Suosikki ruokakulttuurisi

[Tifosi]

Ei tarvinne enempää avata ketjun ideaa.

1. Italialainen keittiö Wikipedia
-Saappaan muotoiselta niemeltä on opetettu maailmaa syömään, paitsi ehkä aasialaisia.
Pizza, calzone, lasagne, ravioli, muut pastat, juustot, viinit, leikkeleet, kala ja äyriäisruoat, kahvit... jos täytyisi valita vain yksi ruokakulttuuri jolla täytyisi tulla toimeen niin Tifosin kohdalla ei olisi paha rasti valita.

2. Kiinalainen keittiö Wikipedia
-Vajaat kymmenen vuotta sitten uskaltauduin ensimmäisen kerran kiinalaiseen ravintolaan ja kirosin itseäni kun olin elänyt niin pitkään ilman tätä herkkua.
Riisi ja nuudelipohjainen keittiö joten ei isoa askelta italialaisesta mutta mausteiden ja kypsennystyylien puolesta askel suurenee. Tekevät muunmuassa ankan kanssa ihmeitä.

3. Japanilainen keittiö Wikipedia
-Soba-nuudelit ja sushi ovat kaksi suurinta suosikkiani kiinan pikkuveljeltä. Kiinalaiseen tapaan soijakastike esittää ellei nyt pääosaa niin ainakin sivuosaa tässä kulttuurissa ja on mielestäni nerokas keksintö.

Ei ole tarkoitus rajata vain kolmeen vaan niin paljon voi listata kuin jaksaa. Omassa listassani seuraavaksi tulisi varmaankin meksikolainen, ranskalainen ja intialainen keittiö.

 

[Rod Weary]

Ei tarvinne enempää avata ketjun ideaa.

1. Italialainen keittiö Wikipedia
-Saappaan muotoiselta niemeltä on opetettu maailmaa syömään, paitsi ehkä aasialaisia.
Pizza, calzone, lasagne, ravioli, muut pastat, juustot, viinit, leikkeleet, kala ja äyriäisruoat, kahvit... jos täytyisi valita vain yksi ruokakulttuuri jolla täytyisi tulla toimeen niin Tifosin kohdalla ei olisi paha rasti valita.

Kokkaamispuolella suosikkini on myös italialainen keittiö. Pastat, risotot, zupat, joskus jopa kalaa.

Syömispuolella peli meneekin sitten tasan Italian, Intian/Nepalin ja Thaimaan kanssa. Kaikissa on omat hyvät puolensa, mieliala ratkaisee. Pohjoismaista keittiötä unohtamatta.

 

[sampio]

Italialainen on mun listallani ykkönen. Simppeliä ruokaa ja puhtaita makuja, ei mitään äärimmäisen monimutkaisia kikkailuja, siis pääasiassa. Natsaa mun ruoanlaiton periaatteiden sekä makuni kanssa.

Armenialaista keittiötä on niin kovasti kehuttu, että jotain keskeisiä tuotoksia olisi kiva kokeilla joskus. Noin muuten en osaa nostaa hirveästi muita italialaisen rinnalle, vaan tykkään aika monipuolisesti eri tyyleistä ja tavoista tehdä ruokaa. Muutenkin varsinkin isompien maiden osalta on vähän harhaanjohtavaakin puhua jostain stereotyyppisestä keittiöstä, koska alueelliset erot ovat niin suuria ja toisaalta eri keittiöt ovat naineet ristiin jo vuosisatoja. Mutta ymmärrän kyllä ketjun pointin ja siksi heitän tuon Italian tuonne, vaikka tiedän, että heilläkin on paikallisia erikoisuuksia ja ylpeydenaiheita.

Edit: Leonin muistuttamana pakko kuitenkin nostaa Italian rinnalle ihan tämä kotoinen tapamme tehdä ruokaa. Nimittäin samalla filosofialla kun paikallisista raaka-aineista tekee sapuskaa niin onnelliseksi tulee.

 

[Kaulasuoja]

Loistava ketju!

Kiinalaisen keittiön sisällä [on yleensä ahdasta, sillä kiinassa asuu vitusti ihmisiä ja kämpät ovat pieniä.] on monia eri suuntauksia ja niistä jokaisessa on oikein maukkaita innovaatioita ja ruokalajeja. Joka tapauksessa jos kiinalainen safka niputetaan yhteen, voidaan sanoa että kinkkiruoka on Kaulasuojan mielestä maailman parasta safkaa. Maut, mausteisuus ja tulisuus ovat avainsanoja tässä kulttuurissa.

Myös Japanin saarilta löytyvä ruokakulttuuri iskee. Laadukkaat raaka-aineet ja tarkasti valmistetut annokset ovat ehdoton valtti. Onhan sushi nyt helvetin hyvää. Nykyään Suomestakin saa sushia melkein joka kylästä, joten on helppo vertailla missä on hyvää ja missä vähän heikompaa laatua. Japanilaiseen keittiöön kuuluu niin paljon muutakin kuin sushit, joten on varaa mistä valita. Japanissa syödään varmaan kaikkia mahdollisia mereneläviä. Harmillisesti Fukushiman katastrofin seurauksena vesistöt ovat nyt verrattain radioaktiivisia, joten pitää vähän katsoa mitä syö jos Nipponiin matkustaa. Wasabi on eriverraton keksintö!

Riisi ja soijakastike nivoutuvat molempiin edellä mainittuihin keittiöihin oleellisesti, samoin kuin puikoilla syöminen. Minä pidän.

Heitetään tähän aasialaisen kaksikon perään vielä thaikeittiö, mikä sekin menee. Ruoka saa polttaa mennen tullen, jos se maistuu hyvältä.

Ei sovi unohtaa kreikkalaista keittiötä. Omissa papereissani kreikkalainen ruoka menee selvästi thairuoan ohi ja suunnilleen tasoihin kiinalaisen ruoan kanssa kärkipaikalle.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Italialainen menee heittämällä ykköseksi, samoin syin kuin mitä aikaisemmat kirjoittajat ovat jo syiksi maininneet.
Nepalilainen keittiö selkeä kakkonen. Sen verran täytyy kyllä myöntää, että jos mulle tuodaan Nepali/Intia-akselin safkat pöytään ja pitäisi arvata, kumpi on kumpaa, niin voi olla aika hiljasta poikaa.
Kiinalainen olkoot sijalla kolme. Mr.Laun kanaa mustapapukastikkeessa...uh la la.

 

[Hans Geering]

Libanonilainen, ehdottomasti! Meze pöytään salaatit, kasvikset, oliivit, hummusta, taboulah, baba ghanoush.. Lisäksi vielä grillattuja kana- ja lihavartaita, siihen vielä manoushe zaataria kaveriksi. koko komeuden voi huuhtoa alas vaikka minttulimonaadilla, ihan piip hyvää.

 

[Pavlovin Koira]

Espanjalainen menee minulla heittämällä ykköseksi. Toki siinä on paljon samaa kuin italialaisessa (ilmakuivatut kinkut, viini, jälkiruuissa paljon samaa) mutta löytyy paljon eroavuuksiakin. Tortilla Espanola on paras lounasruoka mitä voi olla. Ja illallisella taas ei ole kunnon paellan voittanutta.

 

[Tadu]

Eikö kukaan ole amerikkalaisen ruoan ystävä? Erikoista.

1) Amerikkalainen keittiö (kunnon burgeria ei voita mikään)

2) Italialainen keittiö (kuten aikaisemmissa viesteissä tuotu ilmi, italialainen keittiö on hyvin monipuolinen)

Jaettu 3) Kiinalainen keittiö & Intialainen/nepalilainen keittiö (Niputan intialaisen ja nepalilaisen yhteen, kun en itse tunnista eroja)

Hyvä ketju muutenkin.

 

[Hiker]

Ravintoloissa ei tule juuri käytyä, mutta kokkailen paljon. Italialainen keittiö on ykkössuosikkini, koska ruoat ovat monesti maittavuuden lisäksi suhteellisen simppeleitä, eivätkä erityisen kalliita tai vaikeita valmistaa. Uruguayssa ja Argentiinassa olen saanut mahtavia pihvejä ja muita naudanliharuokia, mikä lie sen ruokakulttuurin nimi. Siihen nyt en muuten juuri ole tutustunut. Tietysti kotoinen ruokakulttuurimme kuuluu myös suosikkeihini.

 

[Leelian Lepotuoli]

Mä reissasin nuorena Italiaa, Venetsiasta Firenzen, San Marinon ja Bolognan kautta Roomaan. Ruoka oli mulle valtaisa pettymys. Tosin budjetti ei riittänyt mihinkään hienoihin ravintola-annoksiin vaan pitsalla, pastalla ja parmankinkulla mentiin. Kinkuissa oli kyllä eroja ja viini oli hyvää, mutta kaikki maistui öö.. ei miltään, tai no maistui parmesaanilta. Mozzarellaa oli kanssa joka paikassa ja se oli hyvää. Pitäsi ehkä tehdä uusi reissu ja katsoa onko oma maku ja Italian maut muuttunut.

Tykkään suomalaiseen makuun valmistetusta kiinalaisesta ruuasta. Espoon Keskuksessa on mielestäni paras pikkuinen lounasbuffet. Jufu muistaakseni nimeltään. Mulla oli kiinalainen ystävätär aikoinaan joka teki aitoa kiinalaista ruokaa kiinalaisilla raaka-aineilla ja hyh. Etikkaa ja raakaa kananmunaa, ihmeellisiä mausteita, suolaa ja makeaa. En tykännyt.

Eli tykkään kun eri kulttuurieista poimitaan makuja ja raaka-aineita, mutta suuomalaiseen lällymuotoon muokattuna.

 

[TQoFE]

Mikäli pitäisi valita yksi maa, jonka ruoalla ja juomalla pitäisi elää loppuelämän ajan, se olisi Ranska. Juustot, etanat, linnut, yrtit, samppanjat, valkosipuli, pataruoat, merenelävät, Chablis, Alsacen pinot gris, riesling ja gewürztraminer, klassiset "porvoolaiset", Burgundin pinot noirit, Sauternes, hanhenmaksa, Sancerren ja Pouilly-Fumén sauvignon blancit, hollandaise, parsa, calvadokset, siiderit, Pastis...

Huoh, tuli nälkä ja jano.

Syön ja laitan mieluusti ranskalaisen lisäksi hyvin vaihtelevia ruokia intialaisesta aasialaiseen, Lähi-itään, kreikkalaiseen, italialaiseen, espanjalaiseen ja suomalaiseen. Sushia syön mielelläni mutta en ole opetellut tekemään, sillä riisin keitto ja rullailu eivät houkuttele ja tuosta ihan vierestä saa hyvää valmiina.

 

[julle-jr]

Kiinassa on tullut jonkin verran matkailtua. Maasta sinänsä en erityisemmin pidä, mutta kyllä keittiö on uskomaton. Kiina tietysti on jättimäinen maa joten kiinalainen keittiö on lähes yhtä epämääräinen ilmaisu kuin vaikkapa eurooppalainen keittiö.

Jos nostetaan yksittäisiä kiinalaistyylejä esiin, niin hunanilainen ruoka on tulisen ruoan ystävän toiveiden täyttymys. Aivan uskomattomia makuja, joita ei edes ole osannut kuvitella olevan olemassa. Pidän myös kiinalaisten hot pot -paikoista, joissa ruoka keitellään itse pöydän keskellä porisevassa mausteliemessä ja dipataan itse rakennetussa mausteseoksessa.

Kiinalaisen keittiön miinuspuoleksi laskisin vaisun juomapuolen. Paikallisista viineistä en tosin niin tiedäkään, joten ehkä ongelma on tässä päässä.

 

[alwahla]

Italialainen ja ranskalainen keittiö ovat lähimpänä sydäntäni ja ennen kaikkea vatsaani. Myös amerikkalainen keittiö on hiljalleen löytänyt tiensä myös tietoisuuteeni.

Haluan nostaa vielä ruotsalaisen keittiön mukaan tähän keskusteluun. Vaikka hapansilakat kuuluvatkin naapurien ruokapyötään, en kuulu niiden suurimpiin ystäviin.

 

[Leelian Lepotuoli]

Haluan nostaa vielä ruotsalaisen keittiön mukaan tähän keskusteluun. Vaikka hapansilakat kuuluvatkin naapurien ruokapyötään, en kuulu niiden suurimpiin ystäviin.

Mulla on naapurimaan mentävä aukko sivistyksessä, en nimittäin tiedä minkälainen on ruotsalainen ruokakulttuuri? Lihapullia, nakkeja ja perunasalaattia..

 

[sampio]

Eikö kukaan ole amerikkalaisen ruoan ystävä? Erikoista.

Tästä jo vikisin äsken, mutta pakko palata asiaan, koska amerikkalainen ruoka on mun mielestäni käsitteenä kaikkein hämärin. Jos bbq-kulttuuria tarkoitetaan, niin se on vahvasti etelän juttu. Friteerattuja lihoja tehdään ympäri pallon. Hampurilaiset, hodarit, ranskalaiset yms. mättö on siirtolaisten mukanaan tuomia juttuja. Kertokaas mulle, mitä on amerikkalainen ruoka? Enkä nyt veetuillakseni kysy, vaan siksi kun joskus tätä tulee mietittyä. Amerikka on vähän kuin köyhän miehen Suomi - hyviä ruokia löytyy tänne tuotuna vähän joka suunnasta, mutta selkeästi omia on lopulta aika vähän.

 

[Trenchtown]

Kyllä se on kreikkalainen keittiö. Perusmakuja ilman turhaa kikkailua, tosin sitähän se on kaikissa välimeren maissa. Feta ja halloumi riittävät yksinään nostamaan ko. keittiön aika korkealle. Ruokalajeja jos mietitään niin itsestäänselvyys kreikkalainen salaatti, aivan ykkönen. Soutzoukakia (eräänlaiset lihapullat tomaatti-valkosipulisoosilla), stifado (naudanlihamuhennos), souvlaki ja gyros (ensimmäisessä voi olla kaikenmoista lihaa, toisessa sikaa, vartaita kuitenkin molemmat) myös ovat herkkuina aivan kärkipäätä. Runsas jogurtin ja hunajan käyttäminen keittiössä toimii mulle myös ja baklava onkin (hyvin tehtynä) yksi lempijälkkäreistä. Dolmades (viininlehtikääryleet riisitäytteellä) pitää myös mainita ehdottomasti.

Piti vielä mainita, että en koskaan olisi uskonut, että naudan vatsalaukusta valmistettu muhennos voisi olla mieleeni, mutta sehän olikin oikeastaan hyvinkin hienovaraisen makuista, ei ollenkaan huono. Tämän ruokalajin nimi oli patsas tai pastas, luultavasti ensimmäinen.

Jos ei pörssi kestä matkustamista Kreikkaan, niin turkulaisille (miksei muillekin) vinkkinä, että kaupungista löytyy erinomainen kreikkalainen ravintola Athene siitä Itäisen Pitkäkadun alusta. Suosittelen.

*e*

Tsatsiki, unohdin mainita tsatsikin! Nyt mainitsin.

 

[V-G-]

Globaalin etelän ruokakulttuurit eivät nappaa, mutta kaikki muut voivat parhaimmillaan olla ykkösiä. Kaiken maailman chileillä pelleily on mun mielestä ruuan roskaamista; ainoana ideana on peittää vajavainen osaaminen. (Ei tarvitse väittää vastaan, tiedän kyllä että jengi tykkää tulisesta).

Jos olisi pakko valita kolme lempparia, niin laitanpa parhaine ruokalajeineen:

1. Ranska
- Crème Ninon on fantastinen tuorehernekeitto. Tekee koko ajan mieli ainakin näin talvisaikaan.
- Pot-au-feu on pataruokien lemppari. Tykkään muutenkin tehdä lihakimaroita, joita saa hauduttaa pitkään.
- Tarte tatin on jälkiruokien aatelia, ainakin omenasta valmistettujen suhteen.

2. Italia
- Bistecca alla Fiorentina on monella tapaa onnistunein pihviresepti: niin maukas, ettei oheen tarvita mitään säätöä. Lisäksi tykkään jäätävästä koosta :)
- Vitello tonnato on onnistuessaan loistava. Itse olen tyrinyt liian monta kertaa, minkä takia syön nykyään vain muiden tekemänä.

3. Suomi ei oikeasti ole mielestäni maailman kolmanneksi paras ruokakulttuuri, koska pula-ajan paskaa on niin paljon liikaa. Nostan kuitenkin muutamia herkkuja esiin.
- Routapaisti mieluiten hirvestä tai peurasta, mutta myös hevonen tai poro käy. Mielestäni aivan ylivoimainen tapa valmistaa ruhon paistiosat, jos vain aikaa riittää.
- Lakkamarinoitu graavisiika tai -lohi. Siikafilee graavautuu kivasti limetin ja lakan seassa muutamassa tunnissa. Maku huimaa päätä!

 

[sampio]

Mulla on naapurimaan mentävä aukko sivistyksessä, en nimittäin tiedä minkälainen on ruotsalainen ruokakulttuuri? Lihapullia, nakkeja ja perunasalaattia..

Pohjoismainen keittiö on mielestäni selkeämpi käsite. Riistaa, kalaa eli lohta, marjoja, sieniä, äärettömän maukkaita syksyn vihanneksia - lohikeittoa, lihapullia, uusia perunoita, sienisalaattia, paistettua ahventa, uunikuhaa, poronkäristystä, tuhteja skageneita, marjapiirakoita, mehukeittoja, KANELIPULLAA!!!, ruisleipää ja vaikka mitä muuta. Onhan eroja toki vaikka kuinka paljon, mutta yleiskäsitteenä pohjoismainen keittiö edustaa suurin piirtein sitä, mitä vaikkapa ranskalainen tai italialainen.

 

[sampio]

...koska pula-ajan paskaa on niin paljon liikaa.

Tästä on varmasti monia mietteitä, mutta anna pari esimerkkiä.

 

[finnjewel]

Koska elämästä selviää helpommin kun hakee asioista vain hyvät puolet, niin näin toimin ruoankin kanssa:

- Välimeren ruokakulttuurista vihannes- ja äyriäissalaatit sekä rapeat leivät
- Venäjän ruokakulttuurista blinit, stroganoff ja (ravintolatasoiset) Kiovan kotletit
- Italiasta ja Ranskasta juustot
- Saksasta makkarat
- Amerikasta barbeque
- Espanjasta viinit
- Japanista sushi
- Pohjoismaista lämpimät kalaruoat
- Keski-Euroopasta schnitzelit
- Porista lihapiirakat (Ojalan)

 

[Hans Geering]

...Kertokaas mulle, mitä on amerikkalainen ruoka?...

No ainakin cajun-ruoka on aitoa ameriikkalaista, soul-food, hampurilaiset, tex-mex, Coca-Cola, onhan noita, itse asiassa aika kova lista.

 

[ernestipotsi]

Vaikka kyseinen maa on muuten melko tylsä, niin täytyy silti nostaa italialainen keittiö ykköseksi. Monia makuja, monipuolisia herkkuja, laadukkaita raaka-aineita jne. Ja toki täytyy mainita myös pizza. Oikea pizza siis. Pizzan laaduissa on italiassa tosin suunnattomia eroja. Huonot italialaiset pizzeriat häviävät jopa Kotipizzalle, mutta parhaat ovat sellaista herkkua mitä muualla ei voi kokea. Yrttejä käytetään melko runsaasti, mikä kuuluu myös omaan kokkausvalikoimaani oleellisesti.

Toinen mikä saa kehuja on saksa/itävaltalainen keittiö. Jos haluaa syödä parasta mitä porsaasta saa tehtyä, niin reissu Müncheniin tai Innsbruckiin. Schnitzelit, sianpotkat, erilaiset sopat ja ribsit sun muut makkaroita unohtamatta. Nakkikojujen Currywurst on ehkä parasta ns. street foodia mitä Euroopasta voi löytää.

Jaetun kolmannen tilan saavat venäjä, kreikka, espanja ja ranska. Yksistään eivät yllä jonkun italialaisen tasolle, mutta näitä yhdistelemällä saa luotua ihan helvetin hyvää ruokaa.

Aasialainen ruoka (korea, japani, kiina) on ollut minulle pettymys. Siellä ollessani aloin melko nopeasti kaipaamaan länsimaalaista ruokaa. En sano, että se pahaa olisi, en missään nimessä. Tuolta löytyy todella hyviäkin ruokia kuten Bulgogi, Bibimbab, Okonomiyaki, erilaiset katsut jne. Mutta Aasiaa vaivaa ruuan osalta tietynlainen yksipuolisuus ja kaikki aasialainen alkaa maistumaan jonkin ajan kuluttua ihan samalta. Myös esim kovin kehuttu japanilainen merikeittiö oli pettymys. Pohjoismaalainen kalaruoka on selvästi parempaa. Annoskoot ovat myös Aasiassa yleensä hyvin pieniä, niistä tulee vain vihaiseksi. Toki tämä tasapainottuu halvalla hinnalla ja ravintoloiden runsaudella. Perus lunch+dinner ei normaalille länkkärille tuolla riitä vaan siellä pitää käydä vetämässä kolmas ja ehkä neljäskin kunnon ateria päivässä.

