Talonrakennus- ja remonttiketju

[zet]

Rintamamiestalon keittiöremontti menossa. Täytyy sanoa että vähämpä tiesin kun hommaan lähdettiin. Lähtötilanne oli se että keittiön lattia oli hieman valahtanut niin tarkoitus oli avata lattia ja tasapainottaa se. No nyt on toinen puoli alakertaa avattu ja viety purut pois. Seinissä vähän kosteutta niin niitäkin joutuu avaamaan ja vaihtamaan lautoja. Oma osaaminen näissä on tasan nolla, mutta onneksi ammattiapua on saatavilla kun tuntuu että koko ajan tulee jotain lisää.

 

[#71]

Kattoremonteista kiinnostuneille: täällä urakoitsijan valinta etenee. Viidestä paikasta tuli tarjous kysyttyä pienen peltikaton (karkeasti 110 m2) uusimiseen Uudellamaalla. Yksi paikallinen firma kieltäytyi heti kättelyssä kiireisiin vedoten, ja toinen olisi ollut kilpailukykyinen vain jos olisi halunnut samalla aurinkopaneelit katolle - ei tällä kertaa.

Jäljelle jäi: Vesivek, 15 k€ (työn osuus 70 %); Kattokeskus, 16 k€ (työn osuus 60 %) ja Ruukki, 13 k€ (työn osuus 56 %). Kaikki tarjosi teknisesti hyvin samanlaista pakettia, ja Kattokeskus olisi käyttänyt Ruukin tuotteita, joskin tarjoukseen sisältyi Ruukki Nordic -pelti, siinä missä Ruukin omaan Classic Silence, joka on hieman kalliimpaa & pidemmällä takuulla. Ruukki valikoitui lopulta urakoitsijaksi, hinta paperissa 12 400 €.

 

[444]

Rintamamiestalon keittiöremontti menossa. Täytyy sanoa että vähämpä tiesin kun hommaan lähdettiin. Lähtötilanne oli se että keittiön lattia oli hieman valahtanut niin tarkoitus oli avata lattia ja tasapainottaa se. No nyt on toinen puoli alakertaa avattu ja viety purut pois. Seinissä vähän kosteutta niin niitäkin joutuu avaamaan ja vaihtamaan lautoja. Oma osaaminen näissä on tasan nolla, mutta onneksi ammattiapua on saatavilla kun tuntuu että koko ajan tulee jotain lisää.

Mä kun asun tämmöisessä 1890-luvun talossa, joka on siis aikanaan ollut paikallisen kartanon rengintupa, niin vähän samanlaista mietintää on ollut taustalla. Vanhan osan lattia viettää niin perseleesti itään, että jos kävisin tuohon lattialle itse makaamaan, niin varmaan kohta olisin pyörinyt tuonne patterin alle. Keittiöllä itsessään ei ole ikää kuin sen ehkä 10 vuotta, mutta sitä ja lattiaa uusiessa kellään ei tainnut käydä edes mielessä, että senhän voisi myös vaikka ihan oikaista suoraksi siinä samalla. Olen itse ”asentanut” tänne muuton jälkeen astianpesukoneen, jääkaapin, pakastimen ja yhden korkean kaapin. Jokainen näistä on vaatinut jos jonkinlaista veivaamista ja kikkailua, että ovat menneet edes suunnilleen suoraan. Perusteiden valahtamiseen en usko, koska esim. piippu ei ole halkeillut mistään kohtaa. Mutta niin, monesti olen miettinyt, että tuon lattian voisi vetää vaateriin ja samalla muuttaa sen lankkulattiaksi tämän laminaatin sijaan. Vaan kun sitä kokemusta ei ole ja vauva-arjessa keittiö on aika kiva olla olemassa, niin en varmaan hommaan ole ryhtymässäkään.

