Talonrakennus- ja remonttiketju

  • 886 933
  • 4 118

444

Jäsen
Minulla tulee myös mökillä vesi porakaivosta ja pumppu on pihalla olevassa erillisessä rengaskaivossa. Joitain vuosia sitten paineet hävisi ja vesi tuli myös "sykkien", syynä oli sen pumpun painesäiliön tiivisteiden pettäminen. Tämä huomattiin mökin ostohetkellä joten painesäiliön uusiminen meni vielä vanhan omistajan piikkiin joten en muista mitä korjaus kustansi.

Kaivossa tulee välillä käytyä "turvalliseen" tyyliin, rautakanki poikittain kaivonrenkaan päälle ja siitä tikkaat roikkumaan :) Yksin ei tuota uskalla kyllä suorittaa vaan varmistajan kanssa...
Tuo kaivo ei tosiaan ole syvä, vaan pohja on jossain ehkä parin metrin syvyydessä. Siis se jonkinlainen pohja, jonka kantavuutta en tiedä enkä oikein viitsisi itseäni käyttää koekaniinina.
Katselin, että uusi tuollainen 50l/6bar (hirveän vaikea kyllä sanoa noita speksejä, kun ne ei mitenkään päälle päin lue) säiliö maksaa jotain 400-500€, joten luulisi korjauksen olevan halvempaa. Tai siis ainakin varaosien. Mutta se työn toteutus voi sitten olla jotain muuta. Ammattilainen varmaan hoitaa hetkessä, mutta veloituskin voi olla jotain ”vähän muuta” kuin oma tuntipalkka. Sinällään tuossa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, kun aika yksinkertaista tekniikkaa tuo kuitenkin on. Kuuluisia viimeisiä sanoja ennen kuin omien hölmöilyjen jälkeen uusitaan koko hela paska…
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
@444 En tästäkään asiasta mitään tiedä, mutta arvaan että painesäiliön vian, ts esipaineiden karkaamisen, ts yleensä kalvon hajoamisen pystyy toteamaan myös, jos pumppu lähtee päälle (ja painemittari viuhtoo) aina&heti kun hanan avaa. Painesäiliössä on varmaan polkupyörän venttiili päällä, jos sieltä tulee pelkkää vettä niin ilmat on karanneet. Jos ei tule vettä niin sinne voi koittaa pumpata uudet esipaineet.
Toisin sanoen painesäiliö on täynnä vettä, eikä ole ilmaa jolla saataisiin sopivaiset paineet. Varmaan se lämpimän veden totaalinen puuttuminen tuosta johtuu myös tuosta, toki erillinenkin vika mahdollinen.
 

444

Jäsen
@444 En tästäkään asiasta mitään tiedä, mutta arvaan että painesäiliön vian, ts esipaineiden karkaamisen, ts yleensä kalvon hajoamisen pystyy toteamaan myös, jos pumppu lähtee päälle (ja painemittari viuhtoo) aina&heti kun hanan avaa. Painesäiliössä on varmaan polkupyörän venttiili päällä, jos sieltä tulee pelkkää vettä niin ilmat on karanneet. Jos ei tule vettä niin sinne voi koittaa pumpata uudet esipaineet.
Toisin sanoen painesäiliö on täynnä vettä, eikä ole ilmaa jolla saataisiin sopivaiset paineet. Varmaan se lämpimän veden totaalinen puuttuminen tuosta johtuu myös tuosta, toki erillinenkin vika mahdollinen.
Erillistä painemittaria tuolla ei näy. Kun jonkin hanan avaa, niin pumppu alkaa ”naksua” kuuluvasti (tai jokin osa siinä) ja silmämääräisesti voi todeta, että pumppu imee vettä ”sykleissä” eli letku heilahtelee naksahduksen säestämänä. Naksunta vähenee / sykli muuttuu hitaammaksi, kun hanan sulkee.
Vääntelin eilen sitä venttiiliä, ja sieltä tuli aluksi vettä ulos, mutta arviolta vain desin verran, sen jälkeen ei mitään. Ja sekin arvio on todella stetsonista vedetty, koska se roiskahti sieltä aivan joka suuntaan. Toki tuo venttiili oli painesäiliöltä lähtevän putken varressa.
Hässäkkä näyttää vähän tuolta, mutta ilman tuota mittaria. Tuon harmaan tötterön (painekytkin) alapuolella olevaa (varo?)venttiiliä siis kääntelin.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Erillistä painemittaria tuolla ei näy. Kun jonkin hanan avaa, niin pumppu alkaa ”naksua” kuuluvasti (tai jokin osa siinä) ja silmämääräisesti voi todeta, että pumppu imee vettä ”sykleissä” eli letku heilahtelee naksahduksen säestämänä. Naksunta vähenee / sykli muuttuu hitaammaksi, kun hanan sulkee.
Vääntelin eilen sitä venttiiliä, ja sieltä tuli aluksi vettä ulos, mutta arviolta vain desin verran, sen jälkeen ei mitään. Ja sekin arvio on todella stetsonista vedetty, koska se roiskahti sieltä aivan joka suuntaan. Toki tuo venttiili oli painesäiliöltä lähtevän putken varressa.
Hässäkkä näyttää vähän tuolta, mutta ilman tuota mittaria. Tuon harmaan tötterön (painekytkin) alapuolella olevaa (varo?)venttiiliä siis kääntelin.
Varoventtiili on eri asia. Mutta siis tuossa linkkaamassasikin on päällä (auton) venttiili, josta ilmanpaineen voi mitata/lisätä. Varmaan jos se on kalvoton malli, niin ilmojen häviäminen ("ilmastuminen" veteen) on suht normaalia ja voi korjaantua lisäämällä ilmaa. En tiedä käytetäänkö tällaisia enää.
Jos kalvollinen niin todennäköisesti ilmat karanneet väärälle puolen kalvoa ja huitsin nevadaan (jotain rikki)




Nyt odotellaan että joku palstan putkimies tulee nauramaan meille/minulle.
 

septi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
@444 Itselläkin oli mennyt paineet tuosta kalvopainesäiliöstä ja aiheutti sen että pumppu käynnistyi ja sammui varmaan n. sekunnin sykleissä. Vettä kyllä tuli epätasaisella paineella. Tein juuri tuon @benicio n linkkaaman ohjeen mukaisesti niin taas pelitti. Kalvo ei ollut siis rikki vaan ilmat olivat ajanmyötä "karanneet". Ohjeen mukaan tuo esipaine pitäisi kerran vuodessa tarkastaa, mutta käytännössä varmaan vasta silloin tulee tehtyä useimmilla kun huomaa että pumppu käynnistyy tiheästi.

Kokeilisin ensin tuon ilmauksen, käyntiinlähtöpaine on varmaan normaalisti n. 2baria eli n.1,9baria esipaineeksi tuon ohjevideon mukaan. Katsoo hetken että esipaine pysyy ja kokeilee korjaako ongelman. Jos esipaine ei pysy niin sitten painesäiliö vaihtoon (voi olla että riittää pelkkä kalvon vaihto jos on kalvopainesäiliö).

Tässä omassa talossa on myös saanut päätä vaivata porakaivon kanssa ihan urakalla. Mm. pari kertaa on vaihdettu pumppu ja kerran painekytkin viimeisen 1,5 vuoden aikana, välillä oli putket jäässä jne.


Kun jonkin hanan avaa, niin pumppu alkaa ”naksua” kuuluvasti (tai jokin osa siinä) ja silmämääräisesti voi todeta, että pumppu imee vettä ”sykleissä” eli letku heilahtelee naksahduksen säestämänä. Naksunta vähenee / sykli muuttuu hitaammaksi, kun hanan sulkee.
Tätä vaan jäin ihmettelemään; ymmärsinkö oikein että letku heilahtelee vielä kun vettä ei lasketa mistään vesipisteestä?

Ja muutenkin ymmärsinkö oikein että kyseessä on ejektorimallinen porakaivopumppu (eli näkyvä pumppu, josta menee vesijohdot porakaivoon), joka on asennettu rengaskaivoon?

Omassa talossa myös oli ejektoripumppu ja putkari manasi sen alimpaan helvettiin. Toisaalta se oli pelittänyt 43 vuotta, ennen kuin tuli tunnit täyteen ja tilalle tuli uppopumppu.
 