 

[V-G-]

Tästä on varmasti monia mietteitä, mutta anna pari esimerkkiä.

OK.
- Joulupöydän antimista seuraavat vertautuvat omissa ajatuksissani kaarnaan: lanttulaatikko, perunalaatikko, porkkanalaatikko, rosolli, lasimestarinsilli.
- Suomalaiset kalaruoat henkivät usein sellaista mentaliteettia, että jokainen osa on pakko käyttää ja myös pakko saada säilymään. Muuten ok, mutta en voi välttyä tuntemasta, että tämä on vaikuttanut latistavasti makukulttuuriin. Etikkaa käytettään mm. aivan liikaa.

Ylipäätään suomalaisessa keittiössä ei ole sellaista finesseä havaittavissa, mitä siis perinteeseen tulee. Toki purkamalla reseptit ja valmistustavat alkutekijöihinsä, nykyiset kansainvälisen tason huippukokit Suomessa ovat onnistuneet kohentamaan tilannetta.

Arvostan ruokakulttuurissa juurikin hienostuneisuutta makujen suhteen. Miljöö ja ruoan ulkonäkö voi puolestani olla toisinaan kovinkin robusti, kunhan mauista paistaa halukkuus viimeistelyyn ja intohimo vivahteiden tasapainoon. Suomessa tällaiseen ihan riittävän usein törmää. Marskikin laittoi kalakeittoonsa sieniä --> pyttipannumeininkiä...

 

[Pavlovin Koira]

Tästä jo vikisin äsken, mutta pakko palata asiaan, koska amerikkalainen ruoka on mun mielestäni käsitteenä kaikkein hämärin. Jos bbq-kulttuuria tarkoitetaan, niin se on vahvasti etelän juttu. Friteerattuja lihoja tehdään ympäri pallon. Hampurilaiset, hodarit, ranskalaiset yms. mättö on siirtolaisten mukanaan tuomia juttuja. Kertokaas mulle, mitä on amerikkalainen ruoka? Enkä nyt veetuillakseni kysy, vaan siksi kun joskus tätä tulee mietittyä. Amerikka on vähän kuin köyhän miehen Suomi - hyviä ruokia löytyy tänne tuotuna vähän joka suunnasta, mutta selkeästi omia on lopulta aika vähän.

Niin. Usein mielletään että amerikkalainen keittiö = pikaruoka.
USA on suuri maa ja eri alueilla on paljon omia juttujaan. Louisianan keittiössä on vaikutteita Ranskasta, Texasissa Meksikosta jne.

Ite jostain syystä miellän amerikkalaisista amerikkalaisimmaksi jutuksi erilaiset piiraat (mustikkapiiraat, kirsikkapiiraat, mansikkapiiraat jne) joita ei syödä niinkään jälkiruokina vaan kokonaisen aterian korvaajina.

 

[Leelian Lepotuoli]

Hampurilaiset, hodarit, ranskalaiset yms. mättö on siirtolaisten mukanaan tuomia juttuja. Kertokaas mulle, mitä on amerikkalainen ruoka? Enkä nyt veetuillakseni kysy, vaan siksi kun joskus tätä tulee mietittyä. Amerikka on vähän kuin köyhän miehen Suomi - hyviä ruokia löytyy tänne tuotuna vähän joka suunnasta, mutta selkeästi omia on lopulta aika vähän.

Oli pakko googlettaa yhdysvaltalainen keittiö, eikä sieltä nyt kovin omaperäistä tullut vastaan. Makaronijuusto ja omppupiirakka? Cittareissa on Amerikka- hyllyt, joskus jään niitä koluamaan. Hinnat on tietysti hyvin korkeita, mutta oman empiirisen tutkimuksen mukaan amerikassa on enemmän keskitytty makeaan herkkuun kuin kunnon ruokaan. Kaikenmaailman voileivän päälle laitettavat, suklaa-, pähkinä-, hillo- ja vaahtokarkkilevitteitä on runsaasti valikolimissa. Samoin erilaiset maustesekoitukset ja kastikkeet, grillaukseen ja makeat siirapit.