Talonrakennus- ja remonttiketju

[benicio]

@-OO- @Andi En ite dissaa laminaattia kestävyysominaisuuksien takia, vaan koska se on feikki ja siten typerän ja muovisen näköinen ja oloinen. Esim vinyyliverhouksen kanssa samaa sarjaa. Kuka korvaisi hyvän puuverhouksen vinyylillä vain koska väri ei miellytä. Varmaan joku.

 

[Tuamas]

Laminaatti on vähän sama kuin autoilussa Toyota, kohtuuhintainen ja luotettava, mutta ei siitä samaa fiilistä saa kuin oikeasta. Koristeellinen muovilattiahan laminaatti todellisuudessa on.

Ilman lattialämmitystä myös ärsyttävä pinta jalalle.

Sen kohtuullisen laminaatin hinnalla saat ammattilaisen hiomaan ja vahaamaan tai lakkaamaan parkettisi juuri haluamaasi sävyyn.

 

[MunkADunk]

Hionta ammattilaiselta 10e/neliö, lakkaus 25e/neliö. Järkevät laminaatit alkavat sieltä 25-30e/neliö. Itse samanlaista operaatiota tehdessä tilasin hionnan ammattilaiselta ja käsittelin lattian itse. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt ottaa se lakkauskin ammattilaiselta, nuo rautakaupassa myytävät vesiliukoiset lakat on ihan surkeaa kamaa verrattuna ammattilaisten luvanvaraisesti käyttämiin hartsilakkoihin.

Mutta siis asiaan, älä nyt ainakaan laminaattia laita jos parketti muuten kuin värinsä puolen miellyttää silmääsi. Koska parketti on noin uusi, niin sitä ei ole vielä kertaakaan hiottu, eli siinä on viilussa hyvin pintaa jäljellä.

 

[Andi]

@-OO- @Andi En ite dissaa laminaattia kestävyysominaisuuksien takia, vaan koska se on feikki ja siten typerän ja muovisen näköinen ja oloinen. Esim vinyyliverhouksen kanssa samaa sarjaa. Kuka korvaisi hyvän puuverhouksen vinyylillä vain koska väri ei miellytä. Varmaan joku.

Laminaatti on vähän sama kuin autoilussa Toyota, kohtuuhintainen ja luotettava, mutta ei siitä samaa fiilistä saa kuin oikeasta. Koristeellinen muovilattiahan laminaatti todellisuudessa on.

Ilman lattialämmitystä myös ärsyttävä pinta jalalle.

Sen kohtuullisen laminaatin hinnalla saat ammattilaisen hiomaan ja vahaamaan tai lakkaamaan parkettisi juuri haluamaasi sävyyn.

Joo makunsahan näissä on kullaki, ja olisin itsekin hieman tarkemmin ehkä voinut kirjoitella. Nuo perus 5-7€/m2 laminaatit on tosiaan kuin halpoja kopioita, mutta jos haluaa panostaa enemmän €uroja niin kyllä nykyisin saa sellaisia laminaattilattioita että täälläkin monella menisi aikaa ennen kuin hoksaisi ettei kyseessä ole parketti tai puulattia yleensä. Kestävyydeltään tuo Toyota oli ihan hyvä vertaus ja voisi sanoa että etenkin lapsiperheille ja kotieläimille sopiva.

Samahan tuo on parketeissa että onhan joku tamminature tavallaan ajaton ja hieman kuin Skoda, eli ihan käyttökelpoinen mutta aika helposti alkaa kulutus näkymään. Vastaavasti saat vaikka ferrarilaatua mutta sepä ei välttämättä sovellukaan Suomen oloihin ihan optimaalisesti.

Samaa mieltä että laminaattia ihan turhaan dissataan ja väheksytään. Minusta tuo on nimittäin lattiamateriaali ihan sieltä parhaasta päästä kun ei ihan sitä halvinta vaihtoehtoa laita. Minulla on ollut laminaattilattioita jo pitkään eikä ole ollut mitään ongelmia keston kanssa. Ja kokemusta myös parkettilattiasta niin sanoisin että minä tykkään enemmän laminaattilattian ominaisuuksista (kestävyys, puhtaanapito jne.). Tässä nykyisessäkin kämpässä laitoin laminaatin suoraan paskakunnossa olleen parketin päälle (väliin tietenkin se pehmustematto) ja hyvin on toiminut.

Tässä mahdollisesti tulevassa asunnossa tuo parketti on vaan niin hyvässä kunnossa että olisi sääli purkaa se pois vain sen takia että väri on niin ankea. Että mielelläni sen värjäisin vähän fiksumman näköiseksi jos vaan onnistuu.

Joo. Jos pienellä vaivalla saat ehostetun sen niin kannattaa kyllä.

 

[Pleksi(t)]

Me ratkaistiin ongelma "vääränvärisestä" parketista maalaamalla. Hyvä karhennus koko alalta, sitten hyvä valkoinen maali päälle, 2-3 kerrosta. 2,5 vuotta nyt ollut ja pysynyt yllättävän hyvänä, pari kolhua tullut jostain pudonneista terävistä esineistä ja metallisesta sängynjalasta mutta noita ei huomaa edes sen vertaa että viitsisin meikata piiloon. Riippuu toki muusta tyylistä miten sopii. Tuli aika paljon halvemmaksi kuin uusi parketti mitä myös mietittiin.

 

[-OO-]

Minä en arvosta tuota aitoa puupintaa niin paljon (en saa siitä yhtään enempää "fiilistä" kuin laminaattilattiastakaan) että laittaisin sen automaattisesti käytännöllisyyden/ulkonäön edelle. Kestävyyden ja toimivuuden jälkeen tärkeintä on kuitenkin minusta se että se lattia miellyttää omaa silmää ja näissä "feikkilattioissa" on vaan minusta tällä hetkellä todella paljon omaa silmää miellyttäviä pintoja, kun taas aidossa puulattiassa niitä vaihtoehtoja on vähemmän. Mutta nämä on niitä makuasioita joista voi kiistellä mutta joka ei johda kuitenkaan mihinkään. Minun mielestäni laminaatti ei ole yhtään sen väheksyttävämpi materiaali lattialle kuin aito puu, vinyyli, laatta tai mikään muukaan materiaali. Jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa ja kukin arvottakoon sitä itselleen tärkeintä.

 

[ISH]

Aikoinaan kyselin jossain toisessa ketjussa, mutta ei tullut yhtään vastausta. Joten kokeillaan täällä uudestaan.

Meillä on arviolta 5-6 vuotta vanha Helo Rondo hetivalmis sähkökiuas erillisellä ohjauspaneelilla. Maksanut uutena n. 1900 euroa. Tämmöistä ongelmaa:

Muhimistila ei toimi. Kivien lämpötila ei siis saunomisen jälkeen pysähdy asetettuun 175 asteeseen vaan putoaa lopulta huoneenlämpöön. Sauna kyllä lämpiää 1,5 tunnissa kylpykuntoon ja kivet asetettuun 300 asteen lämpöön ja alkuun saakin useammat ihan ok löylyt, mutta kiuas alkaa hyytyä melko pian ja on lopulta käyttökelvoton. Vaihdoin kiukaaseen kaikki 90 kg uusia kiviä ja ihmettelin ettei yksikään vastuksista hehku punaisena, vaan ovat ihan samanlaisia kuin kylmänä.

Ostin jo melkein Harvia Cilindro PC90EE 9kW pilarikiukaan tilalle kun tämän vieläpä saattaisi saada myytyä tee-se-itse-miehelle hyvään hintaan, mutta aloin vielä miettimään josko tämän saisi järkevään hintaan korjattua, kun on kuitenkin melkein 2000 euron kiuas, vaikka tulikin ilmaiseksi talon mukana. Mitähän tuossa on rikki ja mitä tässä kannattaisi tehdä?

Ja voisiko joku keksiä sähkökiukaisiin töpselin, kiitos.

 

[verikuut]

Aikoinaan kyselin jossain toisessa ketjussa, mutta ei tullut yhtään vastausta. Joten kokeillaan täällä uudestaan.

Meillä on arviolta 5-6 vuotta vanha Helo Rondo hetivalmis sähkökiuas erillisellä ohjauspaneelilla. Maksanut uutena n. 1900 euroa. Tämmöistä ongelmaa:

Muhimistila ei toimi. Kivien lämpötila ei siis saunomisen jälkeen pysähdy asetettuun 175 asteeseen vaan putoaa lopulta huoneenlämpöön. Sauna kyllä lämpiää 1,5 tunnissa kylpykuntoon ja kivet asetettuun 300 asteen lämpöön ja alkuun saakin useammat ihan ok löylyt, mutta kiuas alkaa hyytyä melko pian ja on lopulta käyttökelvoton. Vaihdoin kiukaaseen kaikki 90 kg uusia kiviä ja ihmettelin ettei yksikään vastuksista hehku punaisena, vaan ovat ihan samanlaisia kuin kylmänä.

Ostin jo melkein Harvia Cilindro PC90EE 9kW pilarikiukaan tilalle kun tämän vieläpä saattaisi saada myytyä tee-se-itse-miehelle hyvään hintaan, mutta aloin vielä miettimään josko tämän saisi järkevään hintaan korjattua, kun on kuitenkin melkein 2000 euron kiuas, vaikka tulikin ilmaiseksi talon mukana. Mitähän tuossa on rikki ja mitä tässä kannattaisi tehdä?

Ja voisiko joku keksiä sähkökiukaisiin töpselin, kiitos.

Ihan arvailuja nämä, mutta tuntuisi siltä että termostaatti ei nyt pelita oikein, eli ehkäpä se pätkäisee vastuksista virran poikki (kellokytkin? vikavirtasuoja?) kun se kuitenkin ensi alkuun lämpiää. Piirilevy irti ja mittailemaan (eli elektoniikka-alan ihminen paikalle, jos ei itseltä luonnistu) tai sitten kysyt kiukaan valmistajalta varaosat hintaa, mutta se on todennäköisesti paljon ja vika voi korjaantua pienellä tinajuotoksella.

Nämä siis arvailuja, en ota taaskaan mitään vastuuta mistään.

 

[benicio]

Tuleeko @ISH mitään vikakoodia/erroria ohjauspaneelin näyttöön? Oletko kysynyt valmistajalta, saattahan tuo olla joku tunnettukin vika.

 

[ISH]

Tuleeko @ISH mitään vikakoodia/erroria ohjauspaneelin näyttöön? Oletko kysynyt valmistajalta, saattahan tuo olla joku tunnettukin vika.

Ei ole mitään vikakoodeja näytöllä, vaikka sellaiset tosiaan on olemassa. Enpä ole kysynyt, pitääpä googletella että mihin osoitteeseen laitan viestin että 1900 euron kiuas hajoaa muutamassa vuodessa niin saavat lähettää uuden .)

 

[Up089]

Olisi tarkoitus tehdä keittiöremontti (kaappien rungot+ovet+taso) tulevan kevään aikana. Onko kellään kokemuksia keittiöfirmoista, mahdollisesti suosittelisitte tms? Keski-Suomen alueelle. Entä hinnat, onkohan missä haarukassa?

Meillä on paritalon L-mallinen keittiö, mitat suunnilleen 3500mm x 3800mm. Lattia on laminaatilla, tätä ei luultavasti tarvitse uusia, riippuu tietysti uusien kaappien syvyydestä että jääkö rako piiloon. Nykyiset kaapit on vuodelta 83, sellainen suurtalouskeittiö kaikki kaapeilla, ei yhtään laatikostoa. Tarkoitus olisi muuttaa alaosaan ainakin suurin osa laatikostoiksi.
Itse osaan kyllä hienosti purkaa vanhan pois ja mahdollisesti jos hinta kipuaa liian ylös, kasata uuden paikoilleen. Eli työstä ei tarvitsisi maksaa.

Budjettia en oikein ole osannut miettiä kun ei ole mitään hajua kuinka paljon remontti tulee maksamaan. Suunnitteluaikaa pitäisi varata, siitähän sen näkee mitä tulee maksamaan. Mutta onko teillä kokemuksia keittiörempoista ja kuinka monta tonnia on kulunut? Alle kymppitonniin ajattelin päästä mielellään, onko ihan turha toivo?

 

[Tuamas]

Varsinaiset keittiöfirmat ottavat sikamaiset katteet, kannattaa varsinainen keittiöpaketti ostaa Gigantista tai Ikeasta, niin päässee alle kympillä vaikka ottaisi jonkun muun purkamaan vanhan ja kasaamaan uuden.

Koska keittiöissä tosiasiassa kaikki myyvät käytännössä samaa kamaa, mutta eri brändillä.

 

[Veijari]

Saako noita Ikean tai Gigantin kaappeja valmiiksi kasattuna vai onko ne samalla periaatteella kuin esim. kaikki Ikean kalusteet, eli saat monikymmensivuiset ohjeet, 20 kg ruuveja ja muttereita ja läjäpäin levyjä pinossa? Voi olla että menee hermot tuollaisen kanssa jos ei ole mitään kokemusta keittiön kasaamisesta. Itse tein ja suosittelen tekemään niin että tilaa kaapit valmiiksi kasattuina. Meni niidenkin kokoon parsimisessa yksi täysi viikonloppu mutta hyvä tuli vaikka itse teinkin.

 

[Aces High]

Gigatin kaapit ainakin tulee levytavarana. Toimitusvarmuus ei ainakaan viime vuonna ollut mitään huippuluokkaa mitä kahdesta kohteesta sain kuulla, toisessa viivästyi 3 ja toisessa 6 viikkoa...

 

[Tammerforce]

Osaako joku vihjata miten lämpöpatterit tulisi säätää oikein. Kyseessä on maalämpöjärjestelmä, vesikiertoiset patterit, 1-kerroksinen talo, 2 patterilinjaa. Linjassa A on 9 patteria ja linjassa B on 7 patteria. Pattereissa ei ole termostaatteja, maalämpökone hoitaa lämmönsäätelyn. Ilmaukset on hoidettu ja linjoissa on molemmissa ilmakellot.

Tulisiko minun nyt kuristaa pannuhuonetta lähimpiä pattereita tasaisesti loppupäätä kohti sekä meno-, että paluupuolelta ettei linjan A viimeinen patteri olisi lähes kaiken aikaa kylmänä?

muokkasin hieman epäloogisuuksia

 

[Tuamas]

Gigatin kaapit ainakin tulee levytavarana. Toimitusvarmuus ei ainakaan viime vuonna ollut mitään huippuluokkaa mitä kahdesta kohteesta sain kuulla, toisessa viivästyi 3 ja toisessa 6 viikkoa...

Riski viivästymisestä on ihan yhtä lailla perinteisen keittiöfirman kanssa, nimim. 2 kertaa asioinut toinen 3 viikkoa ja toinen 4 viikkoa myöhässä.

Jos ei ole pakko tehdä tarkalla aikataululla, tuolla useamman tonnin säästöllä voi käydä vaikka vitutukseen useampaan otteeseen kaljalla.

 

[Tuamas]

Saako noita Ikean tai Gigantin kaappeja valmiiksi kasattuna vai onko ne samalla periaatteella kuin esim. kaikki Ikean kalusteet, eli saat monikymmensivuiset ohjeet, 20 kg ruuveja ja muttereita ja läjäpäin levyjä pinossa? Voi olla että menee hermot tuollaisen kanssa jos ei ole mitään kokemusta keittiön kasaamisesta. Itse tein ja suosittelen tekemään niin että tilaa kaapit valmiiksi kasattuina. Meni niidenkin kokoon parsimisessa yksi täysi viikonloppu mutta hyvä tuli vaikka itse teinkin.

Käsittääkseni ei saa valmiiksi kasattuna, mutta molemmilla taitaa olla hovihankkijoita joiden kautta saa kasauksen ja asennuksen.

 

[benicio]

Osaako joku vihjata miten lämpöpatterit tulisi säätää oikein. Kyseessä on maalämpöjärjestelmä, vesikiertoiset patterit, 1-kerroksinen talo, 2 patterilinjaa. Linjassa A on 9 patteria ja linjassa B on 7 patteria. Pattereissa ei ole termostaatteja, maalämpökone hoitaa lämmönsäätelyn. Ilmaukset on hoidettu ja linjoissa on molemmissa ilmakellot.

Tulisiko minun nyt kuristaa pannuhuonetta lähimpiä pattereita tasaisesti loppupäätä kohti sekä meno-, että paluupuolelta ettei linjan A viimeinen patteri olisi lähes kaiken aikaa kylmänä?

muokkasin hieman epäloogisuuksia

Kai joku putkimies tulee kohta kertomaan oikean vastauksen, mutta oma veikkaukseni on, että periaate on juuri kuristaa lähimpiä pattereita. Luulisin tosin että vain paluupuolelta (tai varmaan voi kuristaa vain menopuoleltakin, mutta molempien kuristaminen turhaa). Ja tietysti linjasäätökin pitäisi tehdä.
Mutta kai sitä termostaatitkin pitäisi olla, tai jotenkin pitäisi huomioida huonekohtainen lämmonsäätely?

Riski viivästymisestä on ihan yhtä lailla perinteisen keittiöfirman kanssa, nimim. 2 kertaa asioinut toinen 3 viikkoa ja toinen 4 viikkoa myöhässä.

Jos ei ole pakko tehdä tarkalla aikataululla, tuolla useamman tonnin säästöllä voi käydä vaikka vitutukseen useampaan otteeseen kaljalla.

En nyt ihan näin ruusuista kuvaa antaisi hintaeroista. Tai siis samasta lastulevykasasta joutuu varmasti maksamaan monta tonnia enemmän jos sen ottaa vaikka Puustellista, mutta oma kokemukseni on että halvemmat keittiöfirmatkin (esim keittiöjätti vai mikä se nykyään on) on ihan kilpailukykyisiä Ikean ja Gigantin kanssa, varsinkin jos huomoi sen kaappien kasauksen, jota ei ole minusta keittiöfirmojen kautta hankittaessa järkevää jättää pois (koska hyvitys on pieni), mutta Ikean/Gigantin/Kvikin kautta kasattuna ottaminen maksaa aika paljon lisää.
Ainakaan Ikean keittiökaappien kasaaminen nyt ei oikeastaan poikkea Ikean muiden kalusteiden kasaamisesta, eli aikaa menee mutta ei ole hankalaa. En tiedä onko tilanne sama noissa joissa ei välttämättä osat tule niin organisoidusti pahvilaatikoissa kuin Ikealla.

 

[Aces High]

Riski viivästymisestä on ihan yhtä lailla perinteisen keittiöfirman kanssa, nimim. 2 kertaa asioinut toinen 3 viikkoa ja toinen 4 viikkoa myöhässä.

Jos ei ole pakko tehdä tarkalla aikataululla, tuolla useamman tonnin säästöllä voi käydä vaikka vitutukseen useampaan otteeseen kaljalla.

Totta, ns. perinteisiä keittiöfirmoja löytyy hyvin moneen junaan, mutta miltei kaikilla on samat haasteet kassavirran kanssa, eikä nämä useinkaan helpota toimitusten aikatauluihin. Myönnän ettei minulla ole riittävästi kokemusta Gigantin keittiöiden toimituksista, kommentoin vain ohuen otantani osalta niiden olleen viime vuonna Ikean vastaavia epätäsmällisempiä.

 

[Jagi]

Osaako joku vihjata miten lämpöpatterit tulisi säätää oikein. Kyseessä on maalämpöjärjestelmä, vesikiertoiset patterit, 1-kerroksinen talo, 2 patterilinjaa. Linjassa A on 9 patteria ja linjassa B on 7 patteria. Pattereissa ei ole termostaatteja, maalämpökone hoitaa lämmönsäätelyn. Ilmaukset on hoidettu ja linjoissa on molemmissa ilmakellot.

Tulisiko minun nyt kuristaa pannuhuonetta lähimpiä pattereita tasaisesti loppupäätä kohti sekä meno-, että paluupuolelta ettei linjan A viimeinen patteri olisi lähes kaiken aikaa kylmänä?

muokkasin hieman epäloogisuuksia

No teoriassa pitäisi tietää kullekin patterille tarvittava tehomäärä, joka määrittäisi sen kuinka paljon patterissa tulee virrata vettä. Se verkosto asettuu aina itsestään "tasapainotilaan". Eli jos painehäviöt eri reiteille on vääränlaiset niin virtaama patterille (lämmitysteho) ei ole halutunlainen. Jos teorisoidaan asia niin että jokaiselle patterille menisi tasainen virtaama niin patteriventtiilit asettaisiin seuraavanlaisesti. Linjan kauimmalle patterille omaan venttiiliin pieni kiristys (säätövara). Seuraavaksi kauimmalle sit sama kiristys + vähän lisää. Kolmanneksi kauimmalle hieman suurempi kiristys kuin toisiksi kauimmalle jne. Näin jokaisesta patterista tulee painehäviöllisesti toistensa kaltainen. Eli aivan kuin yllä kirjoiti. Lopuksi linjasäätöventtiileillä molemmista linjoista tulisi tulla myös painehäviöllisesti yhtä vaikeat. Verkostossa missä on useampi patteri tapahtuu myös todennäköisesti enemmän painehäviötä. Täten vähemmän pattereita sisältävän reitin linjasäätöventtiilin tulee olla kireämmällä, kuin enemmän pattereita sisältävän.

Kokeilemalla jos pitäisi säätää niin mä lähtisin ensin hakemaan oikeankaltaisia huonekohtaisia lämpötiloja säätämällä patteriventtiileitä. Jos jokin patteri jää liian kylmäksi ei verkoston paine riitä sinne asti. Jos patteriventtiiliä löysäämälläkään ei lämpene riittävästi niin sit koko linjan paine on vajaa ja linjasäätöventtiiliä on avattava lisää. Haasteenahan tuossa on et kaikki muutokset vaikuttaa kaikkeen. Mä olen asiaa pyöritellyt vain teoriatasolla paperilla enkä ole käytännössä tasapainotusta joutunut tekemään.

 

[Tammerforce]

No teoriassa pitäisi tietää kullekin patterille tarvittava tehomäärä, joka määrittäisi sen kuinka paljon patterissa tulee virrata vettä. Se verkosto asettuu aina itsestään "tasapainotilaan". Eli jos painehäviöt eri reiteille on vääränlaiset niin virtaama patterille (lämmitysteho) ei ole halutunlainen. Jos teorisoidaan asia niin että jokaiselle patterille menisi tasainen virtaama niin patteriventtiilit asettaisiin seuraavanlaisesti. Linjan kauimmalle patterille omaan venttiiliin pieni kiristys (säätövara). Seuraavaksi kauimmalle sit sama kiristys + vähän lisää. Kolmanneksi kauimmalle hieman suurempi kiristys kuin toisiksi kauimmalle jne. Näin jokaisesta patterista tulee painehäviöllisesti toistensa kaltainen. Eli aivan kuin yllä kirjoiti. Lopuksi linjasäätöventtiileillä molemmista linjoista tulisi tulla myös painehäviöllisesti yhtä vaikeat. Verkostossa missä on useampi patteri tapahtuu myös todennäköisesti enemmän painehäviötä. Täten vähemmän pattereita sisältävän reitin linjasäätöventtiilin tulee olla kireämmällä, kuin enemmän pattereita sisältävän.

Kokeilemalla jos pitäisi säätää niin mä lähtisin ensin hakemaan oikeankaltaisia huonekohtaisia lämpötiloja säätämällä patteriventtiileitä. Jos jokin patteri jää liian kylmäksi ei verkoston paine riitä sinne asti. Jos patteriventtiiliä löysäämälläkään ei lämpene riittävästi niin sit koko linjan paine on vajaa ja linjasäätöventtiiliä on avattava lisää. Haasteenahan tuossa on et kaikki muutokset vaikuttaa kaikkeen. Mä olen asiaa pyöritellyt vain teoriatasolla paperilla enkä ole käytännössä tasapainotusta joutunut tekemään.

Ok, kokeilen tätä. Menee kyllä ihan mututuntumasäädöillä koska mitään mittareita ym. ei ole.

Tarkennetaan nyt vielä, kuristanko siis paluupuolen venttiileitä vai menoventtiileitä (vai kenties molempia)? Linjasäätöventtiileitä ei ole, täytyisiköhän nuo hommata?

 

[Stouts77]

Olisi tarkoitus tehdä keittiöremontti (kaappien rungot+ovet+taso) tulevan kevään aikana. Onko kellään kokemuksia keittiöfirmoista, mahdollisesti suosittelisitte tms? Keski-Suomen alueelle. Entä hinnat, onkohan missä haarukassa?

Meillä on paritalon L-mallinen keittiö, mitat suunnilleen 3500mm x 3800mm. Lattia on laminaatilla, tätä ei luultavasti tarvitse uusia, riippuu tietysti uusien kaappien syvyydestä että jääkö rako piiloon. Nykyiset kaapit on vuodelta 83, sellainen suurtalouskeittiö kaikki kaapeilla, ei yhtään laatikostoa. Tarkoitus olisi muuttaa alaosaan ainakin suurin osa laatikostoiksi.
Itse osaan kyllä hienosti purkaa vanhan pois ja mahdollisesti jos hinta kipuaa liian ylös, kasata uuden paikoilleen. Eli työstä ei tarvitsisi maksaa.

Budjettia en oikein ole osannut miettiä kun ei ole mitään hajua kuinka paljon remontti tulee maksamaan. Suunnitteluaikaa pitäisi varata, siitähän sen näkee mitä tulee maksamaan. Mutta onko teillä kokemuksia keittiörempoista ja kuinka monta tonnia on kulunut? Alle kymppitonniin ajattelin päästä mielellään, onko ihan turha toivo?

@Tuamas on oikeassa tuossa, että perinteisillä isoilla suomalaisilla keittiövalmistajilla(Puustelli yms.) on hinnoissa todellakin sikaimaiset katteet. Gigantin keittiöhommista ei ole minulla kokemusta, mutta muuten omaan 16 vuoden kokemuksen kalustepuuseppänä ja myöhemmin yrittäjänä keittiöfirmassa. Teimme itse kaapit, asiakkaille kasattuina, sekä myös ovet. Lisäksi tarvittaessa asennus mukaan. Voin rehellisesti sanoa, että ns. perus-/keskikokoinen keittiö oli ovimallista riippuen 4500€-8000€.

Tällä nyt tarkoitan, että lähtisin ensimmäisenä selailemaan paikallisia puusepän-/keittiöfirmoja ja hakemaan sieltä tarjouksia. Jos sieltä ei mieleisiä vaihto-ehtoja löydy, sitten näille Puustelli-markkinoille.

Näillä pienemmillä firmoilla, kuten meilläkin oli, on se vahvuutena, että he eivät ole kiinni vakiomitoissa. Tällaisilta valmistajilta saa juuri sellaiset kaapit kuin tarvitseekin ja hinta on aina sama kuin vakiomittaisella. Isommissa keittiökalustekaupoissa kun erik.mittaiset kaapit omaavat erik. mittaiset hinnat. Lisäksi palvelu on monilta osin parempaa kuin isoissa liikkeissä, tarkoitan tässä nyt palveluiden kankeutta isoissa yrityksissä.

Toivottavasti tästä nyt jotain apua olisi, mutta kun ollaan isojen asioiden äärellä, kuten keittiöremontti, kannattaa siihen tosiaan kilpailuttaa myös pienempiäkin valmistajia.

2014 lopetin yritystoiminnan ja vaihdoin alaa kokonaan, mutta tuskinpa käytännöt muutamassa muodessa ihan hirveästi on muuttunut.

 

[Jagi]

Ok, kokeilen tätä. Menee kyllä ihan mututuntumasäädöillä koska mitään mittareita ym. ei ole.

Tarkennetaan nyt vielä, kuristanko siis paluupuolen venttiileitä vai menoventtiileitä (vai kenties molempia)? Linjasäätöventtiileitä ei ole, täytyisiköhän nuo hommata?

Paluupuolen patteriventtiilit kuulostaa mun korvaan oudolta. Käsittääkseni normaalisti sellainen tulisi olla vain menopuolella.
http://media.taloon.com/image/uploa...ud/k/danfoss/patteriventtiili_danfoss_ran.jpg

Jotain tuollaista sieltä pitäisi löytyä. Tuosta renkaasta venttiilin esisäätöarvoa muuttamalla saa määritettyä venttiilin kuristavuutta.

Mikä sulla on siellä lähtötilanne? Onko kyseessä täysin uusi järjestelmä vai voisiko olettaa että se on joskus tasapainoitettu? Onko ongelma syntynyt esimerkiksi maalämpöön siirtymisen myötä jolloin verkoston lämpötilat ovat eri kuin aiemmassa järjestelmässä? Jos ongelma koskee vain joitain pattereita niin silloin varmaan kannattaa kokeilla höllätä niiden venttiileitä ja tarkkailla mitä tapahtuu.

Kait tuollaisessa pienessä kohteessa voi ilman linjasäätöventtiileitäkin pärjätä. Tuolloin sen helpomman linjaston patteriventiileille pitäisi antaa pientä extrakiristystä et ne linjat olisivat keskenään tasapainossa. Ja täsmennettäköön että välttämättä se vähemmän pattereita sisältävä linja ei ole painehäviöllisesti pienempi/helpompi. Vaikein reitti ratkaisee (yleensä kauimmainen patteri pannuhuoneesta).

Tällä foorumilla olisi varmaan asioita käytännön tasolla tehneitäkin ja parempaan neuvontaan kykeneviä. Mä pyöritän tätä vain teoreettisella tasolla.

 

[Tammerforce]

Ilmaisin asiani hieman epäselvästi. Tätä vastaavat kilkkeet on joka patterin paluupuolella: PALUUVENTTIILI SUORA DANFOSS: AMH421 | Onninen
Näitäkö nyt siis kuristetaan?

Lähtötilanteena on vanhan lämmitysputkiston korvaaminen uusilla pinta-asennuksena (varotoimi ennen kun hajoaa). Vanha putkisto oli alunperin öljylämmityksen alainen ja pari vuotta siinä oli maalämpökin kiinni. Ennen putkien uusimista patterit toimivat kyllä ihan mukavasti maalämmölläkin.

Uusia ei ole tasapainotettu mitenkään virallisesti ja patterien määräkin on hieman muuttunut; on vaan hieman kuristeltu paluupuolia "sinne päin". Vanhassakaan systeemissä ei ollut linjasäätöventtiileitä, joten ei tullut mieleeni sellaisia hommata. Jälkiasennuksena onnistuisi toki melko kivuttomasti. Ongelma koskee lähinnä linjojen loppupäiden pattereita - alkupäässä ovat kyllä hyvinkin lämpimiä.

 

[Jagi]

Ilmaisin asiani hieman epäselvästi. Tätä vastaavat kilkkeet on joka patterin paluupuolella: PALUUVENTTIILI SUORA DANFOSS: AMH421 | Onninen
Näitäkö nyt siis kuristetaan?

Lähtötilanteena on vanhan lämmitysputkiston korvaaminen uusilla pinta-asennuksena (varotoimi ennen kun hajoaa). Vanha putkisto oli alunperin öljylämmityksen alainen ja pari vuotta siinä oli maalämpökin kiinni. Ennen putkien uusimista patterit toimivat kyllä ihan mukavasti maalämmölläkin.

Uusia ei ole tasapainotettu mitenkään virallisesti ja patterien määräkin on hieman muuttunut; on vaan hieman kuristeltu paluupuolia "sinne päin". Vanhassakaan systeemissä ei ollut linjasäätöventtiileitä, joten ei tullut mieleeni sellaisia hommata. Jälkiasennuksena onnistuisi toki melko kivuttomasti. Ongelma koskee lähinnä linjojen loppupäiden pattereita - alkupäässä ovat kyllä hyvinkin lämpimiä.

Kappas. Tässä tulee juurikin esiin se, että en ole todellisten tuotteiden kanssa pelannut. Se kiristetäänkö patteria meno- vai paluupuolelta on painehäviöllisesti ja patterin virtaaman/tehon kannalta se ja sama. Eli virtaama kasvaa kumpaa vaan löysätessä. Tapauksessasi vaikuttaa siltä, että uudessa putkiverkostossa tapahtuu painehäviötä enemmän kuin vanhassa. Lämmitysverkoston pumpun entinen pyörimisnopeus ei riitä kattamaan tällä hetkellä verkostossa tapahtuvaa painehäviötä. Mä lähtisin tässä tapauksessa vain löysäämään niiden pattereiden venttiileitä jolloin se pumpulta patterille menevä reitti helpottuu. Sä voit arvioida mille patterille on mielestäsi veden vaikein virrata. Sitten kun oot saanut sen lämpötilan kohdalleen niin jätät sen aloilleen ja muutat seuraavaksi vaikeinta. Tälleen etenisin linjaston läpi. Tai tässä tapauksessa, kun linjasäätöventtiileitä ei ollut niin on varmaan helpointa laittaa ensin ne molempien linjojen kauimmaiset patterit kondikseen ja edetä näin patteri kerrallaan kohti pannuhuonetta. Jos niille kaummille pattereille ei riitä kiertoa, vaikka patteriventtiilit höllää täysin auki on edessä pumpun säätö tai uusiminen. Tuo pumpun säätö on sit oma juttunsa, kun niillä on omat ideaali toiminta-alueensa jne.