Meinaa siinä, missä suljetussa sarjassa peräpään seurat voivat rakentaa menestystä pitkän kaavan kautta (usean kauden suunnitelmalla), niin avoimessa tällainen ei olisi mahdollista. Avoimessa sarjassa niitä omia junnuja ei voida samalla tavalla ajaa riskittömästi sisään vaan pitää alkaa kilpailemaan muiden peräpään seurojen kanssa niistä keskikertaisista kanukeista, joiden hinta myös tämän kilpailun takia nousee tarpeettoman suureksi. Eli käytännössä rahaa tuhlattaisiin tarpeettomasti.
Kuinka monta vuotta peräpään seuroille oikein pitäisi sitten antaa aikaa toteuttaa jotain pitkän kaavan master planiaan?
Ylempänä keskustelussa olikin jo listattu SaiPan sijoituksia viimeisten kausien osalta. Viimeiset vuodet ovat olleet aika karuja ja käyrä näyttää yhä pahemmin vain alaspäin: 9., 12., 13., 14. ja 15.
Sportilla viimevuosien rekordi on seuraava: 15., 11., 15., 10., 12. ja 14.
Eipä noista voi oikein menestyksenä puhua.
Kauanko näille pitäisi siis antaa aikaa saada homma skulaamaan? SaiPalle on annettu aikaa jo melkein kolme vuosikymmentä. Mukaan on juu mahtunut vähän valoisampiakin suonenvetoja, mutta suuressa kuvassa tekeminen on ollut aikalailla paskaa.
Avoimessa sarjassa omiakin junnuja voi peräpään joukkueissa ajaa ihan huoletta sisään, jos oma juniorituotanto on siinä kunnossa, että se tuottaa tarpeeksi laadukkaita pelaajia. Totta kai hyppy junnuista Liigaan on todella suuri, mutta jos junioritekeminen on tarpeeksi laadukkaalla mallilla, niin eiköhän parin oman lupaavan junnun mukaan ottaminen per kausi ole ihan realistista. Tässäkin asiassa siis peräpään joukkueiden pitäisi vain tehdä asioita paremmin avoimessa sarjassa. Nyt kun ei ole mitään seuraamuksia täysin vihkoon vedetyn kauden jälkeen, niin seurathan voivat teoreettisesti peluuttaa vaikka puolet kaudesta pelkkiä junnuja kentällä, mutta enpä nyt sanoisi että se kehittää pelaajaa kovinkaan suuresti ottaa joka ilta 7-0 turpaan.
Jos et kehity seurana ja organisaationa, niin silloin putoat.
Karua, mutta juuri sen raadollisuuden vuoksi seurat on avoimessa sarjassa pakotettu tekemään parhaimpansa ja kehittymään. Mielestäni juuri tämä kehitys on se avoimen sarjan paras puoli.
Ja mikä olisi se plussa puoli? Karsinnat? Siis pelit, jotka kestäisivät ilmeisesti neljästä seitsemään peliä, noin kahden viikon ajanjaksolla. Saadaanko noista neljästä seitsemään peliä kerättyä Suomikiekolle niin paljon rahaa, että se korvaisi nuo rahan tarpeettomat tuhlaamiset runkosarjan aikana, useamman seuran toimesta? Meinaa siihen karsintaanhan sitten osallistuisi vain yksi Liiga seura.
Karsinnat itsessään aiheuttaisi mielenkiintoa peräpään jengeille koko loppukaudeksi, kun joutuisivat taistelemaan karsintauhkaa vastaan. Putoamiskarsinnat itsessään kiinnostaisivat ihan varmasti muidenkin joukkueiden kannattajia kuin vain karsinnoissa pelaavien joukkueiden. Mikäli Liigajengi putoaisi seuraavaksi kaudeksi Mestikseen ja uusi joukkue tulisi mukaan Liigaan, niin kiinnostaisihan se uusi joukkue varmasti enemmän katsojia kun joku kulahtanut SaiPa. Ainakin sen ensimmäisen kauden ajan.
Isoin plussa karsintojen palauttamisessa ja Liigan oikeasti avaamisessa olisi se kilpailutilanteen palauttaminen suomalaiseen jääkiekkoiluun. Karsinnat laittaisivat Mestis-seurat yrittämään nousua kehittämällä omaa toimintaansa, koska silloin Liigaan nousemisen säännöt olisivat selkeät: voita Mestis + voita karsintasarja Liigan viimeistä vastaan = nousu Liigaan seuraavaksi kaudeksi.
Kilpailutilanne luo kehitystä ja olisi koko suomalaiselle kiekkoilulle parempi.
Kuvitellaan nyt vaikka sellainen tilanne, jossa esim. Saipa putoaisi Mestikseen ja tilalle tulisi esim. Jokipojat. Ei se kaikki Saipan osaaminen siirry napinpainalluksella Joensuuhun, joten ei Liiga taso siitä parane vaan Joensuussa ottaisi oma aikansa rakentaa homma Liiga tasolle. Kun samaan aikaan heidän pitäisi kilpailla putoamista vastaan, niin ei siinä kauheasti pitkän tähtäimen sijoituksia pysty tekemään. Eli kiekkotyöpaikkoja häviäisi Lappeenrannasta, mutta välttämättä samaa määrää kiekkotyöpaikkoja ei syntyisi Joensuuhun. Jos näin kävisi, niin ei se mielestäni Suomikiekon etu ole. Enkä siis nyt puhu pelaajista ja valmentajista, koska nehän olisi molemmilla joukkueilla, mutta kaikkea sitä muuta tukihenkilöstöä ja sidosryhmiä, mitä Liiga seurat ympärilleen kerää. Sitä yhteisöä ei vaan napin painalluksella rakenneta ja mahtaako edes yksi kesä siihen riittää?
Kuvitellaan sellainen tilanne, että tämän kauden päätteeksi olisi järjestetty karsinnat, SaiPa vs. Kiekko-Espoo. Jos SaiPa olisi tuon paras seitsemästä karsintasarjan hävinnyt, niin mitä sellaista maagista kiekko-osaamista Lappeenrantaan olisi jäänyt jota olisi kuulunut jotenkin varjella tai siirrellä yhtään minnekään muualle kuin romukoppaan? Monen kauden mittainen Liigan pohjamudissa rypeminen, alaspäin osoittava sijoituskäyrä, käsiin lahoava kotihalli? Jos Kiekko-Espoo olisi nämä kuvitteelliset karsinnat voittanut, niin eikö silloin Espoossa olisi ollut parempaa "kiekko-osaamista" kuin kulahtaneessa Lappeenrannassa, jossa mentiin häviämään karsinnat Mestis-seuralle?
Nousun myötä Espooseen varmaan tulisi myös niitä työpaikkoja, joita nyt kovasti pelkäät, että Lappeenrannassa häviäisi putoamisen myötä.
Avoimen sarjan luoma kilpailutilanne ja siitä välttämättä aiheutuva kehitys olisi koko suomalaisen jääkiekon etu.
/img-s3.ilcdn.fi/8d30ed0533ba8268af4f64722920b4eb0fd758fa2fe8872eef9f01c61d7be407.jpg)
