Talonrakennus- ja remonttiketju

[mutina]

Kylppäri olisi pakko remontoida. Se on pieni kuin mikä, mutta todella kalliiksi tuntuu silti tulevan. Itsehän en osaa tehdä yhtään mitään. Paitsi ostaa kalusteet. Mitään kokemusta ei ole, paitsi kerran kannoin mutsin ostaman uuden vessanpöntön sen kämppään autosta.

Nyt siis pitäisi ostaa aika perusmallia vessanpönttö, laattoja, lavuaari, suihku, koko hela hoito. Kannattaako kiertää muutamassa isossa kaupassa vertaamassa hintoja vai tilata suosiolla esim. taloon.comista? Pari iltaa voisin ensi viikolla tähän uhrata, mutta mieluiten hakisin kaikki samasta pääkaupunkiseudulla olevasta paikasta. Onko kellään kokemusta viime ajoilta/suositusta?

 

[SamSpade]

Kylppärin remontissa säästää kyllä aika lailla jos vertailee hintoja.
Halvalla saa halpaa, mutta hintoja vertailemalla voi silti säästää aika lailla. En lähtisi näihin ihan halvimpiin merkkeihein esim pöntön kanssa. Idon saa jo 130-150€ hintaa. Laatat halvimmillaan noin 10-20€/m2 mutta sitten mennään sillä perus 15x15cm laatalla seiniin ja 10x10 klinkkerillä lattiaan.
Pienessä kylppärissä vähän paremmat laatat eivät nosta hintaa paljoa. (huomio myös että kaikki laatat ovat samaa polttoerää eli seinälaatat samaa kaikki, sitten lattialaatat samaa erää jne. muuten tulee herkästi sävyeroja)
Lavuaari mielummin posliininen kuin "valumarmori" koska tämä tuppaa naarmuuntumaan helposti.
Itse kävisin katsomassa paikan päällä jossain liikkeessä ennemmin kuin netistä.
Listaa tarvikkeet mitä tarvit, eli lavuaari, pönttö, peilikaappi mittoineen, paljonko lattiaan laattaa, entä seiniin. Huomio leikkuuvara/hävikki, noin 5-15% laatasta ja kylppärin mallista riippuen.
Pyydä tarjous koko erästä ja tingi. Toista sama kilpailevassa liikkeessä.

 

[benicio]

Juu, siis rautakaupassahan ei riitä että "kiertää vertaamassa hintoja", koska nehän on vain leikkihintoja jotka hintalappuihin on merkitty. Pitää jonottaa siihen rakennustarvikemyyjän tiskille lakki kourassa ja pyytää kauniisti tarjous. Vähän sama kuin ruokakaupassa pitäisi jonottaa lihatiskille että saa tietää kevytmaidon oikean hinnan.
Varmaan kannattaa mennä johonkin palvelevaan alan liikkeeseen, josta saa tarjouksen kaikista materiaaleista (ja ehkä työstäkin), ja sitten pyytää tarjouksia (sähköpostillakin voi yrittää) samalla/vastaavalla sisällöllä muualta.

 

[mutina]

Kiitos neuvoista. Nyt alkaa iskeä kyllä aikamoinen ahdistus. No, jos ensi viikolla tuntuisi paremmalta. Minussa ei kyllä elä remonttimiehen poikastakaan, eikä minkäänlaista kiinnostusta asiaan. Kunhan on siisti ja ok-normaalin näköinen. Tähän sellainen tuskasta irvistelevä hymiö.

 

[Yläpesä]

Kylppäri olisi pakko remontoida. Se on pieni kuin mikä, mutta todella kalliiksi tuntuu silti tulevan. Itsehän en osaa tehdä yhtään mitään. Paitsi ostaa kalusteet.

Kannattaa lisätä tuohon "osaan"-listalle purkuhommat. Sillä että revit alas/irrotat aiemmat pinnat säästät kuitenkin tukun rahaa vähentyneinä työtunteina.

 

[Seppis]

Idon saa jo 130-150€ hintaa.

Ymmärsin että kylppäriin ollaan ostamassa uudet kalusteet.

Pytyssä ja hanoissa pitää satsata laatuun. Työlästä vuoden päästä vaihtaa koko halppispytty kun vara-osia ei ole saatavilla jos jotain rikkoutuu.

 

[Turder]

Juu, siis rautakaupassahan ei riitä että "kiertää vertaamassa hintoja", koska nehän on vain leikkihintoja jotka hintalappuihin on merkitty. Pitää jonottaa siihen rakennustarvikemyyjän tiskille lakki kourassa ja pyytää kauniisti tarjous

Tuo on kyllä rasittava toimintatapa. Ja hinta on vielä jokaiselle vähän erilainen. Siksi on hyvä tuntea esim. kirvesmies, maatalousyrittäjä tms jolla on ostoa rautakauppaan enemmän ja alennukset samoin. Kävin kerran kysymässä ulko-ovia. Alennukset oli minulle 15%. Jyväjemmarin kautta 35%. Ostin sitten lopulta muualta asennuksen kera kun kilpailutin muutaman ovifirman/asentajan. Hauskaa muuten oli, että jokainen myi valikoimissaan samoja EDUX-ovia eri mallinimillä muiden ovimerkkien lisäksi. Kun tiiraili teknisiä piirroksia niin avautui tämä.

 

[Tuen Vety]

Juu, siis rautakaupassahan ei riitä että "kiertää vertaamassa hintoja", koska nehän on vain leikkihintoja jotka hintalappuihin on merkitty. Pitää jonottaa siihen rakennustarvikemyyjän tiskille lakki kourassa ja pyytää kauniisti tarjous. Vähän sama kuin ruokakaupassa pitäisi jonottaa lihatiskille että saa tietää kevytmaidon oikean hinnan.

Tämä! Kyllä vituttaa, että vielä 2010-luvulla toimintatapana voi olla naamakertoimeen perustuva hinnoittelu. Itse pyrin kiertämään K-Raudat ja Starkit tästä syystä kaukaa. Jos jotain pientä työkalua tai tarviketta pitää hankkia, niin ensimmäiseksi Puuilo, Byggmax, Bauhaus yms halppisrautakauppaan. Mikäli vähänkin isommasta rakennusurakasta on kyse, niin lahden yli Etelä-Helsinkiin. Tallinnan rautakaupoista ole eniten käyttänyt Espak nimistä puljua. 3€ kanta-asiakkuudella saa vielä kätevästi 10% hinnoista pois. Tässä @mutina n casessa laatat, tasoitteet, vesieristykset yms saanee noin puolet halvemmalla kuin paikalliselta kusettajarautakauppiaalta. Ja mikäli autoon vielä jää tilaa niin asennusolutta loppukuorma.

 

[karate Mauri]

Tämä! Kyllä vituttaa, että vielä 2010-luvulla toimintatapana voi olla naamakertoimeen perustuva hinnoittelu.

Viron keikka on ihan ok ratkaisu, rautakaupoissa niitä ei ihan kamalasti kiinnosta jonkun yksittäisen peilikaapin ostajan kilpailutustoimet. Ihan elävästä elämästä yhden paikallisen isohkon rautakaupan liikevaihdosta 87% tulee ammattiasiakkailta, 9% talonrakentaja-asiakkailta ja 4% on sitten niitä myymälään eksyviä tapetinostajia. Tottakait kysellä kannattaa, mutta onhan se pärstä vaan vähän toisennäköinen 7 miljoonan euron ja 700 euron asiakkaalla.

 

[SamSpade]

Ymmärsin että kylppäriin ollaan ostamassa uudet kalusteet.

Viron keikka on ihan ok ratkaisu, rautakaupoissa niitä ei ihan kamalasti kiinnosta jonkun yksittäisen peilikaapin ostajan kilpailutustoimet. Ihan elävästä elämästä yhden paikallisen isohkon rautakaupan liikevaihdosta 87% tulee ammattiasiakkailta, 9% talonrakentaja-asiakkailta ja 4% on sitten niitä myymälään eksyviä tapetinostajia. Tottakait kysellä kannattaa, mutta onhan se pärstä vaan vähän toisennäköinen 7 miljoonan euron ja 700 euron asiakkaalla.

Olen itse ollut vuosia myymäläpäällikkönä erään ison rautakauppaketjun liikkeessä. Tuo mitä kirjoitit pitää paikkansa, yhdestä suunnasta katsottuna.
Yritysasiakkaat tuovat valtaosan liikevaihdosta, mutta... kate on mitätön, eli välityskauppaa, tukkurina toimimista, kate saattaa olla muutamien prosenttien luokkaa. Kuluttajakaupassa taas kate liikkuu noin 30-35%, kaupasta riippuen.
Rivin alle jäävistä euroista tulee kuluttajakaupasta yllättävän iso osa. Taas edelleen riippuen yksiköstä ja sijainnista.

 

[Niilo]

Kylppäri olisi pakko remontoida. Se on pieni kuin mikä, mutta todella kalliiksi tuntuu silti tulevan. Itsehän en osaa tehdä yhtään mitään. Paitsi ostaa kalusteet. Mitään kokemusta ei ole, paitsi kerran kannoin mutsin ostaman uuden vessanpöntön sen kämppään autosta.

Nyt siis pitäisi ostaa aika perusmallia vessanpönttö, laattoja, lavuaari, suihku, koko hela hoito. Kannattaako kiertää muutamassa isossa kaupassa vertaamassa hintoja vai tilata suosiolla esim. taloon.comista? Pari iltaa voisin ensi viikolla tähän uhrata, mutta mieluiten hakisin kaikki samasta pääkaupunkiseudulla olevasta paikasta. Onko kellään kokemusta viime ajoilta/suositusta?

AIka paljon olet jo saanut vinkkejä joten lisättävää ei oikein ole niihin liittyen mut kyssäri ?

Onko kerrostalosta / rivarista kyse vai omakotitalo ? Mikäli ekat vaihtoehdot niin ainakin ne vesieristevermeet pitäisi mennä taloyhtiön piikkiin ja taitaa osa niistä pönttö/hanakuluistakin mennä ? Itsellä ainakin meni kerrostalossa vesieristeet taloyhtiön piikkiin. Ja jos hana tjsp menee rikki esim. keittiöstä niin taloyhtiö maksaa ?

 

[mutina]

Onko kerrostalosta / rivarista kyse vai omakotitalo ? Mikäli ekat vaihtoehdot niin ainakin ne vesieristevermeet pitäisi mennä taloyhtiön piikkiin

Kerrostalossa asustelen. Ja sen verran tajusin kysyä, että tosiaan vesieristeisiin asti taloyhtiö kustantaa. Saan myös pakollisen valvonnan maksutta, kun taloyhtiössö löytyi kiinnostusta tietää, että mitä putkiremontissa on aikanaan seinien alle piilotettu.

Kiitos kaikille hyvistä neuvoista. Jos mulla on joskus aikaa, niin noudatan niitä, menen Viroon, pyydän tarjouksia jne. Nyt en pysty parempaan kuin tekemään listan kaikesta tarvittavasta vessanpöntöstä pyyhekoukkuun ja ajelemaan pariin liikkeeseen kyselemään hintoja ensi viikolla. Kun edes tietäisi mihin liikkeisiin ne pari tuntia uhraisi.

 

[Torsti]

Ei niitä vesikalusteita mukavuusremonteissa korvata elleivät ne ole viallisia. Ja tämä kannattaa antaa taloyhtiön todeta ennen remontin aloittamista eikä väittää vessanpytyn olleen rikki, kun se on jo kaatopaikalla

 

[bart]

Oma 2000-luvulla rakennettu paritalon puolikas olisi tarkoitus myydä. Siihen liittyen viikolla pidettiin kuntotarkastus. Pesuhuoneessa havaittiin kohonneita pintakosteusarvoja hanan ja lattiakaivon välillä. Tarkastaja päätteli arvojen perusteella, että kosteus on todennäköisesti vesieristeen ja laattojen välissä; oli käsittääkseeni aika rajattu alue. Aikanaan reilut viisi vuotta sitten kun ostimme asunnon kohonneita arvoja ei havaittu.

Osaako joku sanoa, että kuinka suurella todennäköisyydellä tuollaisen johtopäätöksen voi tehdä noista mittaustuloksista? Alkoi jo koko myynti epäilyttää, kun seuraavat viisi vuotta saa olla pelko pe..eessä korvausvelvollisuuden kanssa. Kuinkahan kalliiksi tuollaisen korjaus voisi tulla? Pesuhuone/saunaosaston koko on luokkaa 11..12 neliötä. Mietin myös, että voisinko pestä käteni koko korvausvelvollisuudesta, mikäli ehdotan hinnanalennusta ja asia kirjataan kauppasopimukseen?

 

[Torsti]

Havaitaanko pintakosteusmittarilla yleensäkään kosteus vesieristeen alta? Laatat, niiden saumaus ja kiinnityshän voivat olla kosteita ja se on täysin normaalia. Entä koska viimeksi tilassa on peseydytty ennen mittausta?
Hieman skeptisesti tulee suhtauduttua näissä pintakosteusmittarin kosteusvahingoissa. Porareiällähän sen voi varmistaa ja sen jälkeen onkin vesieriste varmasti rikki, ainakin porareiän kohdalta...

 

[Veijari]

Jos suihkua on käytetty hiljattain niin todennäköisesti juuri näin kuten tarkastaja epäili. Suihkutilan pitäisi antaa kuivua, eli olla käyttämättä joitain päiviä jos haluaa olla varma ettei vesieristeen päällä oleva kosteus häiritse mittausta. Noi pintakosteusmittaukset on vain suuntaa antavia mutta kyllä voisin itse uskoa kartoittajaa ja laittaa kämpän myyntiin ihan huoletta. Jos haluat varmuuden niin ole käyttämättä suihkua ja pyydä uusi varmistusmittaus siltä tarkastajalta?

 

[SamSpade]

Onko lattialämmitystä? Jos on niin erittäin harvoin kosteutta oikeasti on jos sitä on käytetty. Ellei selkeä rakennusvirhe. Lattialämö päälle pari päivää ja suihkua käytyämättä sen pari kolme päivää ja uusi mittaus.

 

[Tuamas]

Olennainen kysymyshän tässä on, että kuinka pitkään kylpyhuone oli käyttämättä ennen mittausta?

Ihan minimissään kaksi päivää pitäisi olla kylpyhuone kuivana, että mittaustuloksista voi sanoa mitään.

 

[Andi]

Noiden em. ohjeiden mukaan parit mittaukset ja mielellään eri tekijöillä sekä laitteilla. Jos ovat samansuuntaisia tuloksia ja antavat viitteitä kosteudesta niin sitten on jo melkein sama varmistaa asia vaikka reikien kauttakin.

 

[bart]

Kiitokset vastanneille! Aika tarkkaan pari vuorokautta ehti olla käyttämättä ennen mittausta. Siinä mokasin kyllä, etten laittanut lattialämmitystä isommalle. Aika pienellä se on ollut koko kesän/syksyn ajan. Oikeastaan se, mikä eniten hirvittää, on nuo laattasaumat. Ne uusittiin pari vuotta sitten kun tuosta lattiakaivon ympäriltä oli kuluneet liki olemattomiin. Käsipelillä hiottiin vanhat saumat pois ja ammattimies kävi laittamassa uudet tilalle. Varovaisia yritettiin olla, mutta ainahan tuossa on riski vesieristeen rikkoutumiselle.

No kaupat sovittiin ostajan kanssa ja uusintamittaus muutaman kuukauden kuluttua. Toivottavasti tilanne ei ainakaan huonompaan suuntaan menisi sinä aikana.

 

[septi]

Löytyykö tietoa järkevästä ilmanvaihdon toteuttamisesta omakotitalon laajennuksessa? Suunnittelun alla, vasta luonnosvaiheessa, on laajennuksen toteuttaminen n. 90 neliöiseen, 60-70 -luvuilla vaiheittain rakennettuun omakotitaloon. Laajennuksen huoneistoala n. 70m2

Vanhassa, muutenkin "seulassa", osassa on painovoimainen ilmanvaihto ja uuteen osaan on käsittääkseni energiatehokkuusmääräystenkin puolesta pakko asentaa IV-kone (vai koskevatko kyseiset määräykset laajennusrakentamista?). Tekninen pakko tuo ainakin lienee, kun uudesta osasta on tarkoitus tehdä huomattavasti tiiviimpi ja se sisältää kaikki märkätilat, keittiön jne.

Mitenkä siis järkevästi ratkaista ilmanvaihto näiden välillä? Vaikka vanhasta osasta löisi nykyiset venttiillit umpeen ja tiivistäisi ikkunat, tiiveys ja lämmöneristys ovat silti ihan toista luokkaa uudessa kuin vanhassa osassa. Jos uuden ja vanhan pystyisi jotenkin helposti erottamaan toisistaan, esim. vain yhden oven kautta kulku, olisi ratkaisu huomattavasti helpompi. Kuitenkin ainoan järkevän pohjaratkaisun saa aikaiseksi niin, että uuden osan keittiö yhdistyy avoimena vanhan osan olohuoneeseen.

Onko painovoimaisen ilmavaihdon asentaminen laajennukseen edes määräysten puitteissa mahdollista, tai olisiko toimiva ratkaisu, että vanhassa osassa koneellisen ilmanvaihdon ilmamäärät olisivat pienempiä, kuin uudessa osassa?

 

[Veijari]

Nykyisiä Lvi-määräyksiä en täysin tunne mutta sen tiedän, että kuntien rakennusvalvontatoimistoissa voi menettelytavat ja käytännöt vaihdella hyvinkin paljon. Toisaalla luetaan nykymääräyksiä kuin piru raamattua ja toisaalla voidaan katsoa läpi sormien ja käyttää maalaisjärkeä. Ensimmäiseksi kiinnität hankkeeseen hyvän suunnittelijan jonka kanssa selvität rakennusvalvonnan mielipiteen asiaan.

Kerroit että laajennusosalle tulee ns. likaiset huonetilat, kuten pesuhuone, keittiö joista ilmaa pääsääntöisestibpoistetaan. Talon kokonaisuus pitäisi tietysti arvioida ja nähdä mutta ensinnä tuli mieleeni, että voisiko tuon laajennuksen toteuttaa lto-poistoilmanvaihdolla, jossa korvausilma tulee niistä olemassa olevista painovoimaisen ilmanvaidon räppänöistä?

Kun asia etenee niin olisi ihan mielenkiintoista kuulla millaiseen ratkaisuun päädyitte.

 

[Kummeli]

Löytyykö tietoa järkevästä ilmanvaihdon toteuttamisesta omakotitalon laajennuksessa? Suunnittelun alla, vasta luonnosvaiheessa, on laajennuksen toteuttaminen n. 90 neliöiseen, 60-70 -luvuilla vaiheittain rakennettuun omakotitaloon. Laajennuksen huoneistoala n. 70m

Teen työkseni ilmanvaihtohommia, mutta suunnitteluun ei ole mitään muuta koulutusta kuin käytännön työn lomassa itsenäinen opiskelu ja yleinen kiinnostus alaan. Jos ihan maalaisjärjellä ajattelee, niin mitenköhän toimisi jos laittaisi uudelle osalle tulo-poistokoneen, ja säätäisi sen +/- 0:aan? Näin ollen periaatteessa sen ei pitäisi juurikaan vaikuttaa vanhaan osaan taloa, mutta tämä on tosiaan vain puoliammattimaista mutuilua, varmaksi en osaa sanoa. Toki myös säätäminen tarkalleen tasapainoon on käytännössä mahdotonta, mutta ei muutaman litran heitot myöskään sekoita mitään.

Kerroit että laajennusosalle tulee ns. likaiset huonetilat, kuten pesuhuone, keittiö joista ilmaa pääsääntöisestibpoistetaan. Talon kokonaisuus pitäisi tietysti arvioida ja nähdä mutta ensinnä tuli mieleeni, että voisiko tuon laajennuksen toteuttaa lto-poistoilmanvaihdolla, jossa korvausilma tulee niistä olemassa olevista painovoimaisen ilmanvaidon räppänöistä?

Tällöin vanhan osan ilmanvaihto ei toimisi oikein, kun venttiilit puhaltaisivat sisäänpäin. Toki vanhasta osastakin poistuisi ilmaa poistokoneen vetämänä, mutta itse yrittäisin jotain sellaista ratkaisua jossa vanha osa jätettäisiin mahdollisimman "rauhaan".
Jos uuteen osaan tosiaan tulee kylppärit, keittiöt ym, niin tuo ehdottamani tasapainoitus olisi kyllä vaikea toteuttaa järkevästi, kun noissa tiloissa on poistoa niin paljon, ja jos esim. makuuhuoneet ja olohuone jäävät vanhaan tilaan.

 

[Yläpesä]

Yläpesälässä odottaa 5-10 vuoden sisällä päälämmitysjärjestelmän vaihto öljystä johonkin. Tähän saakka olen hahmotellut projektia maalämmön varaan, mutta viimeisen vuoden aikana olen kyseenalaistanut homman taloudellista järkevyyttä juuri minulle. Nimittäin pelkään pahoin, että takaisinmaksuaika (investoinnin hinta verrattuna toisella tavalla järjestettyyn energiankulutukseen) venyy niin pitkäksi että varsinaisen hyödyn "halvasta" energiasta vetääkin vasta kiinteistön seuraava omistaja. Sähköpostiin tupsahti viikolla Niben mainos uudesta ilma-vesi-lämpöpumpusta (linkki alla), joka väittää pääsevänsä yli 5:n hyötysuhteeseen ja kykenevänsä -25 asteen pakkasellakin tuottaa 63-asteista vettä. Radiaattoritaloudessa tarvitaan selvästi kuumempaa vettä kuin lattialämpöasunnossa, joten nuo lupaukset nostavat IVLP:n nyt maalämmön rinnalle tekniseltä puolelta ja kuitenkin hinta jäänee noin puoleen maalämpöön nähden. Luulen että tämä ratkaisee pulmani, mutta jään toki vielä pariksi vuodeksi seuraamaan tilannetta. Liian aikaiseen edelläkävijäryhmään lähteminen käy tässäkin lajissa kukkaron päälle.

NIBE POLAR -ilma/vesilämpöpumppu - läpimurto tehokkuudessa

 

[Beergenheim20]

Tuo siirto on itselläkin mielessä, jahka nykyinen pannu/poltin kombo tulee tiensä päähän. Siis siirtyminen vesi-ilppiin.
Siinä missä uusi pannu+poltin maksanee luokkaa 3t€, lienee vesi-ilppi varmaan sen tuplat.