Tapolalle kenkää!

[Kukko]

Ei Tapolassa tai Rautakorvessa mitään vikaa ole. Vika on aina muissa ja tuomareissa.

Ihan kiva olisi nähdä tämä TAPPARA - osio ilman menneisyyden karvastamia vastustaja trolleja. Toivottavasti maassamakaavan potkimisesta pelikieltoa napsahtaa.

 

[rinne]

Ei Tapolassa tai Rautakorvessa mitään vikaa ole. Vika on aina muissa ja tuomareissa.

...ja tämä alleviivaa koko tämän aiheen ongelmallisuutta. Liikaa kärjistämistä, liikaa ylisuuria odotuksia, liikaa olkiukkoja, liikaa trollausta ja provoja. Rautakorpi ja Tapola ovat maineensa itse ansainneet niin hyvässä kuin pahassa, mutta... Ei tällaiset trollaukset mihinkään johda. Tietenkin vikaa on Tapolassa ja Rautakorvessakin. Aina on ollut. Tarinaan kuitenkin sisältyy pieni mutta...

Montako kertaa Tappara on mennyt jonnekin ilman Rautakorpea viimeisen ~25 vuoden aikana? Tapolan johdolla tuli pari mestaruutta ja hopea, mutta nekin olivat aika vahvasti jatkumoa Rautakorven tekemisille. Ei se Tapola tyhjästä ilmestynyt, Rautakorven suojista tuo nousi. Rautakorpi kaikista ongelmistaan huolimatta on ollut aika vahvasti mukana Tapparan menestysjaksoissa. Aika usein herra tuli nostamaan seuraa pohjalta.

Tapolalle kenkää on näin lokakuussa hiukan vaikea narratiivi. Kiistatonta on, että peli ei toimi juuri nyt. Ei se toiminut oikein viime kaudellakaan, mutta Tappara oli silti neljäs lopulta. Siinä se haaste lienee. Odotukset ovat todella korkealla, jos 4. sija on pettymys. Ehkä liiankin korkealla?

Tapola on vetänyt jo useamman kauden Tapparan peräsimessä. Lopputuloksissa 4. sija on heikoin noteeraus, vaikka syksyisin on vaikeaa ollut aika usein. Silti ei voi luottaa siihen, että kelkka aina kääntyy. Jollain kaudella se kelkka ei käännykään, vaan Tappara jää heikommille sijoille. Eikä Tappara voi loputtomiin luottaa Rautakorpi-Tapola -kaksikkoon. Muutenkin pitää kyetä tulosta Tapparan resursseilla repimään. Mutta onko nyt se aika, kun Tapolasta pitäisi eroon hankkiutua? Ehkä. Mutta kyllä herran puolesta vahvat perustelunsa menneessä on siitä huolimatta.

Rautakorpi ja Tapola ovat persoonia, jotka jotenkin onnistuvat jakamaan jopa omien kannattajien mielipiteitä. Varsinkin Rautakorpi on hämmentävän kritisoitu valmentaja menestykseensä nähden jopa Tappara-fanien keskuudessa. Toki sen hänen persoonansa vuoksi jossain määrin ymmärtää. Silti se hieman hämmentää, kun tulosurheilusta puhutaan. Tapola vaikuttaa olevan hieman samalla tiellä. Tapola on tosin tyylillään tuntunut pääsevän vastustajajoukkueen kannattajien ihon alle jopa vahvemmin.

Ei se Tapolan vaihtaminenkaan ihan ongelmatonta olisi, vaikka nyt hieman nihkeää onkin. Herra on aika merkittävä osa Tapparan viimeisen vuosikymmenen menestystä. Sillä ansaitsee hieman normaaliakin enemmän siimaa. Kaikesta huolimatta. Siitäkin huolimatta, että nykyhetkessä pitää joukkueiden elää.

 

[Kukko]

En kannata Tapolan potkuja. Tapparassa ei näin ole kesken kauden tapana ollut tehdä. Peli on paikoitellen ollut erittäin hyvää ja juuri nyt on ennätys paljon tärkeitä poissaoloja.

Tänään kaikki meni metsään, kolmatta erää lukuunottamatta. Itse tuote oli heikko. Kolmas erä ja kova kannatus tosin pelasti paljon.

Toivon että uuden Areenan tapahtumaan on panostettu. Pelaajaesittelyt ja itse tapahtuma on ottanut isoja askeleita takapakkia. Myös monet Tapparan mainokset, ovat valovuoden paikallisvastustajaa perässä. Hyvänä esimerkkinä valomainostaulu valtaväylän risteyksessä. Ilveksen peli mainos on selkeä, tyylikäs ja informatiivinen. Tapparan on suttuinen epäselvillä teksteillä. Monta vuotta paikallisvastus on kopioinut tapahtumaa ja toimintaansa Tapparalta. Nyt vain työhousuja jalkaan ja yritystä saada tuotteen kokonaisuus vastustajan tasolle.

Tapolastakin pitää jotain sanoa. Tämän päivän suurin virhe oli jälleen aneeminen lähtö otteluun. Toki Heljanko lipsautti mokansa, mutta kahteen erään se KooKoo ottelun suoraviivaisuus puuttui täysin. Palattiin siihen alkukauden Tapparaan, jossa kiekkoa pyöritetään nurkissa ja toimitukset maalille jätetään tekemättä. Ottelun alut ovat äärimmäisen tärkeitä, koska jokainen vastustaja laittaa johtoasemassa bussin maalinsa eteen.

 

[Corkscrew]

Tapola otti tuplamestaruuden koska Rautakorven kärsivällisyys petti, eikä malttanut korjata työnsä hedelmiä. Jukka teki maailmanluokan työtä kun häntäpään organisaatio nousi vuodessa finaalijoukkueeksi keväälle 2013. Harmi että KHL houkutus vei, kun mahdollisuudet oli luoda oikeasti 2010-luvun dynastia jossa ei kaksi mestaruutta olisi riittänyt. Tapola sai ison nosteen valmennusuralleen ja toki siinä oli paljon omaa ansiotakin, mutta saiko lopulta liikaa menestystä liian nopeasti? Nykyinen pesti on ollut tuskaista taistelua, mikä alkoi Spacekin ulostamisella ja huipentui viime kesän natsagateen. Kun päävalmentaja lähtee avoimesti kyykyttämään joukkueen parhaita pelaajia, hänen tulisi tiedostaa että siinä leikissä voi oma asema horjua. Ehkä Jussi haukkasi voimansa tunnossa liian ison palan, ja tukehtuu siihen vielä tulevien viikkojen mittaan?

 

[peterra]

Joko voi ampua pianistin? (lainaus: Jarno Pikkarainen)
Tapparan tilanne on kokonaisvaltaisella tavalla mutkikas, mutta edelleenkin oma vastaukseni on, ettei oikein ole riittäviä pelillisiä syitä edelleenkään lätkäistä monoa valmennukselle. Jos tähän lyhyttä listaa kerää, miksei valmennusta tulisi potkia niin ainakin nämä syyt ovat keskeisiä:

• Tappara on taistellut aivan yksittäisiä pelejä lukuun ottamatta jokaisessa pelissään voitosta
• Pelaajien tunteessa tai taistelussa ei ole mitään yksiselitteistä vikaa
• Loukkaantumisten taakse ei ole muodikasta mennä, mutta kuitenkin onhan se nyt pakko myöntää, että Tapparan materiaali on tällä hetkellä niin ohut, ettei minkään joukkueen peli voi tuota kestää

Jos puolestaan halua sitten katsoa kolikon toiselle puolelle niin valmennuksen potkimista tukevia asioita ovat:

• Tapparan pelin tasapaino on ollut koko kauden hukassa. Alkukaudella yksilöiden virheet sävyttivät peliä ja kun ne saatiin jollakin tavalla kuriin niin ylivoiman heikkous astui mukaan ja sitä myöten tehottomuus
• Tapparan peleihin valmistautuminen on välillä ollut hieman erikoisella kantimella, kun vain osa pelaajista on valmiita pelaamaan ja toinen puolikas ei tunnu olevan edes paikalla
• Yksilöiden massiivinen alisuorittaminen sekä luonnollisesti sarjasijoitus

Itse suhtaudun kaikesta huolimatta edelleen luottavaisesti siihen, että mitään ei ole vielä menetetty, mutta suunnan pitää nyt alkaa seuraavan vierasputken aikana kaartua ihan oikeasti toisenlaiseen suuntaan. Silloin Tappara alkaa olla jo tilanteessa, että jotain liikkeitä on pakko tehdä. Tuohon jotain liikkeitä voi kuulua muutakin kuin valmennuksen kenkiminen.

Tapparan suurimmat ongelmat tällä hetkellä (jos loukkaantumiset jätetään huomiotta):
Tapparan pelin tasapaino on ollut oikeastaan koko kauden aivan hukassa. Paljon on puhuttu tehottomuudesta, maalipaikkojen hukkaamisesta sekä ylivoimasta, mutta kyllä pelin tasapainossa valitettavasti on tämän lisäksi vakavampia ongelmia, joihin Tappara ei ole oikeastaan vielä löytänyt mitään vastausta.

Peli muuttuu tulostaulun mukaan. Tappara onkin usein saanut oman hyökkäyspelinsä käynnistymään toden teolla vasta siinä vaiheessa, kun ollaan tipahdettu tuloksellisesti vastustajan jahtaajaksi. Tänään Tappara jahtaisi melko lailla 59 minuuttia Jukureita vastaan. Tämä kertoo surullista kieltä siitä, millainen Tapparan oman alueen puolustuspelin tasapaino on. Jos puolustaminen olisi edes toisteista ja sillä tavalla systemaattista niin huoli ei olisi massiivinen, mutta Tapparan oman alueen puolustuspeli on pääsääntöisesti aivan käsittämättömän heikkoa. Tapparan vastustajat pääsevät toisteisesti laukomaan sellaisista sektoreista, joista Tappara ei itse välttämättä pääse laukomaan koko pelissä. Erityisesti hyökkääjien pelaaminen omalla puolustusalueella on todella heikkoa. Sentteri tiputtaa usein liian alas ja toisaalta laiturit eivät pidä omaa paikkaansa vaan antavat vastuksen nousta maalille.

Joku voisi tänään sanoa, että Tappara "nukahteli" Jukurien maaleissa ja joku voisi myös asettaa molemmat maalit Heljangolle, mutta tosiasia on edelleen se, että koko viisikon pelaaminen omalla puolustusalueella oli molemmissa tilanteissa aivan käsittämättömän surkeaa. Tappara tuntuu haluavan PAPPissaan puolustaa keskustaa, mutta osa pelaajista kuitenkin haluaa säntäillä ihan miten sattuu. Tämä avaa ihan käsittämättömiä paikkoja vastukselle, jolloin osa pelaajista vaan tuijottaa toisiaan, kun vastus on yksin täysin avoimessa paikassa. Ehkä tämä on seurausta siitä, kun voittoja ei ole tullut niin halutaan mahdollisimman nopeasti hyökkämään.

Jos oma puolustuspelaaminen on sellaista, ettei siihen voi luottaa pätkääkään niin tasatilanteessa Tapparan peli ei ole millään muotoa vaarallista hyökkäyspäähän ellei se itse ole tappiolla. Huom. Tappara osaa kyllä hyökätä, mutta ainoastaan, jos vastustaja on pelin tuloksen myötä keskittyneesti siirtynyt suojelemaan itse keskustaa. Yritin tänään laskea, montako suoraa hyökkäystä Tappara sai aikaiseksi pelissä. Jos en ihan väärin katsonut niin loppulukema on kaksi. Jokaisella Tapparan kentällä on täysin sama ongelma eli hyökkäysalueella, vaikka kaista olisi tyhjä niiin tästä huolimatta kiekko viedään päätyyn ja aletaan leipomaan. Tuolta päädystä kiekkoa siirreellään viivaan, takaisin päätyyn, viivaan, päätyyn ja lopulta tilanne kuihtuu yleensä omaan heikkoon kiekolliseen ratkaisuun. Tappara yrittää tasatilanteessa järjestäen järjestää varman maalipaikan säilyttäen samalla koko viisikon rakenteen ja riskeeraamatta vastahyökkäystä. Ihan hieno idea, mutta se ei toimi.

Toinen erittäin huolestuttava seikka on Tapparan täydellinen jäätyminen siniviivan ylityksessä. Tappara löytää keskialueella upeita syöttöjä, joilla päästään rintamana vastustajan siniselle, mutta välittömästi tuon sinisen jälkeen pelaajilta katoavat vuorotellen jokaiselta aivan totaalisesti kupongit. Laiturit eivät yksinkertaisesti edes yritä haastaa keskelle vaan vuorotellen Levtchi, Merelä ja MYÖS uutena Luoto tuovat pelistä toiseen hyökkäysalueelle pelin, mutta vievät aina uudestaan ja uudestaan kiekon maalin taakse.

Tältä osin pakko sanoa, että Tapparalla on myös valmennuksen kenkimistä perustelevia ongelmia, jotka rajautuvat erityisesti siihen, että kyllä näillä peliruuhkilla vaan pitäisi pystyä nyt viimein päättämään, mihin pelissä keskitytään. Jos keskitytään puolustusvalmiuteen niin keskitytään sitten, mutta silloin jokainen pelaaja sitoutuu siihen. Nyt ollaan pelistä toiseen seisomassa välissä, kun osa pelistä tulostaulun mukaan pelataan järkevää hyökkäyspeliä ja tasaisessa tilanteessa keskitytään odottamaan, koska vastustaja pääsee johtoon.

 

[Corkscrew]

Tapparan valmentajapotkujen lyhyt lähihistoria

Kissanmaalla ei valmentajia kovin herkästi laiteta kävelemään. Tässä lienee ainakin osasyynä huonot kokemukset päävalmentajien kenkimisestä pimeän 90-luvun pyörteissä. Kasarilegenda Rauno Korpi sai monoa syksyllä 1991 kun joukkue oli sarjassa sijalla 6. Tilalle astui Pertti Hasanen, jonka komennossa Tappara ajautui piinaavaan putoamistaisteluun, ja säilytti paikkansa vasta karsinnoissa Kärppiä vastaan. Seuraavaan kauteen panostettiin Hasasen johdolla isosti, mutta lopulta joukkue jäi nihkeän kauden jälkeen pudotuspelien ulkopuolelle sijalle 9. Hasanen korvattiin venäläisellä Boris Majorovilla, joka johdatti Tapparan keväällä 1994 pronssipeliin asti. Seuraava syksy Majorovin johdolla oli kuitenkin katastrofi, ja lopulta karsintapeikko vältettiin vain keikkakoutsi Kaj Matalamäen ja työsulkukauden myötä suuren vaikutuksen tehneen Theo Fleuryn ansiosta. Tämän jälkeen Tapparassa on nähty vain kolmet päävalmentajapotkut, joista alla lyhyt tiivistelmä kustakin.

98-99: Rauno Korpi siirrettiin urheilutoimenjohtajaksi lokakuun lopussa tilastoilla 5-1-8. Pistekeskiarvo 0.79 ei ole vertailukelpoinen nykyaikaan koska voitosta sai tuolloin vain 2 pistettä. Nykyisellä pistelaskutavalla keskiarvo olisi ollut 1,14-1,23 riippuen jatkoaikapelin lopputuloksesta. Kakkosvalmentajan paikalta päävastuuseen nostettu Ismo Läntinen ei saanut käännettyä kelkkaa, vaan apuun hälytettiin loppukauden ajaksi Kaj Matalamäki. Hän teki jo tuttuna keikkamiehenä hyvää työtä. Pleijareihin joukkue ei kuitenkaan yltänyt, vaan jäi viimeisten kierrosten aikana katkerasti ulkopuolelle sijalle 9 (piste ka. nykyisellä laskutavalla 1,28-1,39 jatkoaikapelien lopputuloksista riippuen).

04-05: Mika Saarinen sai potkut tammikuussa saldolla 11-4-6-17. Pistekeskiarvo oli 1,24 per peli ja joukkueen yleisilme epävarma ja sekava. Koska vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, Kaj Matalamäki saapui taas projektihommiin loppukauden osalta. Vaikka Matalamäki ei ollut aktiivisesti seurannut Liigaa tai tuntenut kaikkia Tapparan pelaajia edes nimeltä, pistekeskiarvo koheni lukemiin 1,30. Tappara lähti pudotuspeleihin sijalta 9. ja säälipleijareissa kaatui JYP, mutta lopulta Kanada-maljan vienyt Kärpät oli puolivälierissä parempi 4-1.

