Mainos

Suomi nousuun – mistä revitään rahat 10 mrd kestävyysvajeeseen?

  • 14 426
  • 101
Siis tämähän naurettavan helppoa: leikataan kansanedustajien palkkoja, lopetetaan kehitysapu ja kaiken maailman Kreikkojen tukeminen. Lisäksi kaiken maailman taiteilijoilta apurahat pois. Kyllä tuosta useampi kymmenen miljardi kertyy.
Juuri näin. Hesarissa:

"Soini ei täsmentänyt Helsingin Sanomille, mistä perussuomalaiset leikkaisi 2-3 miljardia euroa.

Hän luetteli jo aiemin mainitut kehitysavun, maahanmuuton, "ulos virtaavan sosiaaliturvan", "tehottomat yritystuet", tuulivoiman syöttötariffit sekä leikkauksen Suomen EU-maksuihin.

Ainoa varsinainen kynnyskysymys on uusien tukipakettien myöntäminen Kreikalle. "
 
Viimeksi muokattu:
Samoin kilpailukyvyn menetys johtuu nimenomaan teollisuuden liian korkeista palkoista, ei julkisen.
VATT:n aiempi ylijohtaja, professori Reino Hjerppe kirjoitti viime torstaina, kuinka valtion ja kuntien palkat ovat vuoden 2005 jälkeen nousseet selvästi yksityistä sektoria nopeammin vuoteen 2013 mennessä.
...
Näissä raamisopimuksissa teollisuus seurasi mukana ja nyt kilpaillaan Saksan kanssa osin samoilla vientituotteilla, mutta tehdään ne 20-30% kalliimmalla.
Hetkinen. Jos siitä huolimatta, että julkisen sektorin palkoissa on ilmaa, on kaiken työn hinta keskimäärin Suomessa samalla tasolla kuin Saksassa, niin eikö silloin erityisesti teollisuustyön hinnan pitäisi olla edullisempaa kuin Saksassa? Vai onko siellä julkisen sektorin palkkojen suhteellinen osuus vielä suurempi kuin täällä?

Epäilenpä, että tuo 20-30 % on hatusta heitetty luku, vai liekö tullut lyöntivirhe ja vahingossa nollat ykkösten perään.

Työtunnin hinta: Suomi 32,3 euroa, Bulgaria 3,8 euroa - Talous - Verkkouutiset

Kokoomus toki ymmärrettävistä syistä vertaa mieluummin Suomea (32,3 e / h) Bulgariaan (3,8) kuin Saksaan (31,4) tai Ruotsiin (37,4).
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Aika turhaa jankuttaa samoista asioista, mutta kerrataan nyt vielä kerran.

Suoraan EKP:n tilastoista:

Julkiset menot:

Saksa: v. 2000 923,4 miljardia euroa, v. 2013 1223,2 miljardia euroa, kasvu 32 %
Suomi: v. 2000 63,9 miljardia euroa, v. 2013 116,0 miljardia euroa, kasvu 77 %

Julkisen sektorin kokonaispalkkasumma :

Saksa: v. 2000 169,8 miljardia euroa, v. 2013 208,9 miljardia euroa, kasvu 23 %
Suomi: v. 2000 17,3 miljardia euroa, v. 2013 28,4 miljardia euroa , kasvu 64 %

Teollisuus on seurannut raamiratkaisuissa julkisen sektorin palkkakehityksen perässä. Mistäköhän johtuisi, että vienti ei vedä ja että tuotanto katoaa? Se ei ole mitään mutua, vaan ihan karua faktaa.

Laitetaan nyt tämä vielä. Ikäviä tosiasioita, joiden eteen tullaan heti, kun lainahanoja laitetaan soukemmalle.

Suomen julkisten menojen osuus EU:n korkein

Tästä puolestaan näkee, millä julkisen sektorin palkka- ja tulonsiirtoporsastelu ollaan maksettu, kun teollinen tuotanto on poistunut maasta.

Valtionvelka

Tästä näkee hyvin NOKIA-klusterin katoamisen.

Korkean teknologian vienti

Menoihin tuon klusterin katoaminen ei ole vaikuttanut mitenkään. Päinvastoin. 10 viime vuoden aikana julkisen sektorin menot ovat kasvaneet 76 Miljardista 118 Miljardiin. Vauhti hakee vertaistaan vain Kreikasta.

Jos tosiaan kuvittelee, että nämä velka- ja veronkorotusorgiat julkisen sektorin porsastelun rahoittamiseksi jatkuvat vielä kauankin, täytyy olla aika vahvassa denial-tilasssa. Muutama vuosi voi vielä mennä.
 
Viimeksi muokattu:
Aika turhaa jankuttaa samoista asioista, mutta kerrataan nyt vielä kerran.
Ei tämä spämmi nyt valaissut yhtään. Julkinen ja yksityinen työ yhdessä ei sen kalliimpaa kuin Saksassa, vaikka julkinen työ täällä sinun mukaasi tosi kallista. Kuitenkin väität, että vientituotteiden tekeminen maksaa täällä 20-30% enemmän kuin Saksassa. Mistä tämä ero sitten tulee kun työn hinnasta se ei tule? Vai onko niin, ettei tällaista hintaeroa olekaan?
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Se on sillä tavalla viehättävää, että AY-liikkeen ja vasemmiston julkaisemissa tutkimuksissa Suomi on aina kilpailukyvyltään aivan maailman huippua ja työn teettäminen on täällä halpaa... samoin tuotteet laadukkaita.

Tällaisista lauseista ilmeisesti ammennat tietoasi:

Tutkimuksessa vertailtiin myös sivukulujen ja palkan osuutta työvoiman kokonaiskustannuksista. EU-alueella sivukulut kattavat keskimäärin 24,4 prosenttia työvoimakustannuksista. Suomessa luku on 22,2 prosenttia.

Silkaa valetta. Sivukulujen osuus on todellisuudessa 30,5% luokkaa jos laskee 10% mukaan lomarahat...Vai pitäisikö nyt olla 32,2%? Niistä laskelmista puuttuvat järjestäen myös mm. lakisääteiset vakuutusmaksut.

Anders Borg ja Nalle Wahlroos ovat sanoneet suoraan, että Suomessa ei kannata tehdä kohta enää mitään. Ja jos katsottaisiin vasemmistopropagandan sijaan taloudellisia tosiasioita, niin huomaisimme, että yritykset ja vientieollisuus äänestävät koko ajan jaloillaan ja teollisuuden verokertymä on kroonisessa laskussa. Outoa, vaikka kilpailukykymme on niin hyvä, eikö totta?
 
Se on sillä tavalla viehättävää, että AY-liikkeen ja vasemmiston julkaisemissa tutkimuksissa...
...
Tällaisista lauseista ilmeisesti ammennat tietoasi....
...
Anders Borg ja Nalle Wahlroos ovat sanoneet suoraan, että Suomessa ei kannata tehdä kohta enää mitään. Ja jos katsottaisiin vasemmistopropagandan sijaan taloudellisia tosiasioita, niin huomaisimme, että yritykset ja vientieollisuus äänestävät koko ajan jaloillaan ja teollisuuden verokertymä on kroonisessa laskussa. Outoa, vaikka kilpailukykymme on niin hyvä, eikö totta?
Eli kun Euroopan komission alaisen Eurostatin tulokset työn hinnasta eivät miellytä, ne ovat vasemmistopropagandaa eivätkä lainkaan vertailukelpoisia.

Noh, lukitaanko sitten vastaus, että sun mielestä 10 %-yks. Eurostatin arviota suuremmat työvoiman sivukulut tekevät Suomen teollisuuden vientituotteiden valmistuksesta 20-30% kalliimpaa kuin Saksassa? Vai miten?

En ole sanonut että kilpailukyky olisi hyvä, olen tässä vain sen jäljillä että mistä huono kilpailukyky johtuu. Sinä esität, että työvoiman hinnasta, vaikka todellisuudessa syyt ovat muualla.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Toivottavasti et pahastu, mutta Anders Borgilla lienee hieman enemmän näyttöjä kuin Sinulla. Uskon mielummin Anders Borgia, Nalle Wahlroosia, Keith Silverangia ja Sixten Korkmania. Heidän arvionsa Suomen kilpailukykyvajeesta ovat vaihdelleet 15-30% välillä.

HS:
Ruotsin entinen rahaministeri Anders Borg yllättyi: "Suomi on hyvin vaikeassa tilanteessa"


Erityisen huolissaan Borg tuntuu olevan Suomen kilpailukyvystä. Suomen kustannustaso on tällä hetkellä käytännössä 15–20 prosenttia korkeampi kuin Saksassa tai Ruotsissa,

Sinä voit kyllä edelleen jatkaa omalla linjallasi. Ole vahva Uskossasi.
 
Toivottavasti et pahastu, mutta Anders Borgilla lienee hieman enemmän näyttöjä kuin Sinulla. Uskon mielummin Anders Borgia, Nalle Wahlroosia, Keith Silverangia ja Sixten Korkmania. Heidän arvionsa Suomen kilpailukykyvajeesta ovat vaihdelleet 15-30% välillä.
"Montaks peliä oot valmentanut..."

Ei tuossa lainauksessa (Borg Suomen kilpailukyvystä) mikään ole ristiriidassa minkään esittämäni kanssa. Minä yritän päästä nyt siihen, missä määrin työvoimakustannukset ovat syynä kilpailukykyvajeeseen. Minun teesini on, että toisin kuin sinä annat ymmärtää, työn teettämisen hinta ei ole taustatekijä. Ei Anders Borg'kaan väitä että olisi.

Eurostatin mukaan työn hinta on noudatellut samaa kehitystä kilpailijamaiden kanssa:
File:Labour costs per hour in EUR, 2004-2014 whole economy excluding agriculture and public administration.png - Statistics Explained

Ja sama kuvana:
http://i.imgur.com/qzDL4o0.jpg

Sama pätee teollisuustyön hintaan:
File:Labour costs per hour in EUR, breakdown by economic activity 2014.png - Statistics Explained

Samaa on jauhettu jo pitkään ( Viimeinen wahlroos sammuttaa valot | Tieto&trendit blogi ) mutta innokkaimmat kauppalehden foorumin spämmerit vielä näköjään pitävät myyttiä yllä.
 

kristian

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK - Muita ei oo
Mikä tämän foorumin erottaa Kauppalehden foorumista, on se, että täällä sorrutaan välittömästi Suomi24-tasoiseen ad hominemiin, kun faktat eivät vastaa omia toiveita. Ja ylipäätään se, että kutsut minua "spämmerksi" on aika huvittavaa. Minä olen liittynyt Jatkoaikaan yhdeksän vuotta ennen sinua, vuonna 2001.

En viitsi vääntää enempää, kun paksumpaa rautalankaa ei löydy. Neuvoksi voin antaa sen, että tutustu Suomen tämän hetkisiin todellisiin talouslukuihin - ja erityisesti yksityisen sektorin nettoverokertymän kehitykseen. Varmaan ymmärrät velalla ja ryöstöverotuksella aikaansaadun verokertymän kasvun ja terveen nettoverokertymän välisen eron. Ne luvut ovat järkyttäviä. Valitettavasti todellisuutta eivät mitkään "tutkimukset" muuksi muuta.

Hyvää päivänjatkoa.
 
Viimeksi muokattu:
En viitsi vääntää enempää, kun paksumpaa rautalankaa ei löydy. Neuvoksi voin antaa sen, että tutustu Suomen tämän hetkisiin todellisiin talouslukuihin ja yksityisen sektorin nettoverokertymän kehitykseen. Ne ovat järkyttäviä ja niitä eivät mitkään "tutkimukset" muuksi muuta.
Rautalankaa mistä? Kyllä tuo madonlukulitaniasi on jo käsitelty moneen otteeseen, sen annan mennä toisesta korvasta ulos, Kunhan nyt vain oikaisin taas yhden paikkaansapitämättömän löysän heiton (#58) eikä sinulla näytä siihen mitään vastaansanomistakaan olla.
 

sekolust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна, Lostedt, Ben-Amor
leikataan kansanedustajien palkkoja

Mä melkein haluaisin tuplata tuon liksan. Toisaalta vastapainoksi sitten kansanedustajien lukumäärästä voisi leikata puolet pois. Palkkakulut pysyisivät samana, progression kautta noista saattaisi palautua aiempaa enemmän, kiinteät kulut (taksit, avustajat, jne.) tippuisivat ja samaan aikaan tuonne voisi hakeutua pätevämpää väkeä. Lisäksi yhden ehdokkaan toiminnalla olisi suurempi vaikutus, jolloin esimerkiksi läsnäolo tai asioihin perehtyminen saattaisi olla nykyistä paremmalla tasolla. Toki kun Suomessa ollaan, niin suuret säästöt saadaan puolimattalla liksa ja kansanedustajien määrä. Siinä sitten ihmetellään kun nämä dankoivulaaksot ja teuvohakkaraiset tappelevat kännissä ja ulisevat kilpaa.
 

Major Julli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Puttosen, Järvelän ja Ranniston potkut
Tiedoksi niille jotka eivät vielä hiffaanneet, tuo Jullin lista oli sarkastinen parodia persujen säästölistoista.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
No ainakin tämä esimerkillinen ay-politiikka merenkulun puolella avittaa taas maatamme uusiin korkeuksiin. Lisäksi siinä vielä pidetään tavallisia suomalaisia pääsiäisen kunniaksi panttivankeina tilanteen ratkaisemiseksi. Todella arvostusta herättävää toimintaa.
 

kapa76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
....Järkeviä teollisia investointeja pitäisi tukea kaikin voimin. Nyt on julkistettu kolme mittavaa selluhanketta (Äänekoski, Kemijärvi, Kuopio), joista kaksi ensin mainittua ovat minun silmiini todennäköisimmin toteutuvat. Metsäala on yksi niitä harvoja aloja, jolla Suomella on raaka-aineiden ja osaamisen puolesta etuja muihin maihin. Lisäksi se on merkittävä työllistäjä - raaka-ainekäsittelyyn ja tehtaisiin työllistyvä porukka on suurelta osin niitä, jotka eivät työllisty seksikkäämmille high-tech-aloille. Kerrannaisvaikutukset työllistävät lisää. Tuotannossa syntyvä energia korvaisi ulkomailta tuotua energiaa...

Täyttä asiaa. Pitäisi keskittyä siihen mitä löytyy ja osataan. Nykyään se kellä on raaka-aineet, se hallitsee. Tässä on suomalaiset vahvuus metsäsektorilla. Hyvin hoidetut havupuumetsät (Pitkäkuitusellu) missä infra on todella hyvässä kunnossa jos vertaa jonnekin muualle. Raaka-aine saadaan nopeasti ja tehokkaasti kulkemaan. Jos esim. Venäjälle tekee sellutehtaan on investointikustannukset n. kolmikertaiset kun kaikki vähän päin helvettiä.

Itse uskon että noista Huerzon listaamista hankkeista toteutuu kaikki, ehkä Kuopio siirtyy vähän pohjoisemmaksi Kainuuseen.

Edit: Ja juu, tämä piti vielä laittaa: Linkki TEM:n sivuille metsätukiuutiseen: Työ- ja elinkeinoministeriö - Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalle 32 miljoonaa euroa energiatukea hyvä hyvä.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Täyttä asiaa. Pitäisi keskittyä siihen mitä löytyy ja osataan. Nykyään se kellä on raaka-aineet, se hallitsee.
Jep. Minun on helkkarin vaikea ymmärtää miksi Suomi ei luota vahvuuksiinsa ja tue (poliittisesti) metsäalan teollisia investointeja? Sellukuidusta on kehitetty vaatetukseen kelpaavaa viskoosia (uusi, kemiallisesti kevyt menetelmä) ja nanoselluloosasta on kehitetty jopa rautan lujempaa. Ei tarvitse olla Einstein tajutakseen mitä mahdollisuuksia alalla on. Ei siis puhuta pelkistä pakkausmateriaaleista, vaan uusista "bulkkituotteista", jotka ovat vielä nyt laboratorioasteella.

Ensin on kuitenkin rakennettava valmiiksi iso määrä raaka-ainekapasiteettia, koska jalostusinvestoinnit on fiksua tehdä sellutehtaiden läheisyyteen. Uusissa sellutehtaissa puhutaan kuitenkin 20-40 vuoden projekteista. Jos kilpailevat maat tuottavat perussellun, rakentuu Suomen haikailema isomman jalostusarvon tuotantokoneisto näihin maihin. Pitkäkuituinen sellu saadaan markkinoille kaupaksi sellaisenaan (isot tehtaat ovat kilpailijoiden pieniä tehokkaampia), joten jos ne uudet innovaatiot eivät iske heti läpi, ei käsiin jää kuitenkaan arvotonta kuonaa.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Julkinen sektori ostaa osa 892354

HS: Vihdoin junaan netistä lippuja öisin - pieni uudistus maksaa VR:lle 2,7 miljoonaa - Tivi

"
. Yhtiö teetti Accenturella muutama vuosi sitten lipunmyyntijärjestelmän. Nyt siihen halutaan lisää ominaisuuksia. VR:n on pakko kääntyä taas Accenturen puoleen, koska kenelläkään muulla ei ole pääsyä lippujärjestelmän koodiin.

Lehden mukaan lipunmyyntiä halutaan muuttaa siten, että matkalippuja voi ostaa myös öisin. Tämän muutoksen tekemisestä Accenturelle maksetaan 2,7 miljoonaa euroa. Toimittajaloukussa ostajan neuvotteluasema hintakeskusteluissa on heikko, koska vaihtoehtoja on vain kaksi: maksa tai ole ilman.

Tämä ihan vaan muistutuksena elinalepomäille ja muille idealogisille hulluille jotka visioivat että parempi että julkinen sektori vaan ostaa palvelut ulkopuolelta. Jos tällä ostamisosaamisella lähtee tuonne seikkailemaan niin se tulee todella kalliiksi.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Julkinen sektori ostaa osa 892354

HS: Vihdoin junaan netistä lippuja öisin - pieni uudistus maksaa VR:lle 2,7 miljoonaa - Tivi



Tämä ihan vaan muistutuksena elinalepomäille ja muille idealogisille hulluille jotka visioivat että parempi että julkinen sektori vaan ostaa palvelut ulkopuolelta. Jos tällä ostamisosaamisella lähtee tuonne seikkailemaan niin se tulee todella kalliiksi.

Kuinka kalliiksi tulisi Suomi Oy:n oma nörttiosasto? Ehkä kannattaisi enemmin opetella ostamaan, kuin yrittää tehdä itse kaikki.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Sanoinko minä että tuon pitäisi koodata Punavuoren olevassa virastotalossa jossa virkamiehen statuksella jossain ELY-keskuksen resurssipoolissa olevat 1342 application specialistia ja system analystia koodaa?

Kaikkea tarvitse tehdä itse, mutta kyllä sen verran teknologia- ja kokonaisarkitehtuuriosaamista pitää olla että pystyy ostamaan ja mittaamaan sitä mitä saa mistä maksaa.

Se että VR on kossahtanut tuollaiseen toimittajaloukkuun kertoo karua kieltä, että siellä ei ole tajuttu edes pikkuisen alusta.

Kun ostamisosaaminen on tuota tasoa niin elinalepomäkien visiot voivat tulla ihan saatanan kalliiksi. No, onhan se tietynlaista elvytystä kun julkissektorin ympärillepyöriville firmoille tungetaa miljoona euroa tonnin työstä.
 

Footless

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Kun ostamisosaaminen on tuota tasoa niin elinalepomäkien visiot voivat tulla ihan saatanan kalliiksi. No, onhan se tietynlaista elvytystä kun julkissektorin ympärillepyöriville firmoille tungetaa miljoona euroa tonnin työstä.
Jep, eihän tuossa touhussa ole mitään järkeä. Tässäkin kuitenkin kyseessä on yritys, en edes osaa kuvitella miten päin helvettiä kuntatasolla homma hoidetaan, kun päätöksiä ovat tekemässä kansan valitsemat valtuutetut. Helsingissähän perustettiin kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto, joka yrittää valvoa tuota touhua. Kaupunginhallitus hyväksyi reilu viikko sitten tietotekniikkaohjelman, jonka mukaan: ”Kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.” Otso Kivekäs vetää tuota jaostoa ja hänen blogistaan tuokin lainaus. Tuo jaosto saattaa tulevina vuosina säästää kaupungin varoja kohtuullisen paljon. Kivekäs on ammatiltaan ohjelmistoarkkitehti ja muutenkin jaoston jäsenillä on melko pätevät CV:t tuohon hommaan. Tietotekniikkajaosto ei varsinaisesti ole innoissaan Apotista ja ilmaisikin huolensa sen valmistelusta.

Vastaavan tyyppistä jaostoa varmasti kaivattaisiin muissakin kunnissa ja varmasti ihan valtion tasollakin.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Taloudelliset ongelmamme eivät johdu kestävyysvajeesta (mikä toki on korjattava) vaan kysynnän ja sitä kautta investointien vähyydestä. Meidän tulee korjata kestävyysvaje, mutta kysyntätaantumassa ei missään tapauksessa tule leikata julkista kokonaiskysyntää (ja siten entisestään syventää taantumaa) vaan vajeen eliminoinnista saatu lisätila on käytettävä merkittäviin julkisiin investointeihin. Tämä opittiin jo 1930-luvulla, mutta nyt on retro muotia vähän joka paikassa, eli ollaan päätetty, etteivät makrotalouden lainalaisuudet enää ole voimassa, ja ettei tarvitse enää perustella kansantaloustieteen metodein vaan mutun ja anekdoottien varassa. Näissä vaaleissakin käydään keskustelua lähinnä vain siitä kuinka tyhmää politiikkaa halutaan harrastaa, ei siitä että harrastettaisiinko järkevää tai tyhmää talouspolitiikkaa. Tässä tulee menemään pitkähkö aika ennenkuin empiria taas voittaa ideologian. Historiasta emme näköjään kovin pitkäksi aikaa opi yhtään mitään.

Sinulla arvon mjr on selvästi syvällinen tietämys yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioista, joten ihan vilpittömästi tiedustelen oletko ottanut näissä puheissasi empiriasta ja taloudellisista lainalaisuuksista huomioon mahdollisuuden sekulaarisesta stagnaatiosta? Tämän mahdollisuudenhan ottaa vakavasti muistaakseni kovin arvostamasi nobelisti Paul Krugmankin. Tässä Krugmanin mietteitä alkaen sivulta 61. Lopussa jopa Krugman esittää kysymyksen, onko sekulaarisen stagnaation tilanteessa olemassa taloudellisesti kestävää tapaa kysynnän tukemiseksi. Samoin hän toteaa, että makrotalouspoliittisia käsityksiä on syytä miettiä uudelleen. En siis väitä, että Krugman tyrmää elvytyksen tms. eikä hän näin teekään. Hän kuitenkin kysyy kysymyksiä asioihin, jotka ovat sinun mukaasi täysin selviöitä. Tämä panee ajattelemaan, että ehkä asiat eivät ole niin selviä, kuin mitä niiden esität olevan.

Minulla aina vähän nousee karvat pystyyn kun joku oikeuttaa valtion toimintaa empirialla puhuttaessa makrotaloudesta. Mm. Leamer toteaa ymmärryksemme kausaalisuuksista makrotaloudessa (eli niistä mainitsemistasi makrotalouden lainalaisuuksista) olevan käytännössä nolla. Häntä lainaten Richard Green huomauttaa meidän olevan yhdennellätoista suhdannesyklillä toisen maailmansodan jälkeen. Tämä antaa meille 11 havaintoa makrotaloudesta kokonaisuutena. Tällaisessa tilanteessa empiriaan perustuvien totuuksien rummuttaminen on minusta todella kyseenalaista mutkien oikomista. Toivon, että luet linkittämäni tekstit ainakin mainituilta osin ennen kuin vastaat, mikäli ne eivät ole sinulle jo ennalta tuttuja. Kirjoittajat ovat sellaisia, joiden tekstit ovat lukemisen arvoisia ja lisäksi heidän kykynsä näiden asioiden selittämiseen ovat valovuosia omiani edellä. Viimeksi mainittu Green muuten puhuu myös siitä, että empiirinen data on vahvasti ristiriidassa neo-klassisen koulukunnan kanssa, mutta sopusoinnussa Keynesiläisyyden kanssa. Tästä huolimatta hän rehellisesti myöntää, että datan perusteella keynesiläisyyden oikeellisuutta ei voida todeta.

Linkit johtavat kuvatunlaisiin teksteihin taloudesta.
 
Kuinka kalliiksi tulisi Suomi Oy:n oma nörttiosasto? Ehkä kannattaisi enemmin opetella ostamaan, kuin yrittää tehdä itse kaikki.
Tuskin missään nimessä kalliimmaksi kuin nykyinen järjestely, mutta uusliberalisteille, joita sinäkin äänestät, se on aikanaan ollut liian kallista. On luultu, että kyseiset toiminnot yksityistämällä (Valtion tietokonekeskus 1996) samalla rahalla saadaan enemmän, mutta todellisuudessa se on vain synnyttänyt miljardiliiketoiminnan joka perustuu lähinnä paskan myymiseen ja kiristämiseen. Tänä päivänä valtion tietohallinnon juoksevat > 2 Mrd e/v. Syytä ei kuitenkaan, kuten kirjoituksestasi huomaa, haeta siitä kuinka paskan myynnistä ja kiristämisestä tuli yhtäkkiä mahdollista ja suorastaan julkis-it:n de facto standardi, vaan siitä ettei valtiolla osata ostaa. No ei tietenkään osata kun se osaaminen on aikanaan potkittu pois näihin kuppaajafirmoihin kun on voodoo-oppeja noudattaen luultu sen kannattavan.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... No ei tietenkään osata kun se osaaminen on aikanaan potkittu pois näihin kuppaajafirmoihin kun on voodoo-oppeja noudattaen luultu sen kannattavan.

Eli Suomi Oy ei pysty hankkimaan tätä osaamista muuten kuin rakentamalla lisää byrokratiaa? Olen todella hämmästynyt. IT-alan ammattilaiset ovat todella sitoutuneita työntekijöitä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sinulla arvon mjr on selvästi syvällinen tietämys yhteiskunnallisista ja taloudellisista asioista, joten ihan vilpittömästi tiedustelen oletko ottanut näissä puheissasi empiriasta ja taloudellisista lainalaisuuksista huomioon mahdollisuuden sekulaarisesta stagnaatiosta? Tämän mahdollisuudenhan ottaa vakavasti muistaakseni kovin arvostamasi nobelisti Paul Krugmankin. Tässä Krugmanin mietteitä alkaen sivulta 61.

Ensinnäkin olen puhdas maallikko. Kansantaloustieteestä kiinnostuin vasta, kun kiinnostuin Keynesistä 90-luvun alussa. Ja nimenomaan kiinnostuin ensiksi loistavana kulttuurihistoriallisena ja maailmankatsomuksellisena hahmona. Mutta olen siis perehtynyt keynesiläiseen ja myös vähän jälki-keynesiläiseen makrotalous-näkökulmaan (jonka osin jakavat myös melkoisen oikeistolaiset ei-keynesiläiset taloustieteilijät). Krugman on uuskeynesiläinen, hyvin, hyvin maltillinen ajattelija, ei mikään semi-kommunistinen ideologi. Tulkitset minusta hieman yksioikoisesti hänen reaktiotaan sekulaarisen stagnaation mahdollisuuteen - hän on spekuloinut siitä monessa yhteydessä, mutta ei selvästikään näe sitä minään esteenä suosittelemiensa toimien tehokkuudelle. Joille siis on paljonkin empiiristä tukea - luin nopeasti vain tuon ensimmäisen paperin, enkä löytänyt siitä mitään kovin vakuuttavaa pointtia tuon argumenttisi suhteen.

Jotenkin tuntui, että sanoma näissä tämäntapaisissa akateemisissa näkökulmissa on, että "joo, toimii käytännössä, mutta toimiiko teoriassa" - eli halutaan mikrotaloudellisten havaintojen yhtenäinen perusta makrotaloudellisille johtopäätöksille (jos tämän nyt hyvin karkeasti ilmaisisi). Nykyinen klassinen kysyntätaantuma on kuitenkin noudattanut juuri sellaista tapahtumakulkua, mitä keynesiläinen ja uuskeynesiläinen näkemys edellyttää: huolimatta jopa negatiivisista koroista ja rahan määrän valtavista lisäyksistä ovat investoinnit ja kysyntä pysyneet lamassa ja inflaatio on vähentynyt yhä lähemmäksi kohti deflaatiota. USA:n ja EU:n osittain merkittävät talouspoliittiset eroavaisuudet ovat myös tukeneet tätä käsitystä: perinteistä keynesiläistä tai postkeynesiläistä makrotaloudellista ajattelua enemmän (vaikkakin täysin riittämättömästi) noudattanut USA on pärjännyt merkittävästi euroaluetta paremmin.
 

kapa76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
.....Jep. Minun on helkkarin vaikea ymmärtää miksi Suomi ei luota vahvuuksiinsa ja tue (poliittisesti) metsäalan teollisia investointeja? Sellukuidusta on kehitetty vaatetukseen kelpaavaa viskoosia (uusi, kemiallisesti kevyt menetelmä) ja nanoselluloosasta on kehitetty jopa rautan lujempaa. Ei tarvitse olla Einstein tajutakseen mitä mahdollisuuksia alalla on. Ei siis puhuta pelkistä pakkausmateriaaleista, vaan uusista "bulkkituotteista", jotka ovat vielä nyt laboratorioasteella......

Olen vahvasti jälleen samaa mieltä.

Esim. Kemijärven sellutehdas suljettiin 2008 ja nyt 7 vuotta myöhemmin, *hymiö*, on vahvat suunnitelmat että se rakennetaan uudestaan, soutaa huopaa.

Poliittisen tuen antaminen vaatii taloudellisen syyn. Tarvittiin 2009 taloudellinen kyykkäys.

Seurasin tuota tapausta aikaisemmin. Suunnitelmat ovat nyt suht. samat, kannattavuus myös, kuten alueellinen pohjoisen kuitupuun "ongelma" = sitä pitäisi hyödyntää ja paljon. Ainoa mikä on eri, ilmapiiri.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös