Suosikkipelisi

[InfernalDark]

Need For Speed: World.

Ilmainen, nettiyhteyden vaativa kaahailupeli. Aika koukuttava ja ihan ok grafiikat.

Pelin kotisivut: http://world.needforspeed.com/

 

[punasydän]

Tässä mestaruuden juhlimisesta aiheutuneen olon ja juuri siitä syystä hankitun vapaapäivän kunniaksi latailin tuolta Psnetworkista vanhan kunnon Resident Evilin ensimmäisen osan directors cutin. Junnuna tuli pelattua kaikki kyseisen sarjan pelit läpi ja silloin peli tuntui todella pelottavalta ja ahdistavalta. Lähinnä nostalgian vuoksi tuon latailin, eihän tuo nyt enää aikuista ihmistä voi pelottaa/ahdistaa, mutta kuinka väärässä voikaan olla. Kämmenet hiessä, kädet tärisee ja sydän hakkaa kuin eilen viimeisen viiden minuutin pelin aikana ja ei vain yksinkertaisesti pysty lopettamaan: "Tutkin vielä yhden huoneen/tämä avainhan kävi sinne, pakko käydä katsomassa vielä se". Visuaalisestihan peli ei tietenkään enää nykypäivän peleille pärjää, mutta enpä ole vastaavaa pelikokemusta vielä kokenut, vastaavia säikähdyksiä ei ole viime vuosina aiheuttanut mikään peli tai elokuva. Kaikki pienet yksityiskohdat on mietitty tarkkaan, musiikkivalinnat erinomaisia, pelisarjan alkuosille ominaista ongelmien ratkontaa ja kaikkiaan tunnelma hipoo täydellisyyttä.

Harmi, ettei Capcom ole pystynyt enää pitkään aikaan lähellekään samaa tasoa tässä hienossa pelisarjassa, joka on nykyään lähinnä räiskintäpeli. Toista se on tässä, kun joutuu miettimään kannattaako jossain kohtaa ampua, ettei panokset lopu, kannattaako juuri nyt tallentaa, ettei tallennuksen mahdollistavat mustepurkit lopu. Helvetti että on hieno peli!

Onko muilla muistoja kyseisestä pelistä? Tai onko joku peräti ladannut pelin ja mietiskelee samaa?

 

[lexicon]

Diablo II, Gran Turismo 4 ja PES 2008 on ne pelit, joita on pisimpään jaksanut hakata. Tosin aika vähän tulee nykyään pelattua. Onhan änärinkin hakkaaminen ihan hauskaa kavereiden kesken, mutta mulle on futispelit aina kolahtaneet paremmin.

 

[Tähtipakki]

Call of Duty: Modern Warfare ja GTA San Andreas. Näitä pelejä tuli pelattua aivan uskomattomia määriä kun kyseiset pelit vielä omistin, GTAn PS2:lle ja MW1:sen PS3:lle. Codin ostoa takaisin hyllyyn olen harkinnut moneen kertaan, nämä uudet kun eivät iske yhtään.

 

[Filatovi]

Latailin tuolta Psnetworkista vanhan kunnon Resident Evilin ensimmäisen osan directors cutin. Junnuna tuli pelattua kaikki kyseisen sarjan pelit läpi ja silloin peli tuntui todella pelottavalta ja ahdistavalta. Lähinnä nostalgian vuoksi tuon latailin, eihän tuo nyt enää aikuista ihmistä voi pelottaa/ahdistaa, mutta kuinka väärässä voikaan olla. Kämmenet hiessä, kädet tärisee ja sydän hakkaa kuin eilen viimeisen viiden minuutin pelin aikana ja ei vain yksinkertaisesti pysty lopettamaan: "Tutkin vielä yhden huoneen/tämä avainhan kävi sinne, pakko käydä katsomassa vielä se". Visuaalisestihan peli ei tietenkään enää nykypäivän peleille pärjää, mutta enpä ole vastaavaa pelikokemusta vielä kokenut, vastaavia säikähdyksiä ei ole viime vuosina aiheuttanut mikään peli tai elokuva. Kaikki pienet yksityiskohdat on mietitty tarkkaan, musiikkivalinnat erinomaisia, pelisarjan alkuosille ominaista ongelmien ratkontaa ja kaikkiaan tunnelma hipoo täydellisyyttä.

Onko muilla muistoja kyseisestä pelistä? Tai onko joku peräti ladannut pelin ja mietiskelee samaa?

Itsellä on kokemuksia erittäin paljon kyseisestä pelistä, itseasiassa ostin sen ebaysta pelihyllyyn, ja kakkososan myös. Hauskinta tässä on se, että en itse ole koskaan pelannut näitä pelejä, vaan minulla on kavereita, jotka pelaavat ja itse tyydyn katselemaan. Mielestäni tämä vierestä seuraaminen ja pulmien ratkaisemisessa auttaminen on kuin seuraisi helvetin hyvää elokuvaa, joka pistää sivustakatsojankin kädet hikoamaan ja sydämen hakkaamaan.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että tämä peli on yksityiskohdiltaan aivan uskomaton tekele ja musiikkimaailma on myös upean pelottava. Pelin edetessä maan uumeniin on uskomattoman kuumottavaa kun kuulet vain omat juoksuaskeleesi juostessasi pitkin käytävää, ja musiikkina toimii kuumottava tikitys sekä hälytysääni. Pelin hienous on myös siinä, että sitä ei pelata läpi ihan tuosta noin vaan, itseasiassa en tiedä kovin montaa ihmistä, joka tämän pelin olisi läpäissyt.

Toiveissa olisi, että capcom tekisi remaken tästä ps3:lle, mutta tuskin tulee tapahtumaan. Kyseinen peli, hieman muunnelluilla pulmilla, hieman erilaisella kartanolla ja nykyajan grafiikat.. Se olisi jotain uskomatonta. En tarkoita noilla muunnelmilla sitä, että noissa alkuperäisissä olisi jotain vikaa, vaan etteivät tehtävät ja kartanon pohjapiirros olisi samoja. Tällöin ei pulmia jne. ei voisi ratkoa muistelemalla alkuperäistä peliä.

Myös Resident Evil 2 oli aivan timanttia ja kolmonenkin mielestäni hyvä, mutta sen jälkeen kun siirryttiin enemmän näihin action-peleihin ilman zombeja niin ei pelisarja ainakaan ole saanut itseäni kiinnostumaan. Code Veronicoja jne. en ole kokeillutkaan. Onko kokemuksia näistä spinn-offeista? Resident Evil Survivor on ainoastaan tuttu minulle, tämä fps-räpellys siis...

 

[vilpertti]

Itelle ehkä se pelottavin pelikokemus oli aikoinaan System Shock 2, tai sittemmin Dead Space. Ne SS2 apinat, vieläkin riipii ne ulinat. Itse asiassa Doom 3 oli liikaa, alku meni mainiosti mutta menin kesken pelaamisen ostamaan 5.1 kaiutinjärjestelmän ja en pystynyt jatkamaan peliä pitemmälle.

 

[Fernando]

Eiköhän se Änäri ole, kuitenkin vain kaksi Änäriä (pc ja ps3/x360) on tullut 20 vuoden aikana, mutta pelin idea pysynyt kokoajan samana. Tätä peliä on hakattu ylivoimaisesti eniten ja varmasti tullaan hakkaamaan yhä.

Ps. En laske vuosipäivityksiä eri peleiksi.

 

[Murmeli]

Suosikkeja vuosien varrelta. Pelejä, joiden kanssa olen viihtynyt tuntikauia päivittäin niin kauan kun pelattavaa riittää.

- NHL -sarja vuosituhannen vaihteeseen asti.
- Eastside Hockey Manager
- Fallout 3
- Titan's Quest
- Neverwinter Nights
- GTA3, Vice City
- Call of Duty

Varmasti muitakin mutta ei nyt heti tule mieleen..

 

[Kalalokki]

Suurimmat suosikkini löytyvät PS1:seltä, PlayStation kakkostakin jaksoi jonkun aikaa vääntää mutta viitisen vuotta sitten käännyin oikeastaan kokonaan pc-pelaajaksi. Kaikki NHL-pelit on tullut koettua, suosikki ykköseltä '99 ja kakkoselta '03. Lisäksi vanhat futispelit, kuten World Cup 98 ja Euro 2000 tuli koluttua läpi monia, monia kertoja. Pidän myös tasohyppelyistä, Crash Bandicoot -sarja on tullut tutuksi. Räiskintäpeleistä parhaiten upposivat ehkä Medal of Honorit, autopeleistä en koskaan ole ollut innostunut lukuunottamatta Crash Team Racingiä :)

Nykyisin tulee välillä pelattua oikeastaan vaan BF 2:sta.

e: eikä unohdeta super marioita nessiltä :)

 

[flintstone]

- Heavy Rain (PS3) edelleen ihan ykkönen tunnelmansa ja juonensa puolesta, hieno toteutus ja hienot pelihahmot
- Mass Effect (PC) trilogia (odottaa viimeistä osaansa), hieno avaruussaga jossa myöskin todella hieno juoni ja pelattuvuus huippua
- Dragon Age Origins (PC), todella laaja roolipeli jossa riittää pelattavaa kymmeniksi tunneiksi, myös tässä on varsin hieno tarina, DA2 on myös ihan pelattava jatko-osa vaikka kenttäsuunnittelu olisi voinut olla laajempi ja peli itsessään olisi saanut olla pidempi ja vaikeampi
- GTA-sarja (PS2, PS3) kokonaisuudessaan
- The Witcher Enchanted Edition (PC) on myös hieno ja kokeilemisen arvoinen peli

Tällä hetkellä odotuksissa on LA Noir ja Witcher 2, kun vain keksii jostain aikaa niille sitten kun ne tässä tän vuoden aikana ilmestyy.

 

[Baloun]

Kyllähän itselleni suosikkipeliksi lukeutuu ikivanha legenda Vigilante V8 sekä samaisen pelin Second Offense. Harmi vaan, että kyseessä aika harvinainen peli nykyään, olisi kiva kyllä kyseinen peli ostaa.

Sen jälkeen tulee änärit.

 

[Nimetön]

Onko muilla muistoja kyseisestä pelistä?

Muistoja ja kokemuksia löytyy ja ehdottomasti paras pelisarja IKINÄ mitä olen pelannut.

Tällä hetkellä omistuksessa löytyy;

- RE Zero (Wii)
- RE Remake (Wii)
- RE (PC)
- RE 2 (PC)
- RE 3 (PC)
- RE 4 (PC)
- RE 5 (X360)

Omistuksessa on myös ollut RE CVX ja RE Outbreak pleikkarilla.

Juuri se piina ja kauhu tekee tästä pelisarjasta niin järkyttävän hyvän. Kaikki pelaaminen Resident Evil pelit ovat olleet koukuttavia (henkilökohtaisesti enemmän tykkään vanhan ajan RE peleistä 0-CVX) ja uudelleenpelaamisen taso ollut korkea.

Yhtä ja ainoaa parasta peliä on minun mahdoton sanoa, koska jokaisessa RE pelissä on niin paljon loppupeleissä ollut hyvää. Aikoinaan RE 3 oli ensimmäinen peli, joten ehkä siihen se parhaan tunne tarttuu "tunteiden" mukana.

Sarjan ehdottomasti pelottavin peli on Remake ja alkuperäinen versio. Remake on jotain niin taivaallisen kaunista, enkä vieläkään tajua miten joskus laatikkoon on saatu noin kauniit grafiikat. Vaikeimpana pidän ehdottomasti Zeroa, jota tällä hetkellä pelailen. Peli tuli hankittua viime viikolla ja aloitin samantien hardilla ja täytyy sanoa, etten ikinä ole ollut niin pulassa Resident Evilissä kuin Zerossa. Tämä on vain hyvä asia!

Päivitellään hieman lisää kokemuksia ja mielipiteitä RE peleistä, kun jaksan kirjoittaa enemmän ja en ole niin väsynyt!

 

[Theone]

Juuri se piina ja kauhu tekee tästä pelisarjasta niin järkyttävän hyvän. Kaikki pelaaminen Resident Evil pelit ovat olleet koukuttavia...

Valitettavasti itse en ole koskaan yhdessäkään pelissä kokenut kauhua tai edes mainittavaa piinaa. Joskus joku pieni säikähdys (äänet liian kovalla tai jotain vastaavaa) on saattanut sattua. Odotankin, että joskus uppoaisi niin syvälle pelimaailmaan, että alkaisi oikeasti pelottaa tai jotain vastaavaa. Sama homma on myös kaikkien kauhuleffojen kanssa. Ehkä en vain osaa pelätä tai olen niin tyhmä, että en vain ymmärrä pelätä.

RE:t ovat äärimmäisen koukuttavia ja kekseliäitä pelejä. Ei noita voi kuin kehua ja käsikonsolit pl. jokainen suomessa ilmestynyt RE on tullut hankittua jollekin alustalle ja tulen jatkossakin hankkimaan.

Nuo punasydämen mainitsemat panosten ja tallennusten säästämiset olivat jotain niin raivostuttavaa mutta silti parhautta koko pelissä. Nuo puzzlet luultavasti aiheuttivat sen pahimman koukutuksen. Samaa mieltä siitä, että tavallaan osa osalta pelisarja on mennyt heikommaksi mutta hakkaa silti (lähes) kaikki vastaavat kyhäilmät.

Yhtä ja ainoaa parasta peliä on minun mahdoton sanoa, koska jokaisessa RE pelissä on niin paljon loppupeleissä ollut hyvää.

Tämä on totta mutta jotenkin se ykkönen on vain parhautta. Onhan sitä jo se kuuluisa "ajanhammas" päässyt hieman puraisemaan mutta on se vaan mahtava peli.

Itse olen tykännyt myös leffoista todella paljon, vaikka ne ovatkin aika paljon saaneet paskaa niskaansa. Ainoa asia mikä noissa vituttaa on se, että jokainen leffa loppuu niin, että jatko-osan on pakko tulla tai sitten vain viimeinen 30 minuuttia pedataan sitä jatko-osaa.

 

[Nimetön]

Valitettavasti itse en ole koskaan yhdessäkään pelissä kokenut kauhua tai edes mainittavaa piinaa. Joskus joku pieni säikähdys (äänet liian kovalla tai jotain vastaavaa) on saattanut sattua. Odotankin, että joskus uppoaisi niin syvälle pelimaailmaan, että alkaisi oikeasti pelottaa tai jotain vastaavaa. Sama homma on myös kaikkien kauhuleffojen kanssa. Ehkä en vain osaa pelätä tai olen niin tyhmä, että en vain ymmärrä pelätä.

Eihän RE pelaaminen sillai "pelota" oikeastaan, mutta minulle tulee ainakin koettua sitä kauhua ja piinaa esim. silloin kuin health on dangerilla, viime talletuksesta on pitkä aika, luoteja on minimaalisen vähän vain pistoolissa ja lähdet tarkistamaan sitä "viimeistä huonetta" ja hups, siellähän onkin 2-4 hunteria peitottavana. Tämä ainakin itselleni aiheuttaa sitä piinaa ja kauhua. Tosin suosittelen ehdottomasti Zeroa ja Remakea, koska näissä se kauhu ja piina juuri parhainten tulee esiin hard tasoissa, koska Zerossa nämä "iilimatozombit" aiheuttavat aina piinavaan tunnelman vain sen musiikin takia jo ja Remakessa ainakin itse pelästyin perkeleesti, kun ensimmäisen kerran tuli vastaan Crimson Headit. Tosin myös se kuinka eläytää näihin peleihin vaikuttaa myös todella paljon ja tietenkin se ajankohta jolloin pelaat, koska satavarmasti jos tätä peliä pelaa illalla/yöllä, tulee se kunnon RE tunnelma esiin. Pitkälti myös kauhu ja piina riippuu täysin henkilöstä ketä peliä pelaa. En minä itsekkään mitään kauhuelokuvaa ole oikeastaan ikinä elämässäni pelännyt, muutamia pieniä kohtauksia lukuunottamatta, mutta tämä RE peli on vain saanut välillä karvat pystöön, toisaalta loistavan tunnelman ja äänimaailman tähden.