Talonrakennus- ja remonttiketju

[Mr.Bletch]

Kyllähän puu materiaalina sitoo kosteutta, mutta myös luovuttaa sitä. Oikeilla materiaaliratkaisuilla kosteus ei ole mikään ongelma. Näkisin, että nämä vanhat sanonnat juurtavat ajoilta jolloin materiaalivaihtoehtoja ei ollut niin paljoa ja samoin suunnitelmissa ei otettu nykypäivän veroisesti huomioon esim. tuuletuksia.

Oikein suunniteltuna ja rakennettuna puu on rakennusmateriaalina nykypäivänä ihan yhtä hyvä kuin tiilikin. Itse pidän sitä siinä määrin silmälle kauniimpana, että mikäli nyt rakentaisin talon tekisin siihen todennäköisesti puuverhouksen. Sisätiloissa myös ehdottomasti puuta kiven ja tiilen sijaan.

Itse olen myös päätymässä edelleen puutaloon jahka suunnitelmat saadaan vielä lopullisesti valmiiksi. Edellisessä asuimme seitsemisen vuotta ja edellisestä maalauksesta nykyisen talon kohdalla on jo 10-vuotta. Siitä huolimatta maali on todella hyvässä kunnossa seuraavallakaan omistajalla ei tarvetta ole rakennuksen maalaamiseen. Kyllä maalit ovat kehittyneet viimeisten 20-vuoden aikana roimasti.

 

[Hartiapankki]

Lämmönvaraamisen ohella tiilimassa toimii myös toisin päin: kuumilla aurinkokeleillä sisällä on viileämpi koska massa ei ehdi reagoimaan nopeasti lämmönnousuun. Lämpökäyrä on siis loivempi molemmilla puolilla.

Omassa rempatussa talossani on puurunko, mutta julkisivut tiiltä. Tämä yhdistettynä pitkiin räystäisiin saa aikaan sen ettei kesähelteelläkään sisälämpötila nouse tuota +21-22 ylemmäs. Tuttujen puujulkisivuisissa taloissa on samoilla keleillä sisälämpö joissakin huoneissa hiponut +26-27:ää.

Mitä tulee tiilijulkisivun 'nuhjuuntumiseen' ajan myötä, niin enpä ole sellaista huomannut. Varsinkin remontin jälkeen, kun räystäiden otsalaudat ja päätykolmioiden paneelit ym. puuosat kiilteli uudessa maalipinnassaan ja ikkunatkin oli vaihdettu uusiin, näytti kuin alunperin v. -74 muurattu tiilimuurikin olisi vasta valmistunut. Eli nuhjuisuusvaikutelma voi tulla yksinkertaisesti siitä kun julkisivun muut osat alkavat rapistua.

 

[ukkometso]

Muistakaa nyt sitten kaikki tulevat rakentajat vanha sananlasku: Tiilitalossa asuu onnellinen perhe. Itsehän rakensin silloin joskus puutalon.

Tällä tarkoitin ihan vaan sitä, että en enää asu ko. puutalossa. Eikä muutkaan jäsenet. Eikä sen muuton jälkeen kaikki edes enää koskaan asuneet samassa osoitteessa, periaatteella "kattilat jakoon". Mutta siltikään en rakentaisi tiilitaloa. Ihan periaatteessa.

Tosi hyviä havaintoja tiilitalon sisäisestä elämästä on täällä kirjoitettu. Minulle tosin puu on sen verran elävämpi materiaali, että siitä tehdään talot ja veneet.

 

[Yläpesä]

Tuo massahan ei muuten haittaa, mutta kun kuuskytluvulla ei pehmoisempia pohjia juuri paaluteltu, vaan pykättiin talo kantavan laatan päälle, jonka alta oli heitelty vähän höttösempää maata soran tieltä syrjään, niin nykyään noihin taloihin kulku käy ainoastaan ikkunoista - parinkymmenen vuoden päästä piipusta.

Surkein yhtälö taitaa olla se että yksi-kaksi nurkkaa on kiinteällä alustalla (kallio) ja muut savipatjan päällä. Onhan noita komeasti haljenneita taloja osunut silmään muutama.
Nuhjaantumista on kyllä havaittavissa. Ei ehkä niinkään itse tiilessä mutta sitäkin selvemmin saumoissa. En tiedä mitä materiaaleja entivanhaan on käytetty mutta ihan pölyäväksi pulveriksi tuo näyttää menevän paikka paikoin alle 50 vuodessa. Tarkoittaa siis reikiä ja koloja siellä täällä. Luultavasti edellinen asukki on vielä iskenyt koukkuja ja muita kiinnitysvälineitä saumoihin jotka sitten poistettaessa ovat rapauttaneet pohjaakin. Aurinko on lisäksi muuttanut sauma-aineen väriä eri tavoin eri kohdissa. Tuollaisen paikkailu ja värittäminen onkin otettava jossain vaiheessa työn alle. Tiiltähän voi kyllä hioa kevyesti jolloin alkuperäinen värisävy nousee esiin. Eipä niissä taida olla mitään pintakäsittelyjä ollut koskaan? Rälläkkään kevyt harja ja yksi kesäpäivä.

 

[Rööri]

Surkein yhtälö taitaa olla se että yksi-kaksi nurkkaa on kiinteällä alustalla (kallio) ja muut savipatjan päällä. Onhan noita komeasti haljenneita taloja osunut silmään muutama...
... Rälläkkään kevyt harja ja yksi kesäpäivä.

Joo, kyllähän niitä kitattuja tiilitaloja näkee. Omassani ei halkeamia ole, mutta veikkaan, että tämä on vuodesta -68 painunut n. 8 cm. Tuo ei juuri haittaa, jos ja kun se ei jatku/kiihdy, sillä siirryn kunnalliskotiin ennenkuin en enää pääse tuolla tahdilla ovista ulos.

Tuohon hiontaurakkaan en kyllä lähtisi, vaikka Sulla olisi kuinka pitkiä kesäpäiviä luvassa, sillä lopputulos ei varmaankaan ole tasainen verraten nykyiseen patinaan. Saumat, jos ne ovat varistuneet, on suht "helppo" uusia, jos siltä tuntuu. Niidenkin paikkailussa on ongelma saada ne samaan sävyyn vanhojen kanssa. Parempi siis kopistella kaikki alas, jos siltä tuntuu.

 

[Nenna]

Mainoslause, ei sananlasku

Muistakaa nyt sitten kaikki tulevat rakentajat vanha sananlasku: Tiilitalossa asuu onnellinen perhe.

Tiiliteollisuus edisti myyntiään 1970-luvulla mainostamalla niin aikakaus- kuin sanomalehdissä omaa tuotettaan eli tiiltä rallattelemalla, jotta "Tiilitalossa asuu onnellinen perhe". Suurimmalla osalla oli valitettavasti varaa vain tiiliseen julkisivuverhoiluun, ei ilmakanaaleilla varustettuihin "vanhanaikaisiin" ja hyväksihavaittuihin tiilirakenteisiin.

Kunnon vanhanajan lyöty savitiili on pinnaltaan tiivis ja sileä, mutta teolliset suulakepuristetut, harjatut, lohkotut ja muilla tavoin käsitellyt, pinnaltaan huokoiset/karheat kelta- ja punatiilet imaisevat pääsääntöisesti sisäänsä nokea, pölyä, rasvaa ja kuraroiskeita. Kahitiili (eli kalkkihiekkatiili) taapertaa joukon surkeimpana otuksena. Tiilihärmä ei ole (yleensä) vaarallista, mutta tiiltä voi vaivata pakkasvauriot (jäätynyt vesi ja lämmittävä aurinko) mikäli katto- ja räystäsrakenteet ovat puutteellisia tai ei ole käytetty julkisivussa pakkasenkestävää tiiltä. Poksahtaneiden tiilien vaihto julkisivusta ei ole ihan pieni juttu jos muurari on aikoinaan käyttänyt hiukkasen liian kovaa laastia eli laittanut paljon sementtiä kalkin asemesta. Itsestään variseva laasti puolestaan kielii ammattitaidottomasta laastinsekoittajasta tai säästämisestä väärässä paikassa.

Huoltovapaata rakennusta ei ole olemassakaan, mutta monet meistä ovat niin julmetun laiskoja, että eivät viitsi vuosittain tarkistaa edes sadevesikourujen puhtautta. Puupintaa ei ole pakko maalata, mutta useimpien paikkakuntien rakennusjärjestys (tai naapurit) vaatii, että puujulkisivu maalataan.

 

[Krupieeri]

Kyselin täällä jo joskus aiemmin aktiivihiilisuodattimella varustetun liesituulettimen poistoilman johtamisesta. Silloin lähinnä utelin, että kannattaako vetää putki liesituulettimen päällä olevan kaapin läpi vai jättää ilman putkea. Todettiin, että putki on parempi ratkaisu.

Tässä nyt on remontin loppuvaihe (yllätys yllätys) seissyt paikallaan, kun pahin rypistys tuli tehtyä ennen joulua. Ajattelin tsempata nyt tuon putken paikalleen tässä pika puolin muiden pikkuhommien ohella. Nyt kysymys kuuluukin: Minkälainen putki pitää laittaa tuulettimelle, joka puhaltaa sen kaapin läpi sinne kaappien päälle (matka ehkäpä 60 cm, ei siis tule hormiin kiinni eikä jää edes yläsokkelin alle, kun sellaista ei ole)? Huomasin Ikeassa, että siellä on myynnissä haitariputkia ja kun olivat aika edullisia rautakaupan hintaan verrattuna, niin meinasin sellaisen ostaa. Ikean myyjä kuitenkin totesi, että haitariputket on joidenkin kaupunkien rakennustarkastajien silmätikkuna ja että haitariputki on heillä siksi tilaustuote. Eli pitääkö tuonne vetää kovempaa ja paksumpaa putkea?

 

[Nenna]

Ikean myyjä kuitenkin totesi, että haitariputket on joidenkin kaupunkien rakennustarkastajien silmätikkuna ja että haitariputki on heillä siksi tilaustuote. Eli pitääkö tuonne vetää kovempaa ja paksumpaa putkea?

Kilauta suosiolla oman kaupunkisi rakennusvalvontaan ja kysy asiaa suoraan niin vältyt suuremmalta pähkäilyltä ja mahdollisilta muutoksilta. Ne ovat siellä sitä varten, että antavat myös neuvoja.

 

[Sonny Burnett]

Krupieerille,
Eräs asiantuntija väitti että taipuisat=ohkaiset haitariputket liesituulettimessa ovat jonkinnäköinen riski rasvapalon sattuessa. Vakuutusyhtiöt kuulemma tykkää.

 

[kamik]

Rakentaja raportoi

Seinien tasoitus ja pinnoitustyöt ovat nyt takana. Kylläpä olikin pölyistä hommaa, taisipa joku siitä aiemmin mainitakin. Tasoitetta kului kaikkiaan yli 30 kiloa, joista suurin osa hiottiin pois ja kaivettiin nenästä myöhemmin. Pohjamaalausta saapui suorittamaan oma äitini ja tätini. Tomera parivaljakko touhusi vajaan viikon verran ja maalasi kaikki seinät ja tapetoi yli puolet tapetoitavista seinistä. Itse hoitelin pintamaalaukset ja loput tapetoinnit. Sen jälkeen tein saunaan eristykset ja koolaukset. Saunan ja pesuhuoneen katon naneelit odottavat asennusta, itse asiassa homma seisoo sen takia, ettei +lattian kosteus-% ole vielä riittävän alhaalla.

Lämpöpumppu laitettiin tulille kolme viikkoa sitten, ja kyllä siltä maaperästä on lämpöä riittänyt, vaikka pakkaset olivat pahimmillaan yli 30 asteen. Tätä ei ihminen lakkaa hämmästelemästä.

Seinien jälkeen sitten kattoa paneloimaan. Paneelisi valikoitui mdf-paneeli, joka on yksinään erittäin helppo asentaa. Tällä viikolla on kattoa tehty yli 60 neliötä, vajaa puolet kaikesta. Homma stoppasi, kun piti alkaa tekemään asennusaukkoja halogeenivaloille. Ajattelin jättää perinteiset halogeeni laittamatta ja asentaa jonkinlaiset energiansäästö- tai pienloisteputkivalaisimet. Malleja on vaan niin paljon, ettei osaa päättää.

Tälläiset Planex-alasvalot (13 kpl 13W) ovat harkinnassa yleisvalaisimiksi eteisaulaan ja keittöön, onko kenelläkään kokemuksia näistä? Onko valoteho riittävä? Valon sävy? Mitä muuta tietoa noista löytyy. Ledit hylätty lian kapean valokeilan vuoksi.

 

[Veijari]

Siinä linkissähän ne valon värilämpötilat sanotaan, vaihtoehtoina 3000 K tai 4000 K.
Itselläni on olohuoneessa tusinan verran lähes vastaavia Airamin Conxento pienloistevalaisimia - se huono puoli niissä on että syttyminen täyteen valotehoon kestää aika kauan. Ei olisi siis hyvä valinta esim. vessassa jossa täysi valaistus olisi mukava saada heti kun letkua alkaa ulkoiluttamaan ja pitäisi nähdäkin jotain. Olohuoneessa menettelee.

 

[Jymäkkä]

No onhan niitä pesuaineita rautakauppojen hyllyt täynnä, toiset parempia kuin toiset. Ja soodapuhalluksellakin varmaan saa aikaa hyvää jälkeä.
Omasta mielestä punatiili vain kaunistuu vanhetessaan, vaaleammat nyt ei uutenakaan niin kauniita ole, likaisista puhumattakaan. IMO.

Nämähän ovat makuasioita. joista ei oikeastaan kannata hirveästi kiistellä. Mutta vaikka tiilet nyt jotenkin saisi puhtaaksikin(joka olisi kyllä vähintään hitonmoinen homma), niin sille tosiasialle ei kuitenkaan voi mitään, että tiilet muuttuvat ja tiilimuoti muuttuu, ja parinkymmenen vuoden päästä hyväkuntoinenkin tiilitalo näyttää vanhanaikaiselta. Tietysti ihan sama pätee puutaloihinkin, eli ei siinä mitään eroa ole. Molemmat ovat oikein rakennettuna hyviä ratkaisuja, jotka kyllä kestävät Suomen ilmaston, ja kukin valitkoon mieleisensä. Ei se huoltomaalaus kerran viiteentoista vuoteen nyt niin iso homma ole, että se kaiken muun omakotiasujan riemuna olevaan työmäärään mitään suurempaa muutosta toisi.

 

[fiftyeight]

- - -
Tälläiset Planex-alasvalot (13 kpl 13W) ovat harkinnassa yleisvalaisimiksi eteisaulaan ja keittöön, onko kenelläkään kokemuksia näistä? Onko valoteho riittävä? Valon sävy? Mitä muuta tietoa noista löytyy. Ledit hylätty lian kapean valokeilan vuoksi.

Sinänsä varmaan ok. Niitä ei kuitenkaan ymmärtääkseni voi himmentää? Silloin kannattaisi päällekytkentäryhmityksiä miettiä niin ettei kaikki valot ole välttämättä yht´aikaa päällä.

Kotona tehot riittänevät jos valaisinmäärä on sopiva, ja sitten valon väri on mausta kiinni.

 

[Kimmo_Ahteri]

Keittiötaso on pikkaisen päässyt kuplimaan keittiöaltaan nurkasta. Tarkkanäköinen huomaa. Siis vettä päässyt keittiötason purupinnasta (allasta varten sahattu aukko) laminaattipinnan alle. Onko asiantuntijaa tai joku jolla kokemusta joka osaisi sanoa kuinka kauan tason tulisi kuivata (vesikäyttökielto)?

 

[benicio]

Keittiötaso on pikkaisen päässyt kuplimaan keittiöaltaan nurkasta. Tarkkanäköinen huomaa. Siis vettä päässyt keittiötason purupinnasta (allasta varten sahattu aukko) laminaattipinnan alle. Onko asiantuntijaa tai joku jolla kokemusta joka osaisi sanoa kuinka kauan tason tulisi kuivata (vesikäyttökielto)?

Siis, et sä sitä turvonnutta kohtaa enää ennalleen saa, mutta lisävahinkojen välttämiseksi otat altaan irti, annat vauriokohdan kuivua vaikka päivän pari, sivelet sahauspinnan reilusti vesieristeellä ja laitat mieluusti vielä silikonin altaan syrjien ja tason väliin. Itse en laittanut silikonia, lähinnä koska olen niin paska saumaaja ja sain altaan tiivisteineen aika tyydyttävästi tasoa vasten tiukalle, mutta kyllähän se silikoni siihen kuuluu, varsinkin jos se sauma ei sulla tiivis ole ollut.

 

[Kimmo_Ahteri]

Siis, et sä sitä turvonnutta kohtaa enää ennalleen saa, mutta lisävahinkojen välttämiseksi otat altaan irti, annat vauriokohdan kuivua vaikka päivän pari, sivelet sahauspinnan reilusti vesieristeellä ja laitat mieluusti vielä silikonin altaan syrjien ja tason väliin. Itse en laittanut silikonia, lähinnä koska olen niin paska saumaaja ja sain altaan tiivisteineen aika tyydyttävästi tasoa vasten tiukalle, mutta kyllähän se silikoni siihen kuuluu, varsinkin jos se sauma ei sulla tiivis ole ollut.

OK, tänks.

Purupinnan olin sivellyt silikonilla mutta en jaksanut koko allasta vuorata silikonilla kiinni tasoon. Kun oon painanut altaan kiinni tasoon niin yksi kohta oli raapinut silikonipintaan naarmun ja kas siihen juuri kosteus oli päässyt. Ostin tietysti halvimman altaan mitä kaupasta sai mutta siinä nurkassa altaan tiiviste oli surkeimmillaan. Jos se ei tuosta enempää leviä niin ei hätää. Tietyssä keittiön valossa kuplimisen huomaa, ei muuten.

Vesi pitäisi heti pyyhkiä pois tasoilta mutta ihan jokainen meidän taloudessa ei ole sitä sisäistänyt.

 

[kamik]

Laajakaista uuteen kotiin

Kertokaas millä tavoin olisi viisainta hoitaa laajakaistayhteys uuteen, vielä rakenteilla olevaan omakotitaloon maaseudulla. Ainoa operaattori, joka täällä toimii, on Sonera. Puhelinliittymän hinta on erittäin suolainen; noin 2300 euroa. Mitä muita mahdollisuuksia on? Puhelinpiuha on taloon vedetty, mutta on kytkemättä.

Kokemuksia Soneran langattomasta laajakaistasta voi myös kertoa.

 

[benicio]

Kertokaas millä tavoin olisi viisainta hoitaa laajakaistayhteys uuteen, vielä rakenteilla olevaan omakotitaloon maaseudulla. Ainoa operaattori, joka täällä toimii, on Sonera. Puhelinliittymän hinta on erittäin suolainen; noin 2300 euroa. Mitä muita mahdollisuuksia on? Puhelinpiuha on taloon vedetty, mutta on kytkemättä.

Kokemuksia Soneran langattomasta laajakaistasta voi myös kertoa.

Äkkiseltään mieleen tulee kolme vaihtoehtoa: Laajakaista puhelinliitymän kautta, @450-laajakaista, ja langaton laajakaista (mokkula).
On näköjään aika hintava tuo puhelinliittymän kytkentä, joten jos olet operaattorien kuuluvuuskartoista tsekannut, että mokkulalla on toivoa, niin en sitä vaihtoehtoa ainakaan tyrmäisi. Sonera taitaa tarjota yhteyttä verkon maksiminopeudella (jopa 6 megaa, johon et kyllä pääse ikinä) aika kohtuuhintaan.

Itsellä on Soneran mokkula verkon maksiminopeudelle, joka hankintahetkellä oli 2,6megaa, en ole nyt koitellut, koskiko maksiminopeuksien nosto myös minua, mutta luulen, että tämä 3g-verkko jossa olen, ei ole uusinta ja nopeinta tekniikkaa. Hankin tuolta www.3g-antennit.fi lisäantennin, joka toistaiseksi on vintillä kameran tripodin nokassa kohdistettuna "sinnepäin", kesällä zoomailen sitten ulkona paremmin kohdilleen. Samalla hankin 3g-reitittimen, eli siis mokkulani muodostaa tuon wlan-reitittimen kanssa langattoman verkon pihapiiriini. On toiminut kuin junan vessa tuo wlan, kertaakaan ei ole tarvinnut buutata.

Talo sijaitsee kartan mukaan ihan 3g-verkon rajalla, ja 3g-kännykälläkin pääsee juuri ja juuri 3g-verkon syrjään kiinni, ikkunan edessä ja 2 metrin korkeudella... Tuolla antennikaupassa lupailevat aika hurjankin tuntuisia etäisyyksiä mastoon.

Keskimäärin netin nopeus on tuolla mokkulalla+lisäantennilla ollut varmaan vajaan megan, lähelle kahta olen parhaimmillani päässyt. Odotuksissa on, että kun kesällä viritän antennin harjalle hyvin suunnattuna, nopeus vielä nousisi, varsinkin jos verkon maksiminopeus nousi.
Netin toimivuuden kanssa ei ole ollut sanottavia ongelmia, sääolot ja kellonaika tuntuvat vaikuttavan nopeuteen jonkinverran, mutta aina olen jatkoaikaan päässyt. Se kannattaa mokkulaa ja antennia hankittaessa huomioida, että ne tukevat myös 900mhz:n 3g-verkkoa, se kun on haja-asutusalueella yleistymässä ja kantavuus on parempi. Ja mokkula-kannattaa viritellä niin, että edge- tai gprs-yhteys ei sille kelpaa, niillä ei surffaa erkkikään. Luulen, että täällä mailla mokkula saattaa toimia jopa paremmin kun kaupungeissa, joissa käyttäjien määrä voi aiheuttaa ongelmia, tai ainakin porukalla on ongelmia ollut. Edellytyksenä tietysti, että 3g-verkko ylipäätään tarjolla on, täällä sattuu masto kirkolla olemaan.

edit: Jos tarkoitit tuolla soneran langattomalla laajakaistalla sitä soneran sillä nimellä myymää @450-yhteyttä, niin juuri siitä asiasta en tiedä yhtään mitään, niinkuin ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen sanoisi.

 

[sampio]

Olemme hetken aikaa tähtäilleet rt- ja kt-asuntoja tässä seutuvilla aikeinamme ostaa oma osake. Muutama hyvä ehdokas olisikin, mutta molemmissa on putkiremppa edessä muutaman vuoden sisällä. Toisessa olisi alhainen vastike johtuen ilmeisesti liikehuoneistoista, toisessa taas isohko. Molemmista sovin näytöt keskiviikolle, joten mitä meinaatte, että kannattaisi ylihuomenna kysellä noihin remppoihin liittyen? Onko remontin suuruus aina vakio, siis kaivetaanko huoneistot aina auki, vai voiko putkirempan tehdä pintavetona? Onko jotain sääntöä, joka määrittelee sen, millä tavoin tuo tehdään? Kuinka kauan nuo keskimäärin kestävät?

Tuo pienemmän vastikkeen kämppä on houkuttelevampi, vaikka onkin huoneen vaille toivottua. Toisaalta lapset ovat vielä melko pieniä, eikä omaa huonetta nyt aivan heti ole tarve olla. Pienemmän kämpän puolesta puhuisi myös se, että sen luulisi olevan helpompi myytävä sijaintinsa vuoksi.

Niin, ja lopuksi vielä: Onko fiksua edes ajatella putkiremppaan menevää kämppää? Kai se kuitenkin on vastikkeen nousun ja aiheutuvan haitan lisäksi myös arvonnousua huoneistolle?

 

[jiimo]

Molemmista sovin näytöt keskiviikolle, joten mitä meinaatte, että kannattaisi ylihuomenna kysellä noihin remppoihin liittyen? Onko remontin suuruus aina vakio, siis kaivetaanko huoneistot aina auki, vai voiko putkirempan tehdä pintavetona? Onko jotain sääntöä, joka määrittelee sen, millä tavoin tuo tehdään? Kuinka kauan nuo keskimäärin kestävät?

Tässä hieman putkiremonttien kanssa tekemisiin joutuneen ei-alalla-työskentelevän ajatuksia. Putkiremonteissa on eroja. Hintahaarukka lähtenee helpon rivarin käyttövesiputkistoremontin n. 100-200e/m2 hinnasta hankalan kerrostalon täydelliseen LVI- ja sähköremonttiin, jonka hinta voinee pahimmillaan kohota lähemmäs 1000e/m2 (kaikki kulut). Remontin laajuuden lisäksi hintaan vaikuttaa ainakin sijainti, taloyhtiön koko ja suunnittelu- ja hankintaosaaminen. Putkiremontin laajuuden päättää viime kädessä yhtiökokous, joten päätökset voivat näin ollen olla mitä sattuu. Kestoaika riippuu paljon siitä mitä tehdään. Asunnossa on erittäin hankalaa asua silloin, kun kylpyhuone ja keittiö on työn alla. Omaa kokemusta on esim. 4-kerroksisesta n. 2500 asuinneliön kerrostalosta, johon suoritettiin täydellinen LVIS-saneeraus. Tarjousten mukaiset urakka-ajat vaihtelivat n. 9kk:sta reiluun vuoteen ja asuntokohtaiset läpimenoajat 8 viikosta n. 12 viikkoon. Remontin kustannukset olivat n. 700e/m2.

Niin, ja lopuksi vielä: Onko fiksua edes ajatella putkiremppaan menevää kämppää?

Jos olisi pakko hankkia putkiremonttiin menevä asunto, niin selvittäisin jonkun asioista tietävän kanssa melko tarkkaan ainakin putkiremonttiin johtaneet syyt ja laajuuspäätösten järkevyyden. Sekin kannattaa pitää mielessä, että remontin aikana joutunee etsimään jonkinlaista väliaikaismajoitusta.

Kai se kuitenkin on vastikkeen nousun ja aiheutuvan haitan lisäksi myös arvonnousua huoneistolle?

Selvittelin itse jonkin verran putkiremonttien kustannusten siirtymistä asunnon arvoon tietyillä Helsingin alueilla ja tulin siihen tulokseen, että putkiremontti kyllä nostaa asunnon arvoa (onpa yllättävää), mutta ei niin paljon, että se kattaisi remontin kustannukset. Nykyisillä myyjän markkinoilla voi toki tulla erilaisiakin tuloksia. Hoitovastikehan usein putoaa putkiremontin seurauksena, kun vuotavien putkien korjauskuluja ei tarvitse enää maksaa. Remontin kulut voi maksaa joko rahoitusvastikkeen muodossa yhtiölle tai kerralla pois vaikka omalla lisäasuntolainalla. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on ainakin se etu, että lainan korot saa verovähennyksiksi.

Yksi etu putkiremontoitavasta asunnosta voisi olla se, että samalla on helppo remontoida asuntoa muutenkin uuteen uskoon. Lisätyöt on mahdollista aikatauluttaa putkiremonttihaitan kanssa päällekäin ja mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat ym. hoituvat helposti.

 

[Toejoen Veikko]

Olemme hetken...

Putkiremontin koko riippuu luonnollisesti talon koosta. Iso talo, enemmän huoneistoja, enemmän putkimetrejä.
Ja tehdäänkö putkiremontin yhteydessä muita korjauksia? Ja isoja viemäriputkia ei siis vedetä pintavetoina. Rojut pois, lattiat auki ja putket pois, uudet tilalle, lattiat kiinni ja rojut paikoilleen.
Ostitpa sitten yksiön tai neliön, niin jokseenkin saman verran ne vaativat putkivetoja: WC/pesutilat ja keittiö. Lasku jakaantuu kuitenkin omistamiesi osakkeiden suhteen.
Jos putkiremontista ei ole vielä tehty päätöstä, niin isännöitsijällä ei ole käsittääkseni oikeutta ilmoittaa siitä mahdollisille ostajille, vaikka remontin mahdollisuudesta oltaisiinkin taloyhtiössä keskusteltu.
Mikäli tiedät varmasti, että remontti tulee, niin kannattaa kysyä sen laajuudesta. Koskeeko esim vain vesi- ja viemäriputkia vai tuleeko mukaan IV-kanavat.

Suomen rakentamismääräyskokoelma ohjaa kaikkea rakentamista ja taloyhtiö hoitaa rakennusluvat kuntoon ja rakennusvirasto todennäköisesti vaatii putkitöille asetettavan jonkun valvojan.

Remontin mielekkyys riippuu paljolti iästäsi ja siitä kuinka paljon tykkäät muuttamisesta. Voithan toki yrittää aina muuttaa uhkaavan remontin alta pois, mutta mikäli ajattelit asuvasi samassa kämpässä 50 vuotta, niin kyllähän se putkiremontti kertaalleen kohdalle osuu.

 

[Tykki]

Jos putkiremppa tulee, niin helpointa on kun se tehdään ennen vanhoista putkista johtuvia vesivahinkoja. Jos vahinkoja on jo sattunut, ja etenkin jos niistä ei vielä tiedetä, niin remontti voi olla isokin ja aikaa vievä. Ja silloin ei kellään, eikä ainakaan asukkailla, ole kivaa. Jos päästään sillä, että vanhat lattian sisällä kulkevat vuotamattomat putket vaihdetaan pinta-asennettaviin putkiin, niin tilanne on parempi. Ja kaiketi niitä putkia voidaan pinnoittaakin, mutta siihenkin taisi vakuutusyhtiöillä olla ainakin joskus joku omituinen kanta.

Ja se huoneluku on lapsiperheellä kyllä tärkeä. Kaksi lasta pärjää yhdessä huoneessa siihen asti, kunnes koulu alkaa. Sen jälkeen olisi suotavaa että lapsella on oma huone. Eli itse en lähtisi valmiiksi liian pieneen asuntoon ihan siitäkin syystä, että asunnon vaihto on aina hirmuisen kallista.

 

[sampio]

Kiitoksia hyvistä pointeista. Kyllähän tuota joutuu harkitsemaan nyt taas uudelleen, kun näiden lisäksi löysin netistä pari hyvää sivua asiaan liittyen. Pitää kuitenkin käydä katsomassa, vaikka alkaa jo tuntua siltä, ettei noista meille asunnoksi ole.

 

[stiffler]

Olemme hetken aikaa tähtäilleet rt- ja kt-asuntoja tässä seutuvilla aikeinamme ostaa oma osake.

On hyvä kumminkin päätöstä tehtäessä pitää mielessä, että putkityöt kuuluvat työnkuvana kotitalosvähennyksen alaiseksi. Eli omiaan on mahdollista saada takaisin veronpalautusten yhteydessä.

 

[Yläpesä]

On hyvä kumminkin päätöstä tehtäessä pitää mielessä, että putkityöt kuuluvat työnkuvana kotitalosvähennyksen alaiseksi. Eli omiaan on mahdollista saada takaisin veronpalautusten yhteydessä.

Sillä edellytyksellä kuitenkin, että on itse työn tilaaja eikä as.oy.