Mulle on jäänyt Virtasesta sellainen kuva, että ilman hanskoja hän on teknisesti varsin hyvä tekijä tämän mantereen taso huomioiden. Tuossa Pitsissä kun vastassa oli joku Ässien jamppa, niin hän näytti tekevän "mitä piti" ilman sinänsä mitään turhaa. Vähän tuli mieleen Sami Helenius: ihan jokaista tusinajamppaa ei vedetä käkättimeen "koko rahan edestä", vaan säästetään omia rystysiä ja kaverin nenää ilman, että kaverille annetaan saumaa tehdä tuhojaan. Miro Karjalaista vastaan taas Virtanen useamman kerran oli käydä jäissä, mutta silti nousi jatkuvasti ylös ja pystyi jatkamaan omaa hanskatonta peliään. Ja jos toi täysin ilman ajatusta olisi mättämässä, niin silloisen teini-Jonnen olisi Sami Helenius teurastanut jäälle.
Liigavuosina mä pidin Virtasta prototyyppinä: pystyi hoitamaan roolinsa pelaavassa kokoonpanossa, mutta silti omasi sellaisen maineen, historian ja fysiikan, että jo pelkästään läsnäolo rosterissa varmasti vähensi vastustajan haluja "tehdä mitä tahansa". Toinen vastaava "prototyyppi" mun papereissa oli eräs Semir. Mä en todellakaan ole varma siitä, onko vuoden 2019 Jonne Virtanen sillä tasolla, että voisi olla samaan aikaan sekä "pelipaikkansa arvoinen" että "oikea pelote" KHL:ssa. Sinänsä toki jos soppari on kaksisuuntainen ja hinta kohdillaan, niin en pitäisi tällaista "arpaa" huonona. Ei tästä niin montaa vuotta ole, kun erästä paskasakkia vastaan pleijareissa juuri tuollaisia pelaajia olisi tarvittu. Tuskin kukaan kiroaa vakuutustakaan, vaikka kämppä ei koskaan sattuisikaan palamaan.