Sen sijaan tuon pihamökin kanssa on nyt pidellyt vähän taukoa. Lähtökohta sen uusimiseen oli aika sama, että yhtään en tiedä mitä olen tekemässä, mutta ”ei se niin vaikeaa voi olla”. Tarkoitus oli siis vain siirtää ovi toiseen päähän mökkiä, uusia rikkoutunut ikkuna ja pientä pintamaalausta ulko- ja sisäpuolelle. No, nyt se mökki on suunnilleen atomin kokoisina paloina, kun aivan kaikki osat on naulattu jollain kuuden tuuman nauloilla siten, että esim. ovien ja ikkunoiden karmien irrotus vaatii puolen seinän purkamista. Lennossa sitten keksin, että laitanpa yhden ikkunan sinne lisää. Jaa-a. Saa nähdä. Ovi on sentään jo paikoillaan ja ikkuna irtosi lopulta sahaamalla lasit irti ja karmit väkivallalla. Ehkä valmistuu kesän aikana. Työttömän arjessa on tavattoman paljon aikaa, mutta toki niitä projekteja tuntuu sikiävän siihen tahtiin, ettei perässä pysy. Vene sentään on jo vesillä (piti vaihtaa perämoottori ja kaivaa se pajujen ja vadelmapuskien seasta ensin esille) ja porakaivopumppukin toimii taas paremmin, kun sain riuhdottua painekytkimen pois ja uuden tilalle. Ei muuten missään tapauksessa kannata poistaa putkesta painetta etukäteen, koska siinä jää puolet hauskuudesta kokematta. Vielä tuo vessanpönttö ja verannan kevyt laajennus ja korjaaminen ja ja ja… Vielä kun keksisi, että millä ajalla ja kenen rahalla tämän kaiken toteuttaa.

 

[Osmo Rapeli]

Varttikattoa aikoinaan (80-luvulla) tehdessä on kuitenkin surutta levyjä leikattu sirkkelillä ilman mitään suojia. Ja tekijöistä osa on vielä hengissä. No tämä nyt oli tällainen aika dorka loppukaneetti, Kanadassa tapeltaisiin -tyylisesti. On se oikeasti vittumainen ja vaarallinen aine.

Asbesti kyteetkin kymmeniä vuosia keuhkoissa ennen syöpää että kai ne vielä ovat hengissä... :)

Ei tuo Vartti-kate tosiaan pahimmasta päästä ole, mutta kunnon maski ja suojapuku, vahvaan tuplamuoviin ehjänä irrottelu, niin ei oman talon katolla edes lakia riko --> pieninä määrinä asbestijätteenä asianmukaisesti merkittynä kaatopaikalle. Sitten taas jos teettää hommaa jollain ulkopuolisella perusduunarilla tai kaverilla, niin rikkoo.

Yleisin, mihin "tomi kotitimpuri' ei helposti kiinnitetä huomiota, ovat erilaiset 60-70-lukujen, jopa 80-luvun muovimatot, joissa on usein pohjakerros tai välikerros jopa puhdasta asbestia. Niitä revitään juuri kotiremonteissa surutta. Sellainen pehmeä ja mureneva ohut kerros ja yleisin malli on sellainen kukkakuvio eri väreissä, voi olla myös puukuvio tai tiili tms.

Ok kuva yhdestä mallista:

Linkki: https://www.facebook.com/photo/?fbid=569439471851167&set=pcb.569439498517831

 

[Peltinen]

Kuinka viileätä ilmaa lämpöpumpun pitäisi puhaltaa pienimmällä puhaltimen nopeudella, siis noin suurin piirtein? Itsellä on kilowatin halpispumppu joka puhaltaa n. 10 astetta huoneilmaa viileämpää ja se ei ihan kauheasti viilennä. Onko tullut otettua alitehoinen pumppu vai onkohan tuolla vähän niukasti kylmäainetta? Asentaja ainakin tuntui muutama vuosi sitten asennettaessa olevan kovasti nuuka kylmäaineen kanssa.

 

[Kynnetön]

Kuinka viileätä ilmaa lämpöpumpun pitäisi puhaltaa pienimmällä puhaltimen nopeudella, siis noin suurin piirtein? Itsellä on kilowatin halpispumppu joka puhaltaa n. 10 astetta huoneilmaa viileämpää ja se ei ihan kauheasti viilennä. Onko tullut otettua alitehoinen pumppu vai onkohan tuolla vähän niukasti kylmäainetta? Asentaja ainakin tuntui muutama vuosi sitten asennettaessa olevan kovasti nuuka kylmäaineen kanssa.

Kannattaa laittaa puhaltimesta nopeutta niin paljon kun korvat kestää, viilenee huoneilma paremmin. Jos on alitäytöstä/vuotoa, niin sisäyksikön kenno alkaa jäätymään. Myös lauhdutin kannattaa tsekata onko miten likainen ja huuhtoa tarvittaessa letkulla..Vähän pumpusta riippuen ainakin 8 m veto sisäyksiköltä ulkoyksikölle pitäs olla ok ilman lisätäytöstä..

 

[Peltinen]

Kannattaa laittaa puhaltimesta nopeutta niin paljon kun korvat kestää, viilenee huoneilma paremmin. Jos on alitäytöstä/vuotoa, niin sisäyksikön kenno alkaa jäätymään. Myös lauhdutin kannattaa tsekata onko miten likainen ja huuhtoa tarvittaessa letkulla..Vähän pumpusta riippuen ainakin 8 m veto sisäyksiköltä ulkoyksikölle pitäs olla ok ilman lisätäytöstä..

Ok, kiitos. Sisäyksikön ja ulkoyksikön väli on aika tarkkaan juuri tuo 8 metriä ja tosiaan puhalluksen lisääminen ei vaikuttanut lämpötilaan, eli kun pisti puhallusta lisää niin puhaltaa edelleen yhtä kylmää ja jäähdytysteho lisääntyi.

 

[Janatuine]

22-24 meillä hönkii pelkästään viilennyksellä. Puhallus ykkösellä ja välilllä tuntuu vilakalta

 

[Särkilauma]

PILPin vaihto alkaisi tulla ajankohtaseksi, kun ei enää jaksa pelkällä lämpöpumpulla lämmittää vettä, vaan täytyy ottaa apuja sähkövastuksesta. Nykyinen pumppu Nibe Fighter 100p.

Ei tosiaan ole vesikiertoista lattialämmitystä tms. joten ihan pelkästään käyttöveden lämmitykseen tulee kyseinen laite.

Onko suosituksia uudeksi laitteeksi tuon tilalle ja myöskin hieman mietityttää paljonko vuosittaista säästöä tulee sähkössä PILP vs. Tavan lämminvesivaraaja, kun hintaerot näiden välillä ovat kuitenkin varsin suuret.

 

[Ujcik#11]

Suosittelen Nilanin mallia EC.
Lämmittää käyttöveden, voi hyödyntää aurinkopaneeleja sekä mukana toiminto, jolla pystyy viilentämään.
Malli on uudistettu vuonna 20 ja on ihan toimiva nykyjään.

Käyttöveden lämmitykseen menee keskimäärin 1000 kW/ henkilö ihan perus Jäspin sähkökattilalla.

Esim tuolla Nilanin laitteella pääsee 200- 300 kW/ henkilö.

Kannattaa muistaa, että tarvitaan myös erillinen iv-kone, mikäli sinulla on käytössä jo poistoilmalämpöpumppu.

Sähkökattila + iv-kone on varmaan jo kalliimpi tarvikkeineen kun esim EC malli Nilanilta.

 

[Kynnetön]

PILPin vaihto alkaisi tulla ajankohtaseksi, kun ei enää jaksa pelkällä lämpöpumpulla lämmittää vettä, vaan täytyy ottaa apuja sähkövastuksesta. Nykyinen pumppu Nibe Fighter 100p.

Ei tosiaan ole vesikiertoista lattialämmitystä tms. joten ihan pelkästään käyttöveden lämmitykseen tulee kyseinen laite.

Onko suosituksia uudeksi laitteeksi tuon tilalle ja myöskin hieman mietityttää paljonko vuosittaista säästöä tulee sähkössä PILP vs. Tavan lämminvesivaraaja, kun hintaerot näiden välillä ovat kuitenkin varsin suuret.

Sanoisin että riippuu onko talossa tulo- ja poistokanavisto ilmanvaihdossa. Jos on pelkkä poisto, niin pilp lienee kannattava riippuen käyttöveden kulutuksesta.
Edit: Jos kompura pyörii, niin ehkä tuota kannattaisi huoltaa kylmämiehen toimesta jos on vaan kylmäaineet vähissä. Ja talteenottokenno kannattaa tsekata jos on likainen..

 

[Backis]

Valokuituliittymän (ja kaapelitv:n) kytkentää mietin. Sähkökaapissa on toisesta päästään irrallinen musta piuha, se lienee valokuitupiuha?

Mites tuo kaapelitv:n asennus toimii? Huoneista löytyy antennipistokkeet, mihin asentaja sen laittaa sähkökaapissa?

Todennäköisesti erittäin tyhmiä kysymyksiä, mutta yläpohjassa on piirustusten mukaan antennivaraus (2x Tellu 13, 1x CU16 Kevi), ovatko nuo pelkästään antenni tv-hommiin?

 

[kone82]

PILPin vaihto alkaisi tulla ajankohtaseksi, kun ei enää jaksa pelkällä lämpöpumpulla lämmittää vettä, vaan täytyy ottaa apuja sähkövastuksesta. Nykyinen pumppu Nibe Fighter 100p.

Ei tosiaan ole vesikiertoista lattialämmitystä tms. joten ihan pelkästään käyttöveden lämmitykseen tulee kyseinen laite.

Onko suosituksia uudeksi laitteeksi tuon tilalle ja myöskin hieman mietityttää paljonko vuosittaista säästöä tulee sähkössä PILP vs. Tavan lämminvesivaraaja, kun hintaerot näiden välillä ovat kuitenkin varsin suuret.

Mielestäni ei missään nimessä Nilanin Pilpiä, Niben värkki joku jos haluaa PilPillä jatkaa.

Vanhempien Nilanien kanssa sen verran joutunut sekaantumaan, että sähkön kulutus on kova suhteessa siihen että pitäisi olla lämpöpumppu kyseessä. Vanhat mallit hyödyntävät paljon vastuksia (joissain malleissa lattiakierron vesi lämmitetään vastuksilla eikä pumpulla).

Myös erilaisia vikoja, kuten kontaktorit jumittavat (eivät lähde pois päältä, turhaa sähkön kulutusta) ja poistoletkut tukkeutuu, laite tulvii -> kompura menee rikki. Työkaverilla kävin myös näin. Lämpöpumput.info foorumilla on paljon näistä keskustelua esim. Nilan EC9 poistoletku tukossa ja kompura sukelsi

Jos pärjää esim. 100-200 litraisella varaajalla jonka saa yksivaiheisesti ei pistokkeella kytkettyä, niin siihenhän saisi rasiaan kympillä kellokytkimen, jolla voisi ajastaa veden lämmityksen yön halvoille tunneille. Siihen päälle sitten mielihalunsa mukainen IV-kone, esim joku Valloxin simppeli venykuutiokone esim Vallox 110, niillekin saa tehtyä viikkoaikataulun, esim arkipäivinä työaikaan automaattisesti pudotetaan ilmanvaihtoa. Kännykällä saa etäohjattuakin ilmeisesti. Sit perus ilp siihen päälle niin olis mielestäni hyvä paketti.

 

[1stApril]

PILPin vaihto alkaisi tulla ajankohtaseksi, kun ei enää jaksa pelkällä lämpöpumpulla lämmittää vettä, vaan täytyy ottaa apuja sähkövastuksesta. Nykyinen pumppu Nibe Fighter 100p.

Ei tosiaan ole vesikiertoista lattialämmitystä tms. joten ihan pelkästään käyttöveden lämmitykseen tulee kyseinen laite.

Onko suosituksia uudeksi laitteeksi tuon tilalle ja myöskin hieman mietityttää paljonko vuosittaista säästöä tulee sähkössä PILP vs. Tavan lämminvesivaraaja, kun hintaerot näiden välillä ovat kuitenkin varsin suuret.

Nuo Niben Fighterit ovat muistaakseni kaikki kaksitorvisia eli silloin tilalle käy myös mainitun Nilanin lisäksi Bosch 3800i PILP. Ihan toimivia pelejä oman kokemukseni mukaan.

 

[1stApril]

Suosittelen Nilanin mallia EC.
Lämmittää käyttöveden, voi hyödyntää aurinkopaneeleja sekä mukana toiminto, jolla pystyy viilentämään.
Malli on uudistettu vuonna 20 ja on ihan toimiva nykyjään.

Käyttöveden lämmitykseen menee keskimäärin 1000 kW/ henkilö ihan perus Jäspin sähkökattilalla.

Esim tuolla Nilanin laitteella pääsee 200- 300 kW/ henkilö.

Kannattaa muistaa, että tarvitaan myös erillinen iv-kone, mikäli sinulla on käytössä jo poistoilmalämpöpumppu.

Sähkökattila + iv-kone on varmaan jo kalliimpi tarvikkeineen kun esim EC malli Nilanilta.

EC9 taitaa olla nelitorvinen malli. On tosiaan nykyään sellaiseen kohteeseen ihan vaihtoehto. Laitteessa on myös viilennys. Nilanilla on myös kaksitorvinen vaihtoehto, jos Nilanin haluaa.

 

[Schadowan]

Ajatuksissa olisi tehdä omakotitalon (1990 luvulla rakennettu) autotallin puolikkaasta itselle nk. man cave/harrastetilan. Autotalli on varsinaisessa talossa kiinni, siellä on viemäröinti, sähköinen lattialämmitys (karmea energiasyöppö), vesiputket jo rakennusvaiheessa vedetty, eli hana löytyy ja sieltä tulee vettä.

Nyt olisin jakamassa autotallin "kahteen osaan" väliseinä/liukuovi kombolla - eli toinen puoli olisi jatkossa autolle+säilytystilana, ns kylmänä tilana. Olisin asentamassa ilp+iv laitteen harrastetilan puolelle+lisäämässä sähköpistokkeita ja muutenkin päivittämässä/poistamassa paria random viritystä, mitä edelliset asukkaat tehneet (sähkäri tekee toki muutokset). Duunaan lattiat ja teen siitä muutenkin sellaisen tilan, missä viihtyy olla.

Pitääkö tällaiselle projektille hakea rakennuslupa? Varmasti tuota tilaa on jo nyt käytetty harrastetilana ja ollut joskus ihan lämmitettykin. Nyt vaan uusi lämmityslaite+ivlaite ja väliseinä kehiin. Lähipiiri sitä mieltä, että ei tarvitse hakea lupia. Itse kahden vaiheilla.

Autotallin koko 45m2, jost vajaa puolet olisi jatkossa harrastetilana.

 

[Osmo Rapeli]

Pitääkö tällaiselle projektille hakea rakennuslupa? Varmasti tuota tilaa on jo nyt käytetty harrastetilana ja ollut joskus ihan lämmitettykin. Nyt vaan uusi lämmityslaite+ivlaite ja väliseinä kehiin. Lähipiiri sitä mieltä, että ei tarvitse hakea lupia. Itse kahden vaiheilla.

Helpoiten selviää vaikka sähköisellä tiedustelulla kotipaikkakunnaltasi, MUTTA yleensä lupakynnyksen ylittää vasta, jos tekee esim. kokonaan uuden märkätilan tai muutoksia palo-osastoihin tahi kantaviin rakenteisiin. Mutta katso sieltä kaupungin/kunnan sähköisestä lupajärjestelmästä klikkailemalla.

 

[anthax]

Ajatuksissa olisi tehdä omakotitalon (1990 luvulla rakennettu) autotallin puolikkaasta itselle nk. man cave/harrastetilan. Autotalli on varsinaisessa talossa kiinni, siellä on viemäröinti, sähköinen lattialämmitys (karmea energiasyöppö), vesiputket jo rakennusvaiheessa vedetty, eli hana löytyy ja sieltä tulee vettä.

Nyt olisin jakamassa autotallin "kahteen osaan" väliseinä/liukuovi kombolla - eli toinen puoli olisi jatkossa autolle+säilytystilana, ns kylmänä tilana. Olisin asentamassa ilp+iv laitteen harrastetilan puolelle+lisäämässä sähköpistokkeita ja muutenkin päivittämässä/poistamassa paria random viritystä, mitä edelliset asukkaat tehneet (sähkäri tekee toki muutokset). Duunaan lattiat ja teen siitä muutenkin sellaisen tilan, missä viihtyy olla.

Pitääkö tällaiselle projektille hakea rakennuslupa? Varmasti tuota tilaa on jo nyt käytetty harrastetilana ja ollut joskus ihan lämmitettykin. Nyt vaan uusi lämmityslaite+ivlaite ja väliseinä kehiin. Lähipiiri sitä mieltä, että ei tarvitse hakea lupia. Itse kahden vaiheilla.

Autotallin koko 45m2, jost vajaa puolet olisi jatkossa harrastetilana.

Jos tilan käyttötarkoitus muuttuu, niin tarvitaan yleensä rakennus- tai toimenpidelupa. Toinen yleinen vaade on myöskin ilmanvaihdon muokkaaminen.

Mutta sama suositus, kuin ylempänä. Kannattaa kysyä suoraan paikallisesta rakennusvalvonnasta apua.

 

[Sonny Burnett]

Pitääkö tällaiselle projektille hakea rakennuslupa? Varmasti tuota tilaa on jo nyt käytetty harrastetilana ja ollut joskus ihan lämmitettykin. Nyt vaan uusi lämmityslaite+ivlaite ja väliseinä kehiin. Lähipiiri sitä mieltä, että ei tarvitse hakea lupia. Itse kahden vaiheilla.

Veikkaisin että väliseinään pitää tehdä palokatko jolloin toimenpidelupa tarvittaneen.

 

[Veijari]

Autosuojan pitää aina olla oma palo-osastonsa. Vaatinee rakennusluvan.

 

[Jan Koller]

Nyt olisin jakamassa autotallin "kahteen osaan" väliseinä/liukuovi kombolla - eli toinen puoli olisi jatkossa autolle+säilytystilana, ns kylmänä tilana. Olisin asentamassa ilp+iv laitteen harrastetilan puolelle+lisäämässä sähköpistokkeita ja muutenkin päivittämässä/poistamassa paria random viritystä, mitä edelliset asukkaat tehneet (sähkäri tekee toki muutokset).

Varsinkin, jos teet tuot liukuovena, ei kukaan voi mielestäni todeta, että sen käyttötarkoitus pysyvästi muuttuu. Ilpin saa asentaa myös autotalliin, joten ei sekään mitään muuta. Siten ei mielestäni tarvitse toimenpidelupaa.

 

[anthax]

Varsinkin, jos teet tuot liukuovena, ei kukaan voi mielestäni todeta, että sen käyttötarkoitus pysyvästi muuttuu. Ilpin saa asentaa myös autotalliin, joten ei sekään mitään muuta. Siten ei mielestäni tarvitse toimenpidelupaa.

Siihen asti, kunnes siellä esim palaa ja ruvetaan selvittelemään asioita vakuutuksen kanssa. Tämä toki vain worst case, mutta voipi mennä hankalaksi, jos lupia ei ole hoidettu kuntoon. Autotallit ja erilaiset varastot on viranomaisen mielestä aina vähän hankalia juttuja, kun ne eroavat käyttötarkoitukseltaan oleskelutiloista ja niissä voidaan säilöä paljon palomassaa.

Ennen myöskin merkattiin varastoksi tai harrastetilaksi kaikki jolle ei keksitty siinä hetkessä muuta käyttöä tai ei haluttu syystä tai toisesta ilmoittaa tilan oikeaa käyttötarkoitusta joka olisi esim lisänny kustannuksia. Nykyään näitä ei sallita samalla tavalla.

 

[Backis]

Onko jollain viimeajoilta kokemusta mitä maksaa materiaalit sellaiseen normaaliin lauta-aitaan, tyyliin 1,2m korkea ja ilman mitään erityisiä hienouksia? Netistä etsimällä nuo hinta-arviot tuntuvat aika kovilta, naapuri kuulosti päässeen alle 20e/m hintaan maaleineen päivineen.

 

[Veijari]

Ihan mutuna heittäisin, että toi naapurin 20 €/m on ehkä vähän alakanttiin todellisuuden kanssa, mutta riippuu tietysti ihan millaisen rimpulan tekee, millaiseen maastoon, millainen runko ja perustukset jne.

 

[444]

Jatketaan nyt tätä vesijohtosaagaa vielä hetki.
Eli porakaivopumpun painekytkin meni vaihtoon. Tilasin samalla kalvopaketin, mutta sitä ei onneksi tarvinnut vaihtaa, kun meni tuolla painekytkimellä kuntoon.

Ongelma kuitenkin on, että tuolta nousee hanoihin ihan uskomaton määrä paskaa kaiken aikaa. Vesihän täällä on todella kalkkipitoista, mutta siinä ohessa tulee myös hiekkaa. Kaivossa olevan suodattimen olen putsannut, mutta vähintään joka toinen viikko nuo hanojen sekoittajat täytyy avata ja päästää enimmät ryönät ulos. Suihkutilan vesipisteiden (3 kpl) osalta tilanne oli hieman haastavampi, kun koko termostaatti piti irrottaa, että roskasihdit sai putsattua. Yläkerran vessanpöntölle sama hoito, ja johan alkoi vesi virrata sinnekin.

Mutta sitten tällä viikolla tuli seuraava ongelma. Alakerran vessan allashana alkoi reistailla. Vettä tulee vain ohuena norona, vaikka vääntäisi volat kaakkoon. Kylmää, kuumaa, aivan sama lopputulos. Sekoittaja irti, ei roskaa, samanlainen ohut noro myös ilman sitä. Tutkin myös nousuletkut, kummassakaan ei mitään tukosta missään. Bideesuihkussa sama juttu, eli ei vain tahdo tulla vettä. Jossain tuolla on tukos, mutta kuinka pitkältä sitä pitäisi osata kaivaa? Voiko itse hanassa olla jossain jokin tukos? Tuon irrottaminen meinaan vaatii vähän erilaisia työkaluja kuin mitä tästä pakista löytyy. Ja jos itse hana on tukossa, niin voiko sitä jotenkin korjata vai mennäänkö suosiolla uutta ostamaan? Hana on Cello-merkkinen, eli halvimmalla mahdollisella on näemmä menty.

Lämminvesivaraaja lienee sitten seuraava menoerä. Ikää tuolla on 23-25 vuotta. Voin vain kuvitella, kuinka paljon sinne on vuosien varrella tuota kaikkea pasketta kertynyt… no se on onneksi taas halpa investointi, kun pyytää sähköputkimiehen paikalle jumppaamaan.