Kynnetön

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Erillistä painemittaria tuolla ei näy. Kun jonkin hanan avaa, niin pumppu alkaa ”naksua” kuuluvasti (tai jokin osa siinä) ja silmämääräisesti voi todeta, että pumppu imee vettä ”sykleissä” eli letku heilahtelee naksahduksen säestämänä. Naksunta vähenee / sykli muuttuu hitaammaksi, kun hanan sulkee.
Vääntelin eilen sitä venttiiliä, ja sieltä tuli aluksi vettä ulos, mutta arviolta vain desin verran, sen jälkeen ei mitään. Ja sekin arvio on todella stetsonista vedetty, koska se roiskahti sieltä aivan joka suuntaan. Toki tuo venttiili oli painesäiliöltä lähtevän putken varressa.
Hässäkkä näyttää vähän tuolta, mutta ilman tuota mittaria. Tuon harmaan tötterön (painekytkin) alapuolella olevaa (varo?)venttiiliä siis kääntelin.
Kandee tsekata onko säiliö täynnä vettä vaikka koputtelemalla ruuvarilla tms. Jos on niin tyhjäksi ja vastapaine vaikka kompuralla sinne. Painekytkimestä voi säätää ylärajaa jolloin pumppu sammuu ja alarajaa milloin pumppu käynnistyy. Nämä rajat voi olla liian lähellä toisiaan tai sit koko kytkin voi olla sökö..
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Aika usein pelotellaan sillä että paisari olisi tiineenä (eli vettä tulisi venttiilistä), mutta mitä itse tiedän tapauksia, niin hyvin usein venttiili on itsessään vuotanut. Eli helppo ja halpa kokeilu olisi vaihtaa sinne se venttiilin sielu ja laittaa uudet ilmat sisään.
 

444

Jäsen
Täytyy jossain vaiheessa, kun on sitä kuuluisaa luppoaikaa mennä töllistelemään tuota lisää. Mutta mitä nyt noita kuvia tuosta omasta kamppeestani kyylään, niin ei siinä säiliön päällä kyllä ole yhden ainutta venttiiliä. Tuossa siis maasta nousee letku, muuttuu putkeksi, heti perään on suodatin, josta putki jatkuu säiliön kannen päälle ja sukeltaa sisään t-haaran kautta. Toinen haara jatkuu suoraan kannen yli ja tässä putkessa on järjestyksessä varoventtiili, jokin muu ulostulo (tulpattu), paineensäädin sekä hana. Hanan jälkeen putki muuttuu letkuksi ja katoaa jonnekin painesäiliön alle ja sieltä varmaan kohti taloa. Mutta siis kohdassa, jossa videolla näkyy tuo venttiili, niin tässä siitä menee putki sisään säiliöön.
Veikkaan, että porakaivo on jostain vuosituhannen vaihteesta, jolloin laajennustyö 1800-luvun rengintuvasta omakotitaloksi on tehty.

Täytyy mennä sen kuuluisan luppoajan löytyessä penkomaan talon papereita, että josko sinne olisi unohtunut tarkempaa tietoa pumpusta ja säiliöstä. Joistain kamppeista on hyvinkin tarkat tiedot, toisista ei yhtään mitään.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko




Tuollainen häristin löytyy kaivosta.

Tuo säiliö ja varoventtiilin ja painesäätimen ym asennusjärjestys on juuri kuten omassa kalvopaineastiassanikin, mutta vaan ylösalaisin. Eli se auton venttiili olisi tuolla alapuolella sitten. Onnea matkaan.
Suodatin on varmaan vaihdettu/putsattu/kokeiltu ilman patruunaa?
 
Suosikkijoukkue
HPK
Rintamamiestalon toisen makkarin seinät ajattelin levyttää uudestaan. Onkohan tuossa mitään erikoista mitä pitäisi ottaa huomioon? Lattta- ja kattolistat irti ja levyä seinään? Sähköt on uusittu ja menee pinnassa niin ne saa siirrettyä helposti levyn päälle.
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Rintamamiestalon toisen makkarin seinät ajattelin levyttää uudestaan. Onkohan tuossa mitään erikoista mitä pitäisi ottaa huomioon? Lattta- ja kattolistat irti ja levyä seinään? Sähköt on uusittu ja menee pinnassa niin ne saa siirrettyä helposti levyn päälle.
Jos tolpat on suorat, niin ei muuta kun levyjä seinään, oikominen onkin sitten työläämpi juttu. Vanhassa talossa kun voi olla monenmoisia mutkia.
 

Kuutti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Onko muilla tuollaisesta kylpyhuoneen pintakosteusmittauksesta kokemusta? Onko tästä mitään hyötyä, internetissä ristiriitaista tietoa hyödyllisyydestä, koska ”aina” varsinkin suihkun alla kosteutta, mutta pintakosteusmittarilla ei ilmeisesti saada tietää onko tämä vesieristeen alla vai päällä. Lisäksi lattialämpö, raudoitus, putket yms. voivat sekoittaa mittaria.
 

Veijari

Jäsen
Onko muilla tuollaisesta kylpyhuoneen pintakosteusmittauksesta kokemusta? Onko tästä mitään hyötyä, internetissä ristiriitaista tietoa hyödyllisyydestä, koska ”aina” varsinkin suihkun alla kosteutta, mutta pintakosteusmittarilla ei ilmeisesti saada tietää onko tämä vesieristeen alla vai päällä. Lisäksi lattialämpö, raudoitus, putket yms. voivat sekoittaa mittaria.
Pintakosteusmittaus on aina vain suuntaa antava. Pari päivää pitäisi olla myös suihkua käyttämättä, ennen kuin pintakosteusmittarilla kannattaa alkaa märkätiloja kartoittamaan.
Varmaa tulosta pintamittauksella ei saada, eli jos faktoja halutaan pöytään, niin pitäisi lähteä pintarakenteita rikkomaan. Se on sitten jokaisen itse harkittava kannattaako tuohon lähteä.
 
Viimeksi muokattu:

444

Jäsen
Kiitoksia avunantajille case porakaivossa.
- Avasin suodattimen ja kaadoin sieltä ihan kohtalaisen määrän hyvin hienojakoista hiekkaa ulos. Putsasin suodattimen ja tyrkkäsin takaisin paikalleen, kun ei varaosaakaan ollut heti saatavilla. O-rengas jäi vähän hölöksi eli se pitää vaihtaa jossain vaiheessa. Nyt hanan ollessa auki vettä tippuu hitaasti tiivisteen välistä. Ei puhuta varmaan kuin parista desistä päivässä tuolla tahdilla.
- Venttiili tosiaan oli siellä pohjassa, harvinaisen kivassa paikassa. Kaivon pohja näemmä riitti kannattelemaan minun painoni. Venttiilistä ei tullut vettä eli kalvo lienee ehjä. Painetta siellä ei ollut juuri nimeksikään. Jollain halpis jalkapumpulla sain muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen lisättyä oletettavasti suunnilleen oikean määrän. Parempaakaan ei ollut tähän hätään tarjolla. Jos tuohon väliin saisi lisättyä kiinteästi painemittarin täyttöventtiilillä, niin helpottaisi huomattavasti.

Vettä tulee ainakin nyt ihan ok paineella sisään asti tasaisella virtauksella. Täytyy tarkkailla tilanteen kehittymistä ja tarvittaessa hankkia uusi sielu venttiiliin, jos ei meinaa paineet pysyä.
 

444

Jäsen
No eihän siellä paineet nyt sitten vuorokautta pidempään näemmä pysyneet.

Onko tuolla mitään merkitystä, miten päin tuo painesäiliö kaivossa on? Mietin vain tuon täyttöventtiilin kannalta, että olisi hirveän paljon kätevämpää, jos se olisi yläpuolella. Etenkin sen venttiilin sielun vaihtamisen näkökulmasta, koska nyt tuolla ei ole hirveän paljon ylimääräistä tilaa sen vaihtamiselle. Että jos kääntäisi koko paskan ympäri. Toki siinä pitää avata liitos jos toinenkin tuon proseduurin mahdollistamiseksi ja kääntää suodatin ympäri, mutta helpottaisi paineen tarkistamista yms. Varmaan varoventtiilin ja painekytkimen väliin voisi lisätä kiinteän mittarin joka tapauksessa? Siinä välissä se näyttäisi uusissa kattiloissa olevan.

Onneksi nyt kun lähti päivätyö alta niin on rutkasti aikaa kaikkeen ylimääräiseen säätämiseen…
Lakkasi kaiken keskellä myös yläkerran pönttö toimimasta. Ei siis täyty säiliö lainkaan. Tai täyttyy lainkaan, siten että sieltä tulee vetäessä se desi vettä, kun puoli vuorokautta on täyttynyt. Eikä siis vuoda pöntön puolelle lainkaan, eli siitäkään ei ole kiinni. Samaisen vessan hanasta kyllä tulee (tai tuli) vettä ihan normaalisti, joten huuhtelun pystyi hoitamaan bideesuihkulla, mutta onhan se pidemmän päälle vähän epäkäytännöllistä. Täytyy ottaa täyttöletku irti ja tutkia ämpärin kanssa, että tuleeko sieltä ylipäänsä vettä. Jos ei tule, niin mikä neuvoksi?
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
Onneksi nyt kun lähti päivätyö alta niin on rutkasti aikaa kaikkeen ylimääräiseen säätämiseen…
Lakkasi kaiken keskellä myös yläkerran pönttö toimimasta. Ei siis täyty säiliö lainkaan. Tai täyttyy lainkaan, siten että sieltä tulee vetäessä se desi vettä, kun puoli vuorokautta on täyttynyt. Eikä siis vuoda pöntön puolelle lainkaan, eli siitäkään ei ole kiinni. Samaisen vessan hanasta kyllä tulee (tai tuli) vettä ihan normaalisti, joten huuhtelun pystyi hoitamaan bideesuihkulla, mutta onhan se pidemmän päälle vähän epäkäytännöllistä. Täytyy ottaa täyttöletku irti ja tutkia ämpärin kanssa, että tuleeko sieltä ylipäänsä vettä. Jos ei tule, niin mikä neuvoksi?
Jos on vanha pönttö, niin se kelluva venttiili voi olla jumissa. Kansi auki, niin näkee vesisäiliöön ja voi heilutella sitä venttiiliä ja tutkia tuleeko vettä.
 

444

Jäsen
Jos on vanha pönttö, niin se kelluva venttiili voi olla jumissa. Kansi auki, niin näkee vesisäiliöön ja voi heilutella sitä venttiiliä ja tutkia tuleeko vettä.
Pönttö on uusittu loppuvuodesta, eli uusi Ido Glow on kyseessä. Muuten kiva pytty, mutta juuri se kannen avaaminen on jotain korkeampaa matematiikkaa.
Mutta yritän ensin fiksata sen painesäiliön ja katsoa sitten tarkemmin tuota pönttöosastoa.
 

Bob Rambo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, AC Oulu
Ettei vaan tuo pöntönkin hidas/vajaa täyttyminen liittyisi siihen, että järjestelmän esipaine on kadoksissa tai vajaa?

Soita suoraan Pumppulohjalle ja kysäise tuosta säiliön käännöstä. Jonkin verran olen itsekin noiden kanssa puljannut, mutta mikään vahvin asiantuntija en ole. Muistelisin kuulleeni, että ilmaseoksen (mieluiten kai typpeä) tulisi olla kalvon yläpuolella tekemässä vastapainetta vedelle. Eli säiliön kääntö toisinpäin tuntuisi loogiselta, jos se muuten on mahdollista. Jännä, että kokonaisuudessa ei ole lainkaan painemittaria, vaan äkkiäkös sellaisen tuohon asentaa.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Pari päivää nakutellut ikivanhaa tiiliuunia läjään, ja voi jestas kun osaakin olla sitten paskaista puuhaa. Mutta nyt alkaa olla jo voiton puolella ja tulevalla viikolla pitäisi olla purkutyöt valmiit. Mutta kuten tässä tämän talovanhuksen kanssa touhutessa on oppinut, niin ihan ilman yllätyksiä ei tämäkään urakka mennyt. Ensinnäkin tuo uuni oli pintarappauksen alta paljon huonommassa kunnossa kuin olin edes osannut kuvitella, käytännössä se oli vain kasa tiiliä joiden välissä oli hiekkaa ja laastijauhoa. Ja sitten kun pääsin syvemmälle, niin huomasin että uuni oli käytännössä rakennettu osaksi hormia, eli uunia ei saanut purettua purkamatta samalla myös koko hormin alaosaa. Ja nyt on sitten myös alakerrassa oleva sauna käyttökelvoton siihen asti kunnes saan muurarin paikalle tekemään uuden hormin. Mutta tällaista tämän vanhojen harrastetalojen kanssa touhuilu on, hommat tahtoo aina vähän paisua kun pääsee suunnitelmista tekemisvaiheeseen.

Mutta jospa tuohon lähiviikkoina saisi muurarin paikalle, että pääsisi edes saunomaan kesällä. Uusi pönttis on tulossa vasta alkusyksystä, niin on sitten muuten kesä aikaa tehdä sille pohjia.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Jaa, nyt ollaan jännän äärellä. Jostain kuuluu toistuvasti samanlainen ääni kuin vessan vedon ensimmäinen röhkäisy ennen veden purkautumista pyttyyn. Toistuu välillä tiiviisti, välillä en ainakaan kiinnitä siihen erityisemmin huomiota. Ilmasin painesäiliön, kun ajattelin johtuvan siitä ja paineetkin olivat jo karanneet hiukan, mutta ei. Varsinainen pumpun naksahdus on tuttu ääni eikä toistu nyt uusilla paineilla muutenkaan, tämä on tosiaan vähän kuin epäonnistunut vessan veto - enkä sitä ole onnistunut paikallistamaan edes.

Mitään käryä kellään? Putkimiehen tietysti voi pyytää käymään, ja teenkin, mutta ensin voisi yrittää itse jotain säätä.
 

JjZz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit. Sympatiat kaikille paskoille.
Näyttäisi että jätevesien imeytyskenttä ei vedä. Jätevedet menevät siis Wehoputs 5- pienpuhdistamoon, josta ne puhdistettuna jatkavat matkaa imeytysputkiin jotka ovat siis salaojaputkea. Imeytysputkien loppupää kääntyy kohtisuoraan ylöspäin ja se tulee maan pinnalle. Kaivoin näitä putken päitä kepillä, ja ne ovat täynnä jotain mustaa mönjää joka haisee jätevedeltä. Tämä on selkeästi se mikä putket tukkii. Mitähän tuo mahtaa olla? Imeytyskenttä on uusittu alle kaksi vuotta sitten ja puhdistamo toimii päällisin puolin kuten pitääkin.
 

444

Jäsen
Ostin tämän talon loppukesästä 2020. Tontilla on myös n. 12 neliön pihamökki, joka oli mainittu myös ilmoituksessa, eikä sen vioista tai puutteista ollut mitään mainintaa. Olin suunnitellut tämän ehostamista vierasmajoituskäyttöön. Nyt purkaessani seinäpaneeleita törmäsin tällaiseen näkyyn.




Eli ainakin tuo seinä on aika napakasti homeessa. Muutama kysymys:
- Kannattaako edes yrittää entisöidä vai onko ihan kaatopaikkakamaa?
- Minkälainen virhevastuu myyjällä on tällaisessa tilanteessa?
- Miten tätä hommaa kannattaa lähteä setvimään?
 

Anonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, FC Barcelona
Ostin tämän talon loppukesästä 2020. Tontilla on myös n. 12 neliön pihamökki, joka oli mainittu myös ilmoituksessa, eikä sen vioista tai puutteista ollut mitään mainintaa. Olin suunnitellut tämän ehostamista vierasmajoituskäyttöön. Nyt purkaessani seinäpaneeleita törmäsin tällaiseen näkyyn.




Eli ainakin tuo seinä on aika napakasti homeessa. Muutama kysymys:
- Kannattaako edes yrittää entisöidä vai onko ihan kaatopaikkakamaa?
- Minkälainen virhevastuu myyjällä on tällaisessa tilanteessa?
- Miten tätä hommaa kannattaa lähteä setvimään?

Eihän tuo edes pahalta näytä. Lasivilla muuttuu mustaksi saadessaan kosteutta, homeen olemassaoloa ei kuvasta voi todentaa. Näiden tietojen perusteella etsisin mistä kosteutta on villaan päässyt, onko höyrynsulku (folio) virheellinen vai onko jostain päässyt ihan vuotamaan vettä rakenteisiin?

Vähän veikkasin, että höyrynsulun ongelma kyseessä, kun edes ulkopuolen laudoitus ei tuon pahemmin ole tummunut. Jos huolettaa, niin vaihda tuo tummentunut runkotolppa, joskin sekin näyttäisi kuvan perusteella vain pinnasta tummunut ja kuivunut ajan kanssa.

Edit. Jos arvata pitäisi, niin katon ja seinän rajan höyrynsulku on toteutettu virheellisesti, ja juurikin tuohon rajaan on päässyt kertymään kosteutta ajan myötä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös