Suomi Latviassa 2006

[molari]

Kyllä toi pronssi lämmittää paljon enemmän kuin hävitty finaali. Fakta on, että swedut olisi jyrännyt Suomen finaalissa aika tylysti ja sen jälkeen henkinen kipsi ikuisena häviäjänä ja pikkuveljenä olisi kasvanut entisestään.

Ikuisuuskysymys lienee, mistä helvetistä swedut taikoo kiekollisia maailmanluokan pakkeja liukuhihnalta, joita Suomella ei ole kuin muutama.

 

[Alkiolainen]

Kyllä toi pronssi lämmittää paljon enemmän kuin hävitty finaali. Fakta on, että swedut olisi jyrännyt Suomen finaalissa aika tylysti ja sen jälkeen henkinen kipsi ikuisena häviäjänä ja pikkuveljenä olisi kasvanut entisestään.

Aamen. Kyllä nämä kisat olivat Suomelle ilman muuta +-merkkiset, vaikka ennen kisoja odutukset itsellänikin olivat kovemmat. Loppuottelua katsellessa opin myös arvostamaan USA:n voittoa Tsekeistä entistä enemmän. Ilman sitä olisimme kohdanneet puolivälierässä Ruotsin, jonka tämän iltaisen finaaliesityksen jälkeen on totta tosiaan olemassa vain yksi vastaus siihen kysymykseen, kuinka tuossa kohtaamisessa olisi käynyt... Paljon ei olisi tarvittu, että näistä kisoista ei olisi ollut mitään kotiintuomista. Nyt on ja hyvä niin.

 

[Timppa73]

Ikuisuuskysymys lienee, mistä helvetistä swedut taikoo kiekollisia maailmanluokan pakkeja liukuhihnalta, joita Suomella ei ole kuin muutama.

Eihän sitä vastausta tarvitse hakea kaukaa, Ruotsissa kun pelataan passiivista puolustavaa kiekkoa = pakostakin kiekollisen pakin kehitys on hyvää. Lisäksi Ruotsi saa Änäristä aina hyvät vahvistukset = paljon johtavissa rooleissa olevia pelaajia monessa, pleijareista nopeasti tippuneessa, joukkueessa.
Lyödään Suomessakin 4-1 puolustuspaketti kentälle sarjatasolla sääntömääräisenä, niin 4-6 vuoden kuluttua on liigastakin työntää maailmalle kiekollisia pakkeja muitakin kuin mikkihiiri osastolta.

 

[molari]

Niin Suomessa pakkeja opetetaan purkamaan pleksien kautta keskialueelle.....

Kyllä Elitserienin pelit keskimäärin ovat keskimäärin yhtä tasokkaita kuin Sm-liigan, elleivät tasokkaampia, pelaajien taitotaso siellä on parempi, mikä näkyy pelinrakentelussa, syötöissä, jne.

Suomi "tuottaa" hyviä kassareita ja ns. profiilipelaajia, mutta kiekollisten huippupelaajien määrä verrattuna Ruotsiin on pienempi, sinänsä tämä on merkillistä, Ruotsi harvemmin pärjää junnu-turnauksissa, mutta aina sieltä tulee huippukavereita Änäriin.

Erityisesti pakkien kohdalla ero on huomattavan suuri ja heissä yhdistyy monasti koko, fyysisyys, peliäly, pelinlukutaito ja kiekolliset taidot (esim. yv-pelaamisessa).

Tämä näkyi erityisen selvästi tämän vuoden molemmissa arvoturnauksissa, siinä, missä ruotsin pakit olivat ratkaisemassa pelejä, Suomen pakit kämmivät nämä tilanteet, erityisesti tämä näkyi MM-kisoissa.

Joku viisaampi voisi kertoa, missä vika, uusia lahjakkuuksiakaan ei ole oikein odotettavissa.

 

[Viltsu]

Pronssiin on oltava tyytyväinen, jos saavutusta alkaa peilaaman rehellisesti Suomen esityksiin jäällä. Sloveniaa vastaan surkea peli, Latviaa vastaan jo tasapainoinen esitys, Tshekkiä vastaan kohtuullinen miinus, alku toki täysi katastrofi, USA:ta vastaan hyvä esitys, Norjaa vastaan todella nihkeä, Kanadaa vastaan heikko ja Tshekkiä vastaan jälleen yllättävän heikko. Pronssipeliin taas ryhtiliike ja mitali kaulaan.

Peliähän ei saatu missään vaiheessa sellaiseen balanssiin, että sillä olisi menty edes finaaliin häviämään. Kokoonpanot elivät liian kauan Suomen maajoukkueeksi; suomalaispelaajat ovat siinä mielessä kummallisia, että alkavat heti kisojen alussa hekmaan "turvaa" eri asioista, mm. siitä, kenen kanssa pelataan ja millä yv-koostumuksella mennään ensin jne...Pelaajien roolitus ei onnistunut. Tommi Santala jäi täysin statistin osaan, vaikka esim. yv-peli oli välillä luokatonta. Juuri Santalan tapainen pelaaja olisi tuonut ainakin vaihtoehtoja lisää.

Muutama pelaaja alisuoritti selkeästi. Peltonen, T. Ruutu, O. Jokinen ainakin eli juuri ne, joilta odotettiin kovaa panosta. Lisäksi oli muutama muukin epäonnistuja. Tapaus Tuomo Ruutu ainakin kertoo kiistatta sen asian, että puolikuntoisena ei kannata lähteä MM-kisoihin "hauskaa pitämään", kuten Tuomo sanoi. Ei edes tämän tason karkeloihin. Onnistujiakin oli, mm. Hahlin ketju ja Mikko Koivu.

 

[Mazaa]

Suomi Latviassa, Mazaayup:n plussat ja miinukset

Plussat ja miinukset:

Kisatiimi:
+++++ Ylen kisastudio, tasoa nostettiin valtavasti, specially Tapsa Suominen
+++++ Jälkiviisaat - uusi luokassaan loistava "keskustelu"ohjelma kisastudiossa, Tami on vieläkin lämpimänä T.Suomisen lyyristen iskujen jäljiltä
+++++ Tapsa Suominen, kuka on syöttänyt Tapsalle sinisiä sieniä? täydet viisi tähteä uskalluksesta haastaa Suomi-kiekon konkareita, sekä verbaaliakrobatiasta
++++ Tiki Tikkanen, neljäs plussa tulee Tikille hienoista Tiki-boxeista, kyllä Tikillä riittää tarinaa kerrottavaksi vaikka seuraavien MM-kisojen kisastudioonkin.
+++ Petteri Sihvonen, pidin ensimmäisen kisastudion jälkeenkin täytenä m*lkkuna, mutta loppukisat Petteri veti mahtavasti, ja näki miehen elävän täysillä kiekossa mukana
+++ Jukka Jalonen, rauhallinen fiksu ja kantaaottavaa näkemys eri aiheista, pidä sama linja Jukka
++ Raipe, perussettiä, ei suurempia odotuksia, ne odotukset Raipe täytti hyvin
-- Kisastudion toimittajavieraat, säälittävä esitys, järkyttävää katsojien ala-arviomista
--- Jussi Saarisen haastattelut, no more please, lapsetkin säikähtää kotona

Valmennus ja joukkueenjohto:
++++ Erkka Westerlund, ennen kisoja materiaaliin verrattuna kolmas sija on hyvä suoritus.
+++ Muu valmennustiimi, näkymättömissä suurimman osan kisoista, ok suoritus.
- Kalervo Kummola, Kalervo näkyi ainoastaan Leijonien pukukopissa olalle taputtelemassa voitetun pronssipelin jälkeen, ei näin.

Pelaajat:
Maalivahdit
+++++ Fredrik Norrena, pelasi erittäin paljon odotuksia paremmin, suorastaan loistavasti
++++ Antero Niittymäki, viisi tähteä olisi vaatinut yhden loukkaantumisen vähemmän, olisiko Antsa vienyt meidän MM-95 uusintaan? Hard to say.
+++ Niclas Bäckström, hyviä torjuntoja aamujäillä, piti hyvin pelaajat lämpimänä, prossi kaulassa on kiva palata kotiin

Puolustus
+++++ Petteri Nummelin, 3+11 kertovat tarpeeksi, Jääkiekko on maalintekopeli, se kumpi tekee enemmän voittaa, ilman Petua Suomi olisi ollut taistelemasta ties mistä sijoista
++++ Lasse Kukkonen, näillä melko hyvillä näytöillä taitaa taalaliiga kutsua ensi kaudella, kunnostautui maalintekijänä
++++ Pekka Saravo, Mr. Invinsible, ei näkynyt, oma pää hoitui kunnialla, täytti roolinsa hyvin
+++ Mikko Luoma, hienojen pelien tilalle tuli myös muutama arvosanaa laskeva flippi, vain lutzi ja splitti jäivät puuttumaan
+++ Mikko Lehtonen, turnauksen alku viiden tähden meininkiä, loppu meni yhdelle tähdelle, keskiarvo kolme
+++ Aki Berg, yksi hieno niitti Akilta, taisi silloin mennä hermo, yv:n siniviivalla ekaa kertaa koko kaudella, ei aivan oikea paikka Akille, ok turnaus TPS:n pelaajalta.
++ Tuukka Mäntylä, pari juttua meni päin Mäntyä ja Mäntylä vilttiin ja siellä hoiti roolinsa kohtuudella

Hyökkäys
+++++ Riku Hahl, kolme ratkaisevaa häkkiä neloskentässä, Suomen 2. paras maalintekijä, ei olisi uskonut
+++++ Sean Bergenheim, puskista pinnalle, hieno suoritus, tulee ottamaan NHL:ssä ensi kaudella suurempaa roolia, odotuksiin nähden paras suomalainen

++++ Jarkko Ruutu, may the force be with you, taklauksia, jäähyjä vastustajalle ja oikea-aikaisia "tsekkifilmejä", hieno turnaus
++++ Mikko Koivu, ensimmäisen aikuisten arvokisat hyökkäävässä kentässä, hyvää vääntöä ja kovaa yritystä, yksi Suomen tulevaisuuden lupauksista
++++ Tomi Kallio, Suomen paras maalintekijä, ei olisi ennen turnausta millään uskonut, joskus yössä kuin eksynyt pöllö, nämä kisat menivät keskivertoa paremmin
++++ Jussi Jokinen, välillä hukassa kuin Ellun kana, silti Suomen paras hyökkääjä pistepörssissä, ikäisekseen hyvä suoritus

+++ Olli Jokinen, odotukset olivat ehkä hieman liian korkealla, Ollilta puuttui se viimeinen rutistus, toi lisää virtaa muihin pelaajiin
+++ Ville Peltonen, johtajuus vei tällä kertaa pronssimitaleille asti
+++ Antti Miettinen, ei erottunut tarpeeksi peliaikaan nähden, muutamia väläytyksiä ja taidonnäytteitä, Dallasin miehellä jäi ensi kisoihin parannettavaa
+++ Esa Pirnes, peliaikaan nähden kelpo suoritus

++ Tuomo Ruutu, 0+0 ei ihan riitä näillä odotuksilla, jos tehot ja jäähypörssin voitto unohdetaan, niin muuten kelpo kisat
++ Jani Rita, "peliaikaa peliaikaa?", hyvä luistelu ja vaatimaton peliaika jäivät lähinnä mieleen, parempaan mahdollisuudet tulevaisuudessa
++ Jukka Hentunen, muutamassa pelissä mahtava liike, isommissa peleissä hävisi tyystin lähetyksestä, Yritys hyvä - tulos joitain jäähyjä vastustajalle, enemmän odotettiin
++ Jari Viuhkola, mihin Viuhkola hävisi turnauksen loppupuolella, ei löydy Jaria juurikaan pistepörssistä eikä mistään muualtakaan, aloitti kesäloman muutaman peliä liian aikaisin
+ Tommi Santala, isot puheet, pienet teot, pronssia kelpaa saunoa Hjalliksen kanssa

Ensi kisoissa pistetään sitten paremmaksi, GO Jellonat GO!

 

[rico]

...

Muutama kommentti.. Tuukka Mäntylä pelasi arvion perusteella yhtä hyvät kisat kuin Tuomo Ruutu? Jokinen toi virtaa kanssapelaajiin? Keihin?

Case-Niittymäki. Enpä usko, että itse Niittymäkikään olisi ottanut sitä Vybornyn ohjausta maalin edestä kiinni. Plekanecin maali olikin sitten ihan toinen juttu.. Hankala sanoa.

Santala pelasi mielestäni hyvin ainoassa pelissään USA:ta vastaan. Ylivoimalla oltaisiin kaivattu kovaa rightilta ampuvaa pelaajaa, eikö Santala olisi ollut sellainen. Kelpo pyssy miehellä mielestäni kuitenkin on. Tervetullut minun maajoukkueeseeni.

Pahin pettymys oli Ville Peltonen. Pelilliset ansiot hyvin, hyvin laihoja, varsinkin verrattaessa Torinon Peltoseen. Johtajuudesta annan hänelle täydet viisi leijonaa.

Norrenasta ja erityisesti Bergenheimista samaa mieltä, Sean luultavimmin breikkaa NHL:ssä syksyllä alkavalla kaudella. Kummasti on pojasta vuoden aikana Jenkeissä tullut itseluottamusta säteilevä ryminälaituri. Upeata. Samoin Jarkko Ruutu osoitti kuuluvansa Leijoniin. Mitä väliä muutamalla kiinnipitämisjäähyllä, jos mies saa esimerkiksi herrat Crosby ja Erat kiehumaan. Kääpiövaltioiden kääpiöpakit pitelevät varmaan vieläkin jääpussia kylkiluissaan, niin mojovia niittejä Jakelta pariin kertaan tuli.

Sitten Tuomo Ruutu ja odotukset. Mitä muut odottivat kaverilta, joka on melkein koko talven ollut loukkaantuneena? Valinta maajoukkueeseen oli itsestäänselvyys. Korkea varausnumero ynnämuut taisivat paisuttaa liikaa odotuksia. Tehoja minäkin jäin kaipaamaan, mutta kyllä Tuomo kiekon kanssa pelasi järkevästi ja jopa erittäin hyvin. Pahoja mokia en ainakaan minä muista huomanneeni, tärkeä tekijä Mikko Koivun hyvään turnaukseen. Kyllä tässä mielestäni jäätiin hyvinkin voitolle, kun valittiin Tuomo joukkueeseen. Tulevaisuudessa ehdottomasti kapteeniainesta. Samanlaista leijonasydämistä voima+taito -yhdistelmää ei Suomesta ole 80-luvun pelaajista tullut. Turha jätkä? Jos ura jatkuu, niin epäilijöille kyllä näytetään. Toivon totisesti uran jatkuvan.

Pirneksen olisin toivonut näkeväni useammin ylivoimakentällisessä. Essi pelasi hyvin, aina kun vaan pääsi askiin. Hentusen kanssa hyvä tutkapari. Toivottavasti NHL-virityksiä ei ole vielä haudattu, potentiaalia löytyy.

Suurimmat pettymykset olivat Peltosen ohella Jari Viuhkola, vauhti ei riitä, Tuukka Mäntylä, mikään ei riitä ja Antti Miettinen, jolta odotin melkein 100 Antin peliä nähneenä jotain ihan muuta. Paikkojen tuhlailua, turhautumista, näennäistä pyörittelyä. Makes no difference.

Positiivisimmat yllätykset olivat Mikot Luoma ja Lehtonen. Lehtonen pärjäsi todella hyvin kansainvälisessä vauhdissa, kutsuuko Nashville? Saravo pelasi hieman odotusten yläkanttiin, mutten kyllä olettanut, että Saravo pahemmin kämmäilisi. Mies tiedostaa hyvin omat rajoitteensa, ja keskittyy vahvuuksiinsa. Luistelu ja puolustuspeli. Pelin avaaminen ja hyökkääminenkin kyllä onnistuvat, kuten on SM-liigasta nähty. Rooli ei vain ollut hyökätä.

edit:Tulipa lainattua pitkä teksti..

 

[Mazaa]

Muutama kommentti.. Tuukka Mäntylä pelasi arvion perusteella yhtä hyvät kisat kuin Tuomo Ruutu?

Suomen puolustus päästi kisojen yhdeksässä pelissä yhteensä vain 13 maalia.
Vain neljässä ottelussa vastustaja teki maaleja, joista Slovenia teki 3, Tsekki 3, Kanada 4 ja Tsekki 3 maalia.

13:sta Suomea vastaan tehdystä maalista tehtiin, 6 yv-maalia, 3 av-maalia, 1 tm-maali ja vain 3 maalia tasakentällisin, joista Tsekki teki kaksi ja Kanada yhden.

Mielestäni vain kolme maalia tasakentällisin omiin yhdeksässä ottelussa on todella kunnioitettava suoritus!

Aika hyvä puolustus- sekä maalivahtipeli joukkueelta kun yhdeksässä ottelusta 5 nollapeliä ja päästettyjen maalien keskiarvo on vain 1,44 ottelua kohden. Tästä syystä puolustajille propsit kisoista! Jopa Tuukka Mäntylälle ;)

 

[repe_joke]

Tästä syystä puolustajille propsit kisoista! Jopa Tuukka Mäntylälle ;)

Siis Tuukalle propsit muiden puolustajien tekemästä työstä? Tuukkahan joutui penkinpäähän sen takia, että oli vähän liian usein päästämässä vastustajaa maalintekoon.
Hiukan erikoisen tuntuinen logiikka.

 

[tahtookirjoittaa]

Kyllä toi pronssi lämmittää paljon enemmän kuin hävitty finaali. Fakta on, että swedut olisi jyrännyt Suomen finaalissa aika tylysti ja sen jälkeen henkinen kipsi ikuisena häviäjänä ja pikkuveljenä olisi kasvanut entisestään.

Täysin samaa mieltä. Itse asiassa tuolla rosterilla jo neljän parhaan joukkoon pääseminen olisi ollut hyvä suoritus, mitali vielä plussaa siihen päälle. Ruotsi jyräsi huomattavasti nimivahvemman Tsekinkin siihen malliin, että olisi jellonalle tullut äitiä ikävä finaalissa, se on vissi se.

Kaiken kaikkiaan, onnistunut nuorennusleikkaus leijonissa näihin kisoihin.

Ikuisuuskysymys lienee, mistä helvetistä swedut taikoo kiekollisia maailmanluokan pakkeja liukuhihnalta, joita Suomella ei ole kuin muutama.

Kai tää on sitä, että länsinaapurissa junnujen annetaan pelata kauemmin kuin Suomessa ilman, että heitä ahdetaan liian kurinalaiseen joukkuepalaamismuottiin.. tai jotain.

 

[Rocco]

Kai tää on sitä, että länsinaapurissa junnujen annetaan pelata kauemmin kuin Suomessa ilman, että heitä ahdetaan liian kurinalaiseen joukkuepalaamismuottiin.. tai jotain.

Tästähän se aika pitkälle on omasta mielestäni kiinni. Jari Kurri tässä sitä asiaa jo ajoi takaa, kun sanoi jossakin haastattelussa että junnuille (johonkin ikäluokkaan asti) pitäisi kahden viivan syöttö saada takaisin. Nyt ne junnut hakkaa pienestä pitäen hillittömiä pitkiä syöttöjä ilman määränpäätä siniviivalle asti, eivätkä edes yritä rakentaa peliä itse. Ja myös se että luovuutta osittain rajoitetaan liikaa joukkuepelaamisen nimissä.

Suurimpana ongelmana näen sen että harva nuori kiekkoilija käy treenien ulkopuolella pelaamassa kaukalossa. Parhaat kiekolliset pelaajat käyvät itse vapaa-ajalla kaukalossa kikkailemassa ja kurvailemassa. Sohvalla pleikkarin ääressä ei taidot varmasti kasva.

 

[TML]

Ikuisuuskysymys lienee, mistä helvetistä swedut taikoo kiekollisia maailmanluokan pakkeja liukuhihnalta, joita Suomella ei ole kuin muutama.

Liukuhihna:
Nicklas Lidström
Niklas Kronwall
Kim Johnson
Kenny Jönssön
Mattias Öhlund
Daniel Tjarnqvist

Muutama:
Kimmo Timonen
Teppo Numminen
Petteri Nummelin
Sami Salo (Jos Öhlundkin on)
Joni Pitkänen

Tässä siis tällä hetkellä molempien maiden kädellisiä pakkeja. Väittäisin että Suomen puolustus ei kalpene kellekkään maalle jos pannaan vertailuun vaikkapa 6 avainpakkia taidollisesti tai muuten.


Listaa saa lisätä koska varmasti unohdin nimiä.

 

[JWill]

Liukuhihna:
Nicklas Lidström
Niklas Kronwall
Kim Johnson
Kenny Jönssön
Mattias Öhlund
Daniel Tjarnqvist

Magnus Johansson
Dick Tjänström

Ja nuo Ruotsin nimet pesee kyllä Suomen vastaavat aika kirkkaasti...

 

[Ana]

^^ Ei muuten todellakaan pese. Lisään tekstin lähitulevaisuudessa

 

[PJx]

Suurimpana ongelmana näen sen että harva nuori kiekkoilija käy treenien ulkopuolella pelaamassa kaukalossa. Parhaat kiekolliset pelaajat käyvät itse vapaa-ajalla kaukalossa kikkailemassa ja kurvailemassa. Sohvalla pleikkarin ääressä ei taidot varmasti kasva.

Tässä asiassa kuulu pieneen oppositioon. Suurin ongelma pojilla ei ole taitojen vaan pelinäkemyksen puute.

Se missä homma menee pieleen, on, ettei pojille opeteta ”oikeaa” pelitapaa. Kun ilman mitään taktiikkaa ei kauaa pärjää, pojille opetetaan yksinkertaisin mahdollinen pelitapa: kiekko hyökkäyksen kärkeen. Siis kun pelitavan opettaminen nähdään tabuna (henkilökohtaisten taitojen kehitykselle on jätettävä tilaa), niin ”huomaamatta” poikien päähän ajetaan järjetön pelikäsitys. Tämä näkyy sitten mielikuvituksettomana kiekon räiskimisenä vähän sinne päin, jossa oma kyttä kaartelee.

Ihan ensimmäisenä liitossa pitäisi ymmärtää, ettei pelitavan vähittäinen sisäänajo ole muusta harjoittelusta poissa. Nykyään näkee kuinka harjoituksissa kiekkoa syötetään pidetylle kärkimiehelle, vaikka pienellä porrastuksella hieman taaempaa löytyisi vapaa mies. Kun tällaista harjoitellaan, menetetään treeniaikaa sekä nyt että tulevaisuudessa (vahasta pois oppiminen).

Kun tätä katsoo vanhojen kliseiden kautta: Pelaamalla oppii pelaamaan ja niin pelaat kuin treenaat, niin mielikuvitukseton ja ”kädetön” pelaaminen ei ole mikään ihme.

 

[TML]

Magnus Johansson
Dick Tjänström

Ja nuo Ruotsin nimet pesee kyllä Suomen vastaavat aika kirkkaasti...

Ai pesee vai. Tämä nyt on varmaan näitä makuasioita mutta olen vakaasti sitä mieltä että Suomalaiset taistelevat tasapäisesti puolustuksella ja maalivahtipelillä maailman huippumaiden kanssa. Ero tulee vasta hyökkäyksessä jos se ero edes tulee jossain kategoriassa.

Mutta mielipiteet siis kullakin.

 

[Wäinö#16]

Tässä asiassa kuulu pieneen oppositioon. Suurin ongelma pojilla ei ole taitojen vaan pelinäkemyksen puute.

Se missä homma menee pieleen, on, ettei pojille opeteta ”oikeaa” pelitapaa. Kun ilman mitään taktiikkaa ei kauaa pärjää, pojille opetetaan yksinkertaisin mahdollinen pelitapa: kiekko hyökkäyksen kärkeen. Siis kun pelitavan opettaminen nähdään tabuna (henkilökohtaisten taitojen kehitykselle on jätettävä tilaa), niin ”huomaamatta” poikien päähän ajetaan järjetön pelikäsitys. Tämä näkyy sitten mielikuvituksettomana kiekon räiskimisenä vähän sinne päin, jossa oma kyttä kaartelee.

Ihan ensimmäisenä liitossa pitäisi ymmärtää, ettei pelitavan vähittäinen sisäänajo ole muusta harjoittelusta poissa. Nykyään näkee kuinka harjoituksissa kiekkoa syötetään pidetylle kärkimiehelle, vaikka pienellä porrastuksella hieman taaempaa löytyisi vapaa mies. Kun tällaista harjoitellaan, menetetään treeniaikaa sekä nyt että tulevaisuudessa (vahasta pois oppiminen).

Kun tätä katsoo vanhojen kliseiden kautta: Pelaamalla oppii pelaamaan ja niin pelaat kuin treenaat, niin mielikuvitukseton ja ”kädetön” pelaaminen ei ole mikään ihme.

Itse näen niin, että suomalaisten hyökkääjien kategorinen ongelma on huono pelisilmä ts. pelinluku ja sitten toisaalta laukaisutaito. Tämä tuli selkeästi esiin Latvian kisoissa.

Mutta minusta asia ei ole niin, että pelinlukutaito oleellisesti paranisi harjoittelemalla. Kyllä sitäkin voi hieman opettaa, että otetaan ne laput pois silmiltä, mutta enemmänkin kyseessä on ominaisuus joka on tai sitä ei ole. Ehkä Suomessa ongelmana on osaavien valmentajien puute tunnistaa tätä ominaisuutta tai sitten jos sitä ei itsellä ole ei sitä tahdota myöntää. Joka tapauksessa se on melko harvinainen ominaisuus ja sen huomaa nopeasti jo hyvinkin nuoressa lapsessa. Huikemmillaan tämä pallo- ja pelisilmä on kavereilla kuten Greztky, Lemieux ja Crosby. Mutta se vaatii myös osaavia valmentajia, että tämä lahjakkuus ja pelikäsitys puhkeaa täyteen kukkaan.

Voi olla, että ominaisuus on osittain geneettistä, sillä minusta tuntuu että ruotsalaisilla on kauttaaltaan parempi pelisilmä ja pelinlukutaito. Ja on se ehkä kulttuurillista myöskin, että sitä taitoa arvostetaan enemmän ja sellaiset pelaajat pääsevät enemmän esille. Suomessa valitettavasti arvostetaan enemmän kovaa fyysistä kuntoa.

Mutta on Suomessakin näitä loistavan pelisilmän omaavia pelaajia; Selänne ja Koivu kärkipäässä, Nummelin puolustuksessa erinomainen esimerkki, Peltosella on sitä selvästi myös, mutta ei ehkä niin loistavana kuin edellä olevalla kolmikolla. Tulevaisuudessa on Tuomo Ruutu, Valtteri Filppula ja Perttu Lindgren... Joten ei tässä ihan toivottomassa tilanteessa olla. Ja oli kisoissa muitakin pelaajia joilla on minusta oiva pelisilmä: Viuhkola, Santala, Pirnes ja osin Jussi Jokinen.

Ja täytyy muistaa, ettei pelkällä pelisilmällä vielä juhlita, mukaan tarvitaan hyvää kuntoa ja mailankäsittelytaitoa, jotta kroppa pysyy pään mukana.

Toisessa ääripäässä on sitten esim. Jani Rita, jolla riittää kyllä vauhtia ja voimaa, mutta pelisilmän puutteen luulisi näkyvän kauimmallekin piippuhyllylle.

Mutta tiivistettynä pelisilmä on minusta geneettinen ominaisuus, jota ei voi kuin auttavasti harjoitella. Sen takia se tulisikin tunnistaa hyvin nuorena, jotta lahjakkaat nuoret saadaan osaavaan valmennukseen. Toki muissakin ominaisuuksissa geeneistä on hyötyä, esim. jotkut ovat vain luontaisia hyviä laukojia, mutta melkein kaikessa muussa voi treenata itsestään erittäin hyvän, mutta jos pelikäsitystä ei ole, ei sitä väkisinkään oikein voi tuoda.

 

[PJx]

Itse näen niin, että suomalaisten hyökkääjien kategorinen ongelma on huono pelisilmä ts. pelinluku ja sitten toisaalta laukaisutaito. Tämä tuli selkeästi esiin Latvian kisoissa.

Mutta minusta asia ei ole niin, että pelinlukutaito oleellisesti paranisi harjoittelemalla. Kyllä sitäkin voi hieman opettaa, että otetaan ne laput pois silmiltä, mutta enemmänkin kyseessä on ominaisuus joka on tai sitä ei ole.


Voi olla, että ominaisuus on osittain geneettistä, sillä minusta tuntuu että ruotsalaisilla on kauttaaltaan parempi pelisilmä ja pelinlukutaito.

Pelisilmä/pelinlukutaito on suurelta osin sellainen ominaisuus, joka on tai sitä ei ole. Tästä olen yhtä mieltä. Sitä en osaa sanoa, onko se geeneissä vai oppiiko sen tavalla, jota harjoituksissa ei voi hallita. Tämä on kuitenkin vähän eri asia, mistä puhuin.

Tiedän, että on poikia, jotka pystyvät ennakoimaan mitä kentällä tapahtuu. He saattavat sanoa, ettei X:n kanssa ole kiva pelata kun ei etukäteen tiedä minne hän lähtee (= lukee peliä huonosti). Jos pelinlukutaito on olemassa niin hidaskaan pakkipari ei ole juuri koskaan myöhässä.

Kuitenkin nämä samat kaverit saattavat orjallisesti syöttää kärkihyökkääjille ”hyviä” syöttöjä. Pää nousee ylös ja katse hakee oman miehen jostain punaviivan takaa. Jos jälkikäteen kysyy, mikset syöttänyt toiselle pelaajalle, vastauksena saattaa olla koko pelitilanteen kuvaus ja kommentti, että kärkeen kuuluu syöttää. Joskus saatteeksi voi tulla lisäys, että se tuntui tyhmältä jo syöttäessä.

Se mistä tämä minun mielestä kertoo on, että valmiudet luovempiinkin ratkaisuihin on olemassa (todennäköisesti suurimmalla osalla pelaajista), mutta keinot puuttuvat. Välttämättä kentällä ei ole kuin se yksi pelaaja joka aktiivisesti hakee itseään pelattavaksi. Muut katselevat, kun tietävät minne se syöttö lähtee, jos lähtee.

Tämä opettaa poikia hahmottamaan peliä turhan yksinkertaisesti. Tyydytään standaariratkaisuun, kun muista voi tulla sanomista. Luovuudelle ei jää tilaa. Tällä konseptilla pojat pääsevät aika pitkälle. Kun uusi pelitapa opetetaan myöhemmin, on se tietyllä tavalla helppoa sisäistää: toimitaan edelleen orjallisesti ohjeistuksen mukaan.

Jos vähän vaativampaa pelitapaa ryhdyttäisiin ajamaan ajoissa sisään, niin pelitilanteissa tarjolla olisi useampia ratkaisuvaihtoehtoja. Jos tarjolla olisi aina vähintään kaksi mahdollista ratkaisumallia, niin pojat joutuisivat pienestä pitäen tekemään tässä suhteessa aktiivisia päätöksiä.

Saattaa olla, että syyt ovat genetiikassa. Siihen en toki usko. Tiedän, että Tshekeissä (ja Slovakiassa?) kaikki pelaavat (ainakin pelasivat), pikkujunnuista ikämiehiin, osapuilleen samalla pelitavalla. Olen ymmärtänyt, että myös Ruotsissa pelitapa opetetaan jo nuorella iällä. Jos se olisi kovin vahingollista, niin kuinka ihmeessä näistä maista tulee hyvin menestyviä pelaajia?

Venäjän systeemistä minulla ei ole isommin tietoa. Sen tiedän, että tänne tulevat junnu-joukkueet pelaavat aika hyvin ja mielikuvituksellisesti yhteen, joten eiköhän heillekin ole jotain opetettu.

 

[Wäinö#16]

Jos vähän vaativampaa pelitapaa ryhdyttäisiin ajamaan ajoissa sisään, niin pelitilanteissa tarjolla olisi useampia ratkaisuvaihtoehtoja. Jos tarjolla olisi aina vähintään kaksi mahdollista ratkaisumallia, niin pojat joutuisivat pienestä pitäen tekemään tässä suhteessa aktiivisia päätöksiä.

Saattaa olla, että syyt ovat genetiikassa. Siihen en toki usko. Tiedän, että Tshekeissä (ja Slovakiassa?) kaikki pelaavat (ainakin pelasivat), pikkujunnuista ikämiehiin, osapuilleen samalla pelitavalla. Olen ymmärtänyt, että myös Ruotsissa pelitapa opetetaan jo nuorella iällä. Jos se olisi kovin vahingollista, niin kuinka ihmeessä näistä maista tulee hyvin menestyviä pelaajia?

Venäjän systeemistä minulla ei ole isommin tietoa. Sen tiedän, että tänne tulevat junnu-joukkueet pelaavat aika hyvin ja mielikuvituksellisesti yhteen, joten eiköhän heillekin ole jotain opetettu.

Ymmärrän pointtisi ja puhuimmekin hieman eri asioista. Itselläni ei ole kokemusta jääkiekkovalmennuksesta, vaikka muuten omaankin kokemusta monesta pallopelistä. Lainalaisuudet ovat kuitenkin usein samat: pelinluku, syöttötaito, paikanhaku.

Ehkä se on niin, ettei näitä ominaisuuksia osata Suomessa tarpeeksi arvostaa, eivätkä ne pelaajat joilla tätä lahjakkuutta on luonnostaan saa siten tilaa, eikä heille opeteta lisää. Onhan se aivan eri tilanne jos pelaajalla on kahden vaihtoehdon sijaan viisi vaihtoehtoa.

Toivottavasti Suomeen kuitenkin saadaan sellaisia valmentajia, jotka osaavat arvostaa myös tätä taitopuolta, eikä ainoastaan fyysisiä ja nopeita koohottajia. Kertokaa te, kenellä on parempaa tietoa millainen tilanne tällä hetkellä Suomen juniorijääkiekossa on. Mutta se lienee sitten jonkun toisen ketjun alla...

 

[PJx]

Toivottavasti Suomeen kuitenkin saadaan sellaisia valmentajia, jotka osaavat arvostaa myös tätä taitopuolta, eikä ainoastaan fyysisiä ja nopeita koohottajia.

Itse en syyllistäisi valmentajia. Ainakaan oma hermorakenteeni ei sovi siihen hommaan. Enemmän kritisoin nykyistä ajattelumallia, jossa asetetaan vastakkain henkilökohtaiset kiekolliset taidot ja pelikäsityksen kehittäminen. Vaaka on kallistunut vahvasti henkilökohtaisten taitojen osastolle. Tosin oma kokemus on vain ruohonjuuritasolta ja sieltä löytyy aina paljon tyytymättömyyttä.

Sivuvaikutuksena nykyisestä linjasta on, ettei paria tärkeää henkilökohtaista taitoa kehitetä tarpeeksi: syöttötaitoa ja syötön vastaanottoa. Käsittääkseni tästä hyötyvät juuri ne laput silmillä hirveää vauhtia koohottavat kaverit. Hekään eivät taida loppujen lopuksi hyötyä tilanteesta.

Käsittääkseni uudet linjaukset liiton puolelta voisivat tehokkaasti muuttaa tilanteen. Tämä vaatisi varmaankin uutta ajattelua (uusia miehiä) remmiin. Onhan sekin tietysti mahdollista, että vaikutukset olisivat yllättäen negatiivisia, niin kuin keskiviivan poistamisella.