seiskavitonen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara ja Pälkäneen Lukko
Olen samaa mieltä kuin @Apheu ja @Sabaton nelosketjun rakentamisesta. Siinä on haastetta aikalailla....
Yksi huolenaihe joka mieleen tuli, on myös jarruketjun puuttuminen. Nelonen menee tällä hetkellä energiaketjuna, mutta en näe sitä puolustuspelin experttinä. Näkisin, että parhaiten vastustajan tähtipelaajia pimentämään sopivat Peltola, Lajunen, Savinainen ja Jasu, mutta heidän ympärilleen ei ketjua oikein saa rakennettua. Kenties Haapala, Karjalainen ja Rauhala menevät jarruketjussa kolmantena lenkkinä, mutta joku tuossa tökkii. Kuten @Apheu totesikin, ei kaikki palaset tunnu millään loksahtavan paikoilleen edes paperilla.
Poffeja silmällä pitäen ykkösketju on nyt hyvä kokonaisuus: Savinainen-Lajunen-Kuusela. Saipa-ottelussa pistin huomiooni Savinaisen Poff-taistelumaisen kaksinkamppailuvoiton Mcintyresta ja sen jälkeinen syöttö Kuuselan maaliin. Toinen mitä katsoin, oli parin ykkösketjun huonon vaihdon jälkeinen taisteluilme Lajuselta ja sen seurauksena vaihtoon neljä painavaa taklausta ja sitä kautta kentällisen peliä yritettiin herätellä.
Kakkosketjuna pitäisin vauhtiketjua Haapala-Järvinen-Karjalainen(Karjalaisen sijaan voitaisiin vaihtaa Jasu => paikkaa aloitusvoimaa sekä sentterinpaikkaa, mutta hidastaa kenttää.). Kakkoskentän heikkous on oman pään puolustuspeli. Kuitenkin tuo kentällinen on hyvä hakemaan ne jäähyt esim. Lukkoa vastaan, kunhan pääsevät parilla potkulla pakkia karkuun => silloin rikkeet huomataan ja pillin on soitava.
Kolmonen Laine-Ilomäki-Peltola omaa heikkona lenkkinä Ilomäen ailahtelevan pelin, mutta hyvänä päivänä kumpikin pystyy ruokkimaan Laineen ruoskalle paikkoja pistämään sisään kiekkoja. Peltola on ehkä liigan parhaita kulmavääntäjiä ja kaksinkamppailujen voittajia, joten pystyy myös paikkaamaan Ilomäen fleguvaihteita jopa sentterin tontilta.
Nelonen on juuri se haaste, mutta ehkä tämä voisi toimia: Dixon-Rauhala-Jasu (tai sitten Karjalainen). Kuitenkaan tuosta kentästä ei oikein saa kunnolla irti sellaista lihamyllyä tai kiekonsyöjää, kuin esim. Plihal. Dixon on vähän hidas, mutta petrannut loppukautta kohti peliään ja osuu maalipuiden väliinkin.
Kokonaisuutena kuitenkin luotan pelitavan antavan tuolle neloskentällekin sen puuttuvan avaimen voittaa tilanteita ja peliä joukkueen eduksi. Saipa-ottelussa Tapola ja valmennusjohto olivat antaneet alkuun peliohjeet ja seurasivat sen avulla vastustajan päivän strategiaa. Toisen vaihdon aikana Tapola kävi Vähä-Ruoholan kanssa fläppitaulun avulla Saipan avauskuvion ja sen jälkeen yhteinen puhe kantautui pelaajille myös ja tuloksena aika hyvä erä eikä Saipalla ollut enää lääkkeitä Tapparan pelaamiseen. Erätauolla Kärppien menovire laannutti ja Saipan petraantunut peli-ilmekin tuota intoa eikä jälkimäinen osa ottelusta ollut enää sellaista ehjää suorittamista Tapparan toimesta.
Huomiona muuten vielä se, että Tapola pisti Saipa-pelissä ykkösen voittamaan vastustajan ykköstä. Vieraspeleissä onkin löydettävä eri rohdot.