Viestin lähetti twins
Ässät olis hieno nähdä pleijareissa. Muistan kun joskus muinoin Tappara-ässät välieriä vai puolivälieriä kuuntelin -90 luvulla. Pauke Järvinen teki sillon ratkasevan maalin. Aika legendaarisia äijiä pelas sillonkin. Takko tais olla tietysti maalilla porilaisilla.
Ässät on vähä niinku "original team". Positiivinen kuva on ässäpakasta minulla.
Olikos tämä se kausi, kun Hilppa Halme kaivettiin jostain vaseliinista kesken kauden Tapparan pelastajaksi?
Tämän illan mittelöstä kertoo jotain varmasti se, että parempaa, kovatasoisempaa ja jännittävämpää viihdettä oli eräntaukokisa kuin itse ottelu. Aivan ottelun alku edettiin Tapparahallinnassa ja sitten karkea merkkausvirhe ja Virkkunen läpi. Ihmettelin kuinka näin voi sattua Clarken ollessa jäällä, yleensä hän paikkailee kaikkien neljän muun pelaajan virheet ja hoitaa oman tonttinsa siinä ohessa. Maalin jälkeen erä olikin sitten Ässien.
Mitä pidemmälle toinen erä eteni, sitä selkeämmin Tappara otti peliä hallintaansa. Onneksi Öhman ei loukkaantunut pahannäköisen jalkakampin seurauksesta.
Kolmannessa erässä Tappara sitten sai isompaa vaihdetta päälle ja Ässät tuntuivat hieman jopa väsähtävän. Ässät kärsivät kolmannessa erässä tuomarista, joka ei viheltänyt odotuksistani huolimatta ottelun lopussa Tapparalle mistään jäähyä.
Vähän kyllä jälleen kylmäsi, kun vierailija avasi maalihanansa ennenkuin 5. minuutti oli täynnä. Onneksi kuitenkin Ässät eivät enempää maaleja ottelun alkuun saaneet. Vielä kun saataisiin skarpattua ottelun aluissa otteita, niin näyttäisi jo ihan kelvolliselta. Kuluttaa liikaa olla heti alusta maali-kaksi takana.
Tapparan peli oli yksinkertaista päätyyn roiskimista. Viimeistelyssä viimeinen ratkaisu, joko syöttö, harhautus tai laukaus oli huolimaton. Näin etenkin 5-3 ylivoimalla, kun ensin JOjasen veto ja heti perään Stapletonin lämäri epäonnistuivat.
Öhman oli tuskastuneen tuntuinen. Oli aina sen ratkaisevan potkun jäljessä maalipaikoissa. Mies ja jalka eivät vielä ole samassa iskussa kuin ennen loukkantumista, mutta tuo selkeästi lisää leveyttä ja ratkaisijoita Tapparahyökkäykseen.
Ja mainitaan vielä, että Tapparan nuoret (Koskinen, Kontiola, Pyymäki) onnistuivat hyvin, etenkin Kontiolan otteista uhkuu itseluottamus. Alkaa noita senttereitä pian taas olla pari liikaa.