Kisastudiosta kotiutuneena voisi laittaa jotain tunnelmia...
Johansson aivan helvetin hyvä. Mihin me Forsselia tarvitaan kun meillä on tuon tasoinen hyökkääjä. Teki ''tintille'' näköjään todella hyvää siirto Allsvenskaniin. Ja vielä Forsselin tilanteesta se, että kuten edellä todettiin, karsintapelit eivät ole kuntouttamista varten.
Koko joukkueen puolustus toimi loistavasti lukuunottamatta harmittavaa keskikentän unohdusta, jossa Deco pääsi täysin vapaasti syöttämään Nuno gomesin maalintekoon. Hyypiää tilanteesta on aivan turha syyttää. Ensinnäkin Gomes oli tilanteessa oikeastaan Tihisen pelaaja, mutta keskikentän nukahduksen takia Tihinen joutui nousemaan linjasta peittämään Decon nousun. Toisekseen, maailmasta tuskin löytyy yhtään keskuspuolustajaa joka olisi tuossa tilanteessa Gomesin saanut kiinni. Eihän Hyypiä mikään raketti ole, mutta tuossa tilanteessa hyvä hyökkääjä lähtee liikkeelle jo ennekuin syöttö on edes lähtenyt. Oikeastaan ainoa vaihtoehto Hyypiältä tilanteen hoitamiseksi olisi ollut syötön katkaisu.
Litmanen oli jälleen kuningas. Tosin tulipa nähtyä sellainen kummallisuus Litmaselta kuin harhasyöttö, jopa pariin otteeseen. Vastapainoksi Litmanen tosin pyöräytti itsensä pari kertaa vapaaksi ja antoi näyttäviä syöttöjä. Varsinkin maalin esityö oli todella komea. Ei tuollaista pelisilmää löydy monelta pelaajalta maailmassa. Muutenkin aina kun Suomella oli ongelmia Portugalin kovan prässin kanssa pallo pelattiin Litmaselle, joka pystyi rauhoittamaan peliä järkevillä syötöillään. Litmanen otti muuten kortinkin. Loistava esitys siis.
Tuloksesta pitänee jotain kirjoitella. Pikkaisen harmittaa varsinkin Hyypiän kolmen loistopaikan jälkeen tasuri. Pitää kuitenkin muistaa, etteivät muut maat varmaan paljoa pisteitä Portugalilta tule ottamaan. Portugalin pelaajat pääsevät parempaan kuntoon kun suuret sarjat pyörähtävät käyntiin. Scolari saa kokoajan ajettua uusia pelaajia paremmin sisään joukkueeseen. Tämä piste saattaa hyvinkin osoittautua arvokkaaksi.
Hyvin toiminutta puolustuspeliä vielä iloisempi asia oli se, ettei pallon riiston jälkeen palloa roiskaistu pois kuin vain suurimmissa hätätilanteissa. Tässä onkin suurin ero Hodgsonin valmentaman Suomen ja edellisten päävalmentajien Suomen välillä. Tästä on todella hyvä jatkaa...