Uleåborgir
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Jääkoneenkuljettaja kirjoitti:Bottom line? Ihan samanlaista väkeä lestadiolaiset ovat kuin muutkin, mutta helvetillisen tekopyhiä.
Lisäksi Jumalan armosta erittäin sutkia väkeä. Omilla lapsuudenhoodeillani asuu muuan ahnas lestadiolaispatruuna. Omistaa konepajan jossa kaikki poikansa ovat olleet tai ovat parhaillaan töissä. Ukko maksoi kersoilleen, mm. eräälle koulutoverilleni ruhtinaallista 50 pennin tuntipalkkaa tämän Pekan (nimi muutettu) ollessa 15-vuotias. Päivät olivat silti ympäripyöreitä. Eikä ollut vaihtoehtoja. Muut samanikäiset saattoivat olla jo raksalla siivoamassa tai nauloja nyppimässä.
Tällä patruunalla oli/on edelleen tapana pysäköidä asuntoautonsa vasemmalle kaistalle nokka "tulosuuntaan" päin ts. tieliikennelain vastaisesti. Oma isäukkoni ajeli liukkailla keleillä kämpille päin ja Volvonreuhka lähti slaidiin. Kops. Asuntoauton kylkeen syntyi onnettomuudessa nyrkinmentävä välämä, mitä lie on se levy, ei ainakaan peltiä.
Isäntä rehtinä äijänä soitti tälle Patruunalle ja ilmoitti onnettomuudesta. Herra Patruuna kutsui isäni neuvottelemaan tilanteesta kotiinsa.
Patruunan mielestä olisi oikea ratkaisu maksaa syntyneestä vahingosta aiheutuneet kulut käteisellä ilman vakuutusyhtiöiden kautta tapahtuvaa vaivalloista protokollaa. Isännän mukaan moinen ei sopisi lainkaan hänen pirtaansa. Patruuna suivaantui ja isäntä lähti tökkimään.
Pari kolme päivää myöhemmin soitti L-Patruuna isälleni ja pyysi jälleen isäntää suorittamaan audienssin lestadiolaisten pesään. Tällä kertaa LP:llä oli kiistatonta todistusaineistoa, eli asuntoauton maahantuojan tekemä "vahinkoarvio". 3000 markkaa, elettiin vuotta 1997. Edelleen oli herra L:llä mielessään nopea käteiskorvaus. Isäntä ei ajatellut edelleenkään maksavansa käteisellä, vaan otti "vahinkoarvion" mukaansa ja lähti mäkeen. Patruuna yritti saada lapun takaisin itselleen, mutta isäntä oli sanonut että vie sen vakuutusyhtiöönsä.
Vakuutusyhtiössä isäni kertoi tapauksen taustoista ja näytti "vahinkoarviota" vakuutusvirkailijoille tjsp. ja sanoi, että LP haluaisi korvauksen paperirahassa, mihin isäntä ei siis suostunut. Vakuutusvirkailijat nauroivat ääneen tälle "vahinkoarviolle". Ilmeni, että LP oli tekaissut koko paperin itse, maahantuojan edustajien allekirjoituksia myöten.
Vakuutusyhtiön edustaja kävi sitten tarkistamassa asuntoautoon tulleen vahingon ja totesi, että korvattavaa tulisi Tapiolalle sellaiset 600 markkaa. Vielä tänäkin päivänä voidaan asuntoauton kyljessä nähdä POP-niiteillä kiinnitetty kovalevyn kappale, äijällä ei ikinä ollut tarkoitustakaan korjata asuntoautoaan, vaan kirstuun oli saatava rikkauksia.
Ja mikä ihme siinä on, että omat kokemukset ja muilta kuullut kertomukset vahvistavat koko ajan sitä käsitystä, ettei tässä suuntauksessa ole puhtaita jauhoja pussissa. Kaukana siitä.
TOJ, avaa silmäsi edes joskus todellisuudelle äläkä vietä ikuista päänsisäistä pääsiäistä.