' Hollsten vuorostaan jatkoi Sisu Teamin Varajoukkueenjohtajan asemassa vuoden 1986 mukaisesti myös vuonna 1987.

Tässä joka tapauksessa täydennetty Sisu Team vuodelta 1987:

Maalivahdit: Jouni Rokama ja Sakari Lindfors

Puolustajat: Kai Rautio, Vesa Salo, Antti Tuomenoksa, Ossi Piitulainen, Markus Lehto, Timo Turunen ja Erik Hämäläinen

Hyökkääjät: Markku Kyllönen, Teppo Kivelä, Timo Norppa, Mauri Eivola, Pauli Järvinen, Esa Keskinen, Arto Heiskanen, Juha Virtanen, Jari Härkälä, Kari Tuiskula, Matti Kautto, Esa Tommila, Kari Kanervo ja Kari Laitinen

Päävalmentaja: Kaj Matalamäki

Varapäävalmentaja: Erkka Westerlund

Apulaispäävalmentaja: Olli T. Hietanen

Joukkueenjohtaja: Heikki Riihiranta

Varajoukkueenjohtaja: Johan 'Jusu' 'Jönni-Jusu' 'Hölli' Hollsten

Joukkueen Huoltaja: Ilkka Repo

Varajoukkueenhuoltaja: Jukka Laaksonen

Joukkueenlääkäri: Timo 'Timppa' Kolu

 

[Thusberg]

Vuoden 1988 Sisu Team tulee täydennettynä oheishenkilöillään tähän viestiin. Uudeksi Joukkueenjohtajaksi ja ehkä myös vuosina 1989-1990 vastaavassa asemassa jatkaneena oli Johan 'Jusu', 'Jönni-Jusu' ja 'Hölli' Hollsten joka oli vuosina 1986-1987 ollut Varajoukkueenjohtaja Sisu Teamissa kun aiempi Joukkueenjohtaja Heikki 'Hexi' Riihiranta lähti tietenkin Leijoniin vastaaviin tehtäviin.

Valitettavasti epävarmojakin merkkihenkilöitäkin oli mukana ja niitä tulee pian myös tuohon alle vaikkakin ei itse erillisiin nimikkeisiin.

Tässä kuitenkin täydennetty vuoden 1988 Sisu Team:

Maalivahdit: Kari Rosenberg ja Jouni Rokama

Puolustajat: Erik Hämäläinen, Kai Rautio, Vesa Salo, Timo Kulonen, Ossi Piitulainen, Antti Tuomenoksa, Petri Pulkkinen ja Marko Allen

Hyökkääjät: Arto Heiskanen, Pekka Tirkkonen, Esa Tommila, Pauli Järvinen, Mika Nieminen, Jari Laiho, Lasse Nieminen, Tero Toivola, Ilkka Kares, Markku Kyllönen, Juha Järvenpää, Ari Matilainen ja Teemu Selänne

Päävalmentaja: Kaj Matalamäki

Varapäävalmentaja: Erkka Westerlund

Apulaispäävalmentaja: Sakari 'Sakke' Pietilä

Joukkueenjohtaja: Johan 'Jusu' 'Jönni-Jusu' 'Hölli' Hollsten

PS. Joukkueen Huoltajaa Sisu Teamin osalta juuri vuodelle 1988 en tiedä tarkasti, mutta ehdokkaita ainakin järkevästi oli tasan kaksi miestä eli joko vuosien 1986-1987 Joukkueen Huoltaja eli Ilkka Repo tai sitten ensi kerran jo tuolloin Lasse Laukkanen.

Joukkueenlääkäri vuonna 1988 Sisu Teamissa saattoi olla edelleen vuoden 1987 tapaan Timo 'Timppa' Kolu, mutta hänen on sanottu olleen jo Leijonien Joukkueenlääkäri Calgaryssa 1988 Talviolympialaisissa joten menee epävarmaksi sitten sen suhteen ellei sitten poikkeuksella olisi ollut peräti erikoisesti molemmissa joukkueissa Joukkueenlääkäri.

Olisi kyllä ollut ainakin melkoista pyöritystä kun tuohon aikaan 'Timppa' oli TPS:n SM-Liigan joukkueen Joukkuelääkärinäkin. Lisäksi Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja, Hieroja ja Fysioterapeutti on kenties ollut Jussi 'Jusu' Luoma vuonna 1988, mutta hänen asemansa on tällä hetkellä valitettavasti kovin epävarma.

Tosin ehkä vuoden 1987 tapaan edes vähän varmempi toisin kuin vuodesta 1989 eteenpäin tai siitä lähtien 1990-luvun alkuun asti kun sittemmin oli nuoren Saku Koivun tulemisen aikaan jo hyvin kiinni enimmäkseen TPS:n SM-Liigan puolen jutuissa eikä tainnut päästä enää Sisu Teamiin ainakaan ilman ihmeitä.

 

[Anzi]

Tämä on kyllä hieno topik! Hyvää taustatietoa jääkiekon melko näkymättömistä, mutta silti todella vaikuttavista persoonista kuten Johan Hollsten. Sitten on kiinnostavaa myös nuo kehityskulut miten jotkut ovat nousseet Sisu-Teamin kautta parrasvaloihin.

 

[Thusberg]

Tämä on kyllä hieno topik! Hyvää taustatietoa jääkiekon melko näkymättömistä, mutta silti todella vaikuttavista persoonista kuten Johan Hollsten. Sitten on kiinnostavaa myös nuo kehityskulut miten jotkut ovat nousseet Sisu-Teamin kautta parrasvaloihin.

Kiitoksia paljon!

Seuraaviin viesteihin onkin tulossa lisää uusia taustahenkilöitä ja muutaman jo olemassa olevan tai erittäin vahvasti oletetun taustahenkilön vahvistus 1980-luvun Sisu Teameista puhuttaessa.

 

[Thusberg]

Vuoden 1982 Sisu Teamiin tulee seuraavaksi täydennystä sen vuoden Joukkueenlääkärin vahvistuttua Tapani 'Tapsa' Linnaksi, Hierojan löytyessä ja vahvistuessa Pekka Pitkoseksi ja Sisu Teamin Yhdistetyn Kuntovalmentajan ja Fysioterapeutin löytyessä ja vahvistuessa Stig 'Stigu' Erikssoniksi.

Tässä jälleen täydennetty Sisu Team 1982:

Maalivahdit: Rauli Sohlman ja Kari Takko

Puolustajat: Jussi Lepistö, Arto Ruotanen, Markus Lehto, Jyrki Seppä, Simo Saarinen, Juha Jyrkkiö ja Harri Nyman

Hyökkääjät: Risto Jalo, Timo Susi, Arto Sirviö, Petri Skriko, Raimo Summanen, Jarmo Huhtala, Anssi Melametsä, Mika Helkearo, Pekka Tuomisto, Hannu Järvenpää, Mauno Koivisto, Kai Suikkanen ja Tony Arima

Päävalmentaja: Jorma Thusberg

Varapäävalmentaja: Pentti Matikainen

Apulaispäävalmentaja: Reino 'Reksa' Ruotsalainen

Joukkueenjohtaja: Unto 'Unski' Wiitala/Viitala

Joukkueen Huoltaja: Pertti Kontto

Joukkueenlääkäri: Tapani 'Tapsa' Linna

Hieroja: Pekka Pitkonen

Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja ja Fysioterapeutti: Stig 'Stigu' Eriksson

 

[Thusberg]

Tässä Sisu Teamin vuoden 1983 kokoonpano lisättynä Joukkueenlääkärillään eli nyt vahvistetusti viimeistä kertaa Tapani 'Tapsa' Linnalla ja Varajoukkueenlääkärillä eli Jari 'Jartsa', 'Jarppi', 'Mylly' ja 'Piikki-Mylly' Myllyniemellä josta tuli Sisu Teamin vuoden 1984 Joukkueenlääkäri yhden vuoden ajaksi heti herra Linnan jälkeen :

Maalivahdit: Kari Viljanen, Kari Kaupinsalo ja Jouni Rokama

Puolustajat: Ari Kuisma, Harri Nyman, Simo Saarinen, Arto Ruotanen, Ville Siren ja Timo Jutila

Hyökkääjät: Erkki Laine, Heikki Mälkiä, Hannu Oksanen, Risto Kerminen, Jouni Koutuaniemi, Pekka Tuomisto, Sakari Petäjäaho, Jari Lindroos, Teppo Virta, Ari Tamminen, Erkki Huttunen, Kai Suikkanen, Tony Arima ja Esa Tikkanen

Päävalmentaja: Jorma 'Callado Trueno' Thusberg

Varapäävalmentaja: Pentti Matikainen

Apulaispäävalmentaja: Reino 'Reksa' Ruotsalainen

Joukkueenjohtaja: Unto 'Unski' Wiitala/Viitala

Joukkueen Huoltaja: Pertti Kontto

Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja, Hieroja ja Fysioterapeutti: Jukka Laaksonen

Joukkueenlääkäri: Tapani 'Tapsa' Linna

Varajoukkueenlääkäri: Jari 'Jartsa', 'Jarppi', 'Mylly' ja 'Piikki-Mylly' Myllyniemi

 

[Thusberg]

Sisu Teamin vuoden 1984 osalta tulee vähän uutta kun Joukkueenlääkäri löytyi Tapani 'Tapsa' Linnan jälkeen ja sen osalta.

Tässä päivitetty Sisu Team vuodelta 1984:

Maalivahdit: Jarmo Myllys, Jukka Tammi ja Petri Vuorinen

Puolustajat: Matti Kaario, Reijo Laksola, Hannu Helander, Hannu Henriksson, Ari-Pekka Lehtonen, Pasi Ruponen ja Jouni Vuorinen

Hyökkääjät: Matti Rautiainen, Ari Haanpää, Antti Heikkilä, Mikko Mäkelä, Jari Viitala, Jari Neuvonen, Reima Pullinen, Jarmo Jamalainen, Juha Rajala, Hannu Kuronen, Juha Järvenpää, Mika Nieminen ja Jari Hämäläinen

Päävalmentaja: Kaj Matalamäki

Varapäävalmentaja: Lasse Vanhanen

Apulaispäävalmentaja: Lasse Väliaho

Joukkueenjohtaja: Heikki Riihiranta

Varajoukkueenjohtaja: Lalli Partinen

Joukkueen Huoltaja: Pertti Kontto

Varajoukkueenhuoltaja: Ilkka Repo

Sisu Teamin Yhdistetty Kuntovalmentaja, Hieroja ja Fysioterapeutti: Jukka Laaksonen

Joukkueenlääkäri: Jari 'Jartsa', 'Jarppi', 'Mylly' ja 'Piikki-Mylly' Myllyniemi

PS. Seppo Savolainen aloitti sittenkin vuoden 1984 sijaan Joukkueenlääkärinä Sisu Teamissa vasta vuonna 1985 kun Jari Myllyniemi ei jatkanutkaan vuodeksi 1985 Sisu Teamin Joukkueenlääkärinä.