Talonrakennus- ja remonttiketju

[Ujcik#11]

Onko jollain viimeajoilta kokemusta mitä maksaa materiaalit sellaiseen normaaliin lauta-aitaan, tyyliin 1,2m korkea ja ilman mitään erityisiä hienouksia? Netistä etsimällä nuo hinta-arviot tuntuvat aika kovilta, naapuri kuulosti päässeen alle 20e/m hintaan maaleineen päivineen.

Piha-aidan rakentaminen

www.byggmax.fi

Tuossa nyt ohjeet sekä materiaalista 1,5 metriä korkealle aidalle.
Äkkiä huomaat että 20 euroa/metri ei ole kyllä nykypäivänä mahdollista mikäli tavara pitää ostaa kaikkinensa.

 

[444]

Jatketaan nyt tätä vesijohtosaagaa vielä hetki.
Eli porakaivopumpun painekytkin meni vaihtoon. Tilasin samalla kalvopaketin, mutta sitä ei onneksi tarvinnut vaihtaa, kun meni tuolla painekytkimellä kuntoon.

Ongelma kuitenkin on, että tuolta nousee hanoihin ihan uskomaton määrä paskaa kaiken aikaa. Vesihän täällä on todella kalkkipitoista, mutta siinä ohessa tulee myös hiekkaa. Kaivossa olevan suodattimen olen putsannut, mutta vähintään joka toinen viikko nuo hanojen sekoittajat täytyy avata ja päästää enimmät ryönät ulos. Suihkutilan vesipisteiden (3 kpl) osalta tilanne oli hieman haastavampi, kun koko termostaatti piti irrottaa, että roskasihdit sai putsattua. Yläkerran vessanpöntölle sama hoito, ja johan alkoi vesi virrata sinnekin.

Mutta sitten tällä viikolla tuli seuraava ongelma. Alakerran vessan allashana alkoi reistailla. Vettä tulee vain ohuena norona, vaikka vääntäisi volat kaakkoon. Kylmää, kuumaa, aivan sama lopputulos. Sekoittaja irti, ei roskaa, samanlainen ohut noro myös ilman sitä. Tutkin myös nousuletkut, kummassakaan ei mitään tukosta missään. Bideesuihkussa sama juttu, eli ei vain tahdo tulla vettä. Jossain tuolla on tukos, mutta kuinka pitkältä sitä pitäisi osata kaivaa? Voiko itse hanassa olla jossain jokin tukos? Tuon irrottaminen meinaan vaatii vähän erilaisia työkaluja kuin mitä tästä pakista löytyy. Ja jos itse hana on tukossa, niin voiko sitä jotenkin korjata vai mennäänkö suosiolla uutta ostamaan? Hana on Cello-merkkinen, eli halvimmalla mahdollisella on näemmä menty.

Lämminvesivaraaja lienee sitten seuraava menoerä. Ikää tuolla on 23-25 vuotta. Voin vain kuvitella, kuinka paljon sinne on vuosien varrella tuota kaikkea pasketta kertynyt… no se on onneksi taas halpa investointi, kun pyytää sähköputkimiehen paikalle jumppaamaan.

Hanasta se vika lopulta löytyi. Tai ei löytynyt, mutta uusi hana korjasi ongelman. Näyttää tuo Cello sellaiselta, että sitä ei tarvitse edes yrittää korjata, kun mikään osa ei irtoa toisistaan ilman väkivaltaa. No halvalla saa halpaa. Sitä vain ihmettelen, että kun laajennusprojekti on kaiketi ollut aikanaan ihan hinnakas, niin oliko tämä se oikea paikka säästää? Vaikka onhan tuokin vissiin sen parikymmentä vuotta kestänyt elämää. Ehkä. Ellei ole vaihdettu tässä välissä. Mutta vittumainen tuo on vaihtaa ilman oikeanlaisia työkaluja.

 

[K.A.H]

Huomasin tänään saunaa pestessä, että lauteiden alla olevasta lattialaatasta puuttuu kulmasta n. 0,5-1cm pala, ja lisäksi laattaa vaikuttaisi olevan samasta päädystä ns. kopo. Laattaa sattuu vielä kaiken lisäksi olemaan lämminvesivaraajan jalan alla. Mitä sanoo palstan asiantuntijat, onko pahakin juttu?

 

[anthax]

Huomasin tänään saunaa pestessä, että lauteiden alla olevasta lattialaatasta puuttuu kulmasta n. 0,5-1cm pala, ja lisäksi laattaa vaikuttaisi olevan samasta päädystä ns. kopo. Laattaa sattuu vielä kaiken lisäksi olemaan lämminvesivaraajan jalan alla. Mitä sanoo palstan asiantuntijat, onko pahakin juttu?

Jos on vesieristetty rakenne ("normaali", eikä esim kellaritila jossa ei vesieristettä), niin laatta suojaa käytännössä vesieristettä. Kopon voi korjata jos haluaa ja löytyy varalaattoja. Jos ei halua suuremmin tehdä mitään, niin silikoonilla voinee pienen "kuopan" täyttää, niin ei vesi jää seisomaan. Toinen vaihtoehto on saumalaasti. Tuolla ei luultavasti kovin paljon vedellä lotrata kuitenkaan jatkuvasti? Näillä vähillä tiedoilla en olisi kovin huolissaan.

 

[K.A.H]

Jos on vesieristetty rakenne ("normaali", eikä esim kellaritila jossa ei vesieristettä), niin laatta suojaa käytännössä vesieristettä. Kopon voi korjata jos haluaa ja löytyy varalaattoja. Jos ei halua suuremmin tehdä mitään, niin silikoonilla voinee pienen "kuopan" täyttää, niin ei vesi jää seisomaan. Toinen vaihtoehto on saumalaasti. Tuolla ei luultavasti kovin paljon vedellä lotrata kuitenkaan jatkuvasti? Näillä vähillä tiedoilla en olisi kovin huolissaan.

Joo eipä siihen kovin usein vettä päädy isoja määriä, paitsi juuri tänään kun saunan puunasin. Muutoinhan tuo on "suojassa" lämminvesivaraajan alla. Kiitos vastauksesta!

 

[Jeffrey]

Nyt kun muutto siintää syksyllä edessä on hyvä aika alkaa viimeistelemään se viimeistä viimeistelyä vaille reilu 5 vuotta sitten tehty remontti.

Eniten askarruttaa kylpyhuoneen kynnyksen ja eteisen parkettilattian välissä oleva noin sentin levyinen väli / rako. Parkettimies neuvoi siihen laittamaan listan väliin, mutta lukuisista yrityksistä huolimatta ei löytynyt niin ohutta listaa joka olisi siihen mennyt siten, että ovi olisi vielä sulkeutunut. Olisi pitänyt osata vaatia parkettimieheltä millilleen istuva pala parkettia.

Käytännössä tuntuu siltä, että tuo pitäisi jollain täyttää tai vaihtoehtoisesti hyväksyä sen raon olemassaolo tai parketoida eteinen uudelleen. Parkettimiesten kananpaskaan liimaamien listojen irti repiminen ei järin houkuta, joten olisin vähän täyttämisen kannalla.

Löytyisikö täältä mielipidettä millä tuollainen rako kannattaisi täyttää, tai olisiko jokin tällainen esim. silikoniratkaisu järjetön? Liikennettä tuossa on joten kulutusta tulisi kestää ja samoin pienestä kylppäristä usein tippoja kosteutta tulee tuohon eteisen puolelle suihkusuoritteen yhteydessä.

 

[jäämies-70]

@Jeffrey , olisiko jonkinlainen alumiininen lista siihen sopiva?
Itse jouduin tekemään sellaisella ”patenttiratkaisua” kynnyksen ja parketin väliin kun puhkaistiin seinä varaston puolelle, lattian valut eivät olleet samankorkuiset.
Bauhausista voisi näin äkkiseltään löytyä niitä. Ja kiinnitys esim sikakitillä, pysyy!

 

[mekabyte]

Jos tuota kosteutta on riskinä tulla enemmänkin, niin silikonikerros alle, estämään kosteuden meni parketin alle ja alumiinilista päälle. Jos nyt siis oikein tuon paikan ymmärsin.
Muuton yhteydessä ne hommat saadaan viimeisteltyä. Keittiörempan viimeiset kattolistat 12v remontin jälkeen ennen muuttoa. Uudessa otettiin avaimet käteen täysin viimeisteltynä. Ei sillä etteikö osaisi, mutta kun sitä tekemistä oli pihalla sen verran paljon, että se viimeistely olis saattanut kestää.

 

[anthax]

Jos alumiini ei miellytä, niin rosterisia listoja saa myöskin.

 

[Jeffrey]

Alumiinilista voisi hyvinkin olla ratkaisu. Jos nyt ulkomuistista muistelen niin saattoi olla muovinen jota tuohon viimeisimpänä kokeiltiin ja näin ollen paksuudesta voisi olla se muutama milli karsittavana. Kiitoksia näistä vinkeistä ja lähdetään kokeilemaan tällä! Silarit alle ja alumiinia päälle!

 

[Schadowan]

Autotalliprojekti etenee pikkuhiljaa. Tallissahan (kuten koko talossa) on maanvarainen betonilaatta, ja tuossa tuumittiin, miten siihen lätkisi lattiat päälle. Itsellä oli ideana laittaa vaan lattiamateriaali x (esim. vinyylilankku) betonin päälle (askelsuoja väliin), mutta tuttava mietti, jos/kun suoraan betonin päälle laitetaan lattia niin miten käy kun kosteus nousee betonista ylös. Enhän mä tällasesta mitään tajunnut/tiennyt - autotallin alapohjan perustukset eivät piirustuksien mukaan eroa muusta talosta mitenkään. Varmaan tässä pitää jotain ammattilaista konsultoida, mutta ajattelin nyt tännekkin kirjotella. Yksi vaihtoehto olisi tehdä puurunko betonin päälle.

 

[MPN]

Laatta pääsisi kuivumaan saumoista

 

[Poulu Jukki]

@Schadowan eikös nuo lattiamateriaalit laiteta taloissakin suoraan betonin päälle askeläänieristeineen ilman sen kummempia puurunkoja. Eihän esim. lattialämmitys muuten oikein toimisi.

 

[Schadowan]

@Schadowan eikös nuo lattiamateriaalit laiteta taloissakin suoraan betonin päälle askeläänieristeineen ilman sen kummempia puurunkoja. Eihän esim. lattialämmitys muuten oikein toimisi.

Näin mäkin ajattelin, ja tallissa tosiaan on lattialämmitys, jota en kuitenkaan käytä.

 

[septi]

Autotalliprojekti etenee pikkuhiljaa. Tallissahan (kuten koko talossa) on maanvarainen betonilaatta, ja tuossa tuumittiin, miten siihen lätkisi lattiat päälle. Itsellä oli ideana laittaa vaan lattiamateriaali x (esim. vinyylilankku) betonin päälle (askelsuoja väliin), mutta tuttava mietti, jos/kun suoraan betonin päälle laitetaan lattia niin miten käy kun kosteus nousee betonista ylös. Enhän mä tällasesta mitään tajunnut/tiennyt - autotallin alapohjan perustukset eivät piirustuksien mukaan eroa muusta talosta mitenkään. Varmaan tässä pitää jotain ammattilaista konsultoida, mutta ajattelin nyt tännekkin kirjotella. Yksi vaihtoehto olisi tehdä puurunko betonin päälle.

Jos tuo kyseinen lattia on maanpinnan yläpuolella eikä ihan tuore betonilaatta niin riittää hyvin tuo perus alusmateriaali/askeläänieriste vinyylilankun alle. Tarkistaa vaan että alusmateriaali on sellainen joka toimii myös kosteussulkuna

Puurungon tekeminen tuohon on turhaa. Vie vaan aikaa ja rahaa, nostaa lattiakorkoa ja lattiasta tulee epävakaampi.
Kyllästämätön puu on herkempää kosteudelle kuin vinyyli niin tuossa tapauksessa tulisi vielä runko erottaa kermillä betonilaatasta ja järjestää välitilan tuuletus jotain kautta.

 

[Schadowan]

Jos tuo kyseinen lattia on maanpinnan yläpuolella eikä ihan tuore betonilaatta niin riittää hyvin tuo perus alusmateriaali/askeläänieriste vinyylilankun alle. Tarkistaa vaan että alusmateriaali on sellainen joka toimii myös kosteussulkuna

Puurungon tekeminen tuohon on turhaa. Vie vaan aikaa ja rahaa, nostaa lattiakorkoa ja lattiasta tulee epävakaampi.
Kyllästämätön puu on herkempää kosteudelle kuin vinyyli niin tuossa tapauksessa tulisi vielä runko erottaa kermillä betonilaatasta ja järjestää välitilan tuuletus jotain kautta.

Autotalli on talon yhteydessä, mutta matalammalla kuin asuinrakennusosa. Silti autotallin betonilattia on maanpinnan yläpuolella, ei ole valesokkeli kyseessä. Ja ei ole tuore betonilaatta, ysärillä rakennettu talo.

 

[benicio]

Autotalliprojekti etenee pikkuhiljaa. Tallissahan (kuten koko talossa) on maanvarainen betonilaatta, ja tuossa tuumittiin, miten siihen lätkisi lattiat päälle. Itsellä oli ideana laittaa vaan lattiamateriaali x (esim. vinyylilankku) betonin päälle (askelsuoja väliin), mutta tuttava mietti, jos/kun suoraan betonin päälle laitetaan lattia niin miten käy kun kosteus nousee betonista ylös. Enhän mä tällasesta mitään tajunnut/tiennyt - autotallin alapohjan perustukset eivät piirustuksien mukaan eroa muusta talosta mitenkään. Varmaan tässä pitää jotain ammattilaista konsultoida, mutta ajattelin nyt tännekkin kirjotella. Yksi vaihtoehto olisi tehdä puurunko betonin päälle.

Jos ei ole mitään syytä epäillä että laatasta nousee kosteutta niin ei tuota kannata sen enempää murehtia, siis jos asuintiloissakin sama rakenne muovilla tehtynä ja kosteus katkaistu jo täytöissä ja korkeusasemat kunnossa. Silti oma mielipiteeni on että kosteussulun tekeminen tuohon tuntuu järjenvastaiselta ja tietysti varmin ja paras olisi vesihöyryä läpäisevä lattiapinnoite eli laatoitus tai soveltuva maali/pinnoite.
Puurunko täysin turha, haitallinen.

 

[kone82]

Hajosi 17 vuotta vanha Nibe 1110 maalämpöpumppu, vika paikallistettiin kompressoriin. Antavat tarjouksen maanantaina uudesta kompressorista ja sitten Boschin 7800i LW-pumpusta. Meillä on pumppu ja varaaja erikseen kun aikanaan ovat ensimmäiset omistajat niin tehneet. Pari vuotta sitten uusittiin vesivaraaja, olisi mahdollista ottaa se pois ja laittaa tilalle varajaalla integroitu pumppu, mutta ei siinä rahan käytöllisesti ole järkeä.

Ei taida olla järkeä vanhaa pumppua korjata, maksanee varmaankin pelkkä kompressori lähellä puolta uuden hinnasta? Eikä tietenkään mitää takuuta saa.

Olisiko jollain foorumilla kyseistä Boschin pumppua, saako sitä käyttöveden teko jotenkin ajastettua suoraan valikoista joka päivälle samoille tunneille vai tarvitaanko erillinen ohjaus esim. kellolla?

 

[MPN]

Ei ole kokemusta maalämmöstä, mutta tuo wanha oli varmaan on/off-kone ja uusi on sitten invertteri. Eli pienempi varaaja olisi mahdollinen, mutta kun kerran varaaja on (nyt tarkennuskysymys lämminvesivaraaja vai energiavaraaja?), niin ei sitä turhaan kannata lähteä uusimaan

 

[kone82]

Lämminvesivaraaja tuo käsittääkseni on, ei ole kytketty kuin mlp siihen kiinni. Vanha kone oli tosiaan on/off ja uusi invertteri. Koneet on omassa teknisessä tilassaan, joten äänellä ei ole niin merkitystä. On/off kone ilmeisesti toimii suuremmalla copilla, mutta ei näitä matalia pumppuja taida saada kuin invertterillä nykyään.

Halusin mahdollisimman yksinkertaisen jotta kestäisi hyvin mutta ei taida kaikkea saada.

 

[MPN]

Lämminvesivaraaja tuo käsittääkseni on, ei ole kytketty kuin mlp siihen kiinni. Vanha kone oli tosiaan on/off ja uusi invertteri. Koneet on omassa teknisessä tilassaan, joten äänellä ei ole niin merkitystä. On/off kone ilmeisesti toimii suuremmalla copilla, mutta ei näitä matalia pumppuja taida saada kuin invertterillä nykyään.

Halusin mahdollisimman yksinkertaisen jotta kestäisi hyvin mutta ei taida kaikkea saada.

Periaatteessa on/off kone toimii vain yhdellä teholla, kun invertteri kone pystyy alentamaan taajuutta, jolloin keskimäärin COP paranee. Toki on/off on optimoitu tietyllä taajuudella toimivaksi, niin kai se on mahdollista että juuri tuolla taajuudella COP on parempi. Mutta yleisesti invertteri mahdollistaa paremman COPin. Esim VILPien kanssa omassa koneessa taitaa vaihdella taajuus 30-78hz:n välillä (taitaa mennä talvella 90hz asti, kun ottaa quiet moden pois), 30hz ottaa virtaa muutaman ampeerin, kun isommilla kierroksilla ollaan 6-8A välillä.

Toki näin lämpimällä kelillä tuo on pelkkää pätkäajoa, mutta kun kelit viilenee, niin laite pääsee matalalla teholla tuottamaan juuri sopivan määrän lämpöä. Ilman isoa varaajaa on/off tuottaa hetken liian kuumaa, jonka jälkeen kone sammahtaa ja sama toistuu.

Sinun tapauksessa MLP:ltä lähtee siis erikseen putket lämmitykseen ja sitten tuolle varaajalle? Toki sen lisäksi sitten vielä itse maapiirille putket?

 

[kone82]

Nyt lähtee yksi putki, joka haarautuu vaihtoventtiilillä, ja siitä sitten oma haara lattiakiertoon ja varaajalle. Pumppu ohjaa venttiiliä. Sitten pumpussa Oma piiri maalämpökaivolle ja siinä vielä viilennyksen kiertovesipumppu ja piiri.

On kyllä mielenkiintoista nähdä miten tuo vuosikulutus muuttuu, nyt noin 11000 kwh mennyt ja neliöitä noin 170. Talo rakennettu 2006.

 

[Milles Mortenson]

Miltä asiaa paremmin tuntevien korvaan kuulostaa VILP-talon sähkönkulutus, kun se on noin 20 000 kWh?

Talo 150 m2 kahdessa kerroksessa, rakennettu 40-luvun lopulla ja remontoitu läpikotaisin 2000. 3 aikuista asuu. 2 ilppiä.

Kuulostaa omaan korvaa korkealta sähkönkulutukselta. VILP erillisessä ulkorakennuksessa, josta menee putki maan alta taloon. Kuinka paljon siinä mahtaa tulla matkalla hukkaa?

 

[Veijari]

Miltä asiaa paremmin tuntevien korvaan kuulostaa VILP-talon sähkönkulutus, kun se on noin 20 000 kWh?

Talo 150 m2 kahdessa kerroksessa, rakennettu 40-luvun lopulla ja remontoitu läpikotaisin 2000. 3 aikuista asuu. 2 ilppiä.

Kuulostaa omaan korvaa korkealta sähkönkulutukselta. VILP erillisessä ulkorakennuksessa, josta menee putki maan alta taloon. Kuinka paljon siinä mahtaa tulla matkalla hukkaa?

Edellinen Ok-talomme Varsinais-Suomessa, lämmönlähteenä myös VILP + ilp (jäähdytykseen), valmistunut 2009, pinta-ala n.160 m2, kaksikerroksinen ja kaksi aikuista. Kokonaisvuosikulutus oli aika tarkkaan myös tuon 20t kwh.

 

[Con Tsales]

Minua välillä häiritsee tämä keskustelu lämmityskustannuksista. Usein puhutaan, että kuinka paljon lämmityskustannukset ovat per m2. Emmehän me neliöitä lämmitä vaan kuutioita (m3). Lämmitettävä tilavuus siis alapohjan lämmöneristeen alapinnasta yläpohjan lämmöneristeen yläpintaan. Huonekorkeudella on suuri vaikutus lämmitysenergian tarpeeseen.