Aika paljon on jo sanottu, mutta jos minä kuitenkin koittaisin...
Lähtökohtana peliin Hentusen vaihto Niemiseen oli erittäin perusteltu ja hyvä veto.
Ykkösketju (pakit ovat käsitelty onnistumis-järjestyksessä):
Ensinnäkin ottelun ykköstähti ja tämän hetken ehkä maailman paras pelaaja oli TEEMU SELÄNNE. Loistavaa asennetta ja tilanteiden luomista ja niiden röyhkeää hyödyntämistä ja vielä unohtamatta alaspäin luistelua, tätä on ilo katsoa.
Erittäin hyvänä tukijana Saku Koivu. Tehokasta karvausta, loistavia syöttäjä ja älykästä peliä kaikin puolin. Myöskään Antero Niittymäen pelistä ei paljoa toivottavaa löytynyt. Reboundit kuuluvat tavallaan torjuntatyyliin, joten en niistä viitsi kritisoida, tärkeintä on että ne ovat mahdollisimman kontrolloituja ja niihin reagoidaan.
Lehtisen Jeren pelistä oli vaikea sanoa paljoakaan. Toistaalta hän ei näkynyt eilen juurikaan, mutta kolikon toinen puoli oli että Teemu ja Saku veivät kiekon ja huomion ja Jere tuki sitä näkymättömällä työllään. On turha kuvitella että ketju toimisi yhtä hyvin riippumatta siitä että kuka siellä on kolmantena, joten puhtaat paperit täältä.
Pakit:
Numminen oli puolustajien kuningas. Teemun ohella toinen pelaaja, jota pidin menneen talven lumina ja riemuitsen olleeni väärässä. Teppoon sopii lause, että homma näyttää helpolta kun sen osaa. Hirveä kutikin miehellä muun hyvän (poke-checkin, sijoittumisen ja liikkeen) lisäksi. No muutakin osaamista löytyy, jopa tietty määrä fyysistä peliä.
Kimmo Timonen hoiti myöskin hommansa. Toki mies oli katollaankin, mutta se ei haittaa kun sen ei anna vaikuttaa pelityyliin JA kun tietää rajansa eli milloin kiekko pitää antaa eteenpäin karvaajan päästessä iholle. Satakiloisia Kanukkeja Kimmo ei hoitele helposti, mutta kiekollisena ei välttämättä kenenkään muunkaan sitä kannattaisi koittaa, vaikka se joskus voisikin onnistua. Liian riskaabeliä nääs.
Kakkosketju:
hyökkäysketjun paras osa oli eilen ehkäpä hieman yllättäen Peltonen. Tämä valitettavasti myös kertoo sen, että Jokinen ei ollut parhaimmillaan ja J.Jokinen oli suorastaan vaisu. Kokonaisuutena ketju ei siis loistanut ja näkynyt.
Ville ei ehkä onnistunut optimaalisella tavalla hyökkäysten luomisessa, joten toki osansa on ketjukavereiden heikolla tuella, mutta vastaavasti hän teki lujasti duunia alaspäin ja jopa taklaili. Joo, tuli yksi paha moka, mutta hän paikkasi sen myöskin tekemällä vastaavan katkon. J.Jokinen on ehkä ainoa pala koko joukkuetta, jota pystyttäisiin olemissa olevilla resursseilla parantamaan (tosin harmi että S.Kapanen ei ole käytettävissä). Olisin jopa valmis kokeilemaan Antti Laaksosta tällä paikalla.
kolmosketju:
Niklas Hagman oli mielestäni kejun onnistuja vaikka Niko Kapanen maalin tekikin (aika absurdia olisikin mielestäni väittää että yksi tilanne tekisi pelaamisessa eron hyvän ja huonon välillä noinniinkuin yleisestikin ottaen). Hänellä oli liikettä ja menohaluja. Niko Kapanen pelais melko peruspeliään plus oli kerran oikeassa paikassa, oikeaa aikaan. Hyvä oli saada onnistuminen hänelle. Ville Nieminen on erään toisen karvaavan pelaajan ohella henkilö, johon ihmiset suhtautuvat niin tunteella että objektiivisiä kommentteja on vaikea saada. Nemo on niin huippuäijä, että vasara-miehet kehuvat hänet esityksistä huolimatta, niinpä pitää olla tarkka miten sanansa hänestä muotoilee. sampiota kompatakseni pidän Nemon tavasta päättää tilanteet laukaukseen sensijaan että heittäisi helpon kiekon päätyyn. Myös alaspäin pelaaminen oli hyvää. Sen sijaan keskialueen pelaaminen kiekollisena on hieman epävarman oloista, ihan kuin Ville ei tietäisi että mitä hänen pitää tehdä.
Nelosketju pelasi kokonaisuudessaan erittäin hyvän pelin. Ketju hoiti nimenomaan omat hommansa.
Jarkko Ruutu on toinen pelaaja, jonka tekemisien arviointi pitää tehdä kielikeskellä syytä johtuen hänen maineestaan, mutta tänään hän oli loistava. Kuten hän itse sanoi, pelit eivät ole yhtä fyysisiä kuin NHL, joten hänen hommansa on jopa hieman helpompi (voitaisiin muotoilla myös niin että hän sopii näihin peleihin kuin nyrkki silmään). Ottelun näyttävin taklaus, jäähy vastustajalle ja hyvää oman pään peliä.
Mikko Koivua on paljon kehuttu, mutta en täysin yhdy kaikkeen sanottuun positiiviseen. Pari kertaa hän teki pieniä mokia esim siniviivan ylityksessä aikailu/kikkailu, joka on tyypillisesti hieman kokemuksen/kypsyyden puutetta. Tietty määrätietoisuus tekisi hyvää. Muutoin hoiti tehtävänsä.
Antti Laaksonen oli loistava. Hänen loppuminuuttien jäähynsä oli tuomarivirhe. Siinä mies tyypilliseen tapaansa teki kovaa työtä loppuun asti. Joskus touhussa sattuu vahinkoja, mutta nyt Kanadalainen kaatui ihan puhtaassa kamppailutilanteessa jonka Antti voitti. Hyvä määrä kaksinkamppailuiden voittoja, joilla kulutettiin mainiosti aikaa alivoimalla. Millähänä Laperriere saataisiin vaihtamaan kansalaisuuden Suomeen? (Kurri hommiin...)
Loput pakit:
Berg pelasi melko loistavan pelin. Hän pelasi perusvarmaa ja erittäin fyysistä peliä, kuten hänen kuuluukin. Ei mitään liian vähän tai ylimääräistä. Erityiset plussat tilanteesta, jossa Jokisella ja Draperillä oli asiaa toisilleen, Berg oli heti kertomassa jopa hieman epäsuomalaiseen tapaan mielipiteensä jutusteluun.
Lydman pelasi keskinkertaisen pelin, paljon duunia mutta jokunen virhekin sattui. Sama pätee melko pitkälti Saloon, tosin hänen virheensä tapahtuivat toisessa päässä kenttää eli ts. ylivoimatehoja kaivattaisiin.
Nummelinin esityksiä ei tarvinnut hävetä. Hän pelasi omaa peliään, käyttäen vahvuuksiaan muttei yrittänyt liikoja eikä antanut heikkouksiensa näkyä. Iso positiivinen yllätys.
Valmennus:
Westerlund ja co, todella loistavaa työtä. Ykkösketjun peluutus, taktiikka ja pelisysteemi, kaikki optimaalista ja kellosepän tarkkaa työtä.
Sikäli tälläisen arvioinnin tekeminen on turhaa touhua, että Suomi pärjäsi nimenomaan tinkimättömällä työnteollaan ja tiiviillä viisikkopelillä, jossa hyökkääjät tukivat pakkeja aktiivisesti eikä yksilö-taidoilla