11-12: Sami Hirvonen sai väistyä kakkosvalmentajan paikalle 5 ottelun jälkeen saldolla 1-0-0-4. Pistekeskiarvo 0,5 per peli. Peli ja sitä myötä joukkue oli aivan sekaisin, eikä muuta vaihtoehtoa ollut. Tilalle tullut Risto Dufva teki hyvää työtä, mutta sai pian huomata että seurajohdon tärkeimmät suunnitelmat oli tehty jo tulevaa kautta 12-13 silmällä pitäen. Kiinnostavin yksityiskohta RD:n pätkäpestissä oli se, että hän oli väläytellyt Tappara-johdolle kakkoskoutsiksi Raimo Summasta. Kaiken nähnyt Mikko Leinonen ymmärsi kuitenkin väistää tämän miinan.

Kaikkien valmentajapotkuihin päätyneiden kausien jälkeen vetovastuun Tapparassa otti muuan Jukka Rautakorpi. Millään näistä kausista Tappara ei myöskään taistellut lähtökohtaisesti mestaruudesta tai mitaleista, vaan tavoitteet ja rahalliset panostukset olivat nykyhetkeen verrattuna hyvin maltillisia.

21-22?:Tapolan saldo on siis nyt 18 matsia, sija 9. ja pistekeskiarvo 1,39. Tulos on lähtökohtiin ja tavoitteisiin nähden umpisurkea, jopa katastrofaalinen. Mielestäni se on sitä myös vaikka viime kierroksilla koetellut loukkaantumistilanne otettaisiin huomioon. Tamhockeyn hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä kommentoi taannoin mediassa että Tapolan asemasta ei olla edes keskusteltu, jo se on huolestuttavaa että tällainen kommentti joudutaan edes julkisesti esittämään. Toivon todella että ilman potkuja selvittäisiin, mutta samalla tämä kortti pitää organisaatiossa pitää varalla hihassa jos kurssi ei olennaisesti kohene tulevilla kierroksilla. Kun legendaarinen Rane Korpi sai lähteä kolme vuotta triplamestaruuden jälkeen, niin miten tuplamestari Tapola voisi olla turvassa neljä vuotta kannun nostamisen jälkeen?

 

[Virveliä kainaloon]

Tapparan valmentajapotkujen lyhyt lähihistoria

Kissanmaalla ei valmentajia kovin herkästi laiteta kävelemään. Tässä lienee ainakin osasyynä huonot kokemukset päävalmentajien kenkimisestä pimeän 90-luvun pyörteissä. Kasarilegenda Rauno Korpi sai monoa syksyllä 1991 kun joukkue oli sarjassa sijalla 6. Tilalle astui Pertti Hasanen, jonka komennossa Tappara ajautui piinaavaan putoamistaisteluun, ja säilytti paikkansa vasta karsinnoissa Kärppiä vastaan. Seuraavaan kauteen panostettiin Hasasen johdolla isosti, mutta lopulta joukkue jäi nihkeän kauden jälkeen pudotuspelien ulkopuolelle sijalle 9. Hasanen korvattiin venäläisellä Boris Majorovilla, joka johdatti Tapparan keväällä 1994 pronssipeliin asti. Seuraava syksy Majorovin johdolla oli kuitenkin katastrofi, ja lopulta karsintapeikko vältettiin vain keikkakoutsi Kaj Matalamäen ja työsulkukauden myötä suuren vaikutuksen tehneen Theo Fleuryn ansiosta. Tämän jälkeen Tapparassa on nähty vain kolmet päävalmentajapotkut, joista alla lyhyt tiivistelmä kustakin.

98-99: Rauno Korpi siirrettiin urheilutoimenjohtajaksi lokakuun lopussa tilastoilla 5-1-8. Pistekeskiarvo 0.79 ei ole vertailukelpoinen nykyaikaan koska voitosta sai tuolloin vain 2 pistettä. Nykyisellä pistelaskutavalla keskiarvo olisi ollut 1,14-1,23 riippuen jatkoaikapelin lopputuloksesta. Kakkosvalmentajan paikalta päävastuuseen nostettu Ismo Läntinen ei saanut käännettyä kelkkaa, vaan apuun hälytettiin loppukauden ajaksi Kaj Matalamäki. Hän teki jo tuttuna keikkamiehenä hyvää työtä. Pleijareihin joukkue ei kuitenkaan yltänyt, vaan jäi viimeisten kierrosten aikana katkerasti ulkopuolelle sijalle 9 (piste ka. nykyisellä laskutavalla 1,28-1,39 jatkoaikapelien lopputuloksista riippuen).

04-05: Mika Saarinen sai potkut tammikuussa saldolla 11-4-6-17. Pistekeskiarvo oli 1,24 per peli ja joukkueen yleisilme epävarma ja sekava. Koska vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, Kaj Matalamäki saapui taas projektihommiin loppukauden osalta. Vaikka Matalamäki ei ollut aktiivisesti seurannut Liigaa tai tuntenut kaikkia Tapparan pelaajia edes nimeltä, pistekeskiarvo koheni lukemiin 1,30. Tappara lähti pudotuspeleihin sijalta 9. ja säälipleijareissa kaatui JYP, mutta lopulta Kanada-maljan vienyt Kärpät oli puolivälierissä parempi 4-1.

11-12: Sami Hirvonen sai väistyä kakkosvalmentajan paikalle 5 ottelun jälkeen saldolla 1-0-0-4. Pistekeskiarvo 0,5 per peli. Peli ja sitä myötä joukkue oli aivan sekaisin, eikä muuta vaihtoehtoa ollut. Tilalle tullut Risto Dufva teki hyvää työtä, mutta sai pian huomata että seurajohdon tärkeimmät suunnitelmat oli tehty jo tulevaa kautta 12-13 silmällä pitäen. Kiinnostavin yksityiskohta RD:n pätkäpestissä oli se, että hän oli väläytellyt Tappara-johdolle kakkoskoutsiksi Raimo Summasta. Kaiken nähnyt Mikko Leinonen ymmärsi kuitenkin väistää tämän miinan.

Kaikkien valmentajapotkuihin päätyneiden kausien jälkeen vetovastuun Tapparassa otti muuan Jukka Rautakorpi. Millään näistä kausista Tappara ei myöskään taistellut lähtökohtaisesti mestaruudesta tai mitaleista, vaan tavoitteet ja rahalliset panostukset olivat nykyhetkeen verrattuna hyvin maltillisia.

21-22?:Tapolan saldo on siis nyt 18 matsia, sija 9. ja pistekeskiarvo 1,39. Tulos on lähtökohtiin ja tavoitteisiin nähden umpisurkea, jopa katastrofaalinen. Mielestäni se on sitä myös vaikka viime kierroksilla koetellut loukkaantumistilanne otettaisiin huomioon. Tamhockeyn hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä kommentoi taannoin mediassa että Tapolan asemasta ei olla edes keskusteltu, jo se on huolestuttavaa että tällainen kommentti joudutaan edes julkisesti esittämään. Toivon todella että ilman potkuja selvittäisiin, mutta samalla tämä kortti pitää organisaatiossa pitää varalla hihassa jos kurssi ei olennaisesti kohene tulevilla kierroksilla. Kun legendaarinen Rane Korpi sai lähteä kolme vuotta triplamestaruuden jälkeen, niin miten tuplamestari Tapola voisi olla turvassa neljä vuotta kannun nostamisen jälkeen?

Saikos Petri Mattila kenkää? Tuolloin ei ollut tilastossa voiton voittoa, mutta kaikki mahdollisuudet oli tätä syksyä parempaan suoritukseen.

 

[Corkscrew]

Saikos Petri Mattila kenkää? Tuolloin ei ollut tilastossa voiton voittoa, mutta kaikki mahdollisuudet oli tätä syksyä parempaan suoritukseen.

Mattila lähti itse ennen kauden alkua kun reenipelit meni ihan vihkoon.

 

[Pallister]

Tapparan valmentajapotkujen lyhyt lähihistoria

Kissanmaalla ei valmentajia kovin herkästi laiteta kävelemään. Tässä lienee ainakin osasyynä huonot kokemukset päävalmentajien kenkimisestä pimeän 90-luvun pyörteissä. Kasarilegenda Rauno Korpi sai monoa syksyllä 1991 kun joukkue oli sarjassa sijalla 6. Tilalle astui Pertti Hasanen, jonka komennossa Tappara ajautui piinaavaan putoamistaisteluun, ja säilytti paikkansa vasta karsinnoissa Kärppiä vastaan. Seuraavaan kauteen panostettiin Hasasen johdolla isosti, mutta lopulta joukkue jäi nihkeän kauden jälkeen pudotuspelien ulkopuolelle sijalle 9. Hasanen korvattiin venäläisellä Boris Majorovilla, joka johdatti Tapparan keväällä 1994 pronssipeliin asti. Seuraava syksy Majorovin johdolla oli kuitenkin katastrofi, ja lopulta karsintapeikko vältettiin vain keikkakoutsi Kaj Matalamäen ja työsulkukauden myötä suuren vaikutuksen tehneen Theo Fleuryn ansiosta. Tämän jälkeen Tapparassa on nähty vain kolmet päävalmentajapotkut, joista alla lyhyt tiivistelmä kustakin.

98-99: Rauno Korpi siirrettiin urheilutoimenjohtajaksi lokakuun lopussa tilastoilla 5-1-8. Pistekeskiarvo 0.79 ei ole vertailukelpoinen nykyaikaan koska voitosta sai tuolloin vain 2 pistettä. Nykyisellä pistelaskutavalla keskiarvo olisi ollut 1,14-1,23 riippuen jatkoaikapelin lopputuloksesta. Kakkosvalmentajan paikalta päävastuuseen nostettu Ismo Läntinen ei saanut käännettyä kelkkaa, vaan apuun hälytettiin loppukauden ajaksi Kaj Matalamäki. Hän teki jo tuttuna keikkamiehenä hyvää työtä. Pleijareihin joukkue ei kuitenkaan yltänyt, vaan jäi viimeisten kierrosten aikana katkerasti ulkopuolelle sijalle 9 (piste ka. nykyisellä laskutavalla 1,28-1,39 jatkoaikapelien lopputuloksista riippuen).

04-05: Mika Saarinen sai potkut tammikuussa saldolla 11-4-6-17. Pistekeskiarvo oli 1,24 per peli ja joukkueen yleisilme epävarma ja sekava. Koska vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, Kaj Matalamäki saapui taas projektihommiin loppukauden osalta. Vaikka Matalamäki ei ollut aktiivisesti seurannut Liigaa tai tuntenut kaikkia Tapparan pelaajia edes nimeltä, pistekeskiarvo koheni lukemiin 1,30. Tappara lähti pudotuspeleihin sijalta 9. ja säälipleijareissa kaatui JYP, mutta lopulta Kanada-maljan vienyt Kärpät oli puolivälierissä parempi 4-1.

11-12: Sami Hirvonen sai väistyä kakkosvalmentajan paikalle 5 ottelun jälkeen saldolla 1-0-0-4. Pistekeskiarvo 0,5 per peli. Peli ja sitä myötä joukkue oli aivan sekaisin, eikä muuta vaihtoehtoa ollut. Tilalle tullut Risto Dufva teki hyvää työtä, mutta sai pian huomata että seurajohdon tärkeimmät suunnitelmat oli tehty jo tulevaa kautta 12-13 silmällä pitäen. Kiinnostavin yksityiskohta RD:n pätkäpestissä oli se, että hän oli väläytellyt Tappara-johdolle kakkoskoutsiksi Raimo Summasta. Kaiken nähnyt Mikko Leinonen ymmärsi kuitenkin väistää tämän miinan.

Kaikkien valmentajapotkuihin päätyneiden kausien jälkeen vetovastuun Tapparassa otti muuan Jukka Rautakorpi. Millään näistä kausista Tappara ei myöskään taistellut lähtökohtaisesti mestaruudesta tai mitaleista, vaan tavoitteet ja rahalliset panostukset olivat nykyhetkeen verrattuna hyvin maltillisia.

21-22?:Tapolan saldo on siis nyt 18 matsia, sija 9. ja pistekeskiarvo 1,39. Tulos on lähtökohtiin ja tavoitteisiin nähden umpisurkea, jopa katastrofaalinen. Mielestäni se on sitä myös vaikka viime kierroksilla koetellut loukkaantumistilanne otettaisiin huomioon. Tamhockeyn hallituksen puheenjohtaja Heikki Penttilä kommentoi taannoin mediassa että Tapolan asemasta ei olla edes keskusteltu, jo se on huolestuttavaa että tällainen kommentti joudutaan edes julkisesti esittämään. Toivon todella että ilman potkuja selvittäisiin, mutta samalla tämä kortti pitää organisaatiossa pitää varalla hihassa jos kurssi ei olennaisesti kohene tulevilla kierroksilla. Kun legendaarinen Rane Korpi sai lähteä kolme vuotta triplamestaruuden jälkeen, niin miten tuplamestari Tapola voisi olla turvassa neljä vuotta kannun nostamisen jälkeen?

Ja ennen Hasasta taisi itse Kale Numminen valmentaa myös pelejä.
Ennenkuin miehelle itselleenkin näytettiin surullisella tavalla ovea.

Itse nuo kaikki sekavat vuodet nähneenä ja juniorina taidettiin kätellä Majorov aikanaan, tuota en toivo uudestaan mutta kyllähän tässä taas huokuu tuo sama tekeminen kun nyt Mikki väistyi.
Jonkinlainen koko organisaation väljähtäminen.

Lasten lauantaikin nyt Jukurit-pelissä oli mielestäni pakkopullaa, pomppulinna ja pari kasvomaalaria jotka lähinnä jutteli keskenään.
Koko tapahtuma tuntui siltä että tehtiin nyt jotain kun luvattiin.
Into ja tekeminen puuttuu kokonaan.

Organisaation pitää/pitäisi luoda nahkat uudestaan vaikka kipeää tekee.
Jos Aro ei ole oikea mies isoon rattiin niin vaihtoon vaan siitä alkaen.

 

[Pallister]

Mattila lähti itse ennen kauden alkua kun reenipelit meni ihan vihkoon.

Sehän naurettiin joo pelaajien toimesta ulos.

 

[peksa]

Pitkälle samoilla linjoilla muiden kanssa mutta kun Rautakorpi on päässy rakentaan joukkuetta niin sinne on hankittu kaikenmaaliman taiteilijaa ja neppailijaa sekä pelaajia sellaisiin rooleihin missä ne eivät ole kotonaan sen lisäksi Heljangolta puuttuu riittävän tasokas kirittäjä joka pystyis ryöstämään tarvittaessa ykkösvahdin paikka. Sekä meiltä puuttuu aivan selkeä ykköskentän huippusentteri joka mestaruuskausina on ollut.

Tämän hetken perusteella puhdas arvio joukkueen tasosta on seuraava.

Maalivahdit: 6,5/10 Heljanko, Piiroinen (Ei selkeää voittavaa vahtia)
Puolustus: 6/10 Ei ainuttakaan Kemiläisen tai Matushkinin veroista ylivoimaukkoo. Seppälä, Vittasmäki, Tuulola ovat kädettömiä, Austin pelaa väärässä roolissa. Jurgens on 'vemppa', Rantakari jokeri, Kinnunen ja Salminen vielä nuoria sällejä. Puuttuu selkeä pakiston liideri.

Hyökkääjät: 6/10 Bertrand on täysi turisti, samoin Platzer, Morley on lasipolvi mutta hyvä, Virta saa suonenvetoja muutaman kerran kaudessa. Merelä ja muut hankinnat ovat siinä omassa ruudussaan mihin hankittu niin pärjänneet tasollaan. Tuntuu kun Tappara jää vähiin maaleihin niin silloin on maalintekijänä Puhakka joka on jo lunastanut tämän kauden kiintiönsä maalimäärässä. Kuusela, Levtchi, Peltola ja Rauhala ovat hyviä.

Puolustuksesta puuttuu kädet ja hyökkäyksestä määrätietoinen kovuus. Sen lisäks epävarma maalivahtipelaaminen niin ollaan tässä. Tähän lisäksi Valmentajat ja Urheilujohtaja jotka epäonnistuneet tehtävässään niin tilanne on tämä.

Ikävä todeta että Naapuri Ipa on menny Tapparan ohi ja sijoittuu tällä kaudella paremmin ellei asioihin reagoida. Hyökkäykseen tuhma iskuja maalinedessä vastaanottava hampaaton kanukki ja pakistoon selkeä ylivoimapyssy kun tällä hetkellä Austin menee hukkaan siinä roolissa.

 

[Skeletor]

Tämä sama on nähty niin monta kertaa aikaisemmin. Joulukuun alkuun asti peli tökkii ja osa porukasta on totutusti potkimassa päävalmentajaa pihalle. Sitten joulukuusta kevääseen peli taas kulkee ja lopulta ollaan runkosarjassa neljän joukossa.

Varsinkin nyt uuteen halliin siirtymisen aikoihin Tapola ei varmasti saa potkuja. Organisaatiota on rakennettu uusi halli koko ajan takaraivossa ja nyt sitten pitäisi heittää kaikki suunnitelmat romukoppaan ja ottaa päävalmentajaksi joku ulkopuolinen?

Media tietenkin ottaa tästä kaiken irti tyyliin "Leinonen saapuu takaisin pelastamaan Tapparan." Valitettavasti tämä(kin) oli sovittu jo paljon ennen tämän syksyn peliesityksiä.

 

[teroz]

Sehän naurettiin joo pelaajien toimesta ulos.

Erikoinen tapahtuma, mutta Mattilan puolustukseksi on sanottava, että hän teki Mestiksessä aivan mahtavaa jälkeä Hokissa ja KooKoon ensimmäinen liigakausi oli myös erinomaisesti valmennettu. Toinen kausi meni vihkoon, kun materiaalin taso ja odotukset nousivat. Tuntui olevan sellaisen vahvan altavastaaja-pelikirjan omaava valmentaja. Italiasta toki tuoreeltaan on saavutuksena myös mestaruus.

Mutta ei kannata potkuja antaa, eikö Tapolalle huudettu myös aikanaan vahvasti potkuja kun oli vaikea ensimmäinen kausi, tai sen alku siis (?). Lisäksi ainakin KooKoota vastaan pelasitte viikko sitten kliinisen vieraspelin, meillä ei ollut mitään saumaa, vaikka noin muuten on kulkenut ihan Ok.

Tappara oli lapsuudessani suosikkiseurani liigassa ja kaapissa on Sindelin Reissumies-paita. Silloin ei paljon juhlittu, kokonaisuudessaan seurassa on tehty mahtavaa työtä.

 

[Hantta#23]

Pahoittelut että tulee osallistuttua keskusteluunne mutta turhaan olette siellä vielä huolissanne.
Tapparan otteet ja tulokset olleet kuitenkin sellaisia että on vain ajankysymys milloin se loksahtaa kohdalleen ja matka kohti sarjan kärkeä alkaa toden teolla.
Loukkaantumisen taakse on aina helppo mennä ja vedota siihen ja ns. budjetiltaan pienempien joukkueiden kohdalla toki onkin osittain niin mutta Tapparankin kokoonpano oli silti poissaolijoista huolimatta nimekkäämpi, kalliimpi ja laajempi kuin mitä vaikkapa Jukureilla joten sen taakse ei mielestäni voi mennä.
Toisaalta jos Tappara ei seuraavissakaan otteluissa ala saamaan peliänsä uomiinsa niin varmaankin siellä aletaan jo kyseenalaistamaan Tapolan kykyjä toimia Tappara orkesterin kapellimestarina.
Huomioida täytyy myöskin kuinka paljon Tapolan ja kokeneiden pelaajien mahdolliset kireämmät välit vaikuttavat joukkueen otteisiin.
Tapola on valmentaja joka jakaa varmasti mielipiteet kahtia ja henkilökohtaisesti en toivoisi ikinä näkeväni häntä oman seurani penkin takana. Hänen tapansa johtaa ja yrittää vaikuttaa tuomioihin tuomarien ja median kautta ei ole sitä jota hyvässä valmentajassa arvostan.
Jokainen valmentaja syyllistyy siihen joskus tai silloin tällöin mutta mikäli jokaisen hävityn ottelun jälkeen syyt löytyy joko muutamista omista pelaajista, tuomareista tai vastustajan vilpillisesti pelaavista pelaajista niin silloin ei kuulu ainakaan omiin arvoihini.
Mutta edelleen uskon että Tapparan materiaali on ylivertainen muihin nähden ja tulee nousemaan vielä mukaan jopa taistelusta runkosarjan voitostakin saatika Suomen mestaruudesta.

 

[Ramchester]

Loka-marraskuussa kaikki riepottelee meitä. Kuinka uutta ja jännittävää.

Jos nyt oikein laskin, niin Tappara on saanut tällä kaudella 3 pistettä vähemmän kuin viime kaudella 18 ensimmäisestä pelistä ja myös viime kauden peleissä oli mukana tappio Jukureille.

Lisäksi sairastuvan puolella on ennätysmäärä porukkaa eli ei mitään tarvetta muutoksiin. Aika ja sairastuvan tyhjeneminen korjaa tilanteen ja hoitaa Tapparan kuuden sakkiin vuoren varmasti.

 

[peterra]

@Hantta#23 ja @Ramchester sinänsä eipä täällä taida kukaan olla oikeasti menettänyt uskoaan Tapparaan, mutta osa täälläkin pohdituista asioista on silti aivan totta. Tappara aloitti pelitapansa uudistamisen vuonna 2018 ja vieläkään ei ole saatu aikaiseksi valmista. Peli on kyllä ollut mm. 2019-20 ja tällä kaudella huomattavasti mukavampaa katsottavaa kuin aiemmin, koska Tappara kuitenkin voi jopa pelata ihan näyttävää hyökkäyspeliä. Sen sijaan sieltä löytyy lukuisia kausia edelleen, kun Tapparassa on pelaajien johdolla päätetty pelata sitä jääkiekkoa, jota me osataan.

Tällä foorumilla tämä keskustelu jää vähän marginaalisemmaksi, mutta erityisesti co:n puolella on kova painepeli menossa, kun jälleen kerran siellä muutamat tunnetut haluavat nähdä trappia ja voittoja. Tapparan pelitavan uudistaminen on faneille kuin koronarajoitukset: juuri kun saadaan jotain vanhoja purettua niin halutaan asettaa uusia. Tappara on verrattuna Kärppiin kyllä ollut todella pulassa saada peliinsä ilmaa ja järkeä. On hieman raskasta seurattavaa, kun joukkueen opettelu esimerkiksi ihan peruskarvaukseen vie neljä vuotta. Viime vuonnahan Tapolakin jossain vaiheessa vaan luovutti ja totesi, ettei sitten yritetä karvata, kun ei siitä tule yhtään mitään.

Tällä kaudella Tappara on löytänyt sentään jo jokusen yksilön, jotka voivat jopa voittaa omia kamppailujaan päädyssä, mutta erityisesti hyökkäyspäässä se on jotakin A-junnutasoa Tapparassa, kun 9/10 pelistä puuttuvat lähituet, syöttösuunnat ja suorat hyökkäykset aivan kokonaan. Tapparan nykyisellä pelitavalla ei millään materiaalilla pelata nopeaa jääkiekkoa ellei kiekko ala jo kohta vaihtaa tehokkaammin omistajaa.

 

[Virveliä kainaloon]

Joko nyt? Joko? Joko?

Ei mitään ajatusta, pelaajat on kuin paikoilleen jumahtaneita stigaukkoja.

 

[Draco]

Joko nyt? Joko? Joko?

No hävitään nyt tuo ensin.

 

[Virveliä kainaloon]

No hävitään nyt tuo ensin.

Onkohan Matalamäki jo Isomäessä?

 

[Badgers]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, kuinka iso rooli tuolla Tuokkolalla on siellä valmennuksessa, lieneekö jopa ykköskoutsi tulevaisuudessa?

 

[Streight Forward]

Ihan mielenkiinnosta kyselen, kuinka iso rooli tuolla Tuokkolalla on siellä valmennuksessa, lieneekö jopa ykköskoutsi tulevaisuudessa?

Eikö hän ole jo useampaan kertaan antanut näyttönsä ykkösen roolissa?

 

[Luke72]

Ei mitään valmentajanvaihtoja joo. Aivan turhaa hommaa. Siinä vaiheessa olis toivo menetetty, Tapolan ollessa edelleen peräsimessä kokoajan odotetaan ”joko joko” eikä se ole potkut vaan pelin loksahtaminen. Sitä on jo nähty, kuuluisa KooKoo peli aivan loistavaa kiekkoa.
Jotenkin tuntuu että niin pienestä kiinni, mutta toisaalta käsittämättömän vaikean näköistä jokaisen pelaaminen. Sitä en ole kyllä käsittänyt koskaan, miten ”jokainen” pelaaja tänne Tapparaan tultuaan vaipuu tuloksellisen koomaan. Sitähän on siis tapahtunut ehkä viisitoista vuotta. Ihan kuin se olisi pakkokin mennä muottiin että täälä pelataan vain 2-1, 2-2 ja 1-0 pelejä hei.

 

[Virveliä kainaloon]

Ei mitään valmentajanvaihtoja joo. Aivan turhaa hommaa. Siinä vaiheessa olis toivo menetetty, Tapolan ollessa edelleen peräsimessä kokoajan odotetaan ”joko joko” eikä se ole potkut vaan pelin loksahtaminen. Sitä on jo nähty, kuuluisa KooKoo peli aivan loistavaa kiekkoa.
Jotenkin tuntuu että niin pienestä kiinni, mutta toisaalta käsittämättömän vaikean näköistä jokaisen pelaaminen. Sitä en ole kyllä käsittänyt koskaan, miten ”jokainen” pelaaja tänne Tapparaan tultuaan vaipuu tuloksellisen koomaan. Sitähän on siis tapahtunut ehkä viisitoista vuotta. Ihan kuin se olisi pakkokin mennä muottiin että täälä pelataan vain 2-1, 2-2 ja 1-0 pelejä hei.

Tänään näyttäisi yv loksahtaneen kun saatiin tekijämiehet lasaretista.

 

[El Gordo]

Tapola on valmentaja joka jakaa varmasti mielipiteet kahtia ja henkilökohtaisesti en toivoisi ikinä näkeväni häntä oman seurani penkin takana.

Ihan tavallinen liigavalmentaja siis. Kyllä mä voin rehellisesti sanoa, että on siellä vastustajajoukkueen penkin takana ollut sitten Jortikka, Aravirta, Kivi, Marjamäki, Manner, Summanen, Törmänen etc. etc. niin aina sen pärstä on ankarasti vituttanut, ja on toivonut jotta kunpa koskaan meidän valmentajana ei olisi tuollaista mulkvistia.

Liigassa ei vain mukavat miehet pärjää valmentajina ja ne kaikki näyttää ihan hirviöiltä kun ovat vastustajan palkkalistoilla. Oman joukkueen aitiossa taas siedettäviä, ainakin jos voittoja tulee.

 

[Virveliä kainaloon]

Tappara viikkokatsauksessa erittäin hyvää kommenttia Rautakorvelta: Tapparan Youtube-kanava. Kannattaa ehdottomasti katsoa. Niin paljon samoja havaintoja, mitä täälläkin on nostettu esiin.

"Jossain kohtaa tapettiin se oma vahvuutemme pyörimällä pitkin seiniä ja pisteiden ulkopuolella ja näytettiin pirun hyvältä kaukana vastustajan maalista. Sillä ei tietysti ole mitään tekemistä voittamisen kanssa."

Voiko tuota enää paremmin sanoa? Kyllä Tapparan johto tasan tarkkaan tietää, mikä toimii ja mikä ei, jos siitä joskus on epäilyä ollut. Laitahiihtely ei ole tavoiteltavaa tapparalaista jääkiekkoa. Toteutus on ajoittain mättänyt, mutta kulmarallit eivät ole tavoitetila.

Hyvä. Toivottavasti tämä muistetaan ottaa tikunnokkaan, kun pyöritään seuraavan kerran pitkin seiniä, tai jos Tapolaa juhlitaan kolminkertaisena mestarina ja verrataan "tyhmäpää-Jukkaan".