Suomi Vs. Mitalijoukkueet (realismi)

[JHag]

vladille Heleniuksesta (ja Arasta)

Samoilla linjoilla ollaan. Minäkin huusin kotikatsomossa Samia kehiin, kun Ruotsi alkoi kuroa eroa umpeen. Huusin toki myös Bergille, Lydelle ja Väänäselle: "Lisää niittejä!". Jälkikäteen sitten löysin jonkun logiikan siitä, että Heleniusta ei nostettu kehiin kesken pelin. Varmastikaan Suomi ei ollut vielä alistunut tappioon edes 5-5 vaiheessa ja valmennus teki sitten suhoset eli minimoi kaiken riskinoton. Sami olisi ollut riski siinä vaiheessa. Toki tervetullut, mutta riski kuitenkin. Voi jessus sitä itkun määrää täälläkin, jos Sami olisi niitannut jonkun svedupetterin viimeisen 10 minuutin aikana 5+20 -arvoisesti ja Ruotsi olisi mennyt menojaan. Paradoksaalista on tietenkin se, että Ruotsi meni joka tapauksessa menojaan. Riskien minimointi on useimmiten sama asia kuin muniinpuhaltelu. Ja siitä on suora syy-seuraussuhde vääjäämättömään häviöön .

Kaiken kaikkiaan Sami olisi kuulunut jo avauskokoonpanoon. Lisäksi Berg olisi saanut näyttää parasta osaamistaan eli fyysistä peliä. Ja jos Sami / Berg olisi ollut oma rujo itsensä ottelun lopussa, olisimme hävinneet edes tyylillä!

Ei kai täällä tosissaan tarvitse väitellä ja keskustella siitä, oliko Aran suoritus viimeisessä matsissa hyvä vai huono? Vituiksi meni niin että soi. Päivänselvää. Sen lisäksi on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että erityisesti Niinimaalla ja veskareillakin on peiliin katsomisen paikka. Typerää Niinimaalta itkeä jälkikäteen miten olisi pitänyt pelata. Itse näin Niinimaan lähinnä merkimerkkinä loppuvaiheissa. Olisi edes pelannut Forsbergin ulos siinä vanhanaikaisessa, niin narinassa olisi jotain kaikupohjaa. Huonot kisat muuten arvostamaltani ammattimieheltä.

Valmentaja on vastuussa ja valmentaja mokasi tuon pelin. Ammattipelaajatkin olivat paskoja, poislukien Saku ja Teemu. Jos Suomi olisi voittanut 7-1, olisi moni kirjoittanut tänne, että pelaajat hoitivat homman. Tappion tullessa katseet kääntyvät yhtä yksipuolisesti valmennukseen. Karua.

 

[pp33]

Viestin lähetti flintstone
No nyt päästiin asiaan, eli kun muiden kohdalla voidaan puhua (poislukien Kanada) että niillä on n. kentällinen miehiä huomattavasti tän hetkistä joukkuetta parantavia miehiä niin meilläkin olisi ollut tällainen n. kentällinen miehiä:
Lehtinen, Sami Kapanen, Jarkko Ruutu, Sami Salo ja Teppo Numminen.

OK, hyvä että päästiin puhumaan samoista asioista. Turhia väärinkäsityksiä.

Ja jos tosiaan ajatellaan tuota Kanadankin joukkuetta, ei sieltäkään välttämättä huomattavaa parannusta löydy, vaikka yli kentällisen verran vaihdetaan niitä miehiä. Esim. Draper-Maltby-parivaljakko on tällä hetkellä varmaankin yksi maailman parhaista av-kaksikoista. Lisäksi mukana on näitä nuorempia huippuja (Heatley, Marleau, Comrie), jotka alkavat olla vähitellen lähellä sitä tasoa (tai sen yli), millä osa Salt Laken veteraaneista on tällä hetkellä. Pakisto on lähinnä sellainen, johon sitä parannusta voitaisiin ajatella.

 

[Senior]

Re: Re: Re: Aran tripla

Viestin lähetti cobol

Tämän vuoksi ihmettelin, että syitä Suomen monikertaisen huonoille esityksillä lukuisten kisojen ratkaisupeleissä haetaan kaikkialta muualta kuin vaihtoaition seisomakatsomosta vastaavasta päävalmentajasta.

Jottei edes ole mahdollisuutta siihen, että asia puolestani jäisi epäselväksi, totean 'ääneen', että PÄÄvastuu tässäkin tapauksessa kuuluu päävalmentajalle eli Aralle. Ei tarvitse paljoa muualta syyllisiä kaivella ja hakea.

Tämän(kin) tyyppisissä turnauksissa pelaajat ovat ammattilaisia, jotka päävalmentaja (enimmäkseen) valitsee ja luo taktiikoihinsa sopivan rosterin. Jos homma ei kuku tai jannut ei tee, mitä valmentaja käskee, on homma reisillä. Ei ole mitään syytä puolustaa tässä tapauksessa Araa. Lusikoon kakkunsa. Jos nyt nähtyä rosteria ei saa paremmin toimimaan, on vikaa monessa paikassa ja asiassa.

Ehkä ainoastaan se, ettei suomalaiset ''ole tottuneet'' menestymään joukkueurheilussa, on asia, josta ei shittiä sovi Aran niskaan kaataa. Muutoin soppansa on keittänyt ihan isse.

 

[TheAnimal]

Viestin lähetti pp33
Et sitten viitsinyt lukea viestiäni alusta asti? Tai et ainakaan ajatuksella. Tuin viestissäni TheAnimalin näkemystä siitä, että muiden maiden kärjen taso on huomattavasti leveämpi.

Käsittämättömän kovia pelaajia on Suomen kilpailijoilla. Listaamistasi maista/pelaajista löytyy sellaisia yksilöitä, jotka ovat yksin tehneet enemmän maaleja maailman parhaita vastaan kuin ne Suomen pelaajat yhteensä, jotka MM-joukkueen ulkopuolelle jäivät. Se kertoo karulla tavalla siitä minkä tason pelaajia huippumailla jäi MM-kisoista jäi ulos ja miten paljon Suomella olisi materiaalia ollut joukkuetta parantaa. Suomella jäi hyökkäyspäästä ulos ainoastaan Jere Lehtinen, joka on todella pelannut huippukauden ja kyennyt jatkuvasti tekemään ratkaisuja myös hyökkäyspäässä.

Entistä kylmempää on kun katsoo sitä, että Suomen edellä ei ole yksilöiden välisessä vertailussa ainoastaan ne neljä maata, jotka Suomen pudottua vielä pelejä MM-kisoissa jatkavat. Edellä on myös USA ja Venäjä, jos ne pelaavat parhaalla mahdollisella kokoonpanolla. Osalla Suomen edellä olevista maista materiaali on niin laajaa, että ne kykenisivät kasaamaan useammankin maajoukkueen, jotka pystyisivät kaatamaan Suomen.

Suomi on sijalla seitsemän, kun katsotaan objektiivisesti eri maiden parhaita yksilöitä. Joukkueena Suomi kykenee onneksi venymään usein parempaan suoritukseen kuin mihin materiaali sinällään riittäisi. Mutta kova työ on Suomella mitaleita ottaa ja maailmanmestaruus on aina enemmän kuin kiven alla, jos edes osa maailman parhaista jääkiekkoilijoista on arvokisoissa mukana. Tähän kun yhdistetään se ajatusmaailma, että osa suomalaisista kuvittelee ihan oikeasti Suomen olevan aina yksi suurimmista ennakkosuosikeista voittamaan arvokisat, niin onhan yhtälö kohtalaisen mahdoton. Ei mikään ihme, jos pettymys kansalaisten parissa on kova silloin, kun Suomi ei olekaan finaalissa voittajana. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että maajoukkue olisi epäonnistunut mikäli mestaruutta ei tule. Kyse on siitä, että kansalaisilla on kohtuuttoman kovat odotukset aina arvokisoissa. 90-luvun mitalisade on sokaissut realiteetteja. Ehkä realiteetit taas kohta palautuu, kun huomataan ettei se mitali olekaan mikään piece of cake.

 

[Cobol]

"Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että maajoukkue olisi epäonnistunut mikäli mestaruutta ei tule. Kyse on siitä, että kansalaisilla on kohtuuttoman kovat odotukset aina arvokisoissa."

Tämä on totta. Toisaalta tosin sopisi kysyä, miksi maajoukkueen nyt jo entinen päävalmentaja ruokki omilla sanoillaan useampaan kertaan näitä kohtuuttoman kovia odotuksia ennen kisoja. Oletan myös hänen todella lapsenomaisesti uskoneen Suomen olevan niin kova kuin hän antoi ymmärtää.

 

[Randall Flagg]

Re: vladille Heleniuksesta (ja Arasta)

Viestin lähetti JHag
Valmentaja on vastuussa ja valmentaja mokasi tuon pelin. Ammattipelaajatkin olivat paskoja, poislukien Saku ja Teemu. Jos Suomi olisi voittanut 7-1, olisi moni kirjoittanut tänne, että pelaajat hoitivat homman. Tappion tullessa katseet kääntyvät yhtä yksipuolisesti valmennukseen. Karua.

Näinhän se juuri menee.

Muutamia hajahuomiota vielä peliin:

- Molemmat joukkueet saivat todella helposti kovan paineen ja pyörityksen tasaviisikoiden vastustajan päätyyn. (Suomi pelin alussa ja Ruotsi sekä alussa että lopussa)

- Molempien joukkueiden puolustus ja ennenkaikkea keskialueen peli on huonoa.

Näistä kahdesta syystä on helppo ennustaa Ruotsin tappiota kohta alkavassa välierässä, ellei Forsberg/Sundin tee ihmeitä.

- Pelissä oli (varsinkin erätauolla tulleeseen Tch-Rus peliin verrattuna) kauhea vauhti, ajatus ei pysynyt Suomella missään vaiheessa mukana.

- Suomen nhl-pakit eivät tunnu koskaan onnistuvan odotustenlailla mm-kisoissa (loukkaantunut Tuulola olisi ollut kova lisä), poikkeuksena hyvät kisat pelannut Timonen (huimalla jääajalla vielä).

- Tuomari oli mielestäni aivan hukassa koko pelin, linjasta ei tietoakaan. Koivun ja Selänteen jäähyt aivan pelin ratkaisuvaiheessa tulivat helposti. (Aivan kuten monet Ruotsin vastaavat alkupuolella). Myös Forsbergin tasoitukseen alunperin johtanut Elorannan torppaus kärkikarvaajana jäi viheltämättä.

- Loppujen lopuksi Suomen joukkueen peli ei kisoissa ollut lopulta missään vaiheessa sillä tasolla, että mestaruudesta olisi realistisesti voinut puhua.

 

[janitee]

EIPÄ

Suomen maajoukkeelle on mielestäni aina olemassa mahdollisuus mitaleille arvoturnauksissa. Ratkaisevin tekijä on se miten joukkue pelaa eikä se kuinkamota tehopistettä äijät on yhteensä ännärissä keränneet.

Jos se nyt jonkun oloa parantaa kun ajattelee että ei tällä materialilla tietenkään ollut realistisia mahdollisuuksia niin siitä vaan, mutta tosiasia on se että jos porukka olisi saatu pelaamaan joukkueena paremmin niin maailmanmestaruus olisi ollut täysin mahdollinen.

Kun suomi voitti maailmanmestaruuden niin muistan kuinka viime sekunneille asti jännitin sitä hurrien loppukiriä ja olin tosi yllättynyt ettei suomi kipsaantunut vaan hoiti homman kylmän viileästi kotiin. Sillä mentaliteetillä mentäisiin varmasti monissa kisoissa vielä pitkälle.

Toivotaan että raato löytää Suomen leijonamiehistölle sen itsevarman ja kylmän-rauhallisen otteen jolla isoja pelejä voitetaan.

 

[Paananen]

Viestin lähetti cobol
"Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että maajoukkue olisi epäonnistunut mikäli mestaruutta ei tule. Kyse on siitä, että kansalaisilla on kohtuuttoman kovat odotukset aina arvokisoissa."

Tämä on totta. Toisaalta tosin sopisi kysyä, miksi maajoukkueen nyt jo entinen päävalmentaja ruokki omilla sanoillaan useampaan kertaan näitä kohtuuttoman kovia odotuksia ennen kisoja. Oletan myös hänen todella lapsenomaisesti uskoneen Suomen olevan niin kova kuin hän antoi ymmärtää.

Niinpä. Viikko sitten ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä Aravirta totesi että kisojenjälkeinen viikko on varattu juhlimiseen...

 

[varjo]

"Jos Suomi olisi voittanut 7-1, olisi moni kirjoittanut tänne, että pelaajat hoitivat homman. Tappion tullessa katseet kääntyvät yhtä yksipuolisesti valmennukseen. Karua."

No näinhän se on ihan reaalimaailmassakin, kun peli päättyy 7-1 on todettavaa että valmennus toimi riittävästi ja miksi turhaan edes mainita sitä koska on varsin selvää että 7-1 huippumaata vastaan ei olennaisesti johdu taktiikasta vaan vastustajasta(etenkään tässä tapauksessa ei tarvitse kauaa miettiä suurinta syytä edes 5-1 tilanteeseen, Salo oli epävarma).

Jos taas vastustaja nousee selkeästi tappioasemasta voittoon niin kyllä silloin valmennuksessa on vikaa koska asialle ei tehty mitään, ei pidetty aikalisiä eikä olennaisesti muutettu peluutuksia. Toki pelaajissakin on vikaa mutta mihin valmennusta edes tarvitaan jos pelaajien pitäisi kyetä tekemään taktisia päätöksiä jne.

