Rapukäsi kirjoitti:
Turnauksia oli niin paljon vähemmän, että jokaiseen turnaukseen kasattiin paras ryhmä, eli MAAJOUKKUE. Nykyinen EHL-turnaus on vesittänyt koko maajoukkueen idean, nyt valitaan joukkueellinen kokeilijoita ja muutamaa runkopelaajaa kierrätetään. Voi minusta suoraan verrata entisaikojen b-maajoukkueeseen. Ei näitä joukkueita osaa enää pitää samalla tavalla maajoukkueena, kuin silloin ennenvanhaan. EI SYTYTÄ.
Ennen pelattiin myös vähemmän sarja-otteluita, eikä joskus aikoinaan edes tiedetty mitkä olivat pleijarit. Pelaajat eivät myöskään haihtuneet Pohjois-Amerikkaan, Ruotsiin, eivätkä Sveitsiin hukkaan samalla tavalla kuin nyt.
Ymmärtääkseni aktiivisten, huipputason kiekkoilijoiden määrä on myöskin lisääntynyt hurjasti sitten Izvestija turnauksen. Silloin saatiin läjään yksi kova nyrkki, toinen vähän vaisumpi ja kolmosketju olikin jo sitten aika väsähtänyt sellainen.
Silloin myös tiedettiin, että Mölli Keinonen, Vellu Ketola, Lalli Partinen, Esa Peltonen, Lauri Mononen, Urpo Ylönen, Juhani Tamminen, Heikki Riihiranta ja muutama muu pelasivat maajoukkueessa viime vuonna, pelaavat tänä vuonna ja pelaavat varmasti myös ensi vuonna. Nyt on tilanne toinen. Ei ole enää joukkuetta, johon nojautua vuodesta toiseen, vaan suunnilleen saman tason pelaajia on tyrkyllä vaikka kuinka paljon. Ennen oli se maajoukkueen runko, johon ujutettiin pelaaja silloin, toinen tällöin. Nyt on vain muutama runkopelaaja, joiden ympärille rakennetaan joukkue sadoista ehdokkaista.
Mitens heidät voi sitten asettaa samalle viivalle, ellei pelata turnauksia?
Silloin kun ei ollut EHT:n turnauksia, pelattiin näitä merkityksettömiä tuplamaaotteluita ja juotiin kaljaa otteluiden välissä. Kansa vaati silloin kovasti, että pitäisi saada panosta maaotteluihin, samalla kun valmentajat huusivat turnauksien perään, nähdäkseen miten pelaajat toimivat, käyttäytyvät ja pelaavat silloin, kun otteluja on useita lyhyessä ajassa. Kaikki saivat tahtonsa läpi... mutta...
Pitäisikö palata entiseen? Elikkä vain yksi turnaus jouluna ja sitten MM-kisat? Silloin vain 23 pelaajaa saisi näyttää mihin pystyvät, lopuista voitaisiin sitten jäädä riitelemään tänne.
Miltä näyttäisi keskustelu täällä silloin? Prrrr... ensi jouluna pitää kyllä saada meidän pelaaja mukaan (ja pelaaja itse odottaa vuoden seuraavaa mahdollisuutta). Onko sekään aivan oikein?
Pointsini on se, että EHT:ä on oma tarkoituksensa, eikä kenenkään tarvitse tyhjätä pankkia päästäkeen katsomaan jokainen turnaus. Joskus on ihan mukavakin katsoa vastapainoksi jotain muuta urheilua, sillä toki jääkiekon ylitarjonta puskee minunkin jakeluuun joskus negatiivisella tavalla. En minä sillä...
Mutta ei huolta, lisää tulee koko ajan! Viime syksynä saatiin Nordic Trophy ja NHL:n on jo nyt jokaisen saatavilla olohuoneeseen.
Jääkiekolla on vielä piiiiiiiiitkä matka jalkapallon statukseen, mutta otteluita meille tyrkytetään jollain tasolla jo vähintään yhtä paljon.
Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että joku turnaus joko kiinnostaa, tai sitten ei kiinnosta pätkääkään. Siis olla täysin pois, tai paikalla jossain muodossa.
Olen seurannut joitakin EHT-turnauksia tosi tarkasti joskus, kun taas jotkut turnaukset sitten ohitan ne panematta edes merkille kuka vei potin kotiin, sillä voitostahan saa myös mukevan summan rahnaa, joka tekee termostaattia meidän köyhille jääkiekkosotureillemme:-)
Sitten vielä yksi asia...
jota ei sovi missään nimessä väheksyä!! Mitä tekevät ne pelaajat, jotka eivät pääse mukaan junaan? He juoksevat pururadoilla, nostelevat puntteja kotisalilla ja vääntävät kovia treenejä kaukalossa. Silloin saattaa EHT tuntua mukavalta vaihto-ehdolta, esim. Pojistovnia Tsekissä on aika mukavana ajankohtana. Ei ole vielä kylmäkään. Pikku lentomatka, mukavaa huulenheittoa, ei paineita kevään pleijareista, jellonapaita päällä... kyllä se aina yhden hikisen punttisalin voittaa. Ja takaisin tulee sitten pelaaja, joka on varmasti hieman piristynyt kun saa vähän vaihtelua, varsinkin jos seurajoukkueen elämä on ollut sysksyn vähän hunningolla. Piliiv mii!