Eiköhän jalkeilla ole terveenä pysyessään taas kerran kaikkien aikojen joukkue. Ei juuri yllätyksiä. Edessä on todella mielenkiintoinen arvoturnaus.
Oikeastaan ainoa valinta, josta jonkinlaista älämölöä tunnutaan pitävän, on Hentunen. Itsekin olisin valinnut Niemisen mielummin, mutta kysymyksessä on marginaalivalinta marginaalisine eroineen. Eiköhän Westerlundilla ole selkeät ja asialliset perusteet, tuskinpa hän tahallaan huonompaa kokonaisuutta nimesi. Näihin perusteisiin saattaa kuulua myös sellaisia seikkoja, joita ei kysyttäessäkään julkisuuteen huudella (vrt. tapaus Kai Nurminen 2000). Myös 2003 kotikisoista Nieminen putosi (Tony Virta valittiin) useimpien mielestä vastoin näyttöjä, ja 2004 World Cupissakaan Nieminen ei pukenut kuin kahteen otteluun. Westerlund on siis kolmas päävalmentaja, jolta ei tunnu täydellistä luottoa löytyvän. Toki Nieminen pelasi SLC:ssä, mutta yhtä kaikki, vain kaksi arvokisavalintaa; skeptisempi voisi vedellä johtopäätöksiä.
Kipper pelannee epäonnistuessaankin kaikki ottelut isoja maita vastaan, joten Lehtonen on marginaalivalinta hänkin, vaikka asiallisesti ottaen miehen pelikunto voidaan kaiketi kyseenalaistaa. 2004 World Cupissa loistavasti pelannut ja nuoremmasta NHL-kaartista lupaavin Tuomo Ruutu taas on terveenä ilman muuta kisakamaa, ja täytyy muistaa, että loukkaantuneita pelaajia voidaan vielä vaihtaa.
Henkilökohtaisesti sulatan täysin myös Mikko Koivun Hahlin sijaan, joskin vähän huolestuttaa, kykeneekö 22-vuotias pelaaja jarrurooliin maailman parhaita pelaajia vastaan samalla tavalla kuin esimerkiksi Helminen neljä vuotta sitten (sama kysymys olisi ilmaantunut Hahlinkin kohdalla, vaikka ikää muutama vuosi enemmän onkin). Riittävätkö taidot ja kestääkö kantti. Jarruroolin sentterin tulisi olla pelaajana älykäs, virheetön, kylmäverinen, hyvä aloittaja ja vahva kaksinkamppailuissa. Kokemuksesta on siis valtava apu. Toisaalta kovakuntoista, varsinaista spesialistia ei tähän rooliin enää Suomesta löydy, joten eipä mussuttamista.
Puolustuksessa ei olekaan sitten nokan koputtamista, nimilista on pilkulleen sama, jonka olisin valinnut itsekin. Osasto on yksi Suomen aseista ja vahvimpia koko turnauksessa.
Suurin pelkoni liittyy joka tapauksessa edelleen valmennukseen. Paitsi monista tekijöistä koostuvat tulokset myös ennen kaikkea pelin kokonaisvaltainen yleisilme on ollut Westerlundin aikana ylivoimaisesti huonointa yli kymmeneen vuoteen. Onko uneliaalla Erkalla Leijonien Dream Teamille mitään annettavaa, olkoon vaikka minkälainen analyytikko? Nähtäväksi jääpi.
Ranger