Itselle tuli mieleen tapaus omalta inttiajalta, josta ei ole kuin muutama vuosi aikaa.. Olimme T2-leirillä ja ensimmäinen päivä oli mennyt ihan mallikkaasti. Olimme "tiedustelleet" niin pirusti ja enää ei ollut muuta kuin teltan pystytys edessä. Teltta saatiin pystyyn ja kaksi kaveria lähetettiin viemään viestiä johtopaikalle. Kaverit lähtivät matkaan ja pyysivät että pitäisimme teltan lämpimänä. Eivät pojat arvanneetkaan kuinka lämmin teltta tulisi parin tunnin kuluttua olemaan!!!
Sovittiin kipinävuorot ja sitten ei muuta kuin unten maille. Uni maistui, kunnes heräsin kun alkoi yskittämään.. Siinä silmiä siristelin ja nousin ylös. PERKELE!! Makuupussi ja jalat tulessa!! Hirveä huuto päälle, johon kohta myös muu telttaväki yhtyi!! Itse teltasta poistumiseen kului aikaa n. puoli sekuntia, tässä ajassa kerkesin myös napata mukaani rynkyn ("aina mukana", en tiedä mitenkä minut onnistuttiin näin aivopesemään), pikkurepun ja villapaidan. Kaikki muut suosivat samaa tapaa teltasta poistumiseen, eli reunasta kiinni ja alta karkuun, joten teltta oli alta aika yksikön pienessä mytyssä ja tulessa! Rupesimme heittämään lunta ja hiekkaa päälle, mutta silloin alkoi paukkua! Räkäpäät!! Pakkohan sitä oli perääntyä kun teltta alkoi vastaamaan tuleen tulella..
Juoksimme turvallisen matkan päähän ja katsoimme kuinka räkäpäät viuhuivat menemään. Kun pauke loppui, niin pelastamaan mitä jäljellä oli. Itse sain puoliksi sulaneet kumpparini messiin, puukolla sulanut varsi pois ja kusiluistimet oli valmiit!! Sitten ei muuta kuin tsekkailemaan että mitä kaikkea onkaan hävinnyt ja aika suuri lista saatiin aikaiseksi. Oli huhtikuun alkua, eli yöllä oli muutama aste pakkasta, niin rupesimme pitämään tulta yllä tässä kalliissa nuotiossamme. Myös syyllinen löytyi, kipinämikkohan se oli silmiään hetken lepuuttanut ja kun heräsi niin oli jo makuupussit ja kuivamassa olleet vaatteet tulessa.
Oli kavereilla hauskaa kun tulivat viestiä viemästä, teltta oli lämpimänä!! Onneksi kännykkä oli vielä monella tallessa, sillä radion antennit ja "parsa" yms. paloivat, niin saimme ilmoitettua pikku vahinkomme.. Aamuun odoteltiin ja pikkuhiljaa alkoi kyytikin saapua takaisin kassulle. Täytyy myöntää että oli särmän näköistä porukkaa, kun auton lavalta pois hypättiin!! Ei kestänyt luutnantillakaan pokka kun näki meidät. Itsellä oli päällä villapaita, puoliksi sulaneet kumisaappaat, bokserit jalassa, reppu selässä ja naama noessa. Samankaltainen härövarustus oli valittuna myös muilla, lukuunottamatta näitä kahta viestin viejää..
Loppuleiri menikin miltei kasarmilla, käytiin kuulusteluissa ja hankittiin varusteet kadonneiden tilalle.. Aika kattava lista tavaraa tuhoutui: sissiteltta, radiovehkeitä, kymmenkunta lipasta, makuupusseja, 91:n takkeja ja housuja, kumisaappaita, pari rinkkaa yms..
Täytyy myöntää että nyt jälkeenpäin tuo episodi naurattaa, mutta tapahtuma hetkellä oli huumori vähän koetuksella!! Ah, inttimuistoja..
Edit. Ei onneksi tämä kipinämikkomme joutunut maksamaan korvauksena valtiolle kuin n.10% tavaroiden arvosta. Tosin ei mennyt laskutus aivan saman listan mukaan mitä meille esiteltiin, kun häväri ilmoituksien teosta kerrottiin.. Taisi olla alle 200euroa tämä lasku, mikä päivärahoista vähennettiin.. Taisi olla jonkun sorttinen paljous-alennus kyseessä..