Mainos

Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 930 218
  • 4 368

anthax

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä
Jatkan n. vuosi sitten aloittamaani kylpyhuoneremonttia, joka jäi kesken silloin saunan osalta. Saunan etuseinäksi on tulossa kokolasiseinä ja se kiinnittyy toiselta puolelta ulkoseinään ja toiselta puolelta väliseinään. Ulkoseinä rakenteena on pesuhuoneen puolella runkotolpan päällä 50mm tulppalevy+laatoitus, saunan puolella runkotolpan päällä 30mm PIR+koolaus ja panelointi. Saunasadun ja tulpan liitos teipattu alumiiniteipillä.

Mieltä alkoi askarruttamaan kun tulppalevyrakenne on tuotu nyt liian pitkälle saunan suuntaan, sillä se jäisi n. 100mm saunan puolelle lasiseinä asennuksen jälkeen.

Tulpan sivuilla sanotaan, että levyn käyttörajalämpötila max 75 astetta eli ei sovellu saunaan käytettäväksi. Asia jäänyt nyt vaivaamaan pitäisikö tuo vielä korjata ennen kuin tekee saunaa tuosta pidemmälle vai onko tuolla mitään käytännön merkitystä noin vähäisissä määrin? Tuon korjaus ei nyt sinänsä liiemmin houkuttele, mutta saisi ainakin mielenrauhan. Työnä olisi monen päivän homma.
Vinoon asennettu lasiseinä näyttäisi todella dorkalta ja ei tule kysymykseen.
Riskinä tuossa pahimmassa tapauksessa laattojen irtoaminen alustasta? En tiedä onko tuossa jotain muuta kosteusteknistä riskiä?
Vähän teoreettinen juttu tuo noin 100mm tumppi tuota levyä saunan puolella. Kysyisin ehkä kuitenkin levyn valmistajalta mielipidettä tuosta, silloin ei jää kaivelemaan, on vastaus mikä vaan. Periaatteessa jos nyt toista vuotta vääntää remppaa kasaan, niin ehkä tuo korjaaminen ei olisi paha lisärasti?
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Tehtiin vasta keittiöremontti, ja siinä yhteydessä nakattiin vanha liesituuletin menemään, ja ostettiin tilalle nykyaikainen tasotuuletin.

Nyt kovimpien pakkasten yhteydessä yläkerran ikkunat ovat ruvenneet keräämään kosteutta, ja tätä tietysti olen tässä hetken ihmetellyt. Ylipainettahan talossa on, mietin että mitäs ihmettä kun säätöihin ei olla koskettu, mutta sitten välähti. Tuo vanha liesituulettimen aukko tukittiin vain korvausilmaventtiilillä, ja nyt kun testasin, niin sieltä tulee ilmaa sisälle. Tämä lienee aika looginen selitys ylipaineelle?

Vituttaa aivan suunnattomasti että tätä asiaa ei tajunnut kaiken kiireen keskellä miettiä sen enempää, mutta onpahan sentään oma moka.

Eli, joku ammattimies saa tulla tietysti tekemään säädöt oikein, jotta talo saadaan hieman alipaineiseksi. Mutta kuinka monimutkaiseksi tuo vanhan liesituulettimen kanava tekee asian? Pitäisikö se tulpata jollain niin hyvin, että ei valskaa ollenkaan?
 

Veijari

Jäsen
Tehtiin vasta keittiöremontti, ja siinä yhteydessä nakattiin vanha liesituuletin menemään, ja ostettiin tilalle nykyaikainen tasotuuletin.

Nyt kovimpien pakkasten yhteydessä yläkerran ikkunat ovat ruvenneet keräämään kosteutta, ja tätä tietysti olen tässä hetken ihmetellyt. Ylipainettahan talossa on, mietin että mitäs ihmettä kun säätöihin ei olla koskettu, mutta sitten välähti. Tuo vanha liesituulettimen aukko tukittiin vain korvausilmaventtiilillä, ja nyt kun testasin, niin sieltä tulee ilmaa sisälle. Tämä lienee aika looginen selitys ylipaineelle?

Vituttaa aivan suunnattomasti että tätä asiaa ei tajunnut kaiken kiireen keskellä miettiä sen enempää, mutta onpahan sentään oma moka.

Eli, joku ammattimies saa tulla tietysti tekemään säädöt oikein, jotta talo saadaan hieman alipaineiseksi. Mutta kuinka monimutkaiseksi tuo vanhan liesituulettimen kanava tekee asian? Pitäisikö se tulpata jollain niin hyvin, että ei valskaa ollenkaan?
En ole LVI-insinööri mutta ei kai tyhjä putki vesikatolta keittiön kattoon mitään ylipainetta aiheuta? Painovoimaisesti sieltä tippuu kyllä kylmää ilmaa suoraan ulkoa, joten kyllä minä tuon vanhan putken tulppaisin, mutta ainoastaan siinä tapauksessa jos keittiöstä löytyy yleispoisto?
Noi tasotuulettimet ei varmaankaan poista ruuanlaitosta kertyvää kosteutta ihan niin hyvin kuin kuvullinen liesituuletin, joten kosteutta kämppään varmaan jää ruuanlaitosta entistä enemmän.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
En ole LVI-insinööri mutta ei kai tyhjä putki vesikatolta keittiön kattoon mitään ylipainetta aiheuta? Painovoimaisesti sieltä tippuu kyllä kylmää ilmaa suoraan ulkoa, joten kyllä minä tuon vanhan putken tulppaisin, mutta ainoastaan siinä tapauksessa jos keittiöstä löytyy yleispoisto?
Noi tasotuulettimet ei varmaankaan poista ruuanlaitosta kertyvää kosteutta ihan niin hyvin kuin kuvullinen liesituuletin, joten kosteutta kämppään varmaan jää ruuanlaitosta entistä enemmän.

Meikäläinen on näistä IV-hommista aivan kujalla.

Ja yleispoisto löytyy keittiöstä.

Mutta täytyy käyttää ammattimiestä tarkistamassa virtaukset. Jostainhan sitä kosteutta ikkunoihin tulee. Tasotuuletin voi hyvinkin olla osasyynä, mutten usko että pelkästään sen takia.
 

Rapukäsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tehtiin vasta keittiöremontti, ja siinä yhteydessä nakattiin vanha liesituuletin menemään, ja ostettiin tilalle nykyaikainen tasotuuletin.

Nyt kovimpien pakkasten yhteydessä yläkerran ikkunat ovat ruvenneet keräämään kosteutta, ja tätä tietysti olen tässä hetken ihmetellyt. Ylipainettahan talossa on, mietin että mitäs ihmettä kun säätöihin ei olla koskettu, mutta sitten välähti. Tuo vanha liesituulettimen aukko tukittiin vain korvausilmaventtiilillä, ja nyt kun testasin, niin sieltä tulee ilmaa sisälle. Tämä lienee aika looginen selitys ylipaineelle?

Vituttaa aivan suunnattomasti että tätä asiaa ei tajunnut kaiken kiireen keskellä miettiä sen enempää, mutta onpahan sentään oma moka.

Eli, joku ammattimies saa tulla tietysti tekemään säädöt oikein, jotta talo saadaan hieman alipaineiseksi. Mutta kuinka monimutkaiseksi tuo vanhan liesituulettimen kanava tekee asian? Pitäisikö se tulpata jollain niin hyvin, että ei valskaa ollenkaan?
Jos uusi tasoliesari ei ole hormiinpoistava, niin siinä syy kosteuteen. Kaikki ruoanlaitossa syntyvä kosteus jää asuntoon, eikä poistu ulos.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Tehtiin vasta keittiöremontti, ja siinä yhteydessä nakattiin vanha liesituuletin menemään, ja ostettiin tilalle nykyaikainen tasotuuletin.
Mielenkiinnosta, minkälainen meteli tuosta tasotuulettimesta lähtee. Normi liesari pitää kohtuullista mekkalaa kun kunnolla imee ilmaa. Mun oletus on ollut, että tehoa ei synny ilman ääntä ja tehoa on pakko olla kun tasosta imetään käryt alaspäin tai sitten kyseessä on koriste. Notta mites on?
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit

Meillä siis Sajuconin rakentama talo, jossa ollaan huhtikuun alusta jo asuttu. Eli kaikki siis sen suhteen valmista, eikä sinänsä vaikuta tuo konkurssi meihin. Rupesin kuitenkin pohtimaan sitä, miten tässä tapauksessa menee tuo 10-vuoden rakentajanvastuu? Sellaiseen on varmaan turha yrittää turvautua, jos ongelmia tulee?
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Meillä siis Sajuconin rakentama talo, jossa ollaan huhtikuun alusta jo asuttu. Eli kaikki siis sen suhteen valmista, eikä sinänsä vaikuta tuo konkurssi meihin. Rupesin kuitenkin pohtimaan sitä, miten tässä tapauksessa menee tuo 10-vuoden rakentajanvastuu? Sellaiseen on varmaan turha yrittää turvautua, jos ongelmia tulee?

Hieman hymähdin tälle. Ahneella oli kerrankin paskainen loppu. Tosin eiköhän nuo ole sen verran taitavasti omistuskuviot hoitaneet, että suurimmat kärsijät ovat työntekijät, asiakkaat (eli nämä takuunalaiset) ja ehkä jotkut tavarantoimittajat.

Sajuconilla oli todella röyhkeän aggressiivinen tapa ostaa vanhoja omakotitaloja pientaloalueilta, purkaa ne talot, hakea kaupungilta korkea rakennusoikeus ja rakentaa niitä pikku mökkejä tontit täyteen. Lisäksi tontit omisti joku täysin toinen yhtiö, joka törkyisellä vuokralla vuokrasi nuo ennen kuin asukkaat lunastivat itselle.

Jos teillä on vuosikorjaukset jo tehty niin tuskinpa isompaa vahinkoa osuu kohdalle.
 

Veijari

Jäsen

Meillä siis Sajuconin rakentama talo, jossa ollaan huhtikuun alusta jo asuttu. Eli kaikki siis sen suhteen valmista, eikä sinänsä vaikuta tuo konkurssi meihin. Rupesin kuitenkin pohtimaan sitä, miten tässä tapauksessa menee tuo 10-vuoden rakentajanvastuu? Sellaiseen on varmaan turha yrittää turvautua, jos ongelmia tulee?
Onko rakentaja jättänyt takuuajan vakuudeksi pankkitakauksen tai vastaavan? Vakuudet turvaavat asuntojen puutteiden ja virheiden korjaukset konkurssitapauksissa.
 

iibor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Jokerit
Onko rakentaja jättänyt takuuajan vakuudeksi pankkitakauksen tai vastaavan? Vakuudet turvaavat asuntojen puutteiden ja virheiden korjaukset konkurssitapauksissa.

Tällainen kohta löytyi kauppakirjasta:

Rakennusvirhevakuutus, LähiTapiola

Merkittävä vakuuden antaja ja vakuuden laji: vakuutus, pankkitakaus tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston vahvistamat ehdot täyttävä muu takaus. Vakuus on määrältään 25 % yhtiön taloussuunnitelman mukaisista rakennuskustannuksista. Vakuus on voimassa 10 vuotta siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi.

Tätä ilmeisesti tarkoitit?
 

Karvanoppa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Kings
Kellään kokemuksia öljylämmityksen vaihtamisesta maalämpöön/ilmavesilämpöön? Lähinnä kiinnostaisi paljonko sähkönkulutus noussut ja paljonko kului öljyä ennen?

Meillä siis 2005 valmistunut okt jossa noin. 130m2. Kolme henkilöä taloudessa ja kämpässä vesikiertoinen lattialämmitys.
 

jäämies-70

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Die Mannschaft
Kellään kokemuksia öljylämmityksen vaihtamisesta maalämpöön/ilmavesilämpöön? Lähinnä kiinnostaisi paljonko sähkönkulutus noussut ja paljonko kului öljyä ennen?

Meillä siis 2005 valmistunut okt jossa noin. 130m2. Kolme henkilöä taloudessa ja kämpässä vesikiertoinen lattialämmitys.
Kuulostaisi maalämpö luontevimmalta ratkaisulta.
Porareikää tonttiin ja pumppu pannuhuoneeseen ja siitä vesikiertoon.
Meillä tehtiin suorasähköstä vaihto aikoinaan maalämpöön, khh, kylppäri ja sauna saivat vesikiertoisen lattialämmityksen, muualle huusholliin vedettiin vesipatterit. Olen tyytyväinen tuohon ratkaisuun.
 

Torsti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara

Meillä siis Sajuconin rakentama talo, jossa ollaan huhtikuun alusta jo asuttu. Eli kaikki siis sen suhteen valmista, eikä sinänsä vaikuta tuo konkurssi meihin. Rupesin kuitenkin pohtimaan sitä, miten tässä tapauksessa menee tuo 10-vuoden rakentajanvastuu? Sellaiseen on varmaan turha yrittää turvautua, jos ongelmia tulee?
Olisikohan siellä suorituskyvyttömyysvakuutus, jonka tulisi olla voimassa 10 vuotta viimeisimmästä valmistuneesta? Toki tuossa taitaa olla melko korkea omavastuu eli ihan pikkuisia piileviä virheitä ei tuo kata.
Takuuajalle pitäisi olla oma vakuutensa, joka toivon mukaan on asetettu jos rakennusaikainen vakuus on vapautettu.
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kellään kokemuksia öljylämmityksen vaihtamisesta maalämpöön/ilmavesilämpöön? Lähinnä kiinnostaisi paljonko sähkönkulutus noussut ja paljonko kului öljyä ennen?

Meillä siis 2005 valmistunut okt jossa noin. 130m2. Kolme henkilöä taloudessa ja kämpässä vesikiertoinen lattialämmitys.

Kuulostaisi maalämpö luontevimmalta ratkaisulta.
Porareikää tonttiin ja pumppu pannuhuoneeseen ja siitä vesikiertoon.
Meillä tehtiin suorasähköstä vaihto aikoinaan maalämpöön, khh, kylppäri ja sauna saivat vesikiertoisen lattialämmityksen, muualle huusholliin vedettiin vesipatterit. Olen tyytyväinen tuohon ratkaisuun.

Toisaalta tässä @Karvanoppa tapauksessa on koko talo lattialämmityksellä ja suht uudehko talo, joten ilma-vesilämpöpumpulla päästään myös hyvään hyötysuhteeseen.
Tietämättä tämän enempää tapauksesta uskaltaa silti melkein sanoa, että vilpillä lyhyempi takaisinmaksu.
 

1stApril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
@Karvanoppa sen verran vielä, että päädyt mihin tahansa ratkaisuun, kiinnitä huomiota urakoitsijaan. Tuossa nousukaudella tuli taas tälle alalle uusia firmoja. Osa pelkkiä myyntifirmoja ja asennus/huolto ulkoistettu. Ota joku kokenut ja alalla pidempään toiminut ja selvitä taustat etukäteen. Tämä on tärkeämpää kuin vaikkapa joku pumpun teoreettinen SCOP- luku tms.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Ehkä ketjuna vähän rajatapaus mutta täältä varmaan löytyy sähköalan osaajia? Itse en noista kovin perillä ole, mutta vanhempien asunnossa 60-luvun kerrostalossa on kuten aikakauteen kuuluu vielä paljon maadoittamattomia pistorasioita, keittiö ja kylppäri toki poikkeuksia. Siellä on kuitenkin ollut jo vuoskymmeniä yksi maadoitettu pistorasia, ainakin siis ulospäin, jota ei ole käytännössä käytetty sitten 80-luvun. Nyt porukat haluaisivat käyttää sitä taas, mutta pyysivät huoltomiestä ja sähkömiestä tsekkaamaan sitä ja molemmat sanoivat että täysin ok ja siihen voi laittaa esim.jääkaapin.

Oma kysymykseni lähinnä on että koska kyseessä on selvästi sellainen vanhojen talojen ratkaisu, eli nollattu rasia, niin onko tuo asia jonka sähkömies näkee jotenkin niillä mittareillaan ja niiden arvoilla? En epäile ammattimiesten mielipiteitä, mutta kun ei ole oikeasti mitään tietoa sen rasian historiasta. Jos sen 70-luvulla on joku oman elämänsä pellepeloton siihen itse taiteillut. Tarkoitan että jos kyseessä onkin maadoittamaton ja heppu laittanu suuressa viisaudessaan siihen maadoitetun rasian.
 

roottori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
@J.J.Jasper Pistorasiaan tulee kaksi johtoa: vaihe (L) ja nolla (N). Nollauksessa nollajohdin kytketään rasiassa suojamaakorvakkeisiin (PE) ja jos tuon haluaa tarkistaa rasiaa avaamatta niin ensin selvitetään kumpi nastoista on nolla ja sen jälkeen mitataan ovatko nolla ja suojamaakorvake yhteydessä toisiinsa.

Vanhoissa asennuksissa, kuten sinunkin tapauksessa, nollattuja rasioita löytyy lähinnä keittiöstä ja märkätiloista.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
@J.J.Jasper Pistorasiaan tulee kaksi johtoa: vaihe (L) ja nolla (N). Nollauksessa nollajohdin kytketään rasiassa suojamaakorvakkeisiin (PE) ja jos tuon haluaa tarkistaa rasiaa avaamatta niin ensin selvitetään kumpi nastoista on nolla ja sen jälkeen mitataan ovatko nolla ja suojamaakorvake yhteydessä toisiinsa.

Vanhoissa asennuksissa, kuten sinunkin tapauksessa, nollattuja rasioita löytyy lähinnä keittiöstä ja märkätiloista.

Onko tuo asia jonka sähkömies vaivatta tsekkaa? Edelleen, tulee vähän dorka olo kun kyseenalaistan paikalla olleen sähkömiehen tulkinnan, mutta jotenkin harmittaa ettei itse pystynyt olemaan siinä niin olisi voinut tiedustella paremmin kuin nuo vanhukset. Sähkömies sanoi, että kyseessä on nollattu rasia. Seinän toisella puolella samassa kohtaa on tavallinen vanha pistoke. Mitään rasiaa ei oltu avattu mutta jonkun mittarin kanssa jotain oli mittailtu, tai oliko sitten vaan tsekattu että on toimiva.
 

roottori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Onko tuo asia jonka sähkömies vaivatta tsekkaa?

Mitään rasiaa ei oltu avattu mutta jonkun mittarin kanssa jotain oli mittailtu, tai oliko sitten vaan tsekattu että on toimiva.
Ihan yleismittarilla pystyy tarkistamaan, että nolla ja suojamaakorvake on yhdessä, ja sen, että rasiaan tulee sähköä. Kyseinen yleismittari on sähköhenkilöiden perustyökalu. Aikaa toimenpiteeseen kuluu muutama sekunti.

Suojamaan tarkoituksena on polttaa sulake, jos kytketyyn laitteen runkoon/kuoreen tulee jännite.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Ihan yleismittarilla pystyy tarkistamaan, että nolla ja suojamaakorvake on yhdessä, ja sen, että rasiaan tulee sähköä. Kyseinen yleismittari on sähköhenkilöiden perustyökalu. Aikaa toimenpiteeseen kuluu muutama sekunti.

Suojamaan tarkoituksena on polttaa sulake, jos kytketyyn laitteen runkoon/kuoreen tulee jännite.
Kiitos paljon vastauksista.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Ollut jo "parisen vuotta" mielessä ajatus, että laitattaisi mökillä pienen Porin Matin käyttöön aitassa.

Olisiko palstaveljillä ehdoituksia, millainen piippu olisi fiksu ja mielummin mahdollisimman edullinen... Käynyt mielessä, että vetäisi piipun seinästä läpi ja se "nousisi" siellä aitan päädyssä päätyharjan ulkopuolella.
Tuennan saisi seinästä ja sitten vaikka räystäästä.
Riittääkö ihan rautaputki johon ympärille palovillaa ja joku pelti.
Läpivientiin seinästä vielä lisäksi villaa ja pelti seinän molemmin puolin vielä pelti reiän kohdalle?
Sisällähän tarvii sitten olla seinän ja Matin välissä palolevyä, vaikka etäisyys seinään olisi, no vaikka 50 - 100 cm.
Aitta on ns. lankkuaitta ja seinän paksuus alle 10 cm.
Lattiassa on betonilaatan päällä laatta ja lattialämmitys.
Aitta on aika vähällä käytöllä nukkumista varten. Lattiahan on joka tapauksessa pitkään kylmä, mutta Matilla sisätilan saisi nopeasti lämpiämään?

P.S tiedän, että niitä on valmispiippuja jotka vaan kadataan palikoista, mutta se on aika hintava. Joten ei sellaista.
 

hege

Jäsen
@Niilo , meillä meni kaminasta juurikin siirtolapuutarhamökistä piippu seinästä läpi ja tuettiin seinään ulkopuolelta ja olisiko mutkan kohdalla ollut joku maasta tuleva tuki. Se mitä pitää muistaa on, että piippu on kuuma ulkopuolella ja meillä oli sen ympärille laitettu kehikko (noin 15 senttiä piipun pinnasta) estämään siihen koskemisen sillä matkalla mikä oli räystään alapuolella.

Meillä oli jotain halpisputkea piipun yläosa siitä kohdasta eteenpäin mistä taittui menemään suoraan ylös, koska piippu ruostui yläosasta (palokaasujen mukana varmaan tulee jotain emäksiä tms. jotka kaasun lauhtuessa kertyy piipun pintaan) kohtuullisen nopeasti ja vaihdettiin ehkä kahdesti sinä aikana kun mökki oli meillä (10 vuoden aikana). Läpimenon osuus ja taitospalo oli jotoin oikeaa hormia/savupiippu putkea ja siihen oli joko aikaisempi omistaja suunnitellut ihan fiksun systeemin yläosien vaihtoon eli sopiva supistus ala-osassa ja snadi laippa mihin sai sitten kätevästi pannalla kiristettyä yläosan kiinni. Kohtaan mistä piippu lähti suoraan ylös oli myös porattu alapuolelle pieni reikä minkä sai raolleen jotta kun oli pidempään pois ja jos peitti piipun kokonaan hupulla niin edelleen ilma pääsi kiertämään piipussa ja kosteus valumaan vähän pois.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Hieman hymähdin tälle. Ahneella oli kerrankin paskainen loppu. Tosin eiköhän nuo ole sen verran taitavasti omistuskuviot hoitaneet, että suurimmat kärsijät ovat työntekijät, asiakkaat (eli nämä takuunalaiset) ja ehkä jotkut tavarantoimittajat.

Sajuconilla oli todella röyhkeän aggressiivinen tapa ostaa vanhoja omakotitaloja pientaloalueilta, purkaa ne talot, hakea kaupungilta korkea rakennusoikeus ja rakentaa niitä pikku mökkejä tontit täyteen. Lisäksi tontit omisti joku täysin toinen yhtiö, joka törkyisellä vuokralla vuokrasi nuo ennen kuin asukkaat lunastivat itselle.
Firmaa huonosti tuntevana kysyisin, että millä tavalla se on toiminut ahneesti ja miksi konkurssi hymyilyttää? Eikö toiminta ole ollut normaalissa markkinatilanteessa ihan järkevää liiketoimintaa? Kaupunkialueilta on hankittu isoja vanhoja tontteja, joilla on sijainnut vanha ränsistynyt omakotitalo. Se purkamalla ja tiiviimmin rakentamalla on saatu lisää asuntoja, jotka ovat olleet ihan kohtuuhintaisia verrattuna siihen, että paikalle oltaisiin tehty iso omakotitalo, jonka kustannukset olisivat varmasti olleet suuremmat kuin alueen hintataso.

Konkurssitilanteessa kärsivät ihan kaikki. Asiakkaat varmasti kaikkein eniten, kun 10-vuotisvastuut jäävät suorituskyvyttömyysvakuutuksen varaan. Tavarantoimittajat myös, kun todennäköisesti jonkin verran maksuja on jäänyt rästiin. Työntekijöiltä luonnollisesti loppuu työt saman tien ilman irtisanomisaikoja tai muita keinoja varautua tulevaan. Omistajilta katoaa sekä tulotaso että vuosien työ kasvutarinan eteen. En henkilökohtaisesti kehtaisi iloita minkään yrityksen konkurssin takia ja kun näitä jatkuvasti menee nurin, niin se alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa kaikkien elintasoon. Kun kriisi leviää rakennusalalta laajemmalle, niin sitten vasta kusessa ollaankin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös