Talonrakennus- ja remonttiketju

[MPN]

Eikös vuokraoikeuteen kohdistuva kiinnitys kuoletu automaattisesti, kun vuokraoikeus lakkaa? Tai vuokraoikeutta ei ole, joten kiinnitys on täysin arvoton. Rakennukset ovat silti kiinnitetty, joten ei tuossa pitäisi syntyä tilannetta jossa pankilla ei ole vakuutta (hetkellisesti saattaa käydä siten että vakuudet ovat pienemmät kuin laina, ennenkuin pankki saa omistustontista kiinnityksen).

 

[rosnäs]

Käytä kiinteistöä lainan vakuutena | Maanmittauslaitos

Erityinen oikeus (vuokraoikeus) pitää poistaa (kuolettaa) itse kiinteistöön kohdistuvana ja vuokraoikeuteen (ja rakennuksiin) kohdistuvat panttikirjat siirtää vuokraoikeudesta itse kiinteistöön. Mitään automatiikkaan ei ole ja mikään kiínnitys ei muutu arvottomaksi varsinkaan ilman pantinhaltijan suostumusta.

 

[SlamDunk71]

Linkki talouselämän juttuun.

Voisiko joku avata minulle mitä tällä haetaan? Kirjoituksesta saa kuvan että pumpun hankinta on huono asia ja niiden hankkijat asetetaan jotenkin syyllisiksi. Eikö tämän jutun perusteella tekisi ajatuksen tasolla pumpulla vielä entistä enemmän säästöä?

Ja tehontarpeen lisäys tulee vaan jos muu kuin sähkölämmitys (Öljy, hake yms.) vaihdetaan pumppuun. Ja näitä talouksia lienee ~15% asunnoista Suomessa.

 

[Peltinen]

Linkki talouselämän juttuun.

Voisiko joku avata minulle mitä tällä haetaan? Kirjoituksesta saa kuvan että pumpun hankinta on huono asia ja niiden hankkijat asetetaan jotenkin syyllisiksi. Eikö tämän jutun perusteella tekisi ajatuksen tasolla pumpulla vielä entistä enemmän säästöä?

Siinä vaan todetaan, että verkon kannalta (ilma)lämpöpumppu ei ole yhtään sen parempi kuin pelkkä sähkölämmitys ja siksi sen siirtomaksu ei voi perustua pelkästään vuotuiseen sähkönkulutukseen, joka on sähkölämmitystä selvästi pienempi, vaan mitoitustehoon joka on käytännössä sama. Otsikossa on taas aimo annos klikkihuorausta.

 

[benicio]

Toteutuneeseen huipputehoonhan sen perusmaksun tms pitäisi perustua. Vaikka kuukausittaiseen. Se kannustaisi käyttämään ja suunnittelemaan lämmitysjärjestelmän niin ettei verkko kuormittuisi kulutushuippuina.

 

[Beagle Boy]

Täältä varmaa löytyy apu. Pojan huonetta ollaan remontoimassa ja nyt on tapetit irroitettu ja ajatuksena on maalata huone.

Tapettien poistamisen jälkeen selvisi, että kipsilevyjen saumat olivat haljenneet ylhäältä alas. Rautakaupassa sanoivat, että kannattaa saumata uudelleen ja nyt on saumanauhat ja tasoitteet hankittuna. Myyjä sanoi myös, että kannattaa mattoveitsellä tehdä ura levyjen väliin, mutta en tajunnut kysyä kuinka leveä tällaisen uran pitäisi olla. Osaako joku auttaa asiassa?

 

[Anonyymi]

Täältä varmaa löytyy apu. Pojan huonetta ollaan remontoimassa ja nyt on tapetit irroitettu ja ajatuksena on maalata huone.

Tapettien poistamisen jälkeen selvisi, että kipsilevyjen saumat olivat haljenneet ylhäältä alas. Rautakaupassa sanoivat, että kannattaa saumata uudelleen ja nyt on saumanauhat ja tasoitteet hankittuna. Myyjä sanoi myös, että kannattaa mattoveitsellä tehdä ura levyjen väliin, mutta en tajunnut kysyä kuinka leveä tällaisen uran pitäisi olla. Osaako joku auttaa asiassa?

Ihan semmoinen V:n muotoinen ura, n.1cm levyinen riittää. Siihen sitten ensin tasoite ja nauha päälle ja taas tasoitetta. Ja kannattaa sitten lastalla kunnolla painaa se nauha tasoitteeseen kiinni, muuten aika vittumaisesti jää ilmakuplille.

 

[Beagle Boy]

Ihan semmoinen V:n muotoinen ura, n.1cm levyinen riittää. Siihen sitten ensin tasoite ja nauha päälle ja taas tasoitetta. Ja kannattaa sitten lastalla kunnolla painaa se nauha tasoitteeseen kiinni, muuten aika vittumaisesti jää ilmakuplille.

Kiitos paljon!

Tässä ilmenikin, että on sinne rako jätetty. Saumanuhaa ei tosin ollut käytetty, vaan rako täytetty tasoitteella.

 

[Prof. Puck]

Täältä varmaan löytyy neuvoa...

Minulla on talviasuttava vapaa-ajan asunto Suomessa, jolle on ollut käyttöä lähinnä kesäisin 2-3kk vuodessa. Muun ajan vuodesta talo (hirsimökki) on tyhjillään. Peruslämpö täytyy toki pitää päällä talvisinkin, ettei pahempia vaurioita pakkanen/jäätyminen pääse tekemään. Sähkölaskun summa ei nyt mitään järisyttäviä määriä ole vuodessa tämän osalta, mutta olen siitä huolimatta miettinyt, olisiko aika siirtyä maalämpöön? Onko tästä kuinka kokemuksia, kuinka pelkkä maalämpö riittää peruslämmön ylläpitämiseen talvisin tyhjillään olevassa talossa, kun sen osalta jokin 10-13 astetta sisälämpötilaa riittäisi jo hyvin? Investointina se lienee sen verran kallis, että nykyisillä sähkön hinnoilla siirtyminen ei taloudellisesti ole ehkä perusteltavissa, mutta ideaan liittyy toki muitakin intressejä ja arvoja.

Mökki/talo ei ole suuren suuri. Asuttavaa pinta-alaa on noin 80 neliötä (saunarakennus, jossa myös sähölämmitys tosin erikseen). Villinä ajatuksena on myös ollut, että maalämmön avulla saisi lämpöä myös talon yhteydessä olevalle lasitettulle terassille ja sen siten muutettua "talvipuutarhaksi" tulevaisuutta silmälläpitäen. Onko liian korkealentoinen ajatus?

Onko kellään laittaa linkkiä hyvään ja kattavaan artikeliin aurinkopaneleiden osalta? Sen osalta lähinnä kiinnostaa, että missä teknologian osalta mennään tällä hetkellä (olen ymmärtänyt, että teknologia on ottanut isoja harppauksia ihan viime vuosienkin aikana hintojen laskiessa) ja millaisia innovaatioita on odotettavissa esimerkiksi seuraavan 3-5 vuoden aikana. Tämän asian kanssa minulla ei ole varsinaisesti kiire, mutta ajatuksena tämä(kin) teknologia kiinnostaisi.

 

[Peltinen]

Lämmitys varmaan sähköpattereilla tai lattialämpö sähkökaapeleilla? Maalämmössä ei ole mitään järkeä millään arvoilla mitattuna, helpommalla ja halvemmalla jyräät mökin nurin ja rakennat tilalle uuden. Oikea vastaus sisältää kolme kirjainta: ILP.

 

[Beergenheim20]

Ilmalämpöpumppu kauko-ohjauksella niin voi talvellakin lähteä mökille ja laittaa lämmöt päälle etukäteen

 

[Turder]

Täältä varmaan löytyy neuvoa..

- Maalämpö periaatteessa kannattaa tai tuo selkeän kustannushyödyn vasta isoimmissa taloissa
- jos nyt sähkölämmityksen kulu on pieni niin maalämpökin vie jonkun verran sähköä eli sähkölasku ei nollaudu maalämmöllä
- maalämmön hankintahinta ja käyttökulut vs nykyiset kulut, break even jossain tulevaisuudessa kun jälkikasvu miettii mitä tekisi mökille?

Tarkemmin tilannetta tuntematta, jos nykyisellään on kulut ok ja mukavuus/käyttö ok niin en muuttaisi mitään. Ehkä ILP tms. olisi parempi vaihtoehto jos on halua jotain muuttaa?

 

[Aces High]

Mökkiin ilppi, oikeaan asuntoon vilppi. Maalämpö on kannattavaa jos sen saa valmiina vanhan asunnon ostaessa.
@Prof. Puck mikäli aiheessa aikeeseen asti etenet ja lisäinfoa eri energia ratkaisuista ja niiden komboista tarvitset laita viestiä, mulla duuni antaa hyvän näköalan tälle sektorille.

 

[SlamDunk71]

Tärkein kysymys tosiaan lienee että mikä lämmitystapa siinä on nyt? Jos vesikiertoinen ja vuosittainen sähkönkulutus yli 15000kWh niin voi maalämpöä miettiä. Ja jos tosiaan vesikiertoinen lämmitystapa peräti lattiassa niin suosittelen tutustumaan ilmavesilämpöpumppuihin.

Mutta jos tosiaan kulutus tuota pienempi ja tällä hetkellä suorasähkö lämmitys niin oma suositus kallistuu myös tuonne ilppi puolelle.

 

[Prof. Puck]

Kiitoksian kaikille vastauksista. Hirsimökki on 80-luvun puolessavälissä rakennettu ja sitä on viimevuosien saatossa pikku hiljaa myös peruskorjattu, viimeksi katto. Talo on yksikerroksinen ja kuten todettu, talviasuttava eristyksen jne osalta. Haaveena on, että voisin siinä tulevaisuudessa asua itsekin pidempiä aikoja Suomessa ollessani. Lämmitysmuoto on pattereilla, mutta ajatuksena on tehdä isoista rempoista nyt viimeinen jäljelläoleva, eli lattia uusiksi ja siinä yhteydessä asentaa samalla lattialämmitys. Talvisin lämmityksen osalta olen myös sillä tavoin onnekkaassa asemassa, että ihan lähellä asuu lähisukua, jotka käyvät talvisin polttamassa varaavassa takassa kerta pari viikkoon puuta, varsinkin kylmemmillä keleillä ja tuomassa lisälämpöä. Mulla on myös maata talon ympärillä jokunen hehtaari, joten polttopuusta ei ole pulaa. Suunnitelmissa on, että kun teetän lattiarempan, niin myös tämä (lisä)lämmitysmuoto toteutettaisiin samalla, siis jo tämän vuoden aikana. Mulla on talon yhteydessä noin 20 neliön ilman lämmitystä oleva katettu/lasitettu terassi, joka tuo kivasti lisätilaa ja pidentää ulkokautta. Itse lähinnä mietin, että jos myös tuohjon nykyisillään kylmätilaan saisi tuotettua jotenkin järkevästi edes hiukan lisälämpöä millään tavoin kustannustehokkaasti, niin se pidentäisi terassin käyttöaikaa entisestään, esimerkiksi vaikkapa hyötykasvien kasvattamisen osalta. Tätä ajatusta en ole vielä villiä ideaa pidemmälle miettinyt, kunhan tuli nyt mieleen.

 

[MPN]

Kiitoksian kaikille vastauksista. Hirsimökki on 80-luvun puolessavälissä rakennettu ja sitä on viimevuosien saatossa pikku hiljaa myös peruskorjattu, viimeksi katto. Talo on yksikerroksinen ja kuten todettu, talviasuttava eristyksen jne osalta. Haaveena on, että voisin siinä tulevaisuudessa asua itsekin pidempiä aikoja Suomessa ollessani. Lämmitysmuoto on pattereilla

Vesi- vai sähköpatterit? Jos olisi vesikiertoinen järjestelmä jo valmiina, nuo muut on helpompi toteuttaa, kun ei tarvitse putkivetoja tehdä niin hirveästi.

Lisäksi sijainti suurinpiirtein auttaisi. Jos sijaitsee vaikka Hangossa, niin VILP saattaa olla jopa järkevämpi kuin maalämpö, sitten taas Utsjoella tilanne on eri.

 

[Peltinen]

Lämmitysmuoto on pattereilla, mutta ajatuksena on tehdä isoista rempoista nyt viimeinen jäljelläoleva, eli lattia uusiksi ja siinä yhteydessä asentaa samalla lattialämmitys.

Siinä tapauksessa vaihdan jyrkän ei-vastauksen ehkä-vastaukseksi. Tosin vesikiertoinen lattialämpö vaatii joko sen vähintään 6 - 8 cm betonilaatan tai kipsilevyyn upotetut lämmitysputket. Edelleen ilmalämpöpumppu voittaa, jos tarkoituksena on vain säästää rahaa. Jos taas haluaa lämpimän lattian, lämpimän terassin, olla vihreä eikä pikkurahan kanssa ole niin tarkkaa, niin miksei. Varsinkin, jos lämmönkeruuputket pääsee upottamaan järveen tai kaivamaan pintaputkina siihen tontille eikä tarvi porailla kaivoa.

Muuten maalämpö sopii oikein mainiosti ylläpitolämmön tekemiseen. Sitä parempi hyötysuhde mitä viileämpää vettä tarvii tehdä.

 

[benicio]

Ite olisin paremminkin ehdottanut menoa toiseen suuntaan, eli jos on hirsitalo (ilman esim muovisia höyrynsulkuja) ja sähköpattereilla, niin miksei sitä jättäisi kokonaan kylmilleen talveksi, kunhan puhaltelee vesijohdot tyhjiksi ja glykolit viemäreihin. Toki jos ajatus on käyttää jatkossa talvellakin, niin ei sitten. Ilmalämpöpumppu tuntuisi tosiaan järkevältä, vaikkapa sellainen split jossa olisi oma sisäyksikkönsä tälle "talvipuutarhalle". Tai sähköpattereilla optiwatti tai muu "älykäs" lämmönsäätö.
Ilmeisesti mökki on laatalla, ja lattialämmitysputket on tarkoitus laittaa sinne. Muuten hiukan hankala nähdä vesikiertoista lattialämpöä perusteltuna, jos siis on esim lautalattia. Mutta jos tähän lähdetään niin sitten VILP tai MLP (esim vesistöstä) olisi varmaan ok, mutta mitään järkevää takaisinmaksuaikaa sille olisi vaikea saada perusteltua, josko tuo edes oleellista on. Sisäyksikkö voisi tässäkin olla hyvä ratkaisu sen talvipuutarhan lämmittämiseen.

 

[Vili#16]

Saunaan pitäisi laittaa seinään ja kiukaan taakse koristekiveä (shanghai pippuri), puukiuas. Ollaan laittamassa niitä vahojen kaakelilaattojen päälle. Onko tuossa riskiä, että ei pysy seinällä? Millä liimaalla/laastilla se kannattaisi tehdä? Olisiko järkevää laittaa väliin lujalevyä tms.?

 

[Rommeli]

Saunaan pitäisi laittaa seinään ja kiukaan taakse koristekiveä (shanghai pippuri), puukiuas. Ollaan laittamassa niitä vahojen kaakelilaattojen päälle. Onko tuossa riskiä, että ei pysy seinällä? Millä liimaalla/laastilla se kannattaisi tehdä? Olisiko järkevää laittaa väliin lujalevyä tms.?

Saneerauslaastilla pitäisi kyllä pysyä. Pohjatöistä on kahdenlaista ohjeistusta. Toisen mukaan vanhojen laattojen pinta pitäisi karhentaa hiekkapaperilla ja sen jälkeen huolellinen puhdistus. Toisen ohjeen mukaan pelkkä puhdistus riittää.

Omassa saunassa on kivijäljitelmälaatat kiukaan takana palomuurissa kiinni saneerauslaastilla ja hyvin ovat siinä vuosia pysyneet.

 

[Vili#16]

Saneerauslaastilla pitäisi kyllä pysyä. Pohjatöistä on kahdenlaista ohjeistusta. Toisen mukaan vanhojen laattojen pinta pitäisi karhentaa hiekkapaperilla ja sen jälkeen huolellinen puhdistus. Toisen ohjeen mukaan pelkkä puhdistus riittää.

Omassa saunassa on kivijäljitelmälaatat kiukaan takana palomuurissa kiinni saneerauslaastilla ja hyvin ovat siinä vuosia pysyneet.

Kiitos. Eli jotain kuumuuden kestävää saneeerauslaastia ja suoraan vaan vanhojen kunnolla pestyjen päälle, niin pysyy varmasti?

 

[Rommeli]

Kiitos. Eli jotain kuumuuden kestävää saneeerauslaastia ja suoraan vaan vanhojen kunnolla pestyjen päälle, niin pysyy varmasti?

Uskoisin että pysyy. Normaali saneerauslaasti on ihan riittävä. Omassa saunassa pohja on tosin rapattu ja tuossa on maali päällä.

 

[Vili#16]

Uskoisin että pysyy. Normaali saneerauslaasti on ihan riittävä. Omassa saunassa pohja on tosin rapattu ja tuossa on maali päällä.

Ok, näillä mennään. Kiitos vinkeistä!

 

[Puukäsi]

Kannattaa varmistaa ensin, että vanhat laatat ovat vielä kiinni kunnolla ja käyttää s2 luokan kiinnityslaastia.

 

[Vili#16]

@Rommeli @Puukäsi Soittelin huvikseni vielä K-raudan remonttilinjalle, jossa setä sanoi, että laatat olisivat ehdottomasti hiottava karkeimmalla mahdollisella hiekkapaperilla koneellisesti ennen uusien laattojen asennusta, muuten ne korkkaisivat jossain vaiheessa irti. Onko tuo siis välttämätöntä,ei jaksaisi sitä pölyn määrää...