Se on ihan ymmärrettävää, että jenkkivastaisuus on tosi trendikästä ja silleen. Tosiasiat sopisi kuitenkin ottaa tosiasioina. Saksa olisi rullannut mitä todennäköisimmin Moskovaan ja Lontooseen ilman yhdysvaltalaisia.
Kyllä, ehdottomasti olisi vyörynyt Lontooseen ilman kaikkia
yhdeksää amerikkalaista Battle of Britainissa taistellutta pilottia(
Battle of Britain London Monument - Participants in the Battle of Britain linkki Battle of Britain monument-sivulle). Tuon Saksan 1940 päähyökkäyksen aikaan Yhdysvallat ei ollut edes osallisena koko sotaan..
Stalingradin taistelussakin ne ratkaisevimmat tekijät taisivat sitten kuitenkin jenkkien materiaaliavun sijaan olla saksalaisten ylimielisyys hyökkäyksen suunnittelussa (huoltologistiikka), Venäjän talvi, äärimmäisen kova vastarinta myös siviilien puolelta ja Saksan hyökkäyssuunnitelmien vuotaminen neuvostovakoojille.
Saksalaisia vastassa oli idässä vaan loppupeleissä liikaa väkeä, kun siviilitkin tarttuivat aseisiin Stalingradissa ja keskellä mannerta sijaitsevaan kotimaahan plus jo miehitetyille alueille piti sijoittaa paljon joukkoja, sekä kalustoa. Juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun toteuttaminen oli myös valtavaa potentiaalisten joukkojen tuhlausta. Tiettävästi Saksa ei muuten kummassakaan maailmansodassa hävinnyt taistelua, jossa sillä oli yhtä paljon joukkoja kuin vastustajalla.
Näin ainakin nuo edellämainitut toisen maailmanpalon taistelut värilasittomasti tarkasteltuna olen itse käsittänyt. Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä.
Saksan ylivoimaisuus maana luonnollisesti aiheuttaa kateutta ja vihaa. Karavaani kulkee...
Sinänsä turhaa jossittelua ja pahoittelut luultavasti asiavirhepitoisesta tajunnanvirrasta. Kuitenkin on aika naurettavaa vähätellä jenkkien osallisuutta toisen maailmansodan lopputuloksiin - varsinkin kun usein motivoivana tekijänä vähättelyyn ovat Vietnam, Afganistan ja Irak.
Vietnamilla, Irakilla yms. ei ole mitään tekemistä tuon kanssa. Jenkit edesauttoi (ja nopeutti) kyllä sodan lopputulosta ehdottomasti. mutta ei missään nimessä ollut Britanniaa tai Neukkulaa isompi tekijä natsien kukistumiseen, vaikka näin yllättävän moni nykyään tuntuukin ajattelevan. Tietysti Suomessa tähän ajatteluun antaa lisäpontta SimoHäyhä4eva ja raatteem tie (!!!1).
Nykyjonnet tietenkin tietävät sanoa, että jenkit voittivat Battle of Britainin ja Stalingradin taistelut omakätisesti, kun on Pelastakaa sotamies Ryanit sun muut laatuleffat katsottuna ja Call of Dutyt pelattuna.
Kovin kapea on silti se vyöhyke maapallolla, johon tosissani haluaisin muuttaa, olettaen että olisi vielä perhettä ja lapsia (koulutus, terveydenhuolto, yhteiskunta jne) ajateltavana: Pohjoismaat, Saksa, Itävalta, Sveitsi, Kanada, jenkkien itärannikko ja Kalifornia, pieni pala Australiasta, Uusi-Seelanti, pieni pläntti P-Ranskassa, Lontoo jne.
Samoilla linjoilla ollaan täälläkin. Itselläni tuo rajoittuu Alppimaihin (saksaa puhuvat), Pohjoismaihin, Lontooseen, Uuteen-Seelantiin, Australiaan ja Kanadaan. Muualla en ilman miljoonakorvauksia lapsiani kasvattaisi.
Olisiko Venäjä kuitenkin yhä vain Venäjä? On nimittäin aivan eri asia, asuuko Pietarissa, Moskovassa tai muussa suurkaupungissa kuin Siperiassa. Valtiot ovat erilaisia ja olisi typerää alkaa pilkkoa niitä osiin tässä äänestyksessä. Kokonaisuus pitää ottaa huomioon, eikä vain poimia mansikoita kakun päältä. Tämän lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että tässä kysytään suosikkivaltiota, eli valtion toimintaan liittyvät asiat on huomioitava.
Nimenomaan näin. Varsinkin Yhdysvaltain, Kanadan ja Venäjän kokoisien maiden kohdalla on aika typerä mennä yleistämään yhtään mitään, kun niistä löytyy jokaisesta sekä upeita paikkoja (NYC, Vancouver, Pietari), että hirvittävän paskoja paikkoja (Detroit, Chicago, Bible belt, Moskovan ja Pietarin ulkopuolinen Venäjä, Pohjois-Kanada). Myös seikat kuten ilmasto, maantiede, väestö, kulttuuri(t) saattavat erota helvetisti eri paikoissa em. maiden sisällä.