Valmentajien tarkoitus on tuoda laajempaa näkemystä peliin ja analysoida vastustajan toimia, sitten toimia sen mukaan ja ohjata omat pelaajat pelaamaan uusien ohjeitten mukaan tms.

 

[Raid]

Kun Curre astui maajoukkueen peräsimeen hän teki pelaajille kyselyn, mikä on joukkueen tavoite . Vain yksi pelaaja jätti vastauksen missä luki: Maailmanmestaruus. Curren aikakauden päätyttyä Suomen pelaajilla kaikilla on kisoihin lädettäessä tavoite Maailmanmestaruus. Curre opetti Suomalaisille voittamisen taidon. Mielestäni tänäkään vuonna ei voinut olla muuta tavoitetta kuin voitto. Pitää vielä todeta ettei ne nimet siellä selässä merkitse kaikkea. Se miten joukkue kootaan ja peluutetaan ratkaisee kaiken.

 

[dana77]

Kun Curren saavuttamaa maailmanmestaruutta verrataan tämänkertaiseen tilanteeseen, niin teen samanlaisen taulukon kuin TheAnimal tämän ketjun avausviestissä niiden kisojen lähtötilanteesta (ulkomuistin perusteella).

Suomen joukkue:
0 NHL-maalia (0 yli 10 maalin pelaajaa)

Ruotsin joukkue:
0 NHL-maalia (0 yli 10 maalin pelaajaa)
Tomas Forslund saattoi pelata NHL:ssä sillä kaudella...

Tshekin joukkue:
0 NHL-maalia (0 yli 10 maalin pelaajaa)

Slovakian joukkue:
ei ollut kisoissa.

Kanadan joukkue:
0 NHL-maalia (0 yli 10 maalin pelaajaa)

Silloin Suomi oli NHL-lakon takia poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä muut maat eivät saaneet käyttöönsä parasta materiaaliaan kisoihin. Suomessa oli vielä poikkeksellisen hyvä tilanne kun Koivu, Lehtinen ja muutama muu olivat juuri tehneet/tekemässä läpimurtonsa huipulla.

 

[TheAnimal]

Viestin lähetti Raid
Pitää vielä todeta ettei ne nimet siellä selässä merkitse kaikkea. Se miten joukkue kootaan ja peluutetaan ratkaisee kaiken.

Onpa outo juttu, että vuosikymmenten varrella MM-kisoissa viimeksi jaetut 126 mitalia on jaettu vain seitsemän maan kesken, jos ei Tshekkoslovakiaa laske erikseen. Yllättäen juuri niiden maiden kesken joiden materiaali on vähän toista luokkaa kuin muilla.

Luulisi viimeisen viidenkymmen vuoden aikana jo muuallakin opitun sen, ettei se materiaali kaukalossa tai käytettävissä olevat yksliöt ratkaise, kun kaiken ratkaiseekin se miten joukkue kootaan ja miten sitä peluutetaan.

Naisten MM-kisoissa vasta hölmöjä ollaankin, kun kaikki historian saatossa jaetut mitalit on yhtä mitalia lukuunottamatta jaettu kolmen maan kesken ja mestaruudet menneet aina yhteen ja samaan osoitteeseen. Eivät muualla ilmeisesti millään ymmärrä, että muutkin maat voisivat saavuttaa mitaleita, jos vaan joukkueet koottaisiin oikein ja peluuttamisesta vastaisi asiansa osaava taikuri.

(tähän iso hymiö)

Ja vähän vakavammin: Mahdollisuus Suomella oli voittaa maailmanmestaruus ja mahdollista se on myös jatkossa, luonnollisesti se pitää olla myös tavoitteena. Se on sitten eri juttu, että oliko se todennäköistä ja jos ei ollut, niin kannattaako silloin olla hirveän pettynyt ja repiä pelihousuja mikäli epätodennäköinen maailmanmestaruus jäi saavuttamatta.

 

[Henkka]

Parhaat mahdollisuudet siihen seuraavaan mestaruuteen on keväällä 2005, kun se NHL-lakko on taas tasoittamassa rosterit. ;)

 

[psychodad]

...

Viestin lähetti cobol
Tämä on totta. Toisaalta tosin sopisi kysyä, miksi maajoukkueen nyt jo entinen päävalmentaja ruokki omilla sanoillaan useampaan kertaan näitä kohtuuttoman kovia odotuksia ennen kisoja. Oletan myös hänen todella lapsenomaisesti uskoneen Suomen olevan niin kova kuin hän antoi ymmärtää.

Minäkin uskoin vielä siinä vaiheessa. Niitä odotuksia ja hehkutusta kun kuuli enemmänkin viikko ennen kisoja, kun NHL ilmasilta ei ollut vielä auennut ja kun ei odotettu että kaikki nimirikkaimmat tiimit kompuroivat NHL:n playoffeissa. Tämän varaan minäkin laskin kun otin muutaman päivää lomaa töistä "juhlimiseen" mutta sitten alkoi slovakkeja, ruotsalaisia ja kanukkeja tulla tasaisen tappavaan tahtiin koneella suomeen. Siinä vaiheessa tuli jo mieleen että ehkä lomapäiviä olisi voinut käyttää paremminkin. Siinä vaiheessa myös suomen valmennusjohdon ja myös pelaajien optimistisimmat arviot alkoivat kuulostaa tältä: "no kyllä muutkin ovat saaneet aika hurjia pelaajia, emme ole enää ennakkosuosikkeja". Luonnollisesti omiin uskottiin edelleen, mahdollisuushan suomella tottakai oli, mutta arviot muuttuivat kyllä aika paljon kun pitkään aikaan yllätyksellisimmät NHL pudotuspelit käänsivät asiat päälaelleen.

 

[Muksu]

Curren mestaruuden aikaan NHL-lakon vaikutus oli vielä suurempi kuin äkkiä katsoen arvaisi tai mitä se olisi nyt.

Suomella oli NHL:n kanssa erillinen sopimus, joka takasi siirtokorvauksia huomattavasti muita maita muikeammin tännepäin ja niinpä haakanoita ja kultasia ei sinnepäin viety näytille. Siinä missä moni muu eurooppalainen tahkosi NHL:ää nelosketjussa tai farmin puolella, olivat suomalaiset, marginaaliset NHL-pelaajat jokseenkin tuntematon käsite ja sen sijaan potentiaaliset sellaiset kiekkoilivat Euroopassa. Suomella oli (ulkomuistista) seitsemän NHL-kiekkoilijaa kaikkiaan.

Kun katsoo Suomen kultajoukkuetta, huomaa nopeasti, että nousevien kykyjen lisäksi siellä oli sellaisia pelaajia aika paljonkin, jotka olisivat toisissa olosuhteissa todennäköisesti olleet Pohjois-Amerikassa.

 

[Cobol]

Mielestäni pitäisi erottaa toisistaan kaksi eri asiaa:

1) Suomen joukkueen realistiset mahdollisuudet ja
2) Mahdollisuudet maksimoiva pelinjohtaminen

Uskon jokaisen jatkoaikalaisen tietävän sen, että Suomen maajoukkueen todellinen taso ei riitä vertailussa Kanadan, Ruotsin, Slovakian, Tsekin, Venäjän eikä USA:n kanssa. MM-kisoissa eri mailla on vaihtelevasti huippupelaajiaan mukana, joten eri joukkueiden esitykset saattavat heitellä kovastikin.

Kuten valtaosa lukijoista on varmasti huomannut, esimerkiksi minun kritiikkini ei ole koskenut Suomen joukkueen saavutuksia sinänsä. Olen kritisoinut ennen kaikkea sitä tapaa, joilla ratkaisevat ottelut on hävitty.

Kaksi vuotta sitten Saksassa kaksi (2) maalia Suomeen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riittänyt. Viime MM-kisoissa kolme (3) maalia Suomen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riittänyt. Nyt nähtiin sitten Helsingin MM-kisoissa sekin ihme, että edes neljä (4) maalia Suomen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riitä.

Mielestäni on täysin perusteltua todeta, että joukkueen päävalmentajan pelinjohdolliset kyvyt eivät ole yksinkertaisesti rittäneet näissä otteluissa.

 

[Tinde]

Viestin lähetti cobol
Kaksi vuotta sitten Saksassa kaksi (2) maalia Suomeen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riittänyt. Viime MM-kisoissa kolme (3) maalia Suomen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riittänyt. Nyt nähtiin sitten Helsingin MM-kisoissa sekin ihme, että edes neljä (4) maalia Suomen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riitä.

Toisaalta...

Kun lähtökohtana on että Suomen materiaali ei yksinkertaisesti riitä voittamaan näitä maita, ja kuitenkin olemme tehneet jopa 2 maalia eteen ja jopa 3 maalia eteen ja nyt huikeat 4 maalia eteen, niin eikö se tarkoita että valmentaja on saanut huomattavasti huonommasta joukkueesta irti paljon enemmän kuin mihin taidot olisivat riittäneet.

Mitenkään Araa jalustalle nostamatta, mutta näinkin voi asian nähdä.

 

[ms.qvist]

Viestin lähetti Tinde
Toisaalta...

Kun lähtökohtana on että Suomen materiaali ei yksinkertaisesti riitä voittamaan näitä maita, ja kuitenkin olemme tehneet jopa 2 maalia eteen ja jopa 3 maalia eteen ja nyt huikeat 4 maalia eteen, niin eikö se tarkoita että valmentaja on saanut huomattavasti huonommasta joukkueesta irti paljon enemmän kuin mihin taidot olisivat riittäneet.

Mitenkään Araa jalustalle nostamatta, mutta näinkin voi asian nähdä.

Voi sen näinkin nähdä. En nyt sen tarkemmin ryhdy spekuloimaan ja erittelemään niitä syitä jotka ovat mahdollistaneet tämän johtoaseman hetkellisen saavuttamisen, mutta jotain se kuitenkin kuvaa niistä taidoista ja keinoista joita valmennustiimillä (osittain myös pelaajilla) on käytössä kun tulisi pitää tällainen johtoasema tilanteessa jossa vastustaja on aloittanut huikean kirin.

Tällaisessa tilanteessa valmennustiimi on osoittanut kyvyttömyytensä luoda joko oikeaa taktiikkaa tai saada pelaajia noudattamaan luotua taktiikkaa. Surullisenkuuluisan Suomi-Ruotsi -pelin perusteella voin sanoa, ettei valmennustiimi erinäisten syiden tähden edes kyennyt luomaan mitään taktiikkaa millä jäädyttää ottelu ja estää Ruotsin huikea kiri, vrt. tilanne Ruotsi - Slovakia -otteluun jossa Ruotsi kykeni hallitsemaan ottelun tärkeimmät hetket noudattamalla prikulleen oikeaa taktiikkaa pelin jäädyttämiseksi. Suomi ei tähän kyennyt ja tähän Suomen tulisi kyetä, mikäli näillä resursseilla aiotaan kamppailla kirkkaimmista mitalleista. Tai näin minä asian näen.

vlad#16.

 

[heavy]

Viestin lähetti cobol
...Mielestäni on täysin perusteltua todeta, että joukkueen päävalmentajan pelinjohdolliset kyvyt eivät ole yksinkertaisesti rittäneet näissä otteluissa.

Ihan vaan siltä varalta etteivät kaikki lukijat ole huomanneet nimimerkki cobolin täällä ottamaa roolia Jokereiden omana
Mohammed Saeed al-Sahafina muistuttaisin mitä mieltä samainen nimimerkki olii suomalaisista valmentajista ennen kuin Aravirta oli palkattu HIFK:n päävalmentajaksi ja Jortikka narreihin. Esim. reilu vuosi sitten (17.02.2002):

Viestin lähetti cobol
Jos ihan vertaa tämän hetkisten suomalaisten valmentajien tai kiekkotyössä jossain muussa hommassa mukana olevien ex-valmentajien kansallisia ja/tai kansainvälisiä saavutuksia, nin tällainen TOP-3 lista tuli äkkiä mieleen:

1. Hannu Aravirta (ja sitten on pitkä väli...)
- - - -
2. Hannu Jortikka (ja sitten on todella PITKÄ väli...)
- - - -
3. Alpo Suhonen (varauksin)
....

Eli kyllähän tästä tuuliviirimäisyydestä hitaampikin ymmärtää mistä nyt tuuli puhaltaa. Tärkeintä ei ole asioista keskusteleminen vaan oman ideologian "jakaminen" rahvaan keskuuteen...

 

[aceman81]

Muutaman loppuunkäsiteltyn itsestäänselvyyden heitän ilmoille...
eli vituttaa niin että harmittaa,kuten Sakke Kuosmanen asian ilmas.
Helenius maalin eteen, aikalisä, pelinjäädytys-jotain edes.Mutta eipä tosta jälkispekulaatiosta oo mitään hyötyä vaikka onhan sillä paikoittain terapeuttinen vaikutus.Jälkiviisauskeskustelussa on ruvennu ärsyttämään se että kaikki Aravirtaan kohdistettu kritiikki on kuitattu turhana ja vedottu aikasempiin saavutuksiin jne. Jatkan kuitenki lässytystä väittämällä että Ara ei osannu penkkikoutsausta Pihtiputaan mummoa paremmin!Hei,ootsä kuullu tota ennen!Taishan ne maailmallakin naureskella äijälle.Paljon sen tyylissä on ollu hyvääkin mutta se tappamisen meininki on puuttunu.Ollaan oltu lähellä kliimaksia mutta kalkkiviivoilla homma on kussu.

Sitten oon ruvennu kelaamaan tätä monien viisaiden jo aikasemmin havaitsemaa asiaa eli mikä on lätkän mm-kisojen merkitys?Missä muussa lajissa parhaat pelaajat on mm-kisojen aikana pelaamassa omia sarjojaan?Tämmönen ajatus tietysti tappaa tän jokakeväisen perinteen ja fiiliksen, voi kyynisyys pukata päälle.Vähän niinku Ritari Ässä, tuo lapsuuden kultainen muisto, kuihtui vuosien jälkeen uudelleen nähtynä

Olympialätkä ja nuorten mm-kisat ollu ehkä siisteintä urheilua mitä on tullu vuosikausiin nähtyä.Sillon siis kun parhaat on paikalla.Ja NHL-näkyvyys Suomessa on ihan perseestä, tosin jos ton Canalin hankkis.Kuitenkin haluaa nähdä parhaat vastaan parhaat ja uskoa että tulevaisuudessa nuoriso-osasto Lehtonen,Pitkänen,Koivu ja Ruutu etunenässä ovat kärkitaistoissa mukana.

Mutta tässä odotellessa kai vahtaan sm-liigaa ilman taklauksia ja mm-kisoja ilman edellisiä ja merkitystä.

 

[Cobol]

Viestin lähetti heavy
Eli kyllähän tästä tuuliviirimäisyydestä hitaampikin ymmärtää mistä nyt tuuli puhaltaa. Tärkeintä ei ole asioista keskusteleminen vaan oman ideologian "jakaminen" rahvaan keskuuteen...

Itse en kyllä millään keksi, miki Aravirta on noin pyhä asia joillekin HIFK-kannattajille, että kun kaveri tekee vuosisadan kämmäyksen häviämällä 5-1 johdon ratkaisupelissä, sitä peluutusta ei saa arvostella. Älytöntä!

Jos suoraan sanotaan, vielä vuosi sitten valtaosa HIFK-kannattajista haukkui Aravirran alimpaan helvettiin Jatkoajan kirjoituksissa koskien mm. Venäjä-ottelun rankkarivalintoja sekä maajoukkuevalintoja (Rintanen, Kipru) jne. Ne kirjoitukset kyllä siivottiin sitten äkkiä pois kun Ara alkoi olla mahdollinen IFK-valmentaja. Mulla ei ole ollut tarvetta pimittää aiempaa kantaani Araan. Pidän - kuten eilen viimeeksi kirjoitin - Araa sympaattisena ja hyvänä valmentajana, mutta jonka pääpuutteet ovat pelinjohtamisessa.

Heavy lainasi kirjoitustani helmikuulta 2002. Sen jälkeen Jokerit voitti toissakaudella Summasen johdolla mestaruuden ja sen jälkeen on pelattu Suomenkin osalta jo kahdet MM-kisat. Olisi perin outoa, jos ne eivät olisi vaikuttaneet mitenkään nykyiseen käsitykseeni. Kirjoittamallani hetkellä Ara oli kontannut vain kerran. Pidin sitä sattumana. Nyt kun Aralla on triplakulta konttauksessa, en pidä sitä enää pelkästään sattumana.

Että se näistä tuuliviireistä -;)

 

[Teddy Heineken]

Viestin lähetti cobol
[
Kaksi vuotta sitten Saksassa kaksi (2) maalia Suomeen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riittänyt. Viime MM-kisoissa kolme (3) maalia Suomen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riittänyt. Nyt nähtiin sitten Helsingin MM-kisoissa sekin ihme, että edes neljä (4) maalia Suomen eteen ei ratkaisevassa ottelussa riitä.

Mielestäni on täysin perusteltua todeta, että joukkueen päävalmentajan pelinjohdolliset kyvyt eivät ole yksinkertaisesti rittäneet näissä otteluissa. [/B]

Mielestäni tämä kritiikki on aiheellista, mutta olen eri mieltä siitä, että Arajuuren olisi pitänyt selkeässä johtoasemassa jäädyttää peli, kuten tuossa aiemmin totesit.

Suomi nimenomaan jäädytti oman pelinsä viimeistään 5-3 tilanteessa eli lopetettiin karvaaminen (=luistelu) ja ruvettiin peruuttelemaan. Ruvettiin rakentamaan juuri tätä neljän pelaajan linjaa omalle siniselle. Esimerkiksi Forsbergin tekemässä tasoituksessa siniviivalla ollut kärkikarvaaja blokattiin ja neljä kaveria odotteli seisoskellen omalla sinisellä. Sitten kun Foppa tuli lähemmäksi, jatkettiin peruuttelua näkyvimmin Nummelinin toimesta.

Miksei Suomi jatkanut samanlaista peliä johtoaseman saatuaan kun siihenkin asti? Se peli nimittäin perustui Suomen vahvuuksiin; liikkeeseen, aktiiviseen pelitapaan ja agressiiviseen karvaukseen. Siinä Suomi on yksi parhaista, sillä Suomi voittaa pelejä. Taitotasossa me ollaan muita huippumaita huonompia tai korkeintaan samaa tasoa. Tietenkin turja riskinotto pitää johtotilanteessa minimoida, mutta aktiivista karvauspeliä kahden pelaajan turvin olisi pitänyt mielestäni jatkaa. Kunto ei taatusti loppunut suomalaisilta kesken.

Ei tuollaista peruuttelupeliä voi pelata yli puolet ottelusta, vaan korkeintaan 5-10 minuuttia. Suomi on ennenkin hävinnyt pelejä johtoasemassa peruuttelemalla, myös junioritasolla Venäjää vastaan. Mitä pitemmin vastustajan huipputaitoiset pelaajat saavat yrittää rauhassa hyökätä sitä todennäköisemmin maaleja alkaa tulla. Ruotsinkin joukkueesta Forsberg & Sundin ovat niin loistavia kiekon sisääntuojia, että heidät pitäisi pitää kiekottomana, ainakin jos he ovat liikkessä.

Tuossa toisessa ketjussa olikin Hardy Nilssonin kommentit, jotka tukevat aatoksiani. Nilsson näytti toteavan, että Suomi päästi heidät peliin mukaan, kun eivät halunneet kiekkoa, jolloin Ruotsin oli helppo hyökätä kun ei tarvinnut ajatella puolustamista.

En nyt muista miten nuo muut mainitsemasi matsit ryssittiin, mutta minulla on sellainen kuva, että johtoasema on aiemminkin menetetty passivoitumalla.

 

[PeteX]

Ara on ollut pääpiirteittäin hyvä valmentaja, joka on johtanut Jokerit mestaruuteen. Ifkifanien takinkäännös on verrattavissa Jokerifanien vastaavaan Jortikan kohdalla. Edelleenkään about viisi vuotta sitten YKSIKÄÄN Jokerifani ei olisi halunnut häntä meidän valmentajaksi. Nyt määkiminen on jopa surkuhupaisaa ja samalla joukkue ajetaan alas taloudellisista syistä perusteena antaa nuorille peliaikaa. Tulemme kokemaan ensi kaudella saman mitä naapuri on tehnyt lähes joka kausi. Ainakin keskustelua käydään ja kovaa.

 

[Cobol]

Viestin lähetti PeteX
Ifkifanien takinkäännös on verrattavissa Jokerifanien vastaavaan Jortikan kohdalla. Edelleenkään about viisi vuotta sitten YKSIKÄÄN Jokerifani ei olisi halunnut häntä meidän valmentajaksi.

Ei varmasti tarvitse mennä kuin pari kautta taaksepäin? Sen lupaan julkisesti, että jos Jortikka kämmää ratkaisupelin Jokereiden osalta ensimmäisenä kautenaan kahden (2) maalin johdosta, toisena kautenaan kolmen (3) maliin johdosta ja kolmantena extra-kautenaan neljän (4) maalin johdosta, vaadin Hjalliksenkin pään vadille!
- - -
Suomen pelit ovat ohitse. Jokereiden ensi kausikaan ei vielä oikein sytytä. Lähden kesälomille. Syksyllä tavataan.

 

[HÄI]

Itseänikin ihmetyttää tämä joidenkin henkilöiden takinkääntäminen. Osa HIFK faneista vielä viime vuonna vaati Aran päätä vadille mutta nyt mielipiteet ovat huomattavasti miedompia. Toisaalta taas moni Narri-fani joka on ennen puolustanut voimakkaasti Araa kritisoi häntä nyt täyttä päätä.

Oma mielipiteeni Arasta ei ole muuttunut mihinkään. Aran kaikkia miellyttävä tyyli ei ainakaan pure minuun ja kyllä täytyy olla pelinjohdossa jotain vikaa jos vertaa siihen miten Suomi on viime vuosina sählännyt oman johtonsa tärkeissä otteluissa. Vaikka en Arasta pidäkkään niin silti on mies lottovoitto Apeen verrattuna HIFK:n peräsimessä.

Kyllä Ara kuitenkin on saanut Ruotsi ottelun jälkeen kohtuutontakin krittiikkiä. Jälleen on tullut mieleen tämä Brasilian futismaajoukkeenvalmentaja- syndrooma jossa valmentajasta tehdään ainoa syntipukki. Aralla oli iso rooli tappiossa mutta ei hän nyt ainoa syyllinen tietenkään ole. Tuomas Nyholmin " tappioon vain yksi syyllinen"- kirjoitus oli kyllä jotenkin ala-arvoinen. Noh, Nyholmin "asiantuntevuus" tiedetään.

Osa suhtautuu lätkään aivan liian vakavasti. Juntit ovat juntteja.