Niin kauan kuin Tappara saa pelata tuolla tavalla, on joukkueen kaataminen vaikeaa. Ensimmäisessä erässä oli täysi farssi, että me olimme se joukkue, joka sai kaksi koukkujäähyä, Toivola innostui.
Kaikki kunnia Tapparalle, mutta jääkiekon kanssa joukkueen pelaamisella ei ole juurikaan tekemistä, säesti Kuusela.
Vahvoja sanoja, vahvoja sanoja miehiltä jotka ovat olleet juuri osallisena Kahvara Horror Show´ssa. Voiko tuohon enää mitään lisätä? Sihvosen leiriltä ei kysytä, selkeän masinoitua touhua Tapparan kilven puhdistamiseksi, yritetään saada ihmiset epäilemään omia silmiään. Ovelaa, niin ovelaa, klap klap.
Tiesihän sen jo viime keväänä että Rautakorpi & Tapparan vahva materiaali hankintoineen tulee olemaan kova, Kärppien kanssa kaksi suurinta ennakkosuosikkia. Kausi on ollut yllätyksiä täynnä ja haastajia on kintereillä mutta eiköhän Diesel kuitenkin jyrää sarjakakkoseksi. Joukkueessa on jotain samaa kuin Kanadassa; vahva materiaali joka valjastetaan orjallisesti prosenttikiekkoon ja tehään ne pari pakollista. Ero näiden kahden välillä tietysti se että Tappara-leirissä ei varmasti ole give´n go -pelistä kuultukaan ja muutenkin toiminnassa on huomattavissa tietynlaista munattomuutta. Tältä osin Tapparaa voisi verrata Saksan jalkapallomaajoukkueeseen, joka jauhaa harmaana hamaan loppuun saakka. Myönnettävä on kuitenkin että aina silloin tällöin, seisovissa ylivoimissa tai muussa hitaassa hyökkäyspään hiihtelyssä, Tapparan taitoniekat pääsevät oikeuksiinsa.
Mutta näinhän se on että erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja on tänä sananvapauden aikanakin suvaittava. Pitää osata myös osata antaa myötätunnon osoitukset niille, jotka tässä muutenkin kovassa maailmassa ovat esimerkiksi saaneet jonkun tietyn urheiluseuran poltinmerkin sydämeensä. Sitä kun ei niin vain pois hangatakaan, vaikka moni varmasti näin haluaisikin.
Yritetään myös ymmärtää sairaan ajojahdin kohteeksi joutunutta Janne Grönvallia, sillä onhan hänkin vain ihminen. Aina ei ole helppo seistä ryhdikkäästi selkä suorana ja ottaa vastaan ansaitsemaansa.
