Suomi nousuun – mistä revitään rahat 10 mrd kestävyysvajeeseen?

[Huerzo]

Tuohon julkisen puolen kulugraafiin olisi hyvä lisätä myös yli 60-vuotiaiden osuus kansasta. Julkisen puolen kulut olivat 80-luvulla hyvin lapasessa, koska suuret ikäluokat olivat tuolloin "tuottoiässä". Nyt kun ko. ikäluokka on eläkkeellä ja on yhä enemmän julkisten palveluiden kuluttaja, julkiset kulut luonnollisesti tuppaavat kasvamaan. Lisäksi kuntien osuutta tarkastellessa on otettava huomioon valtion kunnille siirtämät tehtävät ja kuntien suuntaan pienentämänsä maksuosuudet. (Eikä tämä tarkoita, ettenkö minäkin löytäisi nipsittävää kuntien menoista.)

Järkeviä teollisia investointeja pitäisi tukea kaikin voimin. Nyt on julkistettu kolme mittavaa selluhanketta (Äänekoski, Kemijärvi, Kuopio), joista kaksi ensin mainittua ovat minun silmiini todennäköisimmin toteutuvat. Metsäala on yksi niitä harvoja aloja, jolla Suomella on raaka-aineiden ja osaamisen puolesta etuja muihin maihin. Lisäksi se on merkittävä työllistäjä - raaka-ainekäsittelyyn ja tehtaisiin työllistyvä porukka on suurelta osin niitä, jotka eivät työllisty seksikkäämmille high-tech-aloille. Kerrannaisvaikutukset työllistävät lisää. Tuotannossa syntyvä energia korvaisi ulkomailta tuotua energiaa. OK, eiväthän nämä ole kännykkäpelejä ja sijaitsevat etelästä katsottuna nevöhööd-perähikiä-alueilla, mutta missä puuvarat, siellä tuotanto.

Jos lähdetään leikkauslinjalle, niin asumistuesta pitäisi siirtää rahaa asuntotuotannon puolelle. Asumistuki on luonteeltaan jo idioottimainen - ei kannusta rakentamaan riittävästi uusia asuntoja, vaan pitämään isoissa kaupungeissa tuotannon kysynnän alapuolella ja takaamaan jatkuvasti nousevan vuokratason.

 

[Jymäkkä]

Tästä kuvasta näette, miten veroja ollaan kerätty vuosi vuodelta enemmän. Samassa suhteessa valtion ja kuntien menot ovat kasvaneet, eikä edes riitä.
Verokertymä, kaikki verot

Neljässä vuodessa verokertymää on tullut 15 Miljardia enemmän ja koko ajan ollaan muka säästetty ja vyötä kiristetty. Se on silkkaa valetta.

Tästä näette menojen aivan järjettömän kasvun, joka hakee vertaistaan vain Kreikasta.

Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Mä en kyllä näe noista kummastakaan mitään järjetöntä tai holtitonta kasvua. Esimerkiksi verotulojen osuus BKT:stä pysynyt melko tasaisesti samoissa lukemissa koko tuon tilaston ajan. Viimeisellä vuodella hyppäys, mutta viimeisin hallitushan kiristi myös verotusta, mikä näkynee tuossa.

Samoin julkisten menojen kasvu ollut kohtuullista, poikkeuksena 90- luvun lama ja nyt toinen piikki lähtien vuodesta 2008 ja finanssikriisistä. Tämäkin on osa systeemiä, että julkisen menot kasvavat lamakausina, eikä se kerro siitä, että sitä rahaa tuhlattaisiin enemmän. Rahan tarvitsijat vaan lisääntyvät lama- aikoina reippaasti.

Mutta julkisella puolella on kyllä tehostamisen varaa. Velvoitteita on lisätty hyvinä vuosina ihan liikaa, ja niitä on varaa purkaa.

 

[Toejoen Veikko]

No, yritin kyllä tuossa viestissäni mahdollisimman selkeästi kuvata sitä, miksi tälläinen jako on mahdoton tehdä. Yksityinen ja julkinen kulutus ovat täysin nivoutuneita toisiinsa. Eikä voi ajatella, että julkinen sektori olisi puhtaasti yksityistä kulutusta rajoittava, koska investoinnit ja käyttökulut esimerkiksi puolustukseen, sairaanhoitoon ja koululaitokseen olisi joka tapauksessa tehtävä.

Jakolinjojen sisältä löytyy joka tapauksessa tarkasteltavia alakohtia, jotka eivät ole yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta primääreitä, eikä niiden tarpeellisuutta ole myöskään merkittävästi osoitettu.

Mutta jotta itse otsikon aiheeseen säästökohteista.
Ylen lakkauttaminen
Kuntien karsiminen ja sitä kautta henkilöstön vähentäminen. Esim. Lapin väestöpohjalla sinne riittäisi yksi kunta.
Ammattiliittojen verovähennysoikeuden poistaminen.
Kehitysavun lopettaminen.
Tukien lopettaminen puhallinorkestereille, puolueiden nuorisojärjestöille yms.
Kouluverkon karsiminen. Esim. Satakunnassa joku Pomarkku tai Honkajoki, joissa molemmissa on alle 3 000 asukasta eivät voi kustantaa lukiota ilman muiden taloudellista apua.
Virkojen lakkauttaminen. Yksikään kunta ei tarvitse esim. kulttuurijohtajia. Tässä maassa ja sen kunnissa ja maakunnissa on ollut kulttuuria tuhansia vuosia. Ei tuohon tarvita välikäsiksi mitään virkamiehiä.
Julkisen puolen muiden työpaikkojen vähentäminen. Esim. kisahallissa on sunnuntaisin lipunmyyntipisteessä kaksi tai kolme palkattua henkilöä. Tuohonkin tehtävään riittäisi aivan hyvin yksi.
Julkisia vanhainkoteja voisi harkita keskitettävän edullisemman tonttimaan alueille.
Kirjastoverkon karsiminen. Helsingissäkin pärjättäisiin aivan hyvin puolta pienemmällä määrällä.
Toimeentulotuki on tarkoitettu niiille, jotka eivät pärjää. Esim. lapsilisistä voisi luopua. Kuten myös kotihoidontuesta ja omaishoidontuesta.

Tuossa muutama kohta.

 

[iki-ilves]

Ihme ja kumma. Löysin yhden yhden oikean esimerkin byrokratian tehostamisen säästöistä. Tämä ei ole konditionaalissa, vaan tulee oikeasti tapahtumaan:

Eli yhteiskunnan rahoja "säästyy" 75 miljoonaa euroa (=0,075 mrd e) kun toimeentulotuen myöntäminen siirretään kunnilta kelalle.

Säästyy sana on sen takia lainausmerkeissä, että vaikka byrokratiasta säästyy 75 milj e, niin etuukis ajaetaan ulos 100 milj e enemmän kuin ennen, koska toimeentulon alikäyttö vähenee, eli ihmisten ennakoidaan osaavan paremmin hakea heille kuuluvia etuuksia kelasta kuin kunnalta. Eli siis "säästö" valuu tukea tarvitseville, eli tukimenot lisääntyy 25 milj e. No, ainakin ihmisetn ostovoimas kasvaa, kun tukea tarvitsevat, pistävät saamansa rahat kulutuksen kautta kiertämään.

Tulee vaan mieleen, että pelkkä byrokratian tehostaminen ei pelkästään riitä, vaan tukiakin täytyy ihan aidosti vähentää!


"Lakiesitys toimeentulotuen perusosan siirtämisestä Kelaan hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015 eli viime torstaina: http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+358/2014 . Kela alkaa maksaa toimeentulotukea tammikuun alusta vuonna 2017, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien hoidettaviksi.

Kyseisen lain hallituksen esityksen (HE 358/2014) perusteluista löytyy lisätietoa taloudellisista vaikutuksista: https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140358#idp3013856 .

Lyhyesti: Kelan etuusmenojen ennakoidaan tämänhetkisen tiedon mukaan kasvavan noin 800 miljoonaa euroa vuonna 2017, mistä 75-100 milj. euroa johtuu toimeentulotuen alikäytön vähenemisestä, 16 milj. euroa täydentävän toimeentulotuen osien siirtymisestä perustoimeentulotuen puolelle, ja loput nykyisen toimeentulotuen perusosan etuusmenojen kasvusta.

Toimeentulotuen Kelalle aiheuttamien toimintakulujen loppusummasta en ole yhtä hyvin perillä kuin etuusmenoista. Hallituksen esityksessä mainitaan (19:s kappale hallituksen esityksen luvussa 5.3.), että asiakaspalvelun ja hakemusten käsittelyn vuosikustannukset olisivat 31 milj. euroa vuodessa, ja lisäksi maksuliikenteeseen ja tietojärjestelmiin kuluisi 0,75 + 0,6 milj. euroa vuodessa. Vertailun vuoksi (sama HE, luku 5.3., 7:s ja 8:s kappale) kunnissa pelkät palkkamenot toimeentulotukityössä oleville henkilöille ovat nykyisin noin 107 milj. euroa vuodessa."

 

[Stonewall]

Ylipäätään asiantuntijat ovat totaalisen erimielisiä siitä mikä olisi ideaalivelkaantumisaste. EU on asettanut valtion kokonaisvelan tavoitteeksi alle 50% BKT:stä. Toisaalta Japanilla luku on 229, jenkeillä lähemmäs 300% ja nousee. Se tiedetään, että Napoleonin sotien aikana Britannian velka ylitti 300% BKT:stä eikä siitä tullut ylipääsemätöntä ongelmaa maalle (toki se edelleen maksaa ko. sotaa varten ottettuja lainoja). Tutkijoiden mukaan paras talouskasvu saavutetaan kun velan osuus BKT:stä on välillä 100-300%. Näihin lukuihin nähden Eurooppalainen hysteriä kummastuttaa. Tietenkään asiassa ei ole saavutettu akateemistä yksimielisyyttä, mutta olisin taipuvainen arvioimaan, että vaikka pienillä talouksilla nuo rajat voivat olla isoja pienemmät, niin pientä ylireakointia Euroopassa harrastetaan. Ja sanoisin Suomen paniikkitunnelmia liioitteluksi. Epäilen jossain määrin VM:n virkamiesten asiantuntemusta. Hyvä, että velkaantumisen nopeutta seurataan, mutta jokin tässä ei täsmää.

 

[kristian]

Mä en kyllä näe noista kummastakaan mitään järjetöntä tai holtitonta kasvua. Esimerkiksi verotulojen osuus BKT:stä pysynyt melko tasaisesti samoissa lukemissa koko tuon tilaston ajan. Viimeisellä vuodella hyppäys, mutta viimeisin hallitushan kiristi myös verotusta, mikä näkynee tuossa.

Samoin julkisten menojen kasvu ollut kohtuullista, poikkeuksena 90- luvun lama ja nyt toinen piikki lähtien vuodesta 2008 ja finanssikriisistä. Tämäkin on osa systeemiä, että julkisen menot kasvavat lamakausina, eikä se kerro siitä, että sitä rahaa tuhlattaisiin enemmän. Rahan tarvitsijat vaan lisääntyvät lama- aikoina reippaasti.

Mutta julkisella puolella on kyllä tehostamisen varaa. Velvoitteita on lisätty hyvinä vuosina ihan liikaa, ja niitä on varaa purkaa.

Verotulojen kasvu korreloi suoraan valtionvelan kasvuun, ja BKT:tä (lue: julkisen sektorin palkkasummaa) ollaan nimenomaan kasvatettu velalla, joka on räjähtänyt vuodesta 2008.

Valtionvelan kasvukäyrä

Teollisuuden oikean nettoverokertymän kasvu (joilla julkiset menot ja palkat oikeasti maksetaan) on pienentynyt katastrofaalisesti. Tilanne on täysin sairas. Valtio ottaa velkaa lisää ja kasvattaa sillä verokertymäänsä ja BKT:tään.

90-luvun lamassa meillä oli vielä kansallisomaisuus ja teollisuus jäljellä. Tilanne on nyt paljon huonompi joka suhteessa. On aika vaikeaa kutsua tätä "suhdanteeksi", kun tuotanto ja yksityiset työpaikat häviävät koko ajan. Kotimarkkinalama ollaan saatu aikaiseksi täysin mielipuolisilla veronkorotuksilla.

Jos menoja ja verotusta ei saada nopeasti kuriin, Suomi on totaalisessa kusessa (ja Troikan holhouksessa) viiden vuoden sisällä.

Julkisten menojen vertailu EU-maissa

 

[Jymäkkä]

Olen samaa mieltä, että nykyisenkaltaisiin julkisiin palveluihin ei ole enää finanssikriisin jälkeen varaa. Syy velkaantumiseen on kuitenkin enemmän juuri yksityisen puolen kyykkäämisessä finanssikriisin jälkimainingeissa. Samoin kilpailukyvyn menetys johtuu nimenomaan teollisuuden liian korkeista palkoista, ei julkisen. Totta kai julkisen puolen palkkakehityksen on seurattava yksityistä, eli malttia tiedossa molemmille. Julkisen puolen syyllistäminen taloustilanteesta alkaa saada huvittavia mittasuhteita. Yksityisellä on myös vastuunsa yritystoiminnan mahdollistavalle yhteiskunnalle. Yhteisöveron alennuksen olemattomat vaikutukset työllisyyteen tai usein moraaliton veronkierto nyt esimerkkeinä. Julkiselta puolelta taas kaikki turhat tehtävät pois. Samoin julkisista varoista kustannettavat "yksityiset" palvelut.

 

[kristian]

VATT:n aiempi ylijohtaja, professori Reino Hjerppe kirjoitti viime torstaina, kuinka valtion ja kuntien palkat ovat vuoden 2005 jälkeen nousseet selvästi yksityistä sektoria nopeammin vuoteen 2013 mennessä. Yksityisen sektorin palkat nousivat kyseisenä aikana 28,6 prosenttia, valtion palkat 36,7 ja kunnallishallinnon palkat 31,2 prosenttia. Bruttokansantuotteen nimellinen kasvu oli samaan aikaan 22,4 prosenttia (HS 8.1.).Julkisesta sektorista on tullut palkkajohtaja.

Valtio jatkaa palkkajohtajana

Julkisen sektorin palkkojen pitää muodostua siitä, mihin niiden maksajilla (yksityisellä sektorilla) on varaa. Jyrki Katainen toteutti massiiviset julkisen sektorin palkankorotukset. Näissä raamisopimuksissa teollisuus seurasi mukana ja nyt kilpaillaan Saksan kanssa osin samoilla vientituotteilla, mutta tehdään ne 20-30% kalliimmalla.

Jos ei toteuteta sisäistä devalvaatiota tai Euroeroa, olemme ns. "fucked". Tähän kun lisää aivan järjettömät viime aikojen veronkorotukset, niin Suomea ollaan todella taitavasti ajamassa kohti konkurssia. Tällä menolla meillä ei ole mitään tervettä taloutta kohta jäljellä.

Kun jotain Lauri Ihalaista ja Antti Rinnettä kuuntelee, niin ei voi kuin ihmetellä, miten vähällä vasemmistolaisella järjellä tätä maata johdetaan. Molemmat puhuvat vain lisätuista ja lisä"resursseista" (lue julkisen sektorin lisämenoista), että valtio voisi työllistää paremmin. Neuvostoliitossa valtio loi työpaikat. Länsimaissa niitä työpaikkoja ja yrityksiä syntyy spontaanisti, kun valtio vain tajuaa pitää näppinsä erossa ja verotuksen kohtuullisena. Suomessa ollaan menty koko ajan päinvastaiseen suuntaan.

 

[Ruutiveijari]

Julkisesta sektorista on tullut palkkajohtaja.

Ainoastaan, jos palkkoja verrataan yhtenä massana keskiarvoina. Tukihenkilöstö tienaa julkisella yksityistä enemmän, asiantuntijat ja johtajat taas selvästi vähemmän.

Valtiotyönantaja-lehti

Pari lainausta linkin takaa:

"Suomessa julkisen sektorin työntekijä ansaitsee keskimäärin 91,4 % yksityisen sektorin ansioista. Ansioiden jakautumisessa on vaativuustasojen välillä kuitenkin huomattavia eroja."

ja:

"Myös Euroopan komissio on lokakuussa 2013 julkaisemassaan artikkelissa The Gap Between Public and Private Wages: New Evidence for the EU todennut Suomen olevan yksi niistä kuudesta EU-maasta, joissa palkkataso julkisella sektorilla - kuntasektori mukaan luettuna - on alempi kuin yksityisellä sektorilla."

 

[kristian]

Kun "Valitotyönantaja"-nimistä lehteä käytetään lähdetietona, voi olla varma, että saadaan objektiivista tietoa. :D

Samoin aivan poskettoman paljon paremmista lomaoikeuksistakaan ei tainnut paljon tuossa juttua olla.

Joka tapauksessa julkisen sektorin palkat ovat täysin ylimitoitettuja yksityisen sektorin maksukykyyn nähden. Se on ainoa asia, millä on isossa kuvassa merkitystä. Jossain vaiheessa tulee eteen joko palkkojen alennus tai isot irtisanomiset. AY-liikkeen toimintatavat tuntien veikkaan jälkimmäistä.

Kun maksajan kirstu on tyhjä ja lainahanoja tiukennetaan, niin kohta on vaikeaa vaatia.

 

[Jymäkkä]

Ei julkisen palkkojen tarvitse muodostua siitä, mihin on varaa. Myös palvelujen määrää voidaan vähentää, ja ihmiset maksavat loput sitten omasta pussistaan, jos niitä tarvitsevat. Jälkikäteen myönnän, että vuoden 2008 tupo meni metsään suurine julkisen puolen korotuksineen, muttatuo on oikeasti ainoa kerta, kun julkisella on saatu yksityistä parempi sopimus, eikä se ole julkisesta tehnyt palkkajohtajaa kuin ehkä juuri sopivasti valitulla ajanjaksolla. Valtion palkat erikseen, siellä puolella hieman samanlaista hyväveli- meininkiä kuin suuryritysten hallituksissa. Myös tehtävät valtiolla usein osaamista vaativaa asiantuntijatyötä, myönnettäköön. Ja teollisuuden huonoja sopimuksia nyt ei voi selittää jonkun toisen sopimuksilla.

 

[Stonewall]

Kestävyysvajeen määrästä ollaan kyllä kovasti erimielisiä, mutta toki sitä voi jonkin verran olla (eli en rohkenisi arvioida mikä se summa oikeasti on), mutta sen pienentäminen ei ole ollenkaan yksinkertaista. Yleisestihän kestävyysvajetta pyritään pienentämään veronkorotuksin ja menoleikkauksin. Tämä taas helposti aiheuttaa talouden syöksyä kuten Kreikassa on tapahtunut sen jälkeen, kun se sai lisärahaa. Parasta tietenkin olisi, jos samaan aikaan valtion tuloja saataisin lisää ja valtion menoja pienemmiksi. Voimakas menojen leikkaaminen tietenkin on pois kasvusta aiheuttaen talouden näivettymistä ja edelleen pieneneviä verotuloja ja voimakas velkaelvytys puolestaan voi lisätä lainanhoitokuluja. Eli aika kielikeskellä suuta on mentävä.

Lyhyellä tähtäimellä sanoisin, että veroja ei kannata nostaa ei laskea. Veikkaan kuitenkin, että jos jotain verotuksessa tapahtuu, niin kokonaisveroaste hivenen nousee. Parempi olisi jäädytttää kaikki indeksit kunnes tilanne paranee. Kovin koviin leikkauksiin ei voida mennä juuri nyt, kun kasvuprosenttimme on Euroopan lähes surkein, vain Kreikan talous kasvaa meitä hitaammin. Kaikkein helpointa olisi oikeasti vähentää sellaisista menoista, jotka eivät vähennä kotimaista kysyntää. Tyypillinen tämmöinen meno olisi kehitysyhteistyörahat. On sitten eriasia löytyykö tuohon poliittista tahtoa. Tuskin, vaikka se kieltämättä olisikin järkevää politiikkaa, vaikka määräaikaisena, jos asia on muuten vaikea hyväksyä.

Velkaelvytystäkin voisi käyttää työkaluna. Velkaa ei pitäisi ottaa lisää vaikkapa yleiseen veroasteen alentamiseen vaan korvamerkittyihin työtä luoviin projekteihin. Kaivoshankkeiden nopeuttaminen on ensimmäinen mieleen tuleva esimerkki tästä. Eli lisävelkaa vain sellaiseen investoimiseen, joka avaa tai nopeuttaa investointiketjuja.

Ns. sopeuttamisessa pitää olla varovainen. Esim koulutussektorimme alasajo johtaisi viimeisenkin etumme poistamiseen. Samaten terveydenhuoltomme on globaalissa vertailussa sekä tehokasta että edullista, joten ratkaisuilla ei saisi merkittävästi huonontaa tätä korkeaa tasoa eikä varsinkaan vaihtaa tehokasta julkista terveydenhuoltoa tehottomaan ja kalliiseen yksityiseen kuten vain yksityiseen terveydenhuoltoon nojaavissa maissa väistämättä tapahtuu.

Koska tämä on nuorallatanssia, niin ehdottomasti pitää käyttää kaikki keinot kuten lupaprosessien nopeuttaminen, investointipullonkaulojen poistaminen jne, jotta talous saadaan kasvu-uralle. Sopeuttamisessa helpointa olisi aluksi tyytyä indeksien jäädyttämiseen ml. palkankorotukset ja katsoa kuinka paljon ulkomaille maksettavaa rahaa voisi (määräajaksi) jättää maksamatta. Loput leikkaukset ovat poissa talouskasvusta, joten fakiirit saavat hakea kohteet, jossa ne koskevat vähiten.

 

[kristian]

Voisiko joku lopultakin eritellä, miten Suomi on "leikannut". Menot kasvavat sellaista 3-4 miljardin Euron vuosivauhtia koko ajan. Silti kaikki jauhavat, että leikattu on ja vyötä kiristetty. Väitän, että tämä on silkkaa paskapuhetta. Ainoa, mitä ollaan tehty, ovat teoreettiset menojen kasvun leikkaukset.

Nämäkin on ovat olleet pääasiassa veronkorotuksia. Suomen kieleen ollaan jotenkin ujutettu sellainen erikoisuus, että "sopeutus" ja "leikkaus" tarkoittavat samaa kuin veronkorotus. Väitän, että taas kusetusta.

Tämän hallituksen aikana julkiset menot ovat kasvaneet 10 Miljardilla. On ollut kyllä hurjaa sopeutusta tosiaan.

 

[Major Julli]

Siis tämähän naurettavan helppoa: leikataan kansanedustajien palkkoja, lopetetaan kehitysapu ja kaiken maailman Kreikkojen tukeminen. Lisäksi kaiken maailman taiteilijoilta apurahat pois. Kyllä tuosta useampi kymmenen miljardi kertyy.

 

[Jymäkkä]

Julkiset menot voivat kasvaa, vaikka leikattaisiinkin. Esimerkiksi työttömien määrän kasvu nostaa menoja vaikka korvausta leikattaisiin. Kyllä kunnallistaloudessa on oikeasti säästetty esimerkiksi kouluissa. Tämän hallituksen menoleikkaukset olivat vitsi. Katainen kyllä esitteli fantastisen miljardilistansa, mutta tuostahan kaatui lähes kaikki kohdat hallituksen viimeisinä viikkoina. Vain paljon parjatut työmarkkinajärjestöt saivat jotain aikaan eläkeuudistuksineen. Ja julkisen menojen kasvusta vielä, että tämä siis lama-aikana normaalia, kun kaikki työnsä menettäneet tulevat julkisen puolen elätettäviksi. Julkisella näitä ihmisiä ei voi saneerata.

 

[TDM]

Siis tämähän naurettavan helppoa: leikataan kansanedustajien palkkoja, lopetetaan kehitysapu ja kaiken maailman Kreikkojen tukeminen. Lisäksi kaiken maailman taiteilijoilta apurahat pois. Kyllä tuosta useampi kymmenen miljardi kertyy.

Tämähän oli huumoria, mutta häiritsee tosi paljon että en voi olla ihan varma.

Suoraan persujen vaaliohjelmasta, säästöpotentiaali lienee muutaman sadan miljoonan tasolla.

 

[Realcowboy]

Iiro Viinasen kuuden miljardin euron leikkauslista. (Iltasanomat.fi)
Tulisiko näistä yleislakko: "Työttömyysturvasta 500 miljoonaa, porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus on 200 miljoonaa, sen joutaa poistaa."
Ja näistä traktorimarsseja ja lantaa kaupunkien kaduille: "Maataloustuista lähtee 400 miljoonaa. Maksamme Euroopassa toiseksi eniten omista varoista maataloustukia Ranskan jälkeen, Viinanen kertoi."

 

[Fremont]

"Maataloustuista lähtee 400 miljoonaa. Maksamme Euroopassa toiseksi eniten omista varoista maataloustukia Ranskan jälkeen, Viinanen kertoi."

Kertoo enemmän Viinasen logiikasta kuin Suomen suurista maataloustuista, nimittäin näille muille kun maksetaan siitä "meidän" (lue EU) yhteisestä potista. Vittu mitä populismia taas...

 

[Major Julli]

Edelleenkin puhdas leikkaaminen tai puhdas velanotto ei johda mihinkään hyvään. Eritoten en ymmärrä miten nuo tulonsiirtojen leikkaukset pelastavat maamme talouden. On outoa logiikka että veronalennus on hyvä, koska annettu raha kiertää kansantaloudessa ja maksaa itsensä takaisin MUTTA tulonsiirto on paha, koska se lisää valtionmenoja. Noin nyt nopeasti ajateltuna kun annat köyhälle satasen niin se on käytetty kuun loppuun mennessä kotimaassa, mutta kun annat keskituloiselle satasen niin hyvin monen tapauksessa se makaa pankissa nolla korolla tai käytetään ulkomaan reissulla.

Toinen juttu on sitten se että meillä turhia palveluja/alikäytettyjä palveluja/tehottomia palveluja ja ne pitää lopettaa/tehostaa välittömästi oli valtiontalouden tila mikä tahansa.

 

[erku]

Kertoo enemmän Viinasen logiikasta kuin Suomen suurista maataloustuista, nimittäin näille muille kun maksetaan siitä "meidän" (lue EU) yhteisestä potista. Vittu mitä populismia taas...

Ja suomalaisille viljelijöillekö ei EU:sta tukia anneta?

 

[Fremont]

Ja suomalaisille viljelijöillekö ei EU:sta tukia anneta?

Ja väittikö joku niin?
Koko tukijärjestelmä on susi, esim. suomalaisten hakuprosessi on tehty hankalaksi jo äärimmäisen lyhyen aikaikkunan vuoksi, siksi monet palkkaavat ulkopuolisen tukihakemuksen täyttäjäksi, itse olen kaksi hakemusta tehnyt.
Lisäksi tämä käsitys että tuki olisi jonkinlaista ilmaista rahaa on tietämättömien typerysten harhaluulo. Usein tuet jätetään hakematta juuri suuren työmäärän vuoksi, tuntipalkaksi maatalouden harjoittajalle saattaa tuen vaatimusten täyttämisen jälkeen jäädä pahimmillaan 5-6 euroa, ja ulkopuolisen palkkaaminen vaikkapa uuden aidan rakentamiseen menee jo rankasti tappiolle.

Koko systeemi pitäisi uudistaa täydellisesti, mutta sehän tietysti tarkottaisi Viinasten tai vastaavien eu-kumileimasimien kannalta suojatöiden häviämistä. parempi narista kansallisista touhuista.

 

[Carlos]

Olen samaa mieltä, että nykyisenkaltaisiin julkisiin palveluihin ei ole enää finanssikriisin jälkeen varaa. Syy velkaantumiseen on kuitenkin enemmän juuri yksityisen puolen kyykkäämisessä finanssikriisin jälkimainingeissa.

Tässä asiassa on nyt 2 erittäin isoa osaa. Ensimmäinen on se että koko länsimainen yhteiskuntamalli on ajanut itsensä totaalisen nurkkaan, jonka ainoa mahdollinen seuraus on yhä paheneva talouskurimus ja pikkuhiljaa pysähtyvä+rappeutuva yhteiskunta. Tästä ei toki haluta puhua koska se on niin ikävä asia käsiteltäväksi. Toinen osa on sitten se miten asioita hoitaa tässä tuhoon tuomitussa yhteiskuntamallissa. Tässä valtioiden välillä on eroja, on huonoja ja tosi huonoja, Suomi kuuluu lähinnä siihen jälkimmäiseen kastiin.

Mutta siis suurin ongelma koko länsimaalaisen elämäntyylin kannalta on se että se ei enää toimi. Se toimi hyvin niin kauan kuin oli teollinen vallankumous ja sen päälle maailmansodat, ja niiden päälle valtava jälleenrakennusurakka. Sitten kun se oli "valmis", niin alettiin ylläpitää ja siitä lähti alamäki. Länsimainen malli ei toimi vakaassa ympäristössä, se vaatii kasvua, mielellään rajua sellaista, toimiakseen. Vakaassa tilanteessa missä on nyt oltu jo liian kauan nähdään miten käy, kaikki ovat totaalisen p.a, ainoa millä nitisevät kipsilevyseinät pysyvät edes huterasti pystyssä on kestämätön velanotto.

Miten yhteiskunta on tähän ajautunut on myöskin erittäin monisävyinen ongelma, mutta pääongelma on "päättäjien" poliittinen teatteri yhdistettynä ihmisen luontaiseen mukavuudenhaluisuuteen. Sen lisäksi läntinen maailma on jo "valmis", mikä on iso ongelma. Tämä sama ongelma on täysin simuloitavissa vaikkapa pelaamalla Civilizationia. Aluksi kaikki on mahdollista, hyviä maa-alueita on tarjolla vaikka kuinka, on hirveästi kaikkea mitä pitää rakentaa, luoda infrastruktuuria, huomio kohdistuu muutaman yksitäisen kaupungin hyvinvointiin. Välillä tulee sotia ja vaikkamitä, elämä on dynaamista.

Sitten loppuvaiheessa kaikki mahdollinen mitä voi rakentaa on jo rakennettu, kaupunkeja on kymmeniä ellei satoja, sotia ei enää oikeastaan syty, ja hallitsijan huomio menee Enterin paineluun, tilastojen väsyneeseen seurailuun, ja yksittäiset kaupungit saavat huomiota vain jos siellä syttyy kapina tai joku hyökkää sinne. Kaikki on säädeltyä ja kontrolloitua.

Vähän sama tilanne on nykypäivänä tosielämässä. Jos joku halusi ostaa pätkän parhainta merenrantaa 100-200 vuotta sitten, se ei maksanut juuri mitään, ja sitä oli tarjolla paljon. Sait rakentaa ihan mitä tahansa ihan mihin kohtaan tahansa tonttiasi, kaikki siihen liittyvä kuten parhaaksi näet. Yritäppä nyt. Ei tarvitse edes selittää mutta eipä onnistu. Maalaiskylä kasvoi, ja tarvitsi koulun. Se rakennettiin ihan paikallisin voimin, ilman mitään tukea tai lupaa mistään kunnalta tai valtiolta. Sitten kylä kasvoi lisää, tarvittiin isompi koulu - se rakennettiin myös!

Mites sitten vielä ennenmuinoin, vaikka yrityksen perustaminen. Helppoa ja nopeaa, markkinarakoja oli loputtomiin, tietotaito olematonta, työvoima halpaa, mikään ei estänyt vaikkapa tulevaa autotehtailijaa aloittamasta autotallissa ja siitä nopeasti ponnistamaan isommaksi. Nykyään ei ole enää mahdollista. Käsityöläis-ammatteja oli paljon, käden taito oli arvossaan, töitä tehtiin paljon, jne. Finanssielämä oli ihan toiselta planeetalta, pörssit nousivat ja laskivat ihmis-treidareiden käsissä, rahoille sai korkoa, lainaaminen oli kallista, taivas oli rajana, asuntomarkkinoissakin oli joku järki.

Nyky-yhteiskunta on tilanteessa jossa työnteolla ei voi enää rikastua, mitään ei ole varaa / ei kannata ostaa, asutaan rappeutuvissa kaupungeissa joissa hiljalleen rappeutuva infrastruktuuri, ainoa mikä enää kasvaa on velka, ja ainoa mikä pitää ihmisiä liikkeellä on ruoan hankkiminen pöytään ja ulosottomiehen pelko (=lainojen hoito). Niin ja ehkä se että onko iPhone7 cool, ja ostaako naapuri sen ennen mua. Ja mitä uusia insta-ideoita on tullut.

Ollaan tilanteessa jossa hoidetaan isoa ulkoilma-museota, eikä siihen oikein ole varaa, mutta pakko on jatkaa näin kun mitään muutakaan ei osata. Yleensä tässä vaiheessa siinä Civilization-pelissä aloitetaan alusta uusi peli, koska vanha ei enää kiinnosta. Kukahan painaisi meille sitä reset-nappia?

 

[kahden suunnan sentteri]

Niin, alkaahan se olemaan tiensä päässä tämä jatkuvan kasvun pyramidipeli jossa kaikki tuotantovälineet on jaettu ja varallisuus kasautuu pyramidin huipulle, keskiluokka väistyy vanhan kunnon aristokraattisen luokkayhteiskunnan tieltä, ympäristö tuhoutuu, ja ylläpitääkseen tätä kehitystä jonka kasvuvauhti on edelleen kaksinkertaistuminen luokkaa 15-20 vuoden välein, saavat yksityiset liikepankit myöntää lainaa (=luoda uutta rahaa) aivan liian löysästi reaalitalouden vaatimuksiin nähden joka ylikuumentaa taloutta ja on taas tämän viimeisimmänkin pitkähkön notkahduksen aiheuttanut.

Tämä on kuitenkin liian iso ongelma käsitettäväksi, joten pähkäillään nyt sitten vaan keneltä leikataan. Kun niin ne aristokraatit käskee tehdä.

 

[Ahar]

Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta tällaisenkin taulukon tuolta Uuden Suomen sivuilta löysin:

http://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/artikkelikuva_std/kuvat/akavan_dia1.jpg

Aika harvojen osalle jää valtion verotuottojen kasvattaminen.

 

[mjr]

Ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta tällaisenkin taulukon tuolta Uuden Suomen sivuilta löysin:

http://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/artikkelikuva_std/kuvat/akavan_dia1.jpg

Aika harvojen osalle jää valtion verotuottojen kasvattaminen.

Kannattaa kuitenkin muistaa kulutusverojen merkittävä osuus, ja siinä on kysymys kaikkien maksamasta "tasaverosta".

Anyway, se mikä tässä kestävyysvaje-keskustelussa on hieman hassua, on se, ettei kestävyysvajeella itsessään ole tekemistä nykyisen (kysyntä)taantuman kanssa. Se on hyvä korjata, mutta sen korjaaminen ei missään tapauksessa vaikuttaisi kysyntään positiivisesti - pelkästään karsiminen vaikuttaisi itse asiassa huomattavan negatiivisesti. Ei tietenkään ole mikään ihme, että puhutaan asian vierestä - viimeisten 8 vuoden talouspoliittinen keskustelu on lähes kokonaan käyty asian vierestä: eurokriisi esim. esiteltiin kansalle ihan omalaatuisen vääristyneessä valossa, ja minulle jäi mielikuva esim. Hesarin pääkirjoittajista, etteivät ihan oikeasti tajunneet missä mentiin. Tuskinpa siis tajuavat nytkään. Ihmeellisiä aikoja elämme.