Haapalaakin huhutaan Tapparaan. Ei mitään järkeä olisi tässä hankinnassa. Liikaa kun on laitureita. Mielummin pidetään huonommat laiturit ja erotetaan Rautakorpi.
Pelaaja on valmis sitten kun on metri multaa päällä.
Lisää vaihtoehtoja
Ketjuun kirjoittaneetKyllähän Haapala pitää ottaa jos on tarjolla, oli siellä laituriosastolla kuka tahansa. Enemmän tässä ihmetyttää miksi Tappara lukitsi itsensä Nenoseen varsinkin kun kyse on vain loppukauden sopimuksesta.
Haapalalle monivuotinen diili ja Nenonen/Nurmi kilometritehtaalle. Siinä askelmerkit loppukauteen.
Haapalalle monivuotinen diili ja Nenonen/Nurmi kilometritehtaalle. Siinä askelmerkit loppukauteen.
Kirveellä töitä
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tampereen TAPPARA
Leveyttä pojat leveyttä kapeahkoon rosteriin. Mikäli Henkalla on jotain kuntoutettavaa, niin vielä kerkiää reenaan ittensä kevääksi iskuun! :D
1953 1954 1955 1959 1961 1964 1975 1977 1979 1982 1984 1986 1987 1988 2003 2016 2017
Tekee kyllä Nenosen hankinnan vielä entistä käsittämättömämmäksi, mikäli Haapala on tulossa. Pienikokoisista ja peliärakentavista laitureista Tapparalla olikin kova pula. Huh huh. Jani Lajusen maskipanoksen korvaavaa sentteriä täällä on koko kausi huudettu, mutta Haapala omana poikana on toisaalta sellainen pelaaja, jota ei ole varaa päästää muuallekaan. Haapalan tullessa ei ole sitten ylivoimalla "omimmalle" paikalleen tarjolla kuin Haapala/Kuusela/JMJ/Nenonen/Zaborsky ja Peltola.
Erittäin kaukaa haettuna skenaariona voisi Haapalan "tieltä" lähettää Revon vaihdossa Amerikkaan opettelemaan pienen kaukalon tavoille, kun kerta samaan organisaatioon kuuluvat. Tämä voisi mahdollistaa sen Green/Laju -tyyppisen sentterin hankinnan ennen siirtoikkunan umpeutumista. No joo, meni vähän fantasiamanageroinnin puolelle. Joka tapauksessa mikäli hyökkäyksessä ei muita muutoksia tapahdu, ei tämä liigan ennestään kovimman laituriosaston tädentäminen keskikaistan kustannuksella täysin avaudu.
Erittäin kaukaa haettuna skenaariona voisi Haapalan "tieltä" lähettää Revon vaihdossa Amerikkaan opettelemaan pienen kaukalon tavoille, kun kerta samaan organisaatioon kuuluvat. Tämä voisi mahdollistaa sen Green/Laju -tyyppisen sentterin hankinnan ennen siirtoikkunan umpeutumista. No joo, meni vähän fantasiamanageroinnin puolelle. Joka tapauksessa mikäli hyökkäyksessä ei muita muutoksia tapahdu, ei tämä liigan ennestään kovimman laituriosaston tädentäminen keskikaistan kustannuksella täysin avaudu.
Mahtuiskohan Palve vielä rosteriin loppukaudeksi, kun Kerhonkin pitäisi säästää ja Palve pelaa jossain muualla(TPS?) ensi kaudella. Haapalalle hyvä sentteri vitosketjuun... Kilpavarustelu on jo käynnissä, joten nopeasti toimimalla Palve olisi saatavilla ennen kuin muut nappaa.
Väsyneet Kädet
Jäsen
Joista Kuusela toiselle puolen, Zaborsky keskelle ja Peltola keskelle tai huilaamaan. Nenonen on puhtaasti laukoja (Kuuselalle maaliksi), joten Järvinen ja Haapala ovat saman tontin sekä roolin pelaajia. On siinäkin toki jo pulma.ylivoimalla "omimmalle" paikalleen tarjolla kuin Haapala/Kuusela/JMJ/Nenonen/Zaborsky ja Peltola
Hyvä ongelmahan tuo toki on. Haapalakin taisi toissa kaudella pelata neliön keskellä kakkosylivoimassa? Olisikohan sitten kaikkien ollessa terveinä ylivoimat Haapala-Jasu-Kuusela-Rantakari-Nenonen ja Zaborsky-M.Järvinen-Repo-Lehtonen-JM.Järvinen? Joka tapauksessa ennen kuin loukkaantuneet ja olympiamiehet palaavat, toivottavasti valmennus saa ylivoimat joten kuten järkevästi kasaan eikä Vittasmäki enää pelaa puolustajista eniten ylivoimaa.Joista Kuusela toiselle puolen, Zaborsky keskelle ja Peltola keskelle tai huilaamaan. Nenonen on puhtaasti laukoja (Kuuselalle maaliksi), joten Järvinen ja Haapala ovat saman tontin sekä roolin pelaajia. On siinäkin toki jo pulma.
Väsyneet Kädet
Jäsen
Veikkaan, että pelaa. Hän kuitenkin tuuraa Lehtosta ykkösylivoimassa, eikä vaihtoehtoja oikein ole. Mikkola ehkä.eikä Vittasmäki enää pelaa puolustajista eniten ylivoimaa.
Kemiläinen toki paras paikalla olevista, mutta kätisyyden myötä kakkosylivoiman mies. Kuten olisi Rantakarikin. Jos Tapparalla olisi rightin pyssy, kuten Palola ja Laine, voisi tuo rightin ampujien viisikko saada päävastuun. Nyt Nenosen myötä lefteillä on etu.
Miten Haapala saadaan pakotettua despootti-Rautakorven myrkyttämään koppiin? Molempia joutuu tässä häpeemään.
Oletan, että sentteri olisi hankittu, jos hyvä sellainen olisi ollut saatavilla. Ehkä se on edellen mahdollista. Haapala ja sentteri tuskin ovat toistesna vaihtoehtoja. Ja kuten sanottu: jos Henkka kerran Suomeen tulee, niin onhan se otettava.
Oletan, että sentteri olisi hankittu, jos hyvä sellainen olisi ollut saatavilla. Ehkä se on edellen mahdollista. Haapala ja sentteri tuskin ovat toistesna vaihtoehtoja. Ja kuten sanottu: jos Henkka kerran Suomeen tulee, niin onhan se otettava.
Roger Moore
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Mannerille potkut, Kuopion Palloseura
Ostaako Tappara siis tuon Haapalan NHL-sopimuksen ulos, vai millä tempulla meinasit Haapalalle tehdä monivuotisen sopimuksen?Haapalalle monivuotinen diili ja Nenonen/Nurmi kilometritehtaalle. Siinä askelmerkit loppukauteen.
Mitä Haapalaan itsessään tulee, niin hullu jättäisi ottamatta jos vaan on mitenkään saatavilla. Ihan sama millaisia seppiä liigajoukkueen laitahyökkääjissä on, niin jos Haapalan tasoinen pelaaja on saatavilla loppukauden lainasopimusella niin kyllä sinne sitä tilaa vaan jotenkin raivataan.
Pedon rinnassa on sydän ikiroutainen
BANZAI!
BANZAI!
Päätykiekko
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kaikki vakavasti otettavat organisaatiot.
Kyllähän Haapalan tasoiselle kaverille paikka löytyy vaikka väkisin kokoonpanosta. Jos tämä siirto toteutuu, niin onhan tuo Tapparan laituriosasto aivan älytön. Ei siinä, hienoahan Haapalan tasoinen kaveri on nähdä kotimaisessa sarjassa, jos nyt on tulossa. Mutta mikä on Haapalan kunto? NHL:ssä 5 peliä ja AHL:ssä 20 peliä aika vaatimattomin tehoin.
" Don´t drink and drive. But if you do, call me."
- Saul
- Saul
Kirjoittelija
Jäsen
Veikkaan että nuo vaatimattomat tehot johtuvat lähinnä huonosta tuomarilinjasta kuten viime kevään pleijareissakin.Mutta mikä on Haapalan kunto? NHL:ssä 5 peliä ja AHL:ssä 20 peliä aika vaatimattomin tehoin.
Juu, pärjäähän näillä ehkä.Leveyttä pojat leveyttä kapeahkoon rosteriin.
Kuusela - Jasu - Zaborsky
Peltola - JMJ - Repo
Haapala - Rauhala - Karjalainen (tää kenttä vois pelata melkeen eniten tasakentin)
Nenonen - Järvinen - Ojamäki
(Luoto, Nurmi)
Pelaaja on valmis sitten kun on metri multaa päällä.
Kirveellä töitä
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tampereen TAPPARA
Jep ja mikäli laituritontille on liikaa tunkua kärkiketjuihin, niin Peltolanhan voi aina laittaa stunttaamaan Rantakaria.Juu, pärjäähän näillä ehkä.
Kuusela - Jasu - Zaborsky
Peltola - JMJ - Repo
Haapala - Rauhala - Karjalainen (tää kenttä vois pelata melkeen eniten tasakentin)
Nenonen - Järvinen - Ojamäki
(Luoto, Nurmi)
1953 1954 1955 1959 1961 1964 1975 1977 1979 1982 1984 1986 1987 1988 2003 2016 2017
Päätykiekko
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kaikki vakavasti otettavat organisaatiot.
Tai sitten se jo legendaksi muodostunut treenijumi on taustalla. Ei vaan, jotain vammaahan Haapalalla on ollut kauden aikana.Veikkaan että nuo vaatimattomat tehot johtuvat lähinnä huonosta tuomarilinjasta kuten viime kevään pleijareissakin.
" Don´t drink and drive. But if you do, call me."
- Saul
- Saul
Jos pelaa jatkossakin yhtä hyvin kuin viime vuoden pudotuspeleissä, niin mitään hätää ei ole...Veikkaan että nuo vaatimattomat tehot johtuvat lähinnä huonosta tuomarilinjasta kuten viime kevään pleijareissakin.
"Hesalaisille ei sitten hävitä! Ei olla kymmeneen vuoteen hävitty!" - Tapparan Esko "Sulppi" Luostarinen nuorelle Kalevi Nummiselle vuonna 1957.
Juu ja jos tulee sentteripula, niin herra kapteenihan menee keskelle.Jep ja mikäli laituritontille on liikaa tunkua kärkiketjuihin, niin Peltolanhan voi aina laittaa stunttaamaan Rantakaria.
Pelaaja on valmis sitten kun on metri multaa päällä.
Ilmestyskirjanpitaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara, LA Kings, Raiders
Joo kylla olisi kannattanut sanoa ei Haapalalle.Nyt tullu pari laituria lisää viime aikoina. Jännä sinänsä kun laitureita on jo liiaksi eli kuka nyt Haapalan tulon jälkeen lähtee muualle koska kaikille ei riitä peliaikaa. Yhtä sentteriä ja pakkia huutais eikä mitään laituria.
My life is a very complex drinking game
Katsotaan nyt saadaanko kertaakaan edes koko joukkue terveeksi. Nurmi ei riittänyt viime keväänä pleijareissa, enkä hänen varaan laske mitään tänäkään vuonna. Luoto on siinä kintaalla onko valmis vai ei. Aina voi mennä LeKiin.Nyt tullu pari laituria lisää viime aikoina. Jännä sinänsä kun laitureita on jo liiaksi eli kuka nyt Haapalan tulon jälkeen lähtee muualle koska kaikille ei riitä peliaikaa. Yhtä sentteriä ja pakkia huutais eikä mitään laituria.
Silti aina tärkeintä on, että on leveyttä. Leveys ratkaisee mestaruudet. Mielestäni järjettömintä spekulointia on se, kun mietitään mihin kaikki mahtuu. Vituttaa vieläkin ne playoff-keväät, jolloin menestys kaatui loukkaantumisiin, kun päteviä korvaajia ja syvyyttä ei ollut. Jos silloin ei ollut resurssia ylivarautua näihin tilanteisiin, niin nyt on, ja sitä resurssia kuuluu käyttää.
Pelaaja on valmis sitten kun on metri multaa päällä.
Tähän on pakko tarttua. Eihän Nurmi viime kaudellakaan tasakentällisin hyvä ollut, mutta riittämätön pleijareissa on aika voimakas termi. Kuitenkin ykkösylivoiman mies. Tasakentällisin Nurmi oli toki Jasun kanssa pahasti miinuksella, mutta molemmilla oli silti iso ja merkittävä rooli Tapparan menestyksessä. Ei sieltä muiden joukkueiden nelosketjuistakaan merkittävästi Nurmea ja Luotoa kovempia tekijöitä pudotuspeleihin löydy. Jyri Junnila, Otto Nieminen tai Jerry Ahtola? Ei kiitos.Katsotaan nyt saadaanko kertaakaan edes koko joukkue terveeksi. Nurmi ei riittänyt viime keväänä pleijareissa, enkä hänen varaan laske mitään tänäkään vuonna. Luoto on siinä kintaalla onko valmis vai ei. Aina voi mennä LeKiin.
Nurmi teki muuten viime kaudella pudotuspeleissä enemmän ylivoimamaaleja kuin kukaan muu. Numo olisi tälläkin hetkellä juuri se, mitä lääkäri määrää ylivoimalle, mutta harmittavasti valmennus tuntui tekevän jo kesällä päätöksensä Nurmen (ja Salosen) riittämättömyydestä. Ei yllättäisi vaikka jompi kumpi vielä poistuisi tämän kauden aikana, mikäli Jukka haluaa lisää vahvistuksia. Nurmi oli viime kaudella pistepörssissä miltei kymmenen joukossa ja on tällä kaudella pelannut vain kolme kertaa yli 12 minuuttia ottelussa. Ei mene minun jakeluun. Viime kaudella 10 YV-maalia runkosarjassa, tällä kaudella ei ole edes annettu mahdollisuutta. Vertailun vuoksi meidän ykköstykeistä Kuuselalla ja Karjalaisella on tältä kaudelta 0 YV-maalia, Peltolalla 1 ja Zaborskylla 2.
Harmittaa kyllä Nurmen kannalta hemmetisti. Oma kasvatti ja Peltolan jälkeen eniten pelattuja otteluja Tapparassa, mutta tähän on tultu. Missäköhän ura jatkuu ensi kaudella vai jatkuuko missään?
Nämä on kyllä suuria säälejä, siis se, että jotkut pelaajat joutuvat ikäänkuin tekemättömän paikan eteen suhteessa valmennukseen. En ihan varma ole Nurmen tilanteesta, onko näin, mutta siltähän se näyttää. Ylivoima ainakaan ei ole toiminut, että siihen luulisi kokeiluja enemmän tulevan.
Nurmen huumori on kestänyt esimerkilllisesti ja mies hymyilee voitettujen pelien jälkeen vaikka varmasti välillä miettii, että jossain muussa joukkueessa saattaisi olla tuplasti peliaikaa etc. Hieno mies. Parissa viime pelissä muuten on taklattu ihmeen aktiivisesti, positiivista.
Pelaajista Matti Järvinen on kyllä melko synkkää katseltavaa. Varooko virheitä vai mitä, mutta peli on kyllä todella flegmaattista ja vertailu Lajuseen, sitä ei kehtaa edes tehdä. Siinä voi olla mestaruuden verran eroa. Haapala onneksemme tulee taisteluun mukaan, mutta kyllähän viime vuoden joukkue vs tämän vuotinen vie juuri kamppailussa pahasti tätä nykyistä ryhmää. Savinainen, Lajunen, Blake Parlett ja Bonsaksen edusti aika fyysistä osastoa viime kaudella. Zaborskyn olisi aika alkaa tehoilemaan, lienee turha toivo. Muuta hyötyä siitä ei juuri ole, vaikka ei juuri toisaalta virheitäkään tee.
Tällä kaudella maalin peli on saatu järjestettyä ihan ketä vastaan vain, vaikka rosteri kimaltelee taitoa. Hauska nähdä mitä Haapalan tulo tuo tullessaan. Toivottavasti hyökkäyspään rohkeutta ja voitettuja kamppailuja.
Nurmen huumori on kestänyt esimerkilllisesti ja mies hymyilee voitettujen pelien jälkeen vaikka varmasti välillä miettii, että jossain muussa joukkueessa saattaisi olla tuplasti peliaikaa etc. Hieno mies. Parissa viime pelissä muuten on taklattu ihmeen aktiivisesti, positiivista.
Pelaajista Matti Järvinen on kyllä melko synkkää katseltavaa. Varooko virheitä vai mitä, mutta peli on kyllä todella flegmaattista ja vertailu Lajuseen, sitä ei kehtaa edes tehdä. Siinä voi olla mestaruuden verran eroa. Haapala onneksemme tulee taisteluun mukaan, mutta kyllähän viime vuoden joukkue vs tämän vuotinen vie juuri kamppailussa pahasti tätä nykyistä ryhmää. Savinainen, Lajunen, Blake Parlett ja Bonsaksen edusti aika fyysistä osastoa viime kaudella. Zaborskyn olisi aika alkaa tehoilemaan, lienee turha toivo. Muuta hyötyä siitä ei juuri ole, vaikka ei juuri toisaalta virheitäkään tee.
Tällä kaudella maalin peli on saatu järjestettyä ihan ketä vastaan vain, vaikka rosteri kimaltelee taitoa. Hauska nähdä mitä Haapalan tulo tuo tullessaan. Toivottavasti hyökkäyspään rohkeutta ja voitettuja kamppailuja.
Larionov #8
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara
Ismo Lehkosta vapaasti lainaten: Haapala on se liima, minkä jokainen menestyvä joukkue tarvitsee.Haapala on kyllä ihana mies. Pelikunto hakusessa ja 5 peliä 2+5=7. Timanttinen kavei.
No, niin tai näin. Runkosarja on nyt taputeltu. Tapparan kohdalta nimenomaan taputeltu. Ei mitään juhlamarssia, mutta kolmossija vaikkei katastrofi, niin tyytyväisiä ei varmasti olla missään. Viikko huilia ja sitten lähdetään. Playoffit, oma maailmansa!? Veikkaan nihkeää ensimmäistä kierrosta. Siitä punnerretaan jatkoon. Minkä jälkeen punnerretaan taas... Kunnes Peltola...
Take care of Your body and mind. You've got nowhere else to live.
Voisi kai tässä jotain yrittää raapustella menneestä, hopeisesta kaudesta. Isommin ei jäänyt finaalitappio harmittamaan, sillä Kärpät oli selvästi parempi joukkue ja ansaitsi mestaruutensa. Pieni ketutus tappiosta toki jäi, mutta se kuihtui jo parissa päivässä pois, eikä vaatinut pidempää ryyppyputkea kuten ennen mestaruuskeväitä. Ylpeä olen tämän(kin) kauden joukkueesta ja kuudes peräkkäinen finaalipaikka oli vahva hauiksennäyttö koko organisaation iskukyvystä.
Kausi piti sisällään monenlaisia vaiheita mutta välieräsarjaa lukuunottamatta ei varsinaista paraatimarssia nähty missään vaiheessa. Kokonaisarvosanaksi kaudesta annan sellaisen 8 plussan. Runkosarja, kolmannesta sijasta huolimatta, sujui sen verta alakuloisesti, ettei arvosanaksi voi antaa enempää kun 7. Pudotuspelit antoivat kuitenkin paljon anteeksi ja erityisesti tuo välieräsarjan puhdas 4-0 voitto oli odottamaton ja vakuuttava suoritus. Pudotuspeleistä voi joukkueelle antaa ehdottomasti kiitettävän arvosanan.
Miettiessä, miksei tänä vuonna Tappara kannua nostellut, tulee mieleen useita syitä ja asioita mitä olisi voitu tehdä paremmin. Liikaa oli asioita, mitkä kauden aikana katsomossa ärsyttivät ja turhauttivat. Ensinnäkin joukkueen rakennuksessa mentiin mielestäni hieman harakoille eikä sitä voi pitää sataprosenttisesti onnistuneena. Tapparan pelaajamateriaali keräsi kesällä melkoisesti hehkutusta eri medioissa ja näyttöihin nähden hehkutusta tuli aivan liikaa. Tähtisikermäksi joukkuetta voi hyvällä syyllä kutsua, mutta Tapparasta löytyi turhan paljon samasta muotista veistettyjä pelaajia samanlaisine vahvuuksineen. Fyysistä osastoa lähti vuosi sitten mm. Bonsaksenin, Saravon, Parlettin, Lajusen sekä Savinaisen myötä eikä näitä pelaajia onnistuttu korvaamaan onnistuneesti. Finaalisarjassa Tappara hävisi mielestäni tällä osa-alueella yllättävän selkeästi Kärpille ja kun ensi kauden joukkueen rakennusta katsoo, pelottaa ettei muutosta ole tulossa. Toinen huomattava puute materiaalissa oli eliittimaalintekijän puute, joita edellisvuosina esim. Savinainen, Laine sekä Palola edustivat. Tähän rooliin hankittu Zaborsky floppasi pahasti. Kolmas materiaaliin liittyvä harmituksen aihe on, ettei sentterivajeeseen reagoitu. Ykkössentterinä kokeiltu Kärki epäonnistui ja tilalle hankittiin vain laitureita (Repo, Hamilton, Nenonen, Haapala), vaikkei suoranaista tarvetta ollut. Eikö viidessä kuukaudessa oikeasti löytynyt sopivaa sentteripalasta? Oli miten oli edelliskauden nelosen keskellä pelannut Jasu joutui tällä kaudella aivan liian suureen rooliin ykkösylivoiman ja ykkösalivoiman miehenä.
Pelaajistossa ongelmana oli myös se, ettei kehitys ollut odotetunlaista. Yleensä Tapparassa on kauden aikana nähty selkeitä kasvutarinoita, mutta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ne jäivät tältä kaudelta puuttumaan. Tyytyväinen voi olla etenkin Peltolan otteista ja Rauhalan runkosarjasta, mutta toisaalta mm. Zaborsky, M.Järvinen sekä Kemiläinen jäivät paljon odotetusta tasosta.
Pelitavalliset asiat raivostuttivat ja herättivät palstoilla paljon keskustelua läpi kauden. Tappara kokeili paljon eri tyylejä kauden aikana, mutta lopputulos ja viihdearvo harvoin miellyttivät suurta osaa katsojista/palstalaisista. Mielestäni Tapparan ykkösongelma oli, ettei pelitapa tuottanut tarpeeksi laadukkaita maalipaikkoja käytännössä koko kautena. Hyökkäyspelaaminen piti sisällään turhan paljon kulmissa pyörimistä ja viivavetoja. Maalintekosektoriin pääsy oli koko kauden hankalaa. Finaalisarjassa petti myös ylivoima. Takakolmion käytön Kärpät tiesi tasan tarkkaan ja maskista puuttui Lajusen kaltainen uhka, jolloin ylivoimallakin ytimeen pääsy tuotti hankaluuksia. Hyökkäyksiinlähdöt ja niissä ajoitukset alkoivat kevätkaudella osumaan kohdilleen, mutta runkosarjassa nähtiin pitkiä pätkiä yksin kuskaamista ja rännittelyä. Paljon kummastelin viivelähtöjen vähäisyyttä ja kiekosta suosiolla luopumista. Esimerkiksi useammin tällä kaudella nähtiin ratkaisu, jossa pelaaja nostaa jalalla punaviivalle, heittää kiekon vastustajan päätyyn ja menee vaihtoon verrattuna kiekon palauttamiseen maalin taakse ja vaihdon suorittamiseen kiekon ollessa oman joukkueen hallussa.
Yksi ihmetystä aiheuttanut ongelma oli legendaarinen keskialueen trap ja sen pitämättömyys. Minulle ainakin oli suuri yllätys kuinka helposti siitä tultiin jatkuvasti luistelemalla läpi. Toinen useaan otteeseen epäuskon fiiliksiä herättänyt asia oli kolmansien erien johtoasemien menetykset. Pudotuspeleissä niitä nähtiin joka sarjassa ja runkosarjassakin muistuu mieleen ainakin Kuopion ja Rauman vierailut, jossa koettiin pahat "sulamiset". Suurinta osaa näistä yhdistää helpolla kiekosta luopuminen ja liikkeen sekä kamppailuhalukkuuden väheneminen. Missä oli ratkaisuhetkillä pelirohkeus? Epäonnistumisen pelko tuntui leimaavaan otteita useammin kuin voittamisen tahto. Kuka vastaa?
Vaisu runkosarja tarkoitti myös kotiedun menettämistä pudotuspelien ratkaisusarjoissa. Todennäköisesti Kärpät olisi mestaruuden joka tapauksessa vienyt, mutta aina voidaan jossitella. Muutenkaan Tapparan lähtökohdat pudotuspeleihin tultaessa eivät olleet mitenkään helpot. Runkosarjasta huolimatta ennakkosuosikin paineet ladattiin Tapparalle ja Jukan hopea-historiaa nostettiin tasaisin väliajoin esiin. Materiaalilla odotettiin parempaa eritoten hyökkäyspäässä ja sitä myös erityisesti KalPa-sarjassa nähtiin.
Jos mietitään asioita, joissa finaalivastus Kärpät oli selvästi edellä niin ensimmäiseksi nostan esiin pelinopeuden. Tapparan pelinopeus ei ollut vaaditulla tasolla ja kiekollisissa ratkaisuissa kesti liian kauan. Finaalisarjassa Kärpät pysyi lähes jatkuvasti liikkeessä, kun Tapparan peli oli selvästi staattisempaa. Kärpät oli pelitavallisesti vakaa alusta loppuun, vähävirheinen ja hyökkäyspelissä tehokkaampi. Tämä siitä huolimatta, että Tapparalla oli paperilla vahvempi materiaali ja Kärpät menetti myös sarjan aikana ykköspuolustajansa sairastuvalle. Kärppien selvästi paremmat kolmoserät herättivät myös kysymyksiä kuntotekijöistä ja siitä onko Tapparan fysiikkaharjoitelussa tehty kaikki optimaalisesti? Kovista harjoitusmääristä kuului huhuja kauden aikana, joten varmasti valmennusjohtokin spekuloi tehtiinkö asiat parhaalla mahdollisella tavalla.
Rautakorpea voidaan kritisoida useasta taktisesta ratkaisusta kuin myös paikoin käsittämättömästä peluutuksesta, mutta kritiikistä huolimatta, ei kausi missään nimessä ollut katastrofi valmennuksenkaan osalta. Jukka on edelleen osaava työssään ja saa odotetusti jatkaa Tapparan peräsimessä. Kaikki tehdyt asiat eivät minulle vieläkään avaudu ja moni asia ärsyttää, mutta en minä silti tänne mitään tammisia tai törmäsiä kaipaa. Kauden aikana minua kuitenkin hämmensi suunnattomasti Rautakorven antamat haastattelut. Kesällä Jukka oli useassa Tapparan kotisivujen videossa hymyissä suin, mutta tosipaikan tullen hymyt vaihtuivat jälleen kivikasvoisuuteen. Välillä Rautakorpi oli syyskaudella kamalien esitysten jälkeenkin ilmaissut tyytyväisyytensä Tapparan peliä kohtaan, mikä ihmetytti kovasti. Myös pudotuspeleissä Rautakorpi loi haastatteluissakuvan, että maalinteon tehokkuus ja vastustajan pomppumaalit olisivat Tapparan suurin ongelmakohta. Alkoi pelottamaan, että tietääkö Rautakorpi oikeasti missä Tappara on/oli vastustajaa perässä? Rautakorpi antoi kauden aikana myös haastattelun, jossa korosti pelaajien vastuuta pelitavasta. Tämä herätti laajalti kysymyksen, että oliko Tappara liian alivalmennettu joukkue? Selittääkö selvän pelitavan puute mm. Kärjen floppaamisen? Oliko pelaajille tarpeeksi selvää, miten kussakin tilanteessa tulee toimia? Minä en näihin osaa vastata.
Tulevaa kautta odotan jo innolla, mutta myös hieman pelonsekaisin tuntein. Viime kausina joukkueesta on lähtenyt valtavasti voittamisen kulttuuria ja kamppailuvoimaa (Peltola, Savinainen, Repo, Lajunen, Parlett, Mikkola, Bonsaksen, Saravo...) eikä huhutut ja hankitut pelaajat mielestäni paikkaa juurikaan niitä puutteita, mitä itse Tapparassa näen. Joukkueen ilmapiirin uskon olevan kunnossa, mutta myös sieltä osastolta on isoimmat persoonat ja vitsinheittäjät (Salonen, Hrachovina, Haapala, Bonsaksen...) lähteneet muille maille. Toki, nyt on jo selvää että Tappara tulee saamaan jalkeille kilpailukykyisen joukkueen, jolla kelpaa lähteä tavoittelemaan finaalipaikkaa ja kultaista mitalia. Täysin vakuuttunut en kuitenkaan ole joukkueen kasaamisesta. Mitä ensi kauden pelitapaan tulee niin toivottavasti kokeilut on ohi ja Tapparalla on kestävä ja tunnistettava pelitapa syksystä kevääseen ilman päämäärätöntä puskemista. Nyt nelisen kuukautta vedettävä happea ennen CHL-pelien alkamista. Toivottavasti tuossakin sarjassa nähdään ensi kaudella parempi Tappara. Hyvää ja rentouttavaa kesää vaan kaikille Tapparalaisille!
Kausi piti sisällään monenlaisia vaiheita mutta välieräsarjaa lukuunottamatta ei varsinaista paraatimarssia nähty missään vaiheessa. Kokonaisarvosanaksi kaudesta annan sellaisen 8 plussan. Runkosarja, kolmannesta sijasta huolimatta, sujui sen verta alakuloisesti, ettei arvosanaksi voi antaa enempää kun 7. Pudotuspelit antoivat kuitenkin paljon anteeksi ja erityisesti tuo välieräsarjan puhdas 4-0 voitto oli odottamaton ja vakuuttava suoritus. Pudotuspeleistä voi joukkueelle antaa ehdottomasti kiitettävän arvosanan.
Miettiessä, miksei tänä vuonna Tappara kannua nostellut, tulee mieleen useita syitä ja asioita mitä olisi voitu tehdä paremmin. Liikaa oli asioita, mitkä kauden aikana katsomossa ärsyttivät ja turhauttivat. Ensinnäkin joukkueen rakennuksessa mentiin mielestäni hieman harakoille eikä sitä voi pitää sataprosenttisesti onnistuneena. Tapparan pelaajamateriaali keräsi kesällä melkoisesti hehkutusta eri medioissa ja näyttöihin nähden hehkutusta tuli aivan liikaa. Tähtisikermäksi joukkuetta voi hyvällä syyllä kutsua, mutta Tapparasta löytyi turhan paljon samasta muotista veistettyjä pelaajia samanlaisine vahvuuksineen. Fyysistä osastoa lähti vuosi sitten mm. Bonsaksenin, Saravon, Parlettin, Lajusen sekä Savinaisen myötä eikä näitä pelaajia onnistuttu korvaamaan onnistuneesti. Finaalisarjassa Tappara hävisi mielestäni tällä osa-alueella yllättävän selkeästi Kärpille ja kun ensi kauden joukkueen rakennusta katsoo, pelottaa ettei muutosta ole tulossa. Toinen huomattava puute materiaalissa oli eliittimaalintekijän puute, joita edellisvuosina esim. Savinainen, Laine sekä Palola edustivat. Tähän rooliin hankittu Zaborsky floppasi pahasti. Kolmas materiaaliin liittyvä harmituksen aihe on, ettei sentterivajeeseen reagoitu. Ykkössentterinä kokeiltu Kärki epäonnistui ja tilalle hankittiin vain laitureita (Repo, Hamilton, Nenonen, Haapala), vaikkei suoranaista tarvetta ollut. Eikö viidessä kuukaudessa oikeasti löytynyt sopivaa sentteripalasta? Oli miten oli edelliskauden nelosen keskellä pelannut Jasu joutui tällä kaudella aivan liian suureen rooliin ykkösylivoiman ja ykkösalivoiman miehenä.
Pelaajistossa ongelmana oli myös se, ettei kehitys ollut odotetunlaista. Yleensä Tapparassa on kauden aikana nähty selkeitä kasvutarinoita, mutta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ne jäivät tältä kaudelta puuttumaan. Tyytyväinen voi olla etenkin Peltolan otteista ja Rauhalan runkosarjasta, mutta toisaalta mm. Zaborsky, M.Järvinen sekä Kemiläinen jäivät paljon odotetusta tasosta.
Pelitavalliset asiat raivostuttivat ja herättivät palstoilla paljon keskustelua läpi kauden. Tappara kokeili paljon eri tyylejä kauden aikana, mutta lopputulos ja viihdearvo harvoin miellyttivät suurta osaa katsojista/palstalaisista. Mielestäni Tapparan ykkösongelma oli, ettei pelitapa tuottanut tarpeeksi laadukkaita maalipaikkoja käytännössä koko kautena. Hyökkäyspelaaminen piti sisällään turhan paljon kulmissa pyörimistä ja viivavetoja. Maalintekosektoriin pääsy oli koko kauden hankalaa. Finaalisarjassa petti myös ylivoima. Takakolmion käytön Kärpät tiesi tasan tarkkaan ja maskista puuttui Lajusen kaltainen uhka, jolloin ylivoimallakin ytimeen pääsy tuotti hankaluuksia. Hyökkäyksiinlähdöt ja niissä ajoitukset alkoivat kevätkaudella osumaan kohdilleen, mutta runkosarjassa nähtiin pitkiä pätkiä yksin kuskaamista ja rännittelyä. Paljon kummastelin viivelähtöjen vähäisyyttä ja kiekosta suosiolla luopumista. Esimerkiksi useammin tällä kaudella nähtiin ratkaisu, jossa pelaaja nostaa jalalla punaviivalle, heittää kiekon vastustajan päätyyn ja menee vaihtoon verrattuna kiekon palauttamiseen maalin taakse ja vaihdon suorittamiseen kiekon ollessa oman joukkueen hallussa.
Yksi ihmetystä aiheuttanut ongelma oli legendaarinen keskialueen trap ja sen pitämättömyys. Minulle ainakin oli suuri yllätys kuinka helposti siitä tultiin jatkuvasti luistelemalla läpi. Toinen useaan otteeseen epäuskon fiiliksiä herättänyt asia oli kolmansien erien johtoasemien menetykset. Pudotuspeleissä niitä nähtiin joka sarjassa ja runkosarjassakin muistuu mieleen ainakin Kuopion ja Rauman vierailut, jossa koettiin pahat "sulamiset". Suurinta osaa näistä yhdistää helpolla kiekosta luopuminen ja liikkeen sekä kamppailuhalukkuuden väheneminen. Missä oli ratkaisuhetkillä pelirohkeus? Epäonnistumisen pelko tuntui leimaavaan otteita useammin kuin voittamisen tahto. Kuka vastaa?
Vaisu runkosarja tarkoitti myös kotiedun menettämistä pudotuspelien ratkaisusarjoissa. Todennäköisesti Kärpät olisi mestaruuden joka tapauksessa vienyt, mutta aina voidaan jossitella. Muutenkaan Tapparan lähtökohdat pudotuspeleihin tultaessa eivät olleet mitenkään helpot. Runkosarjasta huolimatta ennakkosuosikin paineet ladattiin Tapparalle ja Jukan hopea-historiaa nostettiin tasaisin väliajoin esiin. Materiaalilla odotettiin parempaa eritoten hyökkäyspäässä ja sitä myös erityisesti KalPa-sarjassa nähtiin.
Jos mietitään asioita, joissa finaalivastus Kärpät oli selvästi edellä niin ensimmäiseksi nostan esiin pelinopeuden. Tapparan pelinopeus ei ollut vaaditulla tasolla ja kiekollisissa ratkaisuissa kesti liian kauan. Finaalisarjassa Kärpät pysyi lähes jatkuvasti liikkeessä, kun Tapparan peli oli selvästi staattisempaa. Kärpät oli pelitavallisesti vakaa alusta loppuun, vähävirheinen ja hyökkäyspelissä tehokkaampi. Tämä siitä huolimatta, että Tapparalla oli paperilla vahvempi materiaali ja Kärpät menetti myös sarjan aikana ykköspuolustajansa sairastuvalle. Kärppien selvästi paremmat kolmoserät herättivät myös kysymyksiä kuntotekijöistä ja siitä onko Tapparan fysiikkaharjoitelussa tehty kaikki optimaalisesti? Kovista harjoitusmääristä kuului huhuja kauden aikana, joten varmasti valmennusjohtokin spekuloi tehtiinkö asiat parhaalla mahdollisella tavalla.
Rautakorpea voidaan kritisoida useasta taktisesta ratkaisusta kuin myös paikoin käsittämättömästä peluutuksesta, mutta kritiikistä huolimatta, ei kausi missään nimessä ollut katastrofi valmennuksenkaan osalta. Jukka on edelleen osaava työssään ja saa odotetusti jatkaa Tapparan peräsimessä. Kaikki tehdyt asiat eivät minulle vieläkään avaudu ja moni asia ärsyttää, mutta en minä silti tänne mitään tammisia tai törmäsiä kaipaa. Kauden aikana minua kuitenkin hämmensi suunnattomasti Rautakorven antamat haastattelut. Kesällä Jukka oli useassa Tapparan kotisivujen videossa hymyissä suin, mutta tosipaikan tullen hymyt vaihtuivat jälleen kivikasvoisuuteen. Välillä Rautakorpi oli syyskaudella kamalien esitysten jälkeenkin ilmaissut tyytyväisyytensä Tapparan peliä kohtaan, mikä ihmetytti kovasti. Myös pudotuspeleissä Rautakorpi loi haastatteluissakuvan, että maalinteon tehokkuus ja vastustajan pomppumaalit olisivat Tapparan suurin ongelmakohta. Alkoi pelottamaan, että tietääkö Rautakorpi oikeasti missä Tappara on/oli vastustajaa perässä? Rautakorpi antoi kauden aikana myös haastattelun, jossa korosti pelaajien vastuuta pelitavasta. Tämä herätti laajalti kysymyksen, että oliko Tappara liian alivalmennettu joukkue? Selittääkö selvän pelitavan puute mm. Kärjen floppaamisen? Oliko pelaajille tarpeeksi selvää, miten kussakin tilanteessa tulee toimia? Minä en näihin osaa vastata.
Tulevaa kautta odotan jo innolla, mutta myös hieman pelonsekaisin tuntein. Viime kausina joukkueesta on lähtenyt valtavasti voittamisen kulttuuria ja kamppailuvoimaa (Peltola, Savinainen, Repo, Lajunen, Parlett, Mikkola, Bonsaksen, Saravo...) eikä huhutut ja hankitut pelaajat mielestäni paikkaa juurikaan niitä puutteita, mitä itse Tapparassa näen. Joukkueen ilmapiirin uskon olevan kunnossa, mutta myös sieltä osastolta on isoimmat persoonat ja vitsinheittäjät (Salonen, Hrachovina, Haapala, Bonsaksen...) lähteneet muille maille. Toki, nyt on jo selvää että Tappara tulee saamaan jalkeille kilpailukykyisen joukkueen, jolla kelpaa lähteä tavoittelemaan finaalipaikkaa ja kultaista mitalia. Täysin vakuuttunut en kuitenkaan ole joukkueen kasaamisesta. Mitä ensi kauden pelitapaan tulee niin toivottavasti kokeilut on ohi ja Tapparalla on kestävä ja tunnistettava pelitapa syksystä kevääseen ilman päämäärätöntä puskemista. Nyt nelisen kuukautta vedettävä happea ennen CHL-pelien alkamista. Toivottavasti tuossakin sarjassa nähdään ensi kaudella parempi Tappara. Hyvää ja rentouttavaa kesää vaan kaikille Tapparalaisille!